Tausta HANKESUUNNITELMA 1 (9)

Transkriptio

1 HANKESUUNNITELMA 1 (9) Turun kehätien liikenteellisten parannushankkeiden vaikutukset tuotannollisen toiminnan sijoittumiseen ja kehätien vaikutusalueen tarjoamaan yritystoimintaympäristöön. Tausta Liikenneyhteyksien merkitys alueiden erilaista taloudellista kehitystä selittävänä tekijänä nousee korostetusti esille sekä teoreettisessa että empiirisessä tarkastelussa. Paitsi että liikenneyhteydet vaikuttavat suoraan yritysten toimintaympäristöön, liikenteen ja infrastruktuurin voimakas kehittyminen on merkittävästi muuttanut myös muiden yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttavien tekijöiden keskinäistä merkitystä (Heinonen, 2013). Infrastruktuuri luo perusedellytykset alueen saavutettavuuden kannalta, mutta yrityskokemus logistisesta toimintaympäristöstään on paljon monitasoisempi kokonaisuus. Näin ollen yrityksen sijoittautumiseen ja alueen talouskehitykseen vaikuttavana toimintaympäristötekijänä saavutettavuutta ei välttämättä voida mitata puhtaasti infrastruktuurin tasoa tarkastelemalla (Holma-Kajander 2010, Solakivi et al. 2010) Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky selvitys osoittaa, että henkilöliikenneyhteydet tai sisäiset ja kansainväliset liikenneyhteydet ovat monin tavoin tärkeitä eri toimialaryhmille. Erityisesti teollisuuden osalta korostuu mahdollisuus tehokkaisiin kuljetuksiin, kun taas monilla muilla toimialoilla henkilöliikenteellä voi olla ratkaiseva merkitys. Empiirisissä tutkimuksissa infrastruktuurin merkitystä on selvittänyt muun muassa Holl (2004a, 2004b), joka löysi todisteita siitä, että moottoritieyhteyksillä on vaikutusta erityisesti teollisuusyritysten sijoittautumisen kannalta. Erityisesti tilanteessa, jossa yritys sijoittautuu uudelleen, näyttäisi eri alueita tehokkaasti yhdistävillä moottoriteillä olevan merkitystä sijaintipaikkapäätöksiin. Holl löysi tutkimuksissaan myös todisteita siitä, että tieinfrastruktuurin kehittyminen näkyy teollisuuden keskittymisenä alueille, joilla on hyvät moottoritieyhteydet, joskin toimialakohtaiset erot ovat merkittäviä.

2 HANKESUUNNITELMA 2 (9) Myös esimerkiksi Blume (2006), tutkiessaan eroja entisen Itä-Saksan alueiden talouskehityksessä Saksojen yhdistymisen jälkeen havaitsi, että alueen infrastruktuurin taso on yksi kehityseroja selittävä tekijä. Tuotannollisen toiminnan keskittyminen itsessään vaikuttaa positiivisesti alueen toimintaympäristöön ja vetovoimaisuuteen. Näin ollen hyvien liikenneyhteyksien synnyttämä tuotannon keskittyminen myös ruokkii itse itseään ja samalla parantaa alueella sijaitsevien yritysten kilpailukykyä. Taloudellisen toiminnan keskittyminen lisää sekä lokalisaatio- että urbanisaatioetuja ja parantaa alueen osaamispääoman tarjontaa sekä tehostaa innovaatioympäristöä. Näiden syiden vuoksi yritykset saattavat olla halukkaita sijoittautua alueelle, vaikka kustannustaso alueella olisi muita korkeampi (esim. Döring ym. 2009). Kuva 1. Manner-Suomen maakuntien logistinen toimivuus, kokonaisarvo viidestä kysymysulottuvuudesta; kaikki vastaajat (N = 1 731). Lähde: Logistiikkaselvitys 2014 Turun kauppakorkeakoulu on vuodesta 2006 kerännyt laajan kansallisen Logistiikkaselvitys- kyselyaineiston, jossa vastaajina on ollut yritystä kaupan, logistiikan ja

