Ikääntyminen ja taloudellinen toimeentulo

Transkriptio

1 Ikääntyminen ja taloudellinen toimeentulo Mikko Niemelä Elämänote-hankkeiden verkostopäivät Tampere Tackling Inequalities in Time of Austerity

2 Taloudellisen toimeentulon muodot Tulot Kulutus Varallisuus Tulojen riittävyys Koettu toimeentulo

3 Käytettävissä olevat tulot, EUR (1000) Ikääntymisen kolme aikamuuttujaa: ikä-periodi-kohortti Ikä Karonen, E. & Niemelä, M. (2019) Life Course Perspective on Economic Shocks and Income Inequality Through Age- Period-Cohort Analysis: Evidence From Finland. Review of Income and Wealth

4 Käytettävissä olevat tulot, EUR (1000) Ikääntymisen kolme aikamuuttujaa: ikä-periodi-kohortti Syntymävuosi Karonen, E. & Niemelä, M. (2019) Life Course Perspective on Economic Shocks and Income Inequality Through Age- Period-Cohort Analysis: Evidence From Finland. Review of Income and Wealth

5 Käytettävissä olevat tulot, EUR (1000) Ikääntymisen kolme aikamuuttujaa: ikä-periodi-kohortti Vuosi Karonen, E. & Niemelä, M. (2019) Life Course Perspective on Economic Shocks and Income Inequality Through Age- Period-Cohort Analysis: Evidence From Finland. Review of Income and Wealth

6 Kulutuksen elinkaarimalli Elinkaarimalli (Franco Modigliani): Saavuttaakseen tasaisen kulutuksen kuluttaja jakaa resurssit tasaisesti yli ajan varallisuus tulot säästäminen säästäminen eläkeikä alkaa säästöjen ja varallisuuden kuluttaminen elinajan loppu

7 Hypoteesit eläkeläisten kulutukseen: Tulotason pudotessa ja kulutustason pysyessä ennallaan keskimääräinen kulutusalttius kasvaa ja säästämisaste alenee eläkkeelle siirryttäessä Mutta oikeassa elämässä Eläkkeelle jäädessä säästämisaste nousee kulutuksen supistuessa ja tulojen pienentyessä entistä suurempi osa tuloista säästetään Eläkkeelle siirtyminen ei ratkaisevaa, keskimääräinen kulutusalttius laskee tasaisesti iän myötä

8 Miksi? 1) Tulotaso ja varallisuus 2) Kulutustarpeiden pienentyminen 3) Tottumukset 4) Varautuminen taloudellisiin riskeihin 5) Terveydentila 6) Perinnönjättömotiivi

9 Miksi? 1) Tulotaso ja varallisuus 2) Kulutustarpeiden pienentyminen 3) Tottumukset 4) Varautuminen taloudellisiin riskeihin 5) Terveydentila 6) Perinnönjättömotiivi

10 Kulutuksen rakenne vanhustalouksissa (yli 65 v) ja koko väestössä, % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Muut menot Tietoliikenne Kulttuuri ja vapaa-aika Liikenne ja matkustus Terveydenhoito Vaatetus Asuminen Ruoka & juomat 0 % Vanhustaloudet Koko väestö

11 Miksi? 1) Tulotaso ja varallisuus 2) Kulutustarpeiden pienentyminen 3) Tottumukset 4) Varautuminen taloudellisiin riskeihin 5) Terveydentila 6) Perinnönjättömotiivi

12 Terveydenhoitomenojen kokonaiskulutusosuus eri ikäryhmissä, % alle Niemelä 2008

13 Miksi? 1) Tulotaso ja varallisuus 2) Kulutustarpeiden pienentyminen 3) Tottumukset 4) Varautuminen taloudellisiin riskeihin 5) Terveydentila 6) Perinnönjättömotiivi

14 Riittääkö eläke?

15 Yksi tapa arvioida riittävyyttä on tarkastella eläkeläisten käytettävissä olevia tuloja Keskimääräinen käytettävissä oleva ekvivalenttitulo , /v vuoden 2016 rahassa /vuosi Yrittäjät Palkansaajat Opiskelijat Eläkeläiset Työttömät Eläkeläisten käytettävissä olevat tulot kasvaneet 51% 0 Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilaston palveluaineisto Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus

16 Eläkeläisten käytettävissä olevat tulot suhteessa työssäkäyviin on säilynyt Eläkeläisten keskimääräinen ekvivalenttitulo suhteessa työssäkäyviin ja koko väestöön , % Eläkeläiset/kaikki kotitaloudet Eläkeläiset/palkansaajat 89% 76% Tulosuhde vaihtelee taloussuhdanteiden mukaan Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilaston palveluaineisto Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus

17 Tulojen perusteella voidaan arvioida pienituloisuutta, tuloköyhyyttä Pienituloisuusaste (%) , pienituloisuusraja 60 % mediaanituloista % Eläkeläiset 60% Eläkeläisten pienituloisuus laskenut vuodesta 2006, 2016 pienituloisia eläkeläisiä ,8% Kaikki kotitaloudet 60% Kaikki kotitaloudet 50% Eläkeläiset 50% Eläkeläisten pienituloisuusaste herkkä pienituloisuusrajan ja tulokäsitteen valinnalle. Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilaston palveluaineisto Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus

18 Lähde: Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus?

19 Pientä eläkettä saava ei ole yhtä kuin köyhä eläkeläinen Alle euron kuukausieläkettä saavia oli vuonna 2015 yhteensä Pienituloisia, tuloköyhiä eläkeläisiä oli (Tilastokeskus) Pienituloisuutta laskemisessa otetaan huomioon Eläkkeen lisäksi myös muut tulot Henkilön omien tulojen lisäksi huomioidaan myös perheen/kotitalouden muiden jäsenten tulot Lähde: Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus

20 Toimeentuloa voidaan arvioida myös kulutuksen perusteella Eläkeläisten ja kaikkien ekvivalenttimediaanikulutus /v vuoden 2016 rahassa ja suhteessa eräisiin väestöryhmiin /vuosi Eläkeläisten asema suhteessa koko väestöön on pysynyt ennallaan ja vuodesta 2012 hieman parantunut kaikki eläkeläiset Lähde: Tilastokeskuksen kulutustutkimus Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus

21 Tai varallisuuden pohjalta Kotitalouksien keskimääräinen mediaaninettovarallisuus , vuoden 2016 rahassa Lähde: Tilastokeskuksen varallisuustutkimus Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus Eläkeläiset Palkansaajat Kaikki kotitaloudet Eläkeläistalouksien nettovarallisu us on yli kaksinkertais tunut

22 % Riittävyyttä voidaan arvioida myös ihmisten kokemusten perusteella Toimeentulovaikeuksia kokevien osuus Lähde: Eurostat Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus 24,4 23,0 11,5 kaikki yksi aikuinen yli 64- vuotias kaksi aikuista, joista toinen yli 64-vuotias Toimeentulovaikeuksia koetaan yhtä yleisesti kuin muussa väestössä Tavanomaisten menojen kattaminen tuloilla: suuria vaikeuksia, vaikeuksia, pieniä vaikeuksia, melko helposti, helposti, hyvin helposti

23 % Tai aineellisen puutteen kokemiselle 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Vakavaa aineellista puutetta kokevien osuus kaikki vuotias yli 74-vuotias Aineellisen puutteen kokeminen harvinaisempaa kuin muussa väestössä Vakava aineellinen puute: vastentahtoisesti ainakin neljä seuraavista yhdeksästä ehdosta: vaikeuksia maksaa ajallaan asuntolainan lyhennystä, vuokraa tai laskuja; ei ole varaa pitää asuntoa riittävän lämpimänä; ei pysty suoriutumaan yllättävistä menoista; ei ole varaa lihaa, kalaa, kanaa tai vastaavaa kasvisvaihtoehtoa sisältävään ateriaan vähintään joka toinen päivä; ei ole varaa viikon lomaan joka vuosi kodin ulkopuolella; ei ole varaa televisioon; ei ole varaa pesukoneeseen; ei ole varaa autoon tai ei ole varaa puhelimeen. Lähde: Eurostat Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus

24 Naisen eläke-euro oli 79 senttiä miehen eläkkeestä vuonna 2017 Eläkkeet merkittävin tulolähde eläkeikäisille, eläke on km. 62 % eläkeläisen tuloista *Suomessa asuvien omaeläkkeensaajien (pl. osa-aikaeläke) keskimääräinen kokonaiseläke /kk Lähde: Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus

25 Taustalla naisten miehiä lyhyempi työura Sukupuolten välinen ero eläke-eurossa paikantuu ansioeroihin Vanhuuseläkkeelle 2016 siirtyneiden työuran pituus miehet 37,7 82 % naiset 36,2 Ero paikantuu vahvimmin työmarkkinoiden segregoitumiseen ja sen taustalla oleviin tekijöihin. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakenne tilasto Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus

26 Miesten ja naisten välinen eläke-ero kaventunut Keskimääräisen kokonaiseläkkeen taso ja rakenne sukupuolen mukaan Naisilla työeläke noussut 112 %, miehillä 58 % 1 Oma kansaneläke + rintamalisät + lapsikorotukset. Sisältää vuosina eläkkeensaajan asumis- ja hoitotuen osuudet. Sisältää vuodesta 2011 alkaen takuueläkkeen osuuden. 2 Oma työeläke. Sisältää myös SOLITA-omaeläkkeen osuuden. Lähde: Susan Kuivalainen, Eläketurvakeskus

27 Yhteenveto Eläkkeiden näkökulmasta näyttää keskimäärin hyvältä Keskimääräinen eläketaso parantunut, käytettävissä olevat tulot nousseet, asema suhteessa palkansaajiin säilynyt ennallaan, eläkkeet kansainvälisesti vertaillen hyvää keskitasoa, takuueläkkeen taso riittävin suhteessa muihin (riittämättömiin) perusturvaetuuksiin Erilaiset kohortti- ja periodivaikutukset näkyvät viiveellä: esim luvun laman perintö, työeläkejärjestelmän kypsyminen, naisten työssäkäynnin lisääntyminen Meillä on myös paljon niitä eläkeläisiä, joiden tilanne ei ole keskimäärin hyvin

28 Kasvaneet eläkkeet eivät ole parantaneet merkittävästi kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten toimeentuloa Suurin osa pienituloisimmista eläkeläisistä ei saa ollenkaan tai saa hyvin vähän työeläkettä Köyhyysriski on erityisen suuri naisilla, joiden työura on jäänyt katkonaiseksi ja jotka ovat toimineet osa-aikaisissa tai pienipalkkaisissa töissä, jääneet leskeksi tai asuvat yksin Pitkästä eliniästä ja pienestä eläkkeestä johtuen iäkkäiden naisten pitkittyneen ko yhyyden riski on huomattava: yli 74-vuotiaiden ikäluokassa 27 prosenttia verrattuna miesten 12 prosenttiin Kotamäki, M. & Kärkkäinen, O. (2017) Mistä lääke eläkeläisköyhyyteen? Yhteiskuntapolitiikka 82 (5),

29 Eläkeläisyys ennustaa huono-osaisuutta, mikäli se liittyy pienituloisuuteen ja heikkoon terveyteen Terveytensä huonoksi kokevien eläkeläisten riski kokea toimeentulohankaluuksia noin kolminkertainen verrattuna terveytensä hyväksi kokeviin vuotiaat (työkyvyttömyys)eläkkeen saajat kokivat toimeentulonsa vaikeaksi useammin kuin suurituloiset, terveytensä hyväksi kokevat ja yli 54-vuotiaat eläkeläiset Alle 55-vuotiaiden eläkeläisten riski kokea toimeentulohankaluuksia noin kaksinkertainen vuotiaisiin eläkeläisiin verrattuna Kautto, M., Palomäki, L.-M., Rantala, J. & Tuominen, E. (2009) Eläkeläisten tulot ja kokemukset toimeentulosta. Yhteiskuntapolitiikka 74 (3),

30