2015:31. Yleinen Asumistuki Helsingissä 2014

Transkriptio

1 1:1 Yleinen Asumistuki Helsingissä 1 Keitä ovat yleisen asumistuen saajat Helsingissä? Yleinen asumistuki 1 on tarkoitettu pienituloisille ruokakunnille asumismenojen vähentämiseksi. Pääasiassa asumistukeen ovat oikeutettuja kotitaloudet, jotka saavat sosiaaliturvan vähimmäisetuuksia tai elävät keskimääräistä pienemmillä palkkatuloilla (Honkanen ). Helsingin yleisen asumistuen saajista yli puolet ( %) on yksinasuvia. Yleisimmin tukea saatiin työttömiin kotitalouksiin. Vuoden 1 lopussa Helsingissä oli yleistä asumistukea saavaa ruokakuntaa. Yleistä asumistukea siis sai joka kymmenes helsinkiläinen asuntokunta. Yleisimmin asumistukea saatiin vuokra-asuntoon. Tukea saavista ruokakunnista prosenttia asui vuokra-asunnossa ja prosenttia omistusasunnossa. Kuva 1. Yleisen asumistuen saajat Helsingissä Yleisen asumistuen saajat 1 % Yleisen asumistuen saajat Yleisen asumistuen saajat, % asuntokunnista ja Tilastokeskus Yleisen asumistuen tarve on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Ennen vuonna alkanutta taantumaa yleisen asumistuen saajia oli Helsingissä yli taloutta vähemmän kuin tällä hetkellä ja yleistä asumistukea saaneiden määrä on kasvanut vuodesta vuoteen 1 yhteensä prosenttia. Kasvu on ollut kovaa myös koko maassa ( %), mutta koko maan kasvu ei kuitenkaan yllä Helsingin lukuihin. Asumistukea saaneiden määrä on kasvanut vuosittain aina vuodesta lähtien. Kovin vuosikasvu Helsingissä tapahtui vuodesta vuoteen (1 %), mutta myös vuonna 1 kasvu edellisestä vuodesta ylitti prosenttia. Vuoden 1 lopussa helsinkiläistä asui yleistä asumistukea saavassa ruokakunnassa ja keskimäärin asumistukea saavassa ruokakunnassa asui kaksi henkeä. Yleistä asumistukea saavista asuntokunnista hieman yli puolet eli prosenttia, oli yksinasuvien asuntokuntia ja joka kolmas helsinkiläinen asumistuen saaja oli yksin asuva mies. Asumistuen saajista prosenttia oli perheitä, jossa asui vähintään yksi alle 1 vuotias lapsi. Tukea saavista lapsiperheistä prosenttia oli yhden huoltajan ja prosenttia kahden huoltajan lapsiperheitä. 1 Yleisen asumistuen tarkempi määritelmä raportin lopussa. 1

2 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 1 Kuva. Yleisen asumistuen saajat perhetyypeittäin Helsingissä ja koko maassa 1..1, % osuutena yleisen asumistuen saajista Yksin asuvat Lapsettomat parit Yhden vanhemman lapsiperheet Kahden vanhemman lapsiperheet Muut % tuen saajista Taulukko 1. Yleistä asumistukea saavat ruokakunnat Helsingissä perhetyypeittäin Yhteensä Yksin asuvat Lapsettomat parit Lapsiperheet yhteensä Kahden vanhemman perheet Yhden vanhemman perheet Asuntokuntia Muut Muutos % Muutos % - 1 % osuutena vastaavista asuntokunnista ja perheistä 1,, 1, 1,,, 1,, 1, 1,,,,,1 1, 1,,1,,, 1, 1,1,,,, 1, 1,,,,, 1, 1,,,,,1, 1,,,,,, 1,,, ja Tilastokeskus

