Helsingin kaupunki Esityslista 4/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA. Kaupunkisuunnittelulautakunta

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Esityslista 4/2012 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA ESITYSLISTA KOKOUSKUTSU Kokousaika klo 15:30 Kokouspaikka Lautakunnan sali, Kansakoulukatu 3 Käsitellään Tällä esityslistalla mainitut asiat

2 Helsingin kaupunki Esityslista 4/2012 Asia Sivu VIRASTOPÄÄLLIKKÖ/KSV 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 1 2 Ilmoitusasiat 2 3 Kaupunkisuunlautakunnan lausunto Guggenheim-museon perustamismahdollisuuksia ja museon toimintaa koskevasta konseptija kehitysselvityksestä Helsingissä (a-asia) 11 ASEMAKAAVAOSASTO 1 Pöydälle Helsinkipuiston yleissuunnitelma (a-asia) 13 2 Hernesaaren osayleiskaavaehdotus nro (a-asia) 23 3 Koivusaaren metroaseman asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro (a-asia) 50 LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO 1 Pöydälle Asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohjeet (a-asia) 63 PUHEENJOHTAJA 1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 74

3 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Vp/1 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet (varalla ) ja (varalla ) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Esittelijä virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi

4 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Vp/2 2 Ilmoitusasiat Päätösehdotus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätökset: Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti 1. myöntää Kai Ovaskaiselle vapautuksen kaupunkisuunlautakunnan varajäsenen luottamustoimesta 2. valita Mikko Särelän Osmo Soininvaaran uudeksi henkilökohtaiseksi varajäseneksi kaupunkisuunlautakuntaan vuoden 2012 lopussa päättyväksi toimikaudeksi. Samalla kaupunginvaltuusto päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti. ( ) kaikki osastot Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 2. kaupunginosan (Kluuvi) katualueen ja katuaukion (tason yläpuolinen tila) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunviraston asemakaavaosaston päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisena. ( ) asemakaavaosasto Kaupunginhallitus päätti antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon. Kaupunginvaltuusto hyväksyi (176 ) 49. kaupunginosan (Laajasalo) katualueen (Koirasaarentie välillä Hopeakaivoksentie Tahvonlahti) asemakaavan kaupunkisuunviraston asemakaavaosaston päivätyn ja , ja muutetun piirustuksen nro mukaisena.

5 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Vp/2 Muutoksenhakija Laajasalo Degerö Seura ry on tehnyt asiassa valituksen Helsingin hallinto-oikeudelle. Valitusoikeus ja määräajan noudattaminen Kuntalain 90 :n mukaan muutosta kunnallisvalituksella haetaan hallinto-oikeudelta. Edelleen 92 :n mukaan valitusoikeus on sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsenellä. Muutoksenhakija on yhdistys, jonka kotikunta on Helsinki. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 188 :n mukaan valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen puolestaan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Viranomaisen päivätty pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävillä Valitus on toimitettu hallinto-oikeudelle Valitus on toimitettu hallinto-oikeudelle määräajassa. Valitus Laajasalo - Degerö Seura ry on vaatinut Helsingin hallinto-oikeutta kumoamaan kaupunginvaltuuston päätöksen. Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 :n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen. Valituksen keskeiset perustelut Kaavan sisältö Kaavaehdotus ei täytä lain edellyttämiä asemakaavan sisältövaatimuksia, koska melu- ja luontoselvitykset on tekemättä, kaavaselostus ei ole ollut nähtävillä, liittyminen ympäristöön on esittämättä ja kaavaehdotus on virheellinen ja puutteellinen.