3 HANKESUUNNITELMA 3 (9) teollisuuden toimialoilta. Esimerkiksi vuoden 2014 Logistiikkaselvityksen mukaan Varsinais-Suomi on logistisen toimivuutensa puolesta Suomen maakunnista toiseksi parhaassa neljänneksessä (Kuva 1). Turun kehätie Kehätie on osa E18- väylää, joka kuuluu EU:n TEN-T Skandinavia - Välimeri - ydinverkkokäytävään. Se liittää Turun ja Naantalin TEN-ydinverkkosatamat ja toisen Suomen TEN-lentokentistä (Turun lentokenttä) ydinkäytävään. E18 tieyhteys on merkittävä kuljetusten välittäjä Skandinavian, Turun ja Naantalin satamien ja Pietarin välillä. E18 kehityskäytävä on yksi Suomen tärkeimmistä poikittaisliikenteen yhteyksistä sekä henkilöautoliikenteelle että elinkeinoelämän kuljetuksille. Turun kaupunkiseudulla kehätie yhdistää Turun ja ympäristökuntien alueita toisiinsa, välittää sekä sataminen henkilöliikennettä että kuljetuksia Turusta säteittäisesti lähteviä valtateitä pitkin muualle Suomeen. Turun seudulla kehätie on siten merkittävä kansainvälisen, valtakunnallisen ja paikallisen liikenteen välittäjä. Keskeisimmät ongelmat kohdistuvat yhteyden liikenteelliseen sujuvuuteen etenkin arkipäivän työmatkaliikenteen aamu- ja iltahuipputuntien aikoina. Sujuvuusongelmat kohdentuvat kehätien ruuhkaisiin tasoliittymiin, joissa päätien liikenne sekä henkilöliikenteen että kuljetusten osalta joutuvat pysähtymään. Toimivuusongelmat kohdentuvat erityisesti Turun ja Naantalin satamiin johtaville kuljetusreiteille, joissa ruuhkautuneisuus heikentää koko E18- tien toimivuutta saapuvien ja lähtevien Ruotsin-liikenteen alusten (lähes) samanaikaisista aikatauluista johtuen. Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kehätien suunnitellut parannusinvestoinnit toteutuessaan vaikuttaisivat talousalueen yritystoimintaympäristöön ja miten toimintaympä-

4 HANKESUUNNITELMA 4 (9) ristön paraneminen voisi näkyä alueella sijaitsevan tuotannollisen ja palveluliiketoiminnan kasvuna. Liikenneyhteyksillä on keskeinen vaikutus alueen logistiseen toimintaympäristöön ja sitä kautta yritysten sijaintipäätöksiin. Liikenteellisesti hyvin toimiva kehätie tarjoaa vetovoimaisen ympäristön tuotannollisen toiminnan sijoittumiselle. Sujuvat yhteydet satamiin ja muualle Suomeen parantavat kuljetusten kustannustehokkuutta ja sitä kautta yritysten kilpailukykyä. Tutkimus lähestyy kehätien suunniteltuja parannusinvestointeja seuraavien tutkimuskysymysten kautta: Miten kohdeyritykset kokevat liikenteen tämänhetkisen sujuvuuden kehätien osalta? Miten yritykset arvioivat liikenteen sujuvuuden suhteessa muihin sijoittumistekijöihin? Miten kehätien suunnitellut parannusinvestoinnit vaikuttaisivat talousalueen yritystoimintaympäristöön? Millainen vaikutus laiva-aikatauluilla ja niiden mahdollisilla muutoksilla voisi olla liikennemääriin Turun seudulla erityisesti nyt ruuhkaisina ajankohtina? Miten toimintaympäristön paraneminen voisi näkyä alueella sijaitsevan tuotannollisen ja palveluliiketoiminnan kasvuna? Tutkimuskysymyksillä pyritään arvioimaan, millaisiksi yritykset kokevat liikenteen tämänhetkisen sujuvuuden kehätien vaikutusalueella, sekä kuinka merkittävinä yritykset pitävät suunniteltujen perusparannusinvestointien vaikutuksia liikenteen sujuvuuteen ja laajemmin talousalueen yritystoimintaympäristöön. Tulosten perusteella pyritään muodostamaan kuva siitä, miten perusparannusinvestoinnit voisivat vaikuttaa yritysten sijoittumiseen, ja sitä kautta tuotannollisen ja palveluliiketoiminnan kasvuun alueella.