3 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 1 Vastaaviin asuntokuntiin suhteutettuna yleisintä tuen saaminen oli yksinhuoltajaperheissä, joista prosenttia sai yleistä asumistukea. Kahden huoltajan lapsiperheistä yleistä asumistukea sai Helsingissä prosenttia ja kaikista lapsiperheistä tukea sai vuoden 1 lopussa joka viides. Yksinasuvista prosenttia sai yleistä asumistukea ja lapsettomista pareista tukea sai 1 prosentti. Pitää kuitenkin huomioida, että yleisen asumistuen ruokakuntamäärittely ei ole täysin yhtenäinen Tilastokeskuksen asuntokunta- ja perhetilastojen kanssa. Yleistä asumistukea saaneiden ruokakuntien määrä on Helsingissä kasvanut prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana ja asumistukea sai vuoden 1 lopussa yli taloutta enemmän kuin vuoden lopussa. Asumistukea saaneiden määrä on kasvanut kaikissa perhetyypeissä, mutta prosentuaalisesti kasvu on ollut suurinta yksinasuvilla ( %). Kuitenkin perhetyyppeihin suhteutettaessa asumistuen käyttö on lisääntynyt erityisesti yhden huoltajan lapsiperheissä. Kun vuonna yleistä asumistukea sai prosenttia yhden huoltajan lapsiperheistä, vuonna 1 jo prosenttia yhden huoltajan lapsiperheistä sai asumistukea. Kuva. Yleisen asumistuen saajat (ruokakunnan viitehenkilö) ja väestö Helsingissä iän mukaan 1..1, % kaikista Yleisen asumistuen saajat Yksinasuvat yleisen asumistuen saajat 1 1 Helsingin väestö % Alle vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotta täyttäneet Lähde: Kela ja Tilastokeskus Yleinen asumistuki on ruokakuntakohtainen etuus ja tuensaajan ikätieto saatavilla ainoastaan ruokakunnan viitehenkilöstä. Toisaalta yli puolet helsinkiläisistä asumistuen saajista asui yksin. Kaikista yleistä asumistukea saaneista (ruokakunnan viitehenkilö) prosenttia oli alle -vuotiaita. -vuotiaiden viitehenkilöiden osuus oli prosenttia ja -vuotiaiden osuus prosenttia. Viisi prosenttia asumistuen saajista oli täyttänyt vuotta. Yksinasuvat helsinkiläiset yleisen asumistuen saajat jakautuivat hieman tasaisemmin eri ikäryhmiin. Asumistukea saavan asuntokunnan yleisin elämäntilanne oli työttömyys, prosenttia tukea saavista ruokakunnista oli työttömien ruokakuntia ja prosenttia työssä käyvien ruokakuntia. Yleisen asumistuen saajista prosenttia oli eläkeläisruokakuntia, opiskelijaruokakuntia oli prosenttia. Tässä täytyy tosin huomioida, että poikkeustapauksia lukuun ottamatta eläkkeensaajien pääasiallinen asumisen tuki on eläkkeensaajan asumistuki, kun taas opiskelijoilla ensisijaisena tukimuotona on opintotuen asumislisä. Helsingissä yleisen asumistuen käyttö on kasvanut yhtäläisti eri elämäntilanteissa olevilla ruokakunnilla.