6 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Vp/2 Tielinjaus Tielinjaus heikentää tarpeettomasti elinympäristöä ja hävittää luonnonympäristön erityisiä arvoja. Linjauksen vieminen Tahvonlahden pohjukan yli aiheuttaa maisema- ja meluongelmia. Linjaus aiheuttaa ongelmatilanteen suojeltavaksi merkittyjen puisten rakennusten kannalta. Melu Kaavan valmistelutekstissä on virheellinen väite siitä, että melu alueella ei ole merkittävä. Meluhaitat Tahvonlahden virkistysalueelle, joka on yksi Helsingin hiljaisista alueista, on selvittämättä. Asemakaavaan tulisi sisällyttää määräykset meluesteiden rakentamisesta tai muista ratkaisuista, joilla melun leviäminen estetään. Valituksen tutkimatta jättäminen Kaupunginhallitus katsoo, että valitus tulee jättää tutkimatta siltä osin kuin se kohdistuu kaupunginvaltuuston päätöksen tarkoituksenmukaisuuteen. Valituksen hylkääminen Jäljempänä esitettävillä perusteilla on edelleen katsottava, että vastoin valittajan käsitystä kaupunginvaltuuston päätös ei ole syntynyt MRL:n sisältövaatimuksien tai menettelysäännösten vastaisesti. Kaava perustuu MRL:n edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Tämän vuoksi valitus tulee hylätä. Kaavan sisältö Luontoselvitykset Kaava-alue sijaitsee pääosin rakennetulla öljysatama-alueella, jossa kaava-alueen itäosa sivuaa Tahvonlahtea ja siihen liittyvää Tahvonlahden ruovikkoa. Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaa ja maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa arvioitiin mm. rakentamisen vaikutuksia luontoon ja virkistysalueisiin ja arviointi koottiin päivättyyn selvitykseen Vaikutukset virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön. Kaava-aluetta

7 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Vp/2 koskevia perusselvityksiä tehtiin siis jo osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa. Selvityksiä on tarkennettu tarpeen mukaan asemakaavaluonnos- ja ehdotusvaiheessa. Ympäristökeskus on vuodesta 1990 alkaen inventoinut eliöryhmittäin koko kaava-alueen kaupungin luontotietojärjestelmää varten ja päivittänyt alueen luontotietoja 2000-luvulla. Kaupunkisuunviraston ja ympäristökeskuksen tilaamalla konsulttityöllä alueen luontotietoja on täydennetty osayleiskaavan ja maankäyttösuunnitelman laatimisen yhteydessä niiltä osin kuin ympäristökeskus on katsonut sen tarpeelliseksi. Kaavoituksen pohjana käytetään kaupungin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmää, jonka tietosisältö on Suomen oloissa poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen. Järjestelmän ensisijaisia käyttötarkoituksia on tarjota riittävät pohjatiedot kaavoitukselle ja luonnonhoidolle. Tärkeimmät luontotietojärjestelmän selvitykset, joita on tehty koko kaupungin, ja siten myös koko osayleiskaava-alueelta, ovat mm. arvokkaat kasvillisuus- ja kasvistokohteet , Arto Kurtto ja Leena Helyranta (päivitetty ), linnustollisesti arvokkaat kohteet 1999, Matti Koivula (täydennyskartoitus 2003), Lepakkokohdekartoitus 2003, Matelija- sammakkoeläinkohdekartoitus 2007 sekä Geologiset kohteet, Antti Salla Luontotietojärjestelmässä on rajattu vain arvokkaat alueet. Se ei sisällä luonnoltaan tavanomaisten alueiden tietoja, mutta alueet on kuitenkin riittävällä tarkkuudella tutkittu edellä mainittujen järjestelmäinventointien yhteydessä ja kuvattu kaavaselvityksissä. Helsingin alueen geologisesti arvokkaat kohteet sisältyvät järjestelmään, mutta mm. sammalet ja jäkälät eivät. Uhanalaisten sammal- ja jäkälälajien tiedossa olevat kasvupaikat on kuitenkin rekisteröity ympäristöhallinnon Oiva-järjestelmään. Oiva-järjestelmän tiedot uhanalaisista sammal- ja jäkälälajeista on kerätty tutkijoiden erikoistutkimuksissa tekemistä havainnoista. Helsingin kaupungin rakennusviraston ylläpitämä metsärekisteri kattaa koko metsäpintaalan. Metsärekisterissä on mainittu mm. puustotiedot, puiden lajit, ikä ja lahopuun määrä. Luontotietojärjestelmän mukaan alueella ei ole arvokkaita luontokohteita. Kaavaselostus ei ole ollut nähtävillä Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus on ollut maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n nojalla julkisesti nähtävillä