5 HANKESUUNNITELMA 5 (9) Tutkimusmenetelmät ja aineisto Kehätien suunniteltujen perusparannusten vaikutusta alueen logistiseen toimintaympäristöön arvioi Turun kauppakorkeakoulun (TuKKK) logistiikan tutkijaryhmä. TuKKK:n tutkijaryhmä on toteuttanut kuusi kertaa Suomen logistista toimintaympäristöä alueittain tarkasteleva tutkimus, eli Logistiikkaselvitykset vuosilta Logistiikkaselvitykset tarkastelevat Suomen elinkeinoelämän logistiikan tilaa ja yritysten kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä. Pääpaino on teollisuuden, rakentamisen ja kaupan logistiikkatarpeissa ja -kustannuksissa. Tutkimusten keskeinen aineisto on kerätty yrityskyselyiden avulla. Maantieteellisen toimintaympäristön osalta yritysten näkemyksiä on selvitetty yleisen liiketoimintaympäristön, logistiikan tehokkuuden, alueen liikenneinfrastruktuurin ja kilpailijoiden sijoittumisen kautta. Logistiikkaselvitys tutkimusten yhteydessä kerätty kyselyaineisto on hyvin laaja ja lajissaan ainutkertainen. Tässä tutkimuksessa yhdistetään varten vasten koottua primääridataa, sekä yleisesti saatavilla olevaa, virallista tilastoaineistoa niin Suomesta kuin kansainvälisesti. Tutkimuksen keskeinen aineisto koostuu Turun kauppakorkeakoulun tätä selvitystä varten kokoamasta laajasta yrityshaastatteluaineistosta, johon yhdistetään Logistiikkaselvitysten kattava kyselyaineisto soveltuvin osin. Haastateltavina yrityksinä ovat alueella sijaitsevat keskeiset tuotannolliset yritykset, tärkeimmät logistiikkapalveluja tarjoavat yritykset sekä isot kaupan yksiköt. Jotta varmistetaan riittävän kattava kokonaiskuva vastaajayritysten toimialojen, sijoittumisen ja koon osalta, tulee haastateltavia yrityksiä olla Haastateltuja valittaessa pyritään ottamaan erityisesti huomioon telakan alihankintaverkosto, sekä ne tuotannolliset yritykset, jotka ovat aiemmissa selvityksissä ilmaisseet kiinnostuksestaan sijoittua kehätien läheisyyteen.

6 HANKESUUNNITELMA 6 (9) Kerätyn aineiston perusteella muodostetaan arvio siitä, millaisia vaikutuksia kehätien kehittämissuunnitelmien toteutumisella on yritystoiminnan sijoittumiseen liittyen. Tämän pohjalta esitetään arvio vaikutuksista tuotannollisen toiminnan sijoittumiseen, logistisiin toimintaedellytyksiin alueella sekä alueen kautta kulkevalle tavaraliikenteelle. Yritysten näkemyksiä kehätien parantamisen vaikutuksista sijoittumispäätöksiin hyödynnetään klusterirakenteiden muodostumisen arvioinnissa. Syntyvien lokalisaatioetujen voidaan olettaa vaikuttavan sekä yritysten toimintaedellytyksiin että alueen vetovoiman kasvuun entisestään, mikä osaltaan tehostaa klusterirakenteiden syntyä. Tarkastelussa huomioidaan myös Turun telakan tuotannon kasvu ja toiminnan pitkäjänteisyyden vaikutus alihankkijaverkoston edellytyksiin toteuttaa tarvittavia investointeja. Tässä hyödynnetään myös telakan alihankkijoille sekä laajemmin metalli- ja konepajateollisuuden yrityksille marraskuussa 2016 Kauppakamarin toteuttamaa, ja yritysten investointiodotuksia selvittävää tutkimusta. Edellä mainittujen tulosten yhdistäminen arvioon kehätien parannusten vaikutuksista mahdollistaa kehätien suunniteltujen perusparannusten vaikutusten arvioinnin suhteessa alueelle sijoittumiseen, tuotannollisen toiminnan kehittymiseen, tuotannon arvoon sekä työpaikkojen määrään. Arviossa huomioidaan myös positiivisten infrastruktuuripäätösten ennakkovaikutus yritysten varautuessa alueen logistisen toimintaympäristön paranemiseen. Tulosten hyödyntäminen Tutkimus pyrkii antamaan uuden näkökulman infrastruktuuri-investointien yhteiskunnalliselle vaikutukselle. Kehätien perusparannus vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen ja sitä kautta muun muassa ajankäyttöön sekä kustannuksiin. Näiden hyötyjen lisäksi infrastruktuurin kehittäminen vaikuttaa kuitenkin myös yritysten sijoittumiseen. Lisäksi infrastruktuuri on tärkeä yritysten toimintaympäristöä muokkaava tekijä, joka vaikuttaa yritysten kilpailukykyyn paisti suoraan, niin myös epäsuorasti muun muassa saavutettavien lokalisaatio- ja urbanisaatioetujen kautta.