4 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 1 Kuva. Yleisen asumistuen saajat 1..1 ruokakunnan elämäntilanteen mukaan, % kaikista saajista Työttömät ruokakunnat 1 Työssä olevat ruokakunnat 1 Opiskelijaruokakunnat Eläkkeensaajaruokakunnat % tuen saajista Yleinen asumistuki pääkaupunkiseudulla ja koko maassa Joka neljäs yleistä asumistukea saava ruokakunta asuu pääkaupunkiseudulla. Kaikista Suomen asuntokunnista pääkaupunkiseudulla sijaitsee noin joka viides. Pääkaupunkiseudun kunnista yleistä asumistukea saatiin useimmiten Helsingissä ja Vantaalla, jossa kummassakin tukea sai vuoden 1 lopussa joka kymmenes asuntokunta. Espoossa tukea sai prosenttia ja Kauniaisissa prosenttia asuntokunnista. ssa asumistukea sai prosenttia asuntokunnista. Yleisen asumistuen saannin kehitys on kulkenut aikalailla samassa linjassa kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa -luvun aikana, poikkeuksena Kauniainen. Kolmessa suuressa kunnassa asumistukea saaneiden määrä oli hienoisessa laskussa -luvun alusta vuoteen saakka. Vuodesta tuen käyttö kääntyi kasvuun, joka on jatkunut siitä saakka. Espoossa yleisen asumistuen saanti mukailee koko maan tasoa, kun taas Helsingissä ja Vantaalla asumistuen käyttö on vuodesta eteenpäin ollut noin kaksi prosenttiyksikköä koko maan tasoa korkeampaa. Kauniaisissa yleistä asumistukea käytetään huomattavasti vähemmän kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa, mutta myös siellä yleisen asumistuen saanti on kasvanut, erityisesti viimeisten kolmen vuoden aikana. Kuva. Yleisen asumistuen saajat pääkaupunkiseudulla ja koko maassa 1 % asuntokunnista 1 Espoo Vantaa Kauniainen ja Tilastokeskus

5 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 1 Kuva. Yleisen asumistuen saajat perhetyypeittäin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja koko maassa 1..1, % tuensaajista Espoo 1 Vantaa 1 1 % % % % % % % % % % % Yksin asuvat Lapsettomat parit Kahden vanhemman perheet Yhden vanhemman perheet Muut Perheiden osuus yleisen asumistuen saajista oli isompi muualla pääkaupunkiseudulla kuin Helsingissä, kun Helsingissä taas yksinasuvien asumistuen saajien osuus kaikista tuensaajista oli keskimääräistä suurempi. Tämä tosin johtuu siitä, että yksinasuvia asuntokuntia on Helsingissä enemmän kuin muualla pääkaupunkiseudulla. Yksinasuvista asuntokunnista useimmin yleistä asumistukea saatiin Vantaalla ja Helsingissä ( %). Kahden huoltajan lapsiperheistä tukea saivat yleisimmin Helsingin lapsiperheet, joista yleistä asumistukea sai prosenttia. Samanaikaisesti sitä sai prosenttia Kauniaisten, prosenttia Espoon, ja prosenttia Vantaan lapsiperheistä. Yksinhuoltajaperheistä tukea saivat eniten Vantaan yhden huoltajan lapsiperheet, joista tukea sai prosenttia. Helsingissä prosenttia, Espoossa 1 prosenttia ja Kauniaisissa prosenttia yksinhuoltajalapsiperheistä sai yleistä asumistukea. Kuva. Yleisen asumistuen saajat perhetyypeittäin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja koko maassa 1..1, % vastaavista perheistä/asuntokunnista % asuntokunnista/perheistä Kaikki Yksin asuvat Kahden vanhemman perheet Yhden vanhemman perheet Espoo Vantaa ja Tilastokeskus