8 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Vp/2 Kaavaselostus on ollut saatavilla sen jälkeen kun lautakunta on puoltanut kaavaehdotusta ja kaava on asetettu nähtäville muistutuksia varten. Selostuksen sisältö on ollut jo lautakunnan listatekstissä. Kaavoitusmenettely on tapahtunut MRL 8 luvun mukaisesti ja osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan nähtävillä pito on tapahtunut MRL 63 :n edellyttämällä tavalla. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin Keskustelutilaisuus järjestettiin nähtävillä olon alkuun, jotta tilaisuudessa olisi myös mahdollista esitellä suunnitelma ja helpottaa siten asukkaiden perehtymistä suunnitelmaan. Asemakaavaluonnos ja -selostusluonnos olivat nähtävillä kaupunkisuunvirastossa ja Laajasalin kirjastossa sekä nähtävillä myös kaupunkisuunviraston internet-sivuilla. Mielipiteet vastineineen esiteltiin kaupunkisuunlautakunnalle. puolsi Koirasaarentien länsiosan asemakaava- ja asemakaavamuutosehdotuksen hyväksymistä välillä Hopeakaivoksentie - Tahvonlahti. Liittyminen ympäristöön on esittämättä Koirasaarentie välillä Hopeakaivoksentie-Tahvonlahti kuuluu Kruunuvuorenrannan nyt jo lainvoimaiseen osayleiskaava-alueeseen ja koko aluetta on suunniteltu yhtenä kokonaisuutena Kruunuvuorenrannan itäisen osan eli nk. maankäyttösuunnitelmaalueen kanssa yhtä aikaa. Suunnitelma on myös esitelty kokonaisuutena kaupunkisuunlautakunnalle osayleiskaavamaankäyttösuunnitelman käsittelyn eri vaiheissa. Lautakunta on päättänyt suunnitelmista yhtäaikaisesti. Koirasaarentien (välillä Hopeakaivoksentie - Tahvonlahti) liittyminen ympäristöön on selvitetty osayleiskaavassa. Koirasaarentien liittyminen muuhun ympäristöön esitetään Koirasaarentiehen liittyvien asemakaavojen yhteydessä. Koirasaarentien pohjoisenpuoleisen Hopealaakson ja Kaitalahden laajennuksen muistutukset ja lausunnot on käsitelty kaupunkisuunlautakunnassa Kaavaa ei ole vielä hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Koirasaarentien eteläpuoleisen Haakoninlahti 1:n asemakaavan. Tästä kaavasta ei ole valitettu. Asemakaava on kuulutettu voimaan Koirasaarentien eteläpuolella oleva ja Tahvonlahteen rajoittuva Stansvikin kartanoalueen asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Päätöksestä on valitettu