7 HANKESUUNNITELMA 7 (9) Sijoittautumiseen ja sitä kautta saataviin alueellisiin ja kokonaistaloudellisiin hyötyihin vaikuttaa myös alueen imago logistisena toimintaympäristönä. Näkemys pohjautuu liikenteen sujuvuuteen, mutta käytännössä se käsittää myös paljon laajemman kirjon tuotannollisen toiminnan kustannustehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tässä tutkimuksessa ensimmäistä kertaa hyödynnetään paikallisella tasolla Turun kauppakorkeakoulun keräämää laajaa, yrityskyselyihin perustuvaa, logistista toimintaympäristöä kuvaavaa aineistoa. Peilaamalla sitä tutkimuksen yhteydessä kerättävään aineistoon, voidaan karkeasti arvioida kehätien parannushankkeiden toteutumisen vaikutuksia sen vaikutuspiirissä olevan alueen logistiseen toimintaympäristöön. Työn toteuttaminen ja aikataulu Työn toteuttaa Turun kauppakorkeakoulun logistiikan (Toimitusketjujen johtamisen oppiaineen) tutkijaryhmä: Logistiikan professori Lauri Ojala, tutkijaryhmän johtaja KTT Tomi Solakivi, päätutkija FT Jarmo Malmsten, kartta-aineistot, ja KTK Erno Korpela, tutkija Yrityshaastattelut tehdään TuKKK:n tutkijaryhmän toimesta. Selvityksen aineiston keruusuunnitelma tarkennetaan yhteistyössä selvityksen ohjausryhmän kanssa. Kartta-aineisto tuotetaan TuKKK:n tutkijaryhmään kuuluvan FT Jarmo Malmstenin johdolla. Toteuttaja vastaa työn etenemisestä ja seurantaryhmän koollekutsumisesta, jossa tilaajalla on haluamansa edustus. Tapaamisia järjestetään tarpeen mukaan.

8 HANKESUUNNITELMA 8 (9) Työn aikataulu Tutkimuksen varsinainen tiedonkeruu voidaan toteuttaa elokuusta 2017 lähtien, mutta tausta-aineiston osalta jo osin ennen tätä. Tiedonkeruussa käytettävä haastattelurunko laaditaan kevään 2017 aikana, ja esitellään tilaajalle toukokuussa Keskeiset tulokset ovat tilaajan käytössä vuoden 2017 loppuun mennessä. Tilaaja voi järjestää haluamansa julkaisuformaatin. Yhteyshenkilö TuKKK:lla Yhteyshenkilönä hankeen valmisteluun ja käytäntöihin liittyvissä asioissa toimii tutkijatohtori Tomi Solakivi, puh , tomi.solakivi@utu.fi Turussa, Lauri Ojala Professori

9 HANKESUUNNITELMA 9 (9) LÄHDEVIITTEET Blume Lorenz (2006): Local Economic Policies as Determinants of the Local Business Climate: Empirical Results from a Cross-section Analysis among East German Municipalities, Regional Studies, 40 (4), Döring Thomas - Knappitsch Eithne - Aigner Birgit (2009): Municipal and Regions in Locational Competition Relevant Factors for Success and Political Implications, ISMA Discussion Paper Series, Carinthia University of Applied Sciences. Heinonen Jarkko (2013): Kunnan yritysilmapiirin vaikutus yritystoiminnan kehittymiseen, Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, A 10:2013 (väitöskirja). Holl Adelheid (2004a): Start-ups and relocations: Manufacturing plant location in Portugal, Papers in Regional Science, 83, Holl Adelheid (2004b): Transport Infrastructure, Agglomeration Economies, and Firm Birth: Empirical Evidence from Portugal, Journal of Regional Science, 44 (4), Holma Elisa - Kajander Sakari (2010): Logistiikka osana alueellista kilpailukykyä ja yritysten sijoittumispäätöksiä Sijoittumistekijöitä ja tapaustutkimuksia Etelä-Suomessa, Turun Yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus. Solakivi Tomi - Ojala Lauri - Töyli Juuso - Hälinen Hanne-Mari - Lorentz Harri - Rantasila Karri - Huolila Kari - Laari Sini (2010): Logistiikkaselvitys 2010, Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 36/2010. Solakivi Tomi - Ojala Lauri - Laari Sini - Lorentz Harri Töyli Juuso - Malmsten Jarmo, Viherlehto Noora (2014): Logistiikkaselvitys 2014, Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, Sarja KR, 1:2014