6 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 1 Asumistuki ja siihen vaikuttavat tulot Jos yleistä asumistukea saaneiden määrä on kasvanut kovaa vauhtia, ovat maksetut asumistuet kasvaneet vieläkin jyrkemmin. Vuoden 1 aikana yleistä asumistukea maksettiin 1 miljoonaa euroa in, jonne maksettiinkin 1 prosenttia koko maan asumistuista. Yleistä asumistukea maksettiin vuonna 1 1 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin, asumistukea saaneiden määrän kasvun ollessa prosenttia. Maksettujen asumistukien määrä on kasvanut vuodesta vuoteen 1 yhteensä prosenttia. Kuva. Vuoden aikana maksetun yleisen asumistuen ( ) määrän kehitys 1 Vertailuajankohta vuosi = 1 Indeksi vuosi = 1 Yleistä asumistukea saatiin Helsingissä vuoden 1 lopussa keskimäärin euroa kuukaudessa ja keskimääräinen asumistuki vuoden 1 lopussa oli Helsingissä euroa korkeampi kuin vuoden lopussa. Vuokra-asuntoon saatava keskimääräinen asumistuki oli lähes puolet korkeampi kuin omistusasuntoon saatava keskimääräinen asumistuki. Vuokra-asunnossa tukea saatiin keskimäärin euroa kuukaudessa kun omistusasuntoihin saatava keskimääräinen tuki oli 1 euroa kuukaudessa. Keskimäärin korkeimmat yleiset asumistuet maksettiin Helsingissä yhden huoltajan ( /kk) ja kahden huoltajan lapsiperheessä ( /kk). Yksin asuvilla tuki oli keskimäärin euroa kuukaudessa ja lapsettomilla pareilla euroa kuukaudessa. Perhetyyppien eroja selittää ruokakunnan ja asunnon koon vaikutus tuen suuruuteen. Yleisen asumistuen saajan keskimääräiset asumismenot olivat Helsingissä euroa kuukaudessa eli asumistuki korvasi keskimäärin puolet asumismenoista. Keskimäärin korkeimmat asumismenot olivat lapsiperheillä, kahden huoltajan perheillä oli asumismenoja keskimäärin euroa ja yhden huoltajan lapsiperheillä euroa kuukaudessa. Yleistä asumistukea 1..1 saavien yksin asuvien asumismenot olivat Helsingissä euroa ja lapsettomien parien euroa kuukaudessa. Asumistukeen vaikuttavat tulot olivat 1..1 Helsingissä keskimäärin 1 euroa kuukaudessa. Asumismenojen osuus asumiseen vaikuttavista tuloista oli prosenttia ennen asumistukea ja tuen jälkeen prosenttia. Pienimmät asumistukeen vaikuttavat tulot olivat yksinasuvilla kotitalouksilla ( /kk), ja suurimmat tulot olivat kahden huoltajan lapsiperheellä (1 /kk). Yleistä asumistukea saavan yksinhuoltajaperheen asumistukeen vaikuttavat tulot olivat keskimäärin euroa kuukaudessa. Asumistukea saavista ruokakunnista yksinasuvilla tuloista isoin osa meni asumisen kustannuksiin sekä ennen että jälkeen asumistuen.

7 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 1 Taulukko. Yleisen asumistuen saajaruokakunnat, keskimääräiset asumistuet, asumistukitulot sekä asumismenot Helsingissä ja koko maassa 1..1 Yhteensä Yksin asuvat Lapsettomat parit Kahden vanhemman perheet Yhden vanhemman perheet Saajat Asumistuki, km. /kk Asumistukitulo, km. /kk Asumismenot, km. /kk Asumistuki, % asumismenoista,,1,,,, Asumismenot, % asumistukeen,,, 1,,, vaikuttavista tuloista (ennen tukea) Asumismenot, % asumistukeen,,,,,,1 vaikuttavista tuloista (tuen jälkeen) Saajat Asumistuki, km. /kk 1 1 Asumistukitulo, km. /kk 1 1 Asumismenot, km. /kk Asumistuki, % asumismenoista, 