9 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Vp/2 Helsingin hallinto-oikeuteen. Koirasaarentietä koskevat asemakaavat ovat alueen ensimmäiset asemakaavat ja alueen toteutus alkaa Koirasaarentien rakentamisella. Koirasaarentien rakentamista haluttiin kiirehtiä Helsingin huonon asuntotonttitilanteen vuoksi, jotta alueen asuntotonttien toteuttaminen ei viivästyisi. Koirasaarentien asemakaava on esitetty niin kuin asemakaavat yleensä esitetään, jolloin ympäristöstä näkyy pohjakartta ja lainvoimaiset asemakaavat mutta ei tulevia asemakaavoja ja suunnitelmia. Tielinjaus Koirasaarentie on Kruunuvuorenrannan alueen alueellinen kokoojakatu ja se muodostaa tulevaisuudessa pääliikenneyhteyden Laajasalosta Kruunuvuorenrantaan. Viime vuosikymmeninä Koirasaarentie on palvellut öljysataman liikennettä. Koirasaarentielle saavutaan nykyistä Laajasalontietä pitkin, joka on luiska-alueineen kapeimmillaan noin 32 metriä leveä väylä ilman kevyen liikenteen väyliä. Koirasaarentie välillä Laajasalontie Reiherintie on noin metrin levyinen. Uudelleen rakennettava Koirasaarentien osuus on leveimmillään 30,5 metriä. Koirasaarentien liikennesuunnitelma perustuu symmetriseen poikkileikkaukseen, jonka keskeltä on varattu joukkoliikenteelle (bussit ja raitiovaunut) oma kaista 7,0 metriä. Joukkoliikennekaistaa ja molemminpuolisia ajoratoja, 3,5 metriä, erottaa viherkaistat 4,0 metrin levyisin puuistutuksin. Jalkakäytävät ja polkupyöräkaistat ovat niin ikään kadun molemmin puolin, polkupyöräkaistat 1,75 metriä ja jalkakäytävät 2,0 metrin levyisinä. Katualueen leveydeksi tulee näin yhteensä 30,5 metriä. Kadun itäpäässä puiston kohdalla on jätetty viherkaistat pois, jolloin kadulta avautuu maiseman kannalta tärkeitä näkymiä ja katu on helpompi sovittaa maastoon. Koirasaarentien kokonaispituus osayleiskaavan ja maankäyttösuunnitelman alueella on noin 1,6 km. Koirasaarentien pituus tällä kaava-alueella, jota valitus koskee, on noin 0,9 km. Koirasaarentien länsiosa kulkee pääosin entisen öljysataman alueella, jolloin katulinjauksen alle ei ole jäämässä kasvillisuutta tai kallioalueita. Koirasaarentien itäosassa katulinjaus kulkee noin 90 metriä kallioalueella ja kadun eteläpuolella sijaitsevaa kallioreunaa joudutaan leikkaamaan noin 20 metrin pituisella osuudella siten, että korkeusero

10 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Vp/2 kadun tasauksen ja kalliopinnan välillä tulee olemaan noin 2 metriä. Tahvonlahden pohjukan kohdalla tielinjausta on siirretty kulkemaan säilytettävien kahden huvilan ja vierasmajan eteläpuolelta. Levennetty katu ei mahdu kulkemaan nykyistä linjausta noudattaen säilytettävien huviloiden välistä. Koirasaarentien linjauksen siirto Tahvonlahden kohdalla huviloiden eteläpuolelle noudattaa vanhaa Stansvikin kartanolle johtanutta tielinjausta, joka nykyisin on kevyen liikenteen käytössä. Huvilat tulevat olemaan tulevaisuudessa saman pihapiirin yhteydessä, jolloin huviloiden kehittäminen ja säilyminen hyvässä kunnossa on turvatumpaa. Tahvonlahden kohdalla nykyisen Koirasaarentien eteläpuolella olevan Kaivoshuvilan sijainti aivan Koirasaarentiessä kiinni ja huomattavasti sen tasoa alempana on uhka huvilan kunnossapidolle. Näkymät Tahvonlahdelle tulevat myös parantumaan. Luonnon ja rantakasvillisuuden vaikutus ja läsnäolo toimivat myös näkymien kautta. Koirasaarentien uuden tielinjauksen alle ei ole jäämässä kulttuuri- tai luontokohteita. Tahvonlahden pohjukan kohdalla tielinjauksen korkeusasema on noin +3, katu on kolme metriä merenpintaa korkeammalla ja kaksi metriä alempana kuin vanhat huvilat. Tielinjauksen etäisyys vesialueesta on noin 70 metriä. Melu Kruunuvuorenrannan kaiken kaavoituksen lähtökohtana pidetään valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (päätös 993/1992). Asemakaavoituksen ja katusuunnitelman laatimisen yhteydessä on selvitetty laskennallisesti Koirasaarentien liikennemelun leviämistä pohjoismaisella liikennemelun laskentamallilla. Liikenneperäisten ilman epäpuhtauksien leviämistä on arvioitu katujen ennusteliikenteen ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) suojaetäisyyssuositusten perusteella. Kaupunginhallituksen hyväksymään Helsingin kaupungin meluntorjuntasuunnitelmaan sisältyvän alustavan arvion mukaan hiljaisia alueita esiintyy pääsääntöisesti suurehkoilla virkistysalueilla, jotka sijaitsevat kauempana melulähteistä kuten teistä ja vilkasliikenteisistä kaduista. Laajasalon virkistysalueilla, mukaan lukien Tahvonlahden alue, hiljaisten alueiden säilyttäminen on mahdollista. Koirasaarentien asemakaavaselostuksessa kohdassa "ympäristöhäiriöt" kerrotaan meluhaitoista: Raitioliikenne voi aiheuttaa ääni- ja tärinähaittaa, mikäli rata on epätasainen tai muuten heikkokuntoinen, rata on perustettu suoraan kalliolle tai muulle ääntä hyvin johtavalle alustalle, nopeudet ovat suuria tai kalusto on viallista.

