Eläkeläisten toimeentulokokemukset vuonna Liisa-Maria Palomäki

Transkriptio

1 Eläkeläisten toimeentulokokemukset vuonna 2017 Liisa-Maria Palomäki

2 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa entistä monipuolisemmin tietoa eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja täydentää mm. tuloihin perustuvan tiedon antamaa kuvaa eläkeläisten toimeentulosta. Objektiiviset mittarit, kuten tulot, kertovat taloudellisesta hyvinvoinnista epäsuorasti. Mm. erilaiset tarpeet ja muut resurssit jäävät huomioimatta. Subjektiivisilla mittareilla, kuten kokemuksella toimeentulosta, saadaan suoraan tietoa siitä, miten olemassa olevat resurssit riittävät erilaisten tarpeiden tyydyttämiseen. Hyvinvointitutkimuksessa objektiivisten resurssien ja subjektiivisten kokemusten samanaikainen tarkastelu on todettu entistä tärkeämmäksi. 2

3 Mitä eläkeläisten toimeentulosta tiedetään, mm.? Tuloista on paljon ja kulutuksesta ja varallisuudesta jonkin verran tutkimustietoa, esim. Kuivalainen & al. 2017, Rantala & al Eläkeläisten toimeentulo kehittynyt keskimäärin myönteisesti vuosina Kuitenkin alle 55-vuotiailla, yksin asuvilla ja ikääntyneillä naisilla pienituloisuus oli erityisen yleistä Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavien toimeentulo on jäänyt jälkeen muista ryhmistä Eläkeläisten kokemuksia selvitetty pääasiassa laajempien toimeentulo- ja hyvinvointitutkimusten avulla (ATH - FinSote v. 2017, HYPA (päättynyt), EU-SILC/ Tk:n tulonjako ja elinolo -kysely) - Enemmistö eläkeläisistä on kokenut toimeentulonsa 2000-luvulla jokseenkin helpoksi (Palomäki 2011) - Välttämättömyyskulutuksesta luopuminen harvinaisempaa kuin nuoremmilla ikäryhmillä (Murto ym. 2017) Eläkeläisten toimeentuloon keskittyviä kyselyjä vähän; kuitenkin Kelan täyden kansaneläkkeen saajien toimeentulotutkimus (Airio & al. 2013) ja tietoa myös Ikihyvä Päijät-Häme -hankkeesta (Haapola & al. 2012) Koetut toimeentulovaikeudet yleisempiä kuin laajempien hyvinvointitutkimusten perusteella 3

4 Mitä kyselyn avulla tutkittiin? Tulojen riittävyys ja rahan käyttökohteet 1. Taloudellinen tyytyväisyys 2. Tulojen riittävyys tavanomaisten menojen kattamiseen 3. Jääkö rahaa välttämättömien menojen (esim. asuminen, ruoka, lääkkeet) jälkeen 4. Välttämättömyyskulutuksesta jäljelle jäävän rahan käyttökohteet Toimeentulo-ongelmat 5. Välttämättömien menojen (ruoka, asuminen, lääkkeet, terveydenhoito, liikenne, viestintä) kattamisen helppous/ vaikeus 6. Kulutuksesta tinkiminen taloudellisista syistä 7. Välttämättömien menojen kattamisen keinot (pl. tulot) Yhteydet eläkelajiin ja muihin keskeisiin tekijöihin kuten tuloihin, ikään, sukupuoleen ja koettuun terveyteen 4

5 Aineisto Kohdejoukko vuotiaat eläkeläiset Perusjoukko henkilöä, edustaa noin 80 % omaa eläkettä saavista Postikysely , yksi karhukierros Otos 4 000, vastauksia 2 909, vastausaste 73 % Aineistoyhdistelyt eläke-, ansainta- ja väestörekistereistä Kyselyä täydentäviä avovastauksia 639 kpl 5

6 1. Enemmistö (yht. 48 %) keskimääräisen tyytyväinen taloudelliseen tilanteeseensa 25 Taloudellinen tyytyväisyys, % (n=2 853) (eos) 6

7 2a. Vajaalla puolella eläkeläisistä jonkinasteisia vaikeuksia tavanomaisten menojen kattamisessa 7

8 2b. Pienituloisilla, huonoksi terveytensä kokevilla ja yksin asuvilla useammin vaikeuksia tavanomaisten menojen kattamisessa Kotitalouden koko** 2 tai useampi Yksi Kotitalouden tulot /kk** Pienituloiset (alle 1000) Alle Koettu terveys** Hyvä/melko Kohtalainen Huono/melko Vaikeaa/ hyvin vaikeaa Vähän vaikeaa Melko helppoa Helppoa/hyvin helppoa 8

9 3. Kahdelle kolmasosalle jää, mutta yhdelle kolmasosalle ei jää rahaa käyttöön välttämättömien menojen jälkeen 9

10 4. Jäljelle jäävää rahaa käytetään useimmiten säästämiseen Säästäminen 40 Harrastukset 30 Asumisen viihtyvyys 28 Lahjat läheisille 26 Matkailu 26 Tapahtumat, ravintolat 24 Läheisten tukeminen 21 Hyvinvointipalvelut 12 Hyväntekeväisyys 11 Muu

11 5. Välttämättömyysmenojen kattamisessa yleisimmin ongelmia terveydenhoitoon, lääkkeisiin, liikkumiseen ja asumiseen liittyvissä menoissa Ruoka Asuminen Terveydenhoito Lääkkeet Kulkuvälineiden käyttö Puhelin/ internet % Erittäin vaikeaa Vaikeaa Hieman vaikeaa 11

12 6a. Viidennes joutunut tinkimään välttämättömistä menoista (ruoka, terveydenhoito, lääkkeet ja kulkeminen) Kaikki Vanhuuseläke Osatyökyvyttömyyseläke Täysi työkyvyttömyyseläke Vähintään kahdesta menoryhmästä Yhdestä menoryhmästä Ei mistään 12

13 6b. Useimmin kulutuksesta olivat joutuneet tinkimään pienituloiset ja terveytensä heikoksi kokevat. Yleisimmin tingittiin vapaa-ajan kulutuksesta. Ruoan laatu ja määrä Lääkkeet ja/ tai terveydenhoito Kulkuvälin eiden käyttö Matkailu, harrastukset, yst. kutsuminen kotiin ymv. Ei mistään Kaikki 10,1 12,2 8,6 42,9 46,9 Sukupuoli Mies 9,8 11,9 10,1 41,0 50,4 Nainen 10,4 12,5 7,3 44,6 43,9 Ikä ,9 21,3 14,3 54,3 36, ,7 11,2 7,6 42,4 49, ,0 10,3 8,0 39,4 45,8 Kotitalouden koko 2 tai useampi 7,0 10,6 7,1 39,2 52,8 Yksi 16,3 15,2 11,6 51,3 37,1 Kotitalouden tulot /kk Pienituloiset (alle 1 000) 21,6 21,1 19,5 60,2 24,6 alle ,9 20,4 15,6 58,2 27, ,5 10,1 6,1 44,4 49, ,9 3,5 1,9 21,8 71,5 Koettu terveys Hyvä/melko 4,5 5,3 3,7 33,6 61,8 Kohtalainen 10,5 14,1 9,7 46,9 40,3 Huono/melko 24,3 26,4 19,0 60,1 26,4 13

14 7. Kolmasosa käyttää säästöjään välttämättömien menojen rahoittamisessa Säästöjen käyttäminen Lainan ottaminen*** Omaisuuden myynti*** Taloudellinen apu sukulaisilta tai ystäviltä*** Kaikki Vanhuuseläke Osatk. Muu avustus (esim kirkko tai järjestöt)*** Täysi tk. Toimeentulotuki*** Ei mitään***

15 Yhteenvetoa tuloksista (1/2) Eri näkökulmilla tarkasteltuna noin puolella eläkeläisistä vähintään jonkinasteisia toimeentulovaikeuksia puolella helppoa 45 % vaikeuksia kattaa tavanomaiset menot 52 % vaikeaa (hieman/vaikeaa/erittäin) kattaa jokin välttämätön meno 53 % joutunut tinkimään ylipäänsä kulutuksesta Noin 10 prosentilla vakavampia vaikeuksia 5 % suuria vaikeuksia kattaa tavanomaiset menot 9 % vaikeaa tai erittäin vaikeaa kattaa vähintään kahden eri välttämättömyysmenoryhmän kulutusta 9 % tinkinyt vähintään kahdesta välttämättömyysmenosta 12 % tinkinyt lääkkeistä tai terveydenhoidosta 15

16 Yhteenvetoa tuloksista (2/2) Heikoksi koettu toimeentulo on muita ryhmiä yleisempää: pienituloisilla, terveytensä heikoksi kokevilla, yksinasuvilla ja työkyvyttömyyseläkeläisillä. Nämä ryhmät ovat myös tulojen perusteella heikossa taloudellisessa asemassa. Naisten tai ikääntyneempien kokemukset eivät olleet muita heikompia (vrt. taloudellinen asema tulojen perusteella). Objektiivisten mittarit (esim. tulot, kulutus) antavat huomattavasti positiivisemman kuvan eläkeläisten toimeentulosta kuin yleisemmät arviot kokemuksista, esim. 13 % eläkeläisiä pienituloisia vuonna 2016, kulutuksen ja varallisuuden kasvu Kokemus tulojen riittämisestä tavanomaisten menojen kattamiseen heikompi kuin aiemmissa hyvinvointi-kyselyissä 2000-luvulla (ml. ennakkotieto Tilastokeskuksen tulo- ja elinolokyselystä 2016) 16

17 Olen melko tyytyväinen nykyiseen elämäntilanteeseeni. Niin kauan kun saan olla terveenä, liikuntakykyisenä ja tämä nuppi pelaa. Vähälläkin toimeentulolla pärjää kun osaa sen järkevästi käyttää. Nainen, 71v. Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot. - Nainen, 80v ja nainen 60v. Asutaan vaatimattomasti. Vaimoni osaa leipoa ja tehdä hyvää ruokaa, ei matkustella eikä muutenkaan käydä viihteellä, ei tupakkaa ei alkoholia. Ei ne isot tulot vaan pienet menot - näin on opetettu. - Mies, 78v. En pysty ostamaan tarvittavia lääkkeitä. - Nainen, 69v. Eläkkeellä pärjää vuosi vuodelta huonommin. Mies, 69v. 17

18 Kiitos! 18