1,,,,, Asumismenot, % asumistukeen,,,,,, vaikuttavista tuloista (ennen tukea) Asumismenot, % asumistukeen,,,,,, vaikuttavista tuloista (tuen jälkeen) kuuluu yksin asumistuen kalleusluokkaan I ja Helsingissä yleistä asumistukea maksettiinkin keskimäärin 1 euroa kuukaudessa enemmän kuin koko maassa. Toisaalta Helsingissä asumistukea saavan asumismenot olivat keskimäärin euroa korkeammat kuin koko maassa keskimäärin ja kuitenkin asumistukeen vaikuttavia tuloja oli keskimäärin vain euroa enemmän kuin koko maassa. Helsingissä asumismenojen osuus tukeen vaikuttavista olikin huomattavasti alhaisempi kuin koko maassa ja vaikka asumistuen huomioiminen tasasi tilannetta jonkin verran, Helsingissä asumismenojen osuus tuloista oli yleistä asumistukea saavilla koko maata korkeampi. Erityisesti näin oli yksin asuvilla helsinkiläisillä asumistuen saajilla, joilla asumismenojen osuus tuloista oli asumistuen kanssa prosenttia, kun koko maassa yksin asuvien asumismenojen osuus oli prosenttia. Yleisen asumistukea saavien ruokakuntien tulolajina oli Helsingissä 1 lopussa yleisimmin perusturvan työttömyyspäivärahatulo eli työmarkkinatuki tai peruspäiväraha, jota saatiin prosentissa tukea saavista ruokakunnista. Palkkatuloa saatiin noin joka neljännessä tukea saavassa asuntokunnassa ( %). Lastenhoidon tukia saatiin prosentissa ja vanhempainpäivärahaa prosentissa yleistä asumistukea saavista asuntokunnista. Eläketulojen pientä osuutta ( %) selittää se, että pienituloiset eläkkeensaajat ovat pääasiassa eläkkeensaajan asumistuen piirissä, joka on jätetty tämän tarkastelun ulkopuolelle. Asumistukea saavalla ruokakunnalla voi olla useita tulolajeja samanaikaisesti. 1 prosentilla yleisen asumistuen saajista ei ollut mitään asumistukeen vaikuttavia tuloja. Helsingissä vailla asumistukeen vaikuttavia tuloja oli vuoden lopussa 1 yhteensä 1 yleistä asumistukea saavaa ruokakuntaa. Asumistukituloina ei huomioida mm. lapsilisää, opintorahaa, toimeentulotukea, lapsen elatusapua tai elatustukea, vammaistukia tai lapseneläkettä. Myöskään tilapäiset pienet tulot, kuten asevelvollisen päiväraha tai alle 1-vuotiaiden lasten tilapäiset tai vähäiset palkkatulot, eivät vaikuta asumistukeen. Muut

8 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 1 Kuva. Yleisen asumistuen saajaruokakuntien yleisimmät tulolajit Helsingissä ja koko maassa 1..1 Perusturvan työttömyyspäivärahatulo Palkkatulo Ei tuloja Lastenhoidon tukitulo Muu tulo Ansiopäivärahatulo Vanhempainpäivärahatulo Yritystulo Eläketulo % kaikista tuensaajista Yleisen asumistuen käyttö on kasvanut rajusti vuodesta ja myöskään missään tulolajissa ei ole tapahtunut vähennystä samana ajanjaksona. Useimmin yleisen asumistuen saajilla on joko perusturvan työttömyyspäivärahatuloja, palkkatuloja tai heillä ei ole lainkaan tukeen vaikuttavia tuloja. Näistä selkeästi kovimmin on kasvanut niiden yleistä asumistukea saavien ruokakuntien määrä, joilla tuloina on perusturvan työttömyyspäivärahaa ( %), joita oli vuoden 1 lopussa 1, eli yli enemmän kuin vuonna. Palkkatulojen kasvu vuodesta vuoteen 1 oli prosenttia eli hitaampaa, kuin kaikkien yleistä asumistukea saavien ruokakuntien kehitys ylipäätään. Kuva. Yleistä