11 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Vp/2 Haittojen lieventäminen on tarkoituksenmukaisinta tehdä radan rakentamisen yhteydessä mikäli mahdollista. Tärinähaittaa voidaan torjua huolellisella pohjarakentamisella ja äänihaittaa radassa olevilla äänen etenemistä rajoittavilla rakenteilla. Suomessa ei ole toistaiseksi vahvistettuja maankäyttöön sovellettavia liikennetärinän ohjearvoja. Asuintiloille runkomelun suunarvona voidaan pitää rajaa LASmax = 35 db ja tärinän LVSmax = 0,30 mm/s. Koirasaarentien asemakaavassa on määräys: Raitiotietä rakennettaessa tulee tarvittaessa toteuttaa raideliikenteen tärinän ja runkoäänen vaimennus siten, että tavoitteena pidettäviä äänenpaineen enimmäistasoja (LASmax) ja tärinän etenemisnopeuden enimmäistasoja (LVSmax) ei ylitetä. Koirasaarentien liikennemäärä Tahvonlahden kohdalla tulee Kruunuvuoren rakentamisen jälkeen olemaan noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Koirasaarentielle tulee 40 km/h:n nopeusrajoitus. Valtioneuvoston päätöksen (993 /1992) mukaan päivämelutason ohjearvo virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä on 55 db. Kalliomuodostelmat, kadun tasaus ja riittävä etäisyys Koirasaarentiestä vähentävät virkistysalueen melukuormitusta. Meluselvityksen mukaan Koirasaarentien yli 55 db:n melualueen laajuus on Tahvonlahden kohdalla olevalla virkistysalueella laajimmillaan metriä Koirasaarentien reunasta mitattuna. Melualue on siis varsin suppea verrattuna virkistysalueen kokonaislaajuuteen. Asemakaavaa laadittaessa päätettiin, että katusuunn yhteydessä tutkitaan tarkemmin matalan melukaiteen ja nk. hiljaisen päällysteen vaikutusta melun leviämiseen. Tehdyn selvityksen mukaan kaiteen vaikutus on vähäinen, joten sen rakentaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Hiljainen päällyste alentaisi alueen melutasoja 2-3 db, mikä meluvaikutuksena tarkoittaa samaa kuin Koirasaarentien liikennemäärän puolittuminen. Yhteenveto Valituksessa ei ole esitetty sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella asemakaavapäätös tulisi kumota. Päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen. Tarkoituksenmukaisuuskysymyksistä tehdyt vaatimukset tulee jättää

12 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Vp/2 tutkimatta. Kaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset. Kaava perustuu lain edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaupunginhallitus pyytää lopuksi, että valitus tulisi valituksen kohteena olevan alueen suuren yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi käsitellä MRL 188 :n 2 momentin perusteella kiireellisenä. Koirasaarentie on koko Kruunuvuorenrannan alueen kokoojakatu, jonka rakentaminen mahdollistaa asuntoalueiden rakentamisen aloittamisen. ( ) asemakaavaosasto Kaupunkisuunlautakunnan esille ottamat asiat Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi Katja Sulkko, hallintosihteeri, puhelin: katja.sulkko(a)hel.fi

