Miten suunnittelen sydänpotilaan voimaharjoittelun?

Transkriptio

1 Miten suunnittelen sydänpotilaan voimaharjoittelun? Arto Hautala, FT, THM, ft Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Nojatuolihoidosta voimaharjoitteluun 2. Voimaharjoittelun yksilölliset tavoitteet 3. Sydänpotilaan voimaharjoittelun ohjelmointi 4. Turvallisuustekijöistä 5. Tuloksellisuuden seuranta ja arviointi 6. Yhteenveto

2 Levine SA and Lown B et al. JAMA 1952 Sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden kehitys seuraa tieteellisiä läpimurtoja ja hoidon kehitystä Nabel EG and Braunwald E NEJM 2012

3 Sydänpotilas (sydäninfarkti) sairaalassa: historiaa 1937 Lewis T. Disease of the Heart: 1945 White PD. Heart Disease: 1960 Wood P. Diseases of the Heart and Circulation: 1966 Friedberg CK. Disease of the Heart: 1968 Wood P. Diseases of the Heart and Circulation: 8 viikon vuodelepo 4 viikon vuodelepo 3-6 viikon vuodelepo 2-3 viikon vuodelepo 2 viikon vuodelepo Sydänpotilas (sydäninfarkti) sairaalassa: tänään - Sairaalavaihe on lyhyt: vain muutamia päiviä. - Esim. jos potilas on tullut ei-kiireellisenä pallolaajennukseen, voidaan rasituskoe tehdä turvallisesti jo 24 tunnin kuluttua toimenpiteestä: Hautala et al. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus suositus 2011

4 Exercise was recently described as A MIRACLE DRUG that can benefit every part of the body and substantially extend lifespan. Boden et al. JAMA 2013 Sydänkuntoutuksen Core 1. Potilaan terveydentila 2. Fyysinen aktiivisuus 3. Liikuntaharjoittelu 4. Ravinto 5. Painon hallinta 6. Veren rasvojen hoito 7. Verenpaineen hoito 8. Tupakoinnin lopettaminen 9. Psykososiaaliset tekijät Corra et al. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2010

5 Many of the risk factor improvements occurring in CR can be mediated through exercise training programmes. This call-foraction paper presents the key components of a CR programme: physical activity counselling and exercise training. Corra et al. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2010 Sisältö 1. Nojatuolihoidosta voimaharjoitteluun 2. Voimaharjoittelun yksilölliset tavoitteet 3. Sydänpotilaan voimaharjoittelun ohjelmointi 4. Turvallisuustekijöistä 5. Tuloksellisuuden seuranta ja arviointi 6. Yhteenveto

6 Tarpeiden analysoinnilla tavoite - Asettaako terveydentila rajoitteita harjoitukselle tai sen teholle? - Minkälaisia laitteita/välineitä on käytettävissä (esim. vapaat painot, laitteet, kuminauhat)? - Montako kertaa viikossa harjoitellaan ja mikä on yksittäisen harjoituksen kesto? Onko ajankäytölle rajoituksia? - Mitä lihaksia/lihasryhmiä harjoitetaan (yleensä kaikki isot lihasryhmät, mutta onko tarvetta keskittyä esim. puolieroon)? - Harjoitellaanko aerobisesti vai anaerobisesti? - Käytettävä lihastoimintatapa (konsentrinen, eksentrinen, isometrinen)? - Jos tavoitellaan lajispesifistä harjoittelua, mitkä ovat lajille tyypilliset vammat? Kraemer WJ and Ratamess NA. Med Sci Sporst Exerc 2004 Harjoittelun tavoitteen määrittely Lihaksen koon, voiman, tehon, nopeuden, paikallisen lihaskestävyyden, tasapainon, koordinaation vai lihasvenyvyyden kasvu? Painon pudotus? Terveydentilan paraneminen (esim. verenpaineen lasku, stressin hallinta tai sidekudosrakenteiden vahvistaminen)?

7 Sisältö 1. Nojatuolihoidosta voimaharjoitteluun 2. Voimaharjoittelun yksilölliset tavoitteet 3. Sydänpotilaan voimaharjoittelun ohjelmointi 4. Turvallisuustekijöistä 5. Tuloksellisuuden seuranta ja arviointi 6. Yhteenveto Voimaharjoittelun ohjelmoinnin perusperiaatteet 1. Lihastoimintatapa 2. Vastus 3. Määrä (montako sarjaa ja toistoa) 4. Mitä harjoitteita ja harjoituksen rakenne 5. Sarjojen väliset tauot 6. Yksittäisen liikkeen suoritusnopeus 7. Montako kertaa viikossa

8 Balady et al. Circulation 2007 Sydänpotilaan liikuntaresepti Fyysinen aktiivisuus Hyötyliikuntaa Arkiliikuntaa min kerrallaan Mielellään päivittäin, vähintään 3 4 kertaa viikossa Kestävyysliikunta Kohtuukuormitteista (RPE 10/20 14/20) min kerrallaan Mielellään päivittäin, vähintään 3 5 kertaa viikossa Lihasvoimaharjoittelu Kohtuukuormitteista (RPE 10/20 14/20) 8 10 suurimpia lihasryhmiä kuormittavaa liikettä 2 3 kertaa viikossa Hautala et al. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus-suositus 2011

9 Sydänpotilaan liikuntasuositus vs. terveysliikuntasuositus Kuntosaliharjoittelu Kestävyysharjoittelu Sarjaa/Toistoa Harjoitusta Teho Krt/viikko Kesto Teho Krt/viikko Terveet 1-3 / % 2-3 aikuiset RPE min 55-90% HRmax 5 RPE Sydän- 1-3 / RPE potilaat min 50-80% HRmax 3-5 RPE Haskell et al. Circulation 2007 Williams et al. Circulation 2007 Balady et al. Circulation 2007 Aikuisten terveysliikuntasuositus % 60% of 1-RM or RPE sets of reps Fletcher FG et al. Circulation 2013

10 Ykkös-är-ämmä: vastuksen määrittäminen Williams et al. Circulation 2007 RPE, tuntemus ja syke Budts W et al. Eur Heart J 2013

11 Esimerkki progressiivisesta voimaharjoitteluohjelmasta (6kk): 2-3 krt/viikko, 8-10 harjoitetta (isot lihasryhmät) Weeks 1-8 Weeks Series or 2 Reps RPE Borg (6-20) Stage Familiarization Familiarization Training Training Rest between series (s) Free choice Free choice Weeks 9-16 Weeks Series 1 or Reps RPE Borg (6-20) Stage Training Training Training Training Rest between series (s) Weeks Weeks Series 2 or 3 2 or 3 2 or 3 2 or 3 Reps RPE Borg (6-20) Stage Training Training Maintenance Maintenance Rest between series (s) Sisältö 1. Nojatuolihoidosta voimaharjoitteluun 2. Voimaharjoittelun yksilölliset tavoitteet 3. Sydänpotilaan voimaharjoittelun ohjelmointi 4. Turvallisuustekijöistä 5. Tuloksellisuuden seuranta ja arviointi 6. Yhteenveto

12 Varovaisuutta on noudatettava silloin kun Hautala et al. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus-suositus 2011 Huomioitavaa Lääkkeet vaikuttavat vasta otettuina (1-2 h ennen liikuntaa) Riittävän pitkä alkuverryttely (5-10 min) tavoitteena nostaa sykettä bpm. Äkilliset ponnistelut, joihin liittyy hengityksen pidättäminen (esim. isometrinen lihastyö yläraajat koholla) Hengitystekniikka (verenpaineen nousu Valsalva) Lämpötila: kylmä kuormittaa elimistöä samalla tavalla kuin raskas fyysinen työ. Rintakipu yllättää: puoli-istuva asento, nitro kielen alle (voi toistaa 2-3 min välein), jos kipu ei helpota 15 min tai alkaa uudelleen 112

13 EKG Verenpaine Syke Valsalvan koe Barorefleksiherkkyys 15 s puhallus (40 mmhg) Ylä- vs. alaraajatyö ja vertailu kestävyyskuormitukseen (15 RM ja 15 Reps) Hautala et al. LLP 2007 Hautala et al. ECSS 2009

14 Liikunnan tehon laskemista sykkeen avulla KARVOSEN KAAVA: jos henkilön oireeton maksimisyke on esim. 150 bpm ja leposyke 55 bpm, 85%:n teho lasketaan: 0.85 X (150-55) + 55 = 136 bpm. Potilaalle havainnollistetaan rasituskokeessa löytynyt iskemiakynnys eli se kuormituksen taso, jolloin sydän alkaa kärsiä hapenpuutteesta. Perussääntö on, että liikunnan ja työtehtävien kuormitus rajoitetaan noin 10 lyöntiä alle iskemiakynnyksen. Käytännössä myös seuraavaa tapaa on käytetty tehon määrittämiseen: syke seisten bpm Sisältö 1. Nojatuolihoidosta voimaharjoitteluun 2. Voimaharjoittelun yksilölliset tavoitteet 3. Sydänpotilaan voimaharjoittelun ohjelmointi 4. Turvallisuustekijöistä 5. Tuloksellisuuden seuranta ja arviointi 6. Yhteenveto

15 Yksittäinen voimaharjoitus kiihdyttää proteiinisynteesiä Lemon et al. J Am Coll Nutr. 2000

16 Electromyography (EMG) Sykkeen mittaaminen voimaharjoittelun aikana Pulldown Pushup Legextension Legcurl Abdomen Abd. Lat. Abd. Lat. Chestpress Legpress Backextension Opt. rhomboideus Twist R Twist L Abduktio Adduktio Body extension Peckdeck Biceps Triceps Indicates the start of exercise - duration 30 min - exercises 19-1 set / exercise (15 RM) - average heart rate 140 b/min Indicates the maximal heart rate at the end of each exercise Voiman ja EMG:n mittaaminen Trained Untrained Strength

17 Harjoituspäiväkirja toteuman dokumentointiin on hyvä työkalu Moderni teknologia apuna: Verve Oulun HUR Sydänsali 15 toistoa, RPE 13 liikkeen lopussa 2. Rintalihakset 3. Selkä 4. Vatsa 5. Ylöstyöntö 6. Alasveto 7. Vartalon kierto 8. Biceps 9. Triceps 1. Jalkaprässi 10. Polven ojennus 11. Polven koukistus Alku- (7 min) ja loppuverryttely (5 min)

18 Sydänpotilaan terveysindeksit *Kestävyyskunto - testataan alkuverryttelyn aikana - ikä, sukupuoli, BMI, syke istuen, tupakointi, beeta-salpaaja, RPE (6 20) *Sydänkunto - testataan alkuverryttelyn aikana - sykkeen palautuminen Lihaskunto - testataan jalkaprässissä - vastus suhteessa kehon painoon Fyysinen aktiivisuus - Polar Active koko ajan ranteessa - päivittäinen reipas FA * VERVE - testi

19 Viikottainen palaute Kestävyyskunto (METs) Lisää liikuntaa! Erinomainen tulos! Reipas päivittäinen fyysinen aktiivisuus(min/day) Lisää liikuntaa! Erinomainen tulos! Viikottainen palaute Sydänterveys (au) Lisää liikuntaa! Erinomainen tulos! Lihaskunto (au) Lisää liikuntaa! Erinomainen tulos!

20 Physical activity > 3.5 METs min/day Reipas päivittäinen liikunta > 3.5 METs (min/pv) Kuukausi Hautala et al. ECSS 2013 Barcelona, Spain Hautala et al. HEPA Europe 2013 Helsinki, Finland Sisältö 1. Nojatuolihoidosta voimaharjoitteluun 2. Voimaharjoittelun yksilölliset tavoitteet 3. Sydänpotilaan voimaharjoittelun ohjelmointi 4. Turvallisuustekijöistä 5. Tuloksellisuuden seuranta ja arviointi 6. Yhteenveto

21 Yhteenveto Säännöllinen liikuntaharjoittelu ja arjen fyysinen aktiivisuus on sydänkuntoutuksen perusta. Aiempi liikuntatausta ja sydänsairauden tila määrittää voimaharjoittelun yksilöllistä ohjelmointia. Liikuntaharjoittelun toteumisen seuranta on tärkeää motivoinnin kannalta. Turvallisuus, rohkeus, toiminta! Kiitos