asumistukea saaneiden ruokakuntien yleisimpien tulolajien kehitys Helsingissä Lukumäärä Palkkatulo Perusturvan työttömyyspäivärahatulo Ei tuloja Tulottomia yleisen asumistuen saajia oli Helsingissä vuoden 1 lopussa 1, eli yli talotta enemmän kuin vuonna ja lähes 1 taloutta enemmän kuin vuonna. Suomen yleistä asumistukea saavista tulottomista ruokakunnista prosenttia asui Helsingissä vuonna 1, kun vuonna helsinkiläisten osuus oli prosenttia. Tulottomien ruokakuntien määrä kasvoi erityisesti vuoteen saakka, mistä lähtien sen on ollut heikossa laskussa, kokonaisuutena kasvua on vuodesta

9 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 1 kuitenkin prosenttia ja pidemmän aikavälin tarkastelussa tulottomien tuensaajien määrä on kasvanut moninkertaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yleistä asumistukea saaneet ruokakunnat poikkesivat toisistaan tulolajien mukaan. Vuoden 1 lopussa Helsingissä perusturvan työttömyyspäivärahatuloja saaneista prosenttia asui yksin ja prosenttia oli lapsiperheitä. Palkkatuloja saaneista asumistuen saajista taas yli puolet (1 %) oli lapsiperheitä ja joka kolmas ( %) yhden huoltajan perheitä. Yleistä asumistukea saavista tulottomista ruokakunnista suurin osa, prosenttia asui yksin, yhden huoltajan perheitä heistä oli prosenttia. Kuva. Yleistä asumistukea saaneet perhetyypeittäin ruokakunnan tulolajin mukaan 1..1 Yhteensä Palkkatulo 1 Perusturvan työttömyyspäivärahatulo 1 1 Ei tuloja 1 % % % % % % % % % % % Yksin asuvat Lapsettomat parit Kahden vanhemman perheet Yhden vanhemman perheet Muut Yleisen asumistuen viimeaikainen kehitys Vuoden 1 lopussa Helsingissä oli yleistä asumistukea saavaa ruokakuntaa ja tuen käyttö oli kasvanut prosenttia edellisen vuoden lopusta. Kuitenkin yleisen asumistuen kasvu on jatkunut yhä vuoden 1 aikana ja elokuussa 1 yleistä asumistukea sai Helsingissä asuntokuntaa, 1 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden lopussa ja 1 prosenttia enemmän kuin vuoden 1 elokuussa. Yleisen asumistuen kehitykseen vaikuttaa mahdollisesti osaltaan lakimuutokset ja mm. valintamahdollisuuden poistuminen yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen välillä. Kuitenkaan eläkkeensaajaruokakuntien osuus yleisen asumistuen saajista ei ole kovinkaan suuri, vuoden 1 lopussa Helsingissä yleisen asumistuen saajista prosenttia eli 1 ruokakuntaa oli eläkkeensaajaruokakuntia. Vuoden 1 elokuussa näiden määrä oli laskenut ruokakuntaan, prosenttiin yleisen asumistuen saajista. Kuukausitarkastelussa asumistukea saaneiden määrä on ollut jatkuvassa kasvussa aina edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden viimeisten vuosien aikana. Kasvu on ollut vuoden 1 loppupuolelta asti Helsingissä nopeampaa kuin koko maassa. Yleisen asumistuen viimeaikaiseen kehitykseen vaikuttaa varmasti lakimuutosta enemmän talouden suhdanteet. Kuukausitarkastelu yleistä asumistukea saaneista ruokakunnista, toimeentulotukea saaneista kotitalouksista ja työttömistä työnhakijoista osoittaa, että kolmen indikaattorin kehitys on ollut samansuuntaista, varsinkin kun indikaattorien erilaiset kausivaihtelut poistetaan tarkastelemalla kolmen kuukauden liukuvia keskiarvoja.

10 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 1 Kuva. Yleistä asumistukea saaneiden määrän muutos, % ed. vuodesta Helsingissä ja koko maassa kuukausittain 1/1-1/ 1 1 Muutos %, ed. vuodesta 1 1/1 1/1 1/1 Kuva 1. Yleistä asumistukea saaneet ruokakunnat, työttömät työnhakijat sekä toimeentulotukea saaneet kotitaloudet Helsingissä kuukausittain /-1/ kuukauden liukuvana keskiarvona Lukumäärä 1 / 1/1 1/1 Yleinen asumistuki Työttömät työnhakijat Toimeentulotuki 1/1 Lähde:, työ- ja elinkeinoministeriö ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

11 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 1 Yleinen asumistuki Yleinen asumistuki perustui vuoden 1 loppuun asti asumistukilakiin (/1), asetukseen (/1), voimaantulosäännöksiin ja vuosittaiseen valtioneuvoston asetukseen asumistuen määräytymisperusteista. Uusi laki yleisestä asumistuesta tuli voimaan ja tavoitteena oli yksinkertaistaa ja selkeyttää asumistukea. Yleistä asumistukea voi saada vuokra-, asumisoikeus-, osaomistus- tai omistusasuntoon. Asumistuen määräytymiseen vaikuttavat ruokakunnan henkilöluku, asunnon pinta-ala, asunnon sijaintikunta, valmistumis- tai perusparannusvuosi sekä lämmitysjärjestelmä, bruttokuukausitulojen yhteismäärä sekä omaisuus. Asumistuki myönnetään pääsääntöisesti vuodeksi eteenpäin, eikä sitä myönnetä muutaman kuukauden ajaksi esimerkiksi lyhytkestoisen ja väliaikaisen työttömyyden ajaksi. Tilastoissa tuen saajana on hakemuslomakkeella tuen hakijaksi eli päämieheksi merkitty ruokakunnan jäsen, yleensä perheen isä tai äiti. Saajia koskevat taustatiedot, kuten ikä, kuvaavat siten päämieheksi merkittyä henkilöä. Ruokakunta tilastoidaan lapsiperheeksi, jos siihen kuuluu alle 1-vuotiaita lapsia. Ruokakuntien elämäntilannetieto eli tieto työttömyydestä tai opiskelusta perustuu päähenkilön ja/tai puolison etuustietoihin. Yleinen asumistuki on tarkoitettu sekä perheille että yksinasuville. Asumistuen suuruus on prosenttia siitä huomioon otettavien asumismenojen määrästä, joka ylittää asunnon sijainnista, ruokakunnan koosta ja ruokakuntaan kuuluvien pysyvien kuukausitulojen määrästä riippuvan perusomavastuuosuuden. Yleisen asumistuen perusteena olevien asumismenojen perusomavastuun ja huomioon otettavien enimmäismenojen määrittämistä varten kunnat on jaettu neljään kuntaryhmään, joista muodostaa yksinään kuntaryhmän I. Yleisen asumistuen lisäksi muita Kansaneläkelaitoksen hoitamia asumisen tukia ovat eläkkeensaajan asumistuki, opintotuen asumislisä sekä sotilasavustuksen asumisavustus. Asumistukimuutos Yleinen asumistuki muuttui ja muutoksen tarkoituksena on yksinkertaistaa ja selkeyttää asumistukea, jolloin myös tuen hakeminen helpottuu. Tuki on uudistuksen jälkeen edelleen prosenttia hyväksyttävien asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta, mutta jatkossa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärään vaikuttavat ainoastaan asunnon sijaintikunta ja ruokakunnan koko. Muutoksen jälkeen perusomavastuu lasketaan kaavalla, jossa omavastuun määrään vaikuttavat ruokakunnan yhteenlasketut tulot sekä ruokakunnan aikuisten ja lasten lukumäärä ja se määräytyy samalla tavalla koko maassa. Uudistuksen myötä tuet muuttuvat, mutta pääosin muutokset ovat pieniä. Uudistuksessa myös valintaoikeus yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen välillä poistuu. ( Usein kysyttyä asumistukimuutoksesta) Lisää yleisestä asumistuesta ja Kelan asumistukitilasto 1

12 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ 1 Laatuseloste Aineisto Aineistona on käytetty pääasiassa Kansaneläkelaitoksen tilastotietokannasta Kelastosta poimittuja tilastoja yleisen asumistuen saajista sekä muita Kansaneläkelaitoksen asumistukitilastoja. Suhteutukset vastaaviin asuntokuntiin ja perheisiin on laskettu käyttäen Tilastokeskuksen perhe ja asuntokuntatilastoja. Edelliset tiedot Yleinen asumistuki Helsingissä. Tilastoja /. Helsingin kaupungin tietokeskus. tilastoja haapamaki.pdf Lähdeluettelo Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto, toimeentulotuen kuukausitilastot. Honkanen, Pertti: Perusturva ja kannustavuus. Laskelmia asumistuesta, toimeentulotuesta ja työttömyysturvasta. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita /. Kelan tutkimusosasto. Kelan internet-sivut: Usein kysyttyä asumistukimuutoksesta [viitattu: 1..1]. asumistuki muuttuu? Kelan internet-sivut: Yleinen asumistuki. [viitattu: 1..1]. Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu]. ISSN=1-1. : Tilastokeskus [viitattu:..1]. Saantitapa: perh/perh_fi.asp Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu]. ISSN=1-. : Tilastokeskus [viitattu:..1]. Saantitapa: StatFin/asu/asas/asas_fi.asp Suomen virallinen tilasto (SVT): Kelan asumistukitilasto 1. Tilastotietokanta Kelasto: Asumisen tuen raportit. [viitattu:..1]. tilastotietokanta-kelasto_sisallysluettelo#asumisentuet Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilastot.

13 Helsingin kaupungin tietokeskus TILASTOJA 1:1 1:1 Toimitilamarkkinat Helsingissä syksyllä 1 1: Rakentaminen Helsingissä vuonna 1 1: Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 1 1: Osakeasuntojen hinnat Helsingissä loka-joulukuussa 1 1: Työllisyys ja työttömyys Helsingissä. vuosineljänneksellä 1 1: Asuntojen vuokrat Helsingissä loka-joulukuussa 1 1: Työmarkkinat Helsingissä vuosina 1 1: Työpaikat Helsingissä 1: Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 1 1: Naisten ja miesten tasa-arvo 1: Varhaiskasvatus ja lasten hoidon tuet Helsingissä 1: Rakentaminen Helsingissä 1 sekä rakentamisen aikasarjoja 1:1 Rakentaminen Helsingissä vuoden 1 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 1:1 Väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 1 1:1 Osakeasuntojen hinnat Helsingissä tammi maaliskuussa 1 1:1 Työllisyys ja työttömyys Helsingissä 1. vuosineljänneksellä 1 1:1 Asuntojen vuokrat Helsingissä tammi maaliskuussa 1 1:1 Sairastavuus- ja kansantauti-indeksit Helsingissä ja peruspiireittäin 1 1:1 Yritystoiminta Helsingissä 1 1: Eduskuntavaalit Helsingissä 1 1:1 Helsingin väestö vuodenvaihteessa 1/1 ja väestönmuutokset vuonna 1 1: Väestön koulutusrakenne Helsingissä 1: Helsingin työttömyys alueittain vuoden 1 lopussa 1: Työllisyys ja työttömyys Helsingissä. vuosineljänneksellä 1 1: Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 1 1: Osakeasuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 1 1: Asuntojen vuokrat Helsingissä huhti kesäkuussa 1 1: Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 1 1: Rakentaminen Helsingissä vuoden 1 toisella vuosineljänneksellä 1: Osakeasuntojen postinumeroalueittaiset hinnat Helsingissä 1 TIEDUSTELUT Elise Haapamäki, puh. JULKAISIJA Helsingin kaupungin tietokeskus Osoite: PL Helsingin kaupunki SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@hel.fi ISSN-L 1-1 ISSN 1-IX