13 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Vp/3 3 Kaupunkisuunlautakunnan lausunto Guggenheim-museon perustamismahdollisuuksia ja museon toimintaa koskevasta konsepti- ja kehitysselvityksestä Helsingissä (a-asia) HEL T Päätösehdotus päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: toteaa, että selvitys käsittelee Guggenheim-museon perustamismahdollisuuksia laajasti ja useasta eri näkökulmasta. Selvityksessä esitetään Guggenheim-museon rakentamista Katajanokan Kanavaterminaalin paikalle. käsittelee lausunnossaan selvityksen museorakennuksen sijaintia, laajuutta ja kaupunkikuvaa sekä asemakaavallisia ja liikenteellisiä kysymyksiä sekä näihin liittyviä mahdollisia jatkotoimia. Julkisena rakennuksena Guggenheim-museo sopii hyvin keskeiselle ja arvokkaalle paikalle Helsingin keskustassa. Se korostaa paikan arvoa ja merkitystä nykyisen liikenneterminaalin ja pysäköintikentän sijaan. Museorakennuksen laajuudeksi selvityksessä esitetään k-m2 (tontin laajuus m2). Kerrosala on sijoitettavissa hyvin alueelle ja alueen laajuus tarjoaa mahdollisuuden rakennuksen eri kaupunkikuvallisille massoitteluvaihtoehdoille. Selvityksessä on otettu huomioon alueen kaupunkikuvallisen ja historialliset ominaispiirteet ja mm. rantakävelyreitit museon ympärillä. Paikka on keskeinen ja symbolisesti arvokas. Rakennus näkyy eri suuntiin ja hyvin pitkälle. Vastaavasti rakennuksesta avautuu poikkeuksellisen hienoja näköaloja. Parhaillaan käynnissä olevassa Kirjavan Sataman ideakilpailun ohjelmassa todetaan, että kanavaterminaalin paikalle tulee esittää julkista rakennusta ja samalla ohjelmassa viitataan käynnissä olevaan Guggenheim-selvitykseen. Tontin rakennettavuutta, liikennettä ja kunnallistekniikkaa selvittiin laajasti hotellihankkeen asemakaavoituksen yhteydessä (kaupunginvaltuusto päätti keväällä 2010 hylätä hotellin asemakaavan muutosehdotuksen).

14 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Vp/3 Esittelijä Lausuntopyyntö Alue on palvellut matkustajaterminaalina, jossa on ollut useita lähtöjä ja saapumisia päivittäin. Näihin on liittynyt matkustajien saattoliikennettä, bussiliikennettä ja pysäköintiä. Museotoiminnassa liikennemäärien arvioidaan olevan vähäisempiä. Kuitenkin museon saavutettavuus eri yleisöryhmien osalta edellyttää saattoliikenteen sujuvuutta ja myös henkilöautojen pysäköinnin järjestämistä museon läheisyydessä esim. pysäköintilaitoksessa. Myös matkailuliikenteen (linja-autot) tilantarve on suurempi. Lisäksi suunssa tulee huomioida museon huoltoliikenteen (mahdollisesti rekka-autoliikennettä) toimivuus ja sen vaatimat tilat. Jalankulun ja pyöräilyn kannalta museon saavutettavuus on hyvä. Rakennuksen rakennustaiteellisesti korkean laadun ja kaupunkikuvaan soveltuvuuden varmistamiseksi rakennuksesta tulee järjestää kansainvälinen yleinen arkkitehtuurikilpailu. Kaupunkisuunvirasto on valmis omalta osaltaan valmistelemaan arkkitehtikilpailulle ohjelman sekä siihen liittyvät kaupunkisuunlliset lähtökohdat. Kaavan muuttamisen pohjaksi tarvitaan korkealuokkainen suunnitelma. Kaupunkisuunvirasto on valmis laatimaan alueelle asemakaavan muutoksen arkkitehtuurikilpailun tuloksen perusteella Kaupunginhallitus on pyytänyt kaupunkisuunlautakuntaa antamaan asiasta lausunnon mennessä. Esittelijä Lisätiedot virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi Ilpo Forssen, projektipäällikkö: ilpo.forssen(a)hel.fi Satu Tyynilä, toimistopäällikkö, puhelin: satu.tyynila(a)hel.fi Marko Härkönen, projektipäällikkö, puhelin: marko.harkonen(a)hel.fi Pekka Nikulainen, liikenneinsinööri, puhelin: pekka.nikulainen(a)hel.fi Oheismateriaali 1 Guggenheim-museon perustamismahdollisuuksia Helsinkiin ja museon toimintaa koskeva konsepti- ja kehitysselvitys

15 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/1 1 Helsinkipuiston yleissuunnitelma (a-asia) Pöydälle HEL T Ksv 0681_1 Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi Helsinkipuiston yleissuunnitelmaraportin ja hyväksyä seuraavat Helsinkipuiston yleissuunnitelman periaatteet tulevien asemakaavojen sekä alueen muun jatkosuunn ja toteutuksen lähtökohdaksi: 1. Helsinkipuiston alue säilytetään elinvoimaisena ja yhtenäisenä. Puiston sitovaa aluerajausta tarkennetaan tarvittaessa seuraavien yleiskaavojen laatimisen yhteydessä. 2. Helsinkipuistoa kehitetään monipuolisena virkistysaluekokonaisuutena, jonka keskeisiä teemoja ovat merellisyys, historia, luonto, kaupunkikeskeisyys ja toiminnallisuus. Helsinkipuiston alueelle sijoitettava kaupunkirakenne ja teknisen huollon rakenteet sopeutetaan puiston virkistyskäyttöön, tärkeisiin luonnonarvoihin, maisemaan ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. 3. Helsinkipuiston ulkoilu- ja pyöräilyreittien kattavuus ja sujuvuus turvataan. Erityisen tärkeitä puiston kokonaisuuden kannalta ovat pohjois-eteläsuuntaiset rantoja seuraavat reitit Vantaanjoella sekä Vanhankaupunginselkää kiertävä reitti. Pääasiassa olemassa olevista osuuksista koostuvien Helsinkipuiston runkoreittien omia luonteita vahvistetaan. 4. Tavoitteena on, että Helsinkipuiston alueella sijaitsevat kaupungin omistamat rakennukset ovat yleisölle avoimessa käytössä ja tukevat Helsinkipuiston virkistyspalveluja. 5. Helsinkipuiston alueen opastuksessa ja valaistuksessa tavoitellaan osa-alueiden tasolla yhtenäistä vaikutelmaa. Tärkeille sisääntulopaikoille suunnitellaan opastuspisteet. Samalla kaupunkisuunlautakunta päättänee hyväksyä liitteenä olevat Helsinkipuiston osa-alueittaiset kehittämisperiaatteet.

16 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/1 Tiivistelmä Esittelijä Alueen sijainti Sijaintikartta Päätösjakelu: - rakennusvirasto - liikuntavirasto - kiinteistövirasto - ympäristökeskus - talous- ja suunkeskus, matkailu- ja kongressitoimisto - kaupunginmuseo - Korkeasaaren eläintarha Helsinkipuisto on rajattu yleispiirteisesti Helsingin Yleiskaava 2002:ssa, jossa se on keskeisin Helsingin laajoista virkistyskokonaisuuksista eli vihersormista. Helsinkipuisto on mereen ja Vantaanjokeen tukeutuva kokonaisuus. Sen alueella on nähtävissä edustava kokoelma monenlaisia luontotyyppejä ja kulttuuriperintöä kaupungin historian eri vaiheista, mistä puistokokonaisuus onkin saanut nimensä. Helsinkipuistolle on laadittu alueen arvoja ja ominaispiirteitä korostava yleissuunnitelma. Puistolla on Helsinkipuiston yhteydessä laaja merkitys: se sisältää viheralueiden lisäksi laajoja vesialueita sekä rakennettua kulttuuriympäristöä. Aktiivisesti kaupungin mukana kehittyvän Helsinkipuiston keskeisiä vahvuuksia ja teemoja ovat merellisyys, luonto, kaupunkikeskeisyys ja rikas kulttuurihistoriallinen perintö. Yleissuunnitelma sijoittuu tarkastelutasoltaan yleiskaava- ja asemakaavatasojen väliin. Suunnitelma tarkentaa Helsingin Yleiskaava 2002:een merkityn Helsinkipuiston sisältöä ja toimii osaltaan lähtökohtana käynnistyvälle uudelle yleiskaavakierrokselle. Helsinkipuiston kehittämisperiaatteet ovat jatkossa lähtökohtana alueen asemakaavoja laadittaessa ja muutettaessa ja muussa tarkemmassa suunssa. Ne myös turvaavat puistokokonaisuuden arvojen säilymistä. Helsinkipuiston alue ulottuu pohjois-etelä-suunnassa kaupungin läpi, Haltialan metsäalueelta Vantaanjokea ja merenlahtia seuraten etelään, aina Helsingin edustan saaristoon asti.

17 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/1 Yleiskaavoitustilanne Helsingin vihersormista Keskuspuiston ja Helsinkipuiston alue on esitetty Yleiskaava 2002:n pääkartassa. Suurin osa "Helsinkipuistona kehitettävän alueen" pinta-alasta on yleiskaavassa vesialuetta tai virkistysaluetta. Fastholma ja Kaivopuisto ovat kaupunkipuistoja (eli kaupunginosapuistoja). Helsinkipuiston alueella on yleiskaavassa useita luonnonsuojelualueita, joista suurin on Viikin- Vanhankaupunginlahden Natura verkostoon kuuluva alue. Merkittävä osa Helsinkipuistosta on yleiskaavassa myös kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi osoitettua aluetta. Kalasataman osayleiskaava on tullut voimaan vuonna 2008 ja Kruunuvuorenrannan osayleiskaava lukuun ottamatta Stansvikinnummen aluetta vuonna Hernesaaren osayleiskaavaluonnos hyväksyttiin jatkosuunn pohjaksi vuonna Helsinkipuistoon kuuluvien virkistysalueiden ja rakentamisalueen rajaus Hernesaaressa ratkaistaan osayleiskaavaprosessin osana.

18 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/1 Asemakaavoitustilanne Kivinokan niemi on Yleiskaava 2002:ssa merkitty selvitysalueeksi, jonka maankäyttö ratkaistaan yleiskaavalla tai osayleiskaavalla. Selvitysalueen ja Helsinkipuiston rajaukset ovat osin päällekkäiset. Kivinokan osayleiskaavoitus on käynnistynyt vuonna Kaavaprosessin yhteydessä myös Helsinkipuiston rajaus tarkentuu. Helsinkipuiston maa-alue on valtaosaltaan asemakaavoitettu. Alueen asemakaavat ovat pääosin luvuilta sekä 2000-luvun alusta. Vantaanjoen varressa on puistoalueilla voimassa muutama yli 50 vuotta vanha asemakaava, joiden merkinnät eivät ole ajantasaisia. on puoltanut Tuomarinkylänkartanon asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä vuonna Haltialassa Helsinkipuisto liittyy Keskuspuiston pohjoisosan asemakaava-alueeseen. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Keskuspuiston pohjoisosan asemakaavan Toistaiseksi asemakaavoittamattomien alueiden osalta on käynnissä asemakaavan laatiminen Suomenlinnan pääsaarille, Särkälle ja Lonnalle sekä Pornaistenniemelle. Suomenlinnan asemakaavaluonnos esiteltiin kaupunkisuunlautakunnalle toukokuussa Pornaistenniemen asemakaavaehdotus on tarkoitus esitellä kaupunkisuunlautakunnalle vuonna Laajoja edelleen asemakaavoittamattomia alueita mantereella on Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen ympäristössä, Viikin Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueella ja sitä reunustavilla alueilla. Lisäksi asemakaava puuttuu Kauppatorin läheisyydessä sijaitsevilta Klippanilta ja Valkosaarenluodolta, Läntiseltä ja Itäiseltä Pihlajasaarelta, Harmajalta sekä useimmilta puiston pikkusaarilta ja -luodoilta. Kaupunkisuunlautakunnan aikaisemmat päätökset Erityispiirteet ja arvot Helsinkipuistona kehitettävä alue määriteltiin Yleiskaava 2002:n yhteydessä. merkitsi tiedoksi Helsinkipuiston suuntilanteen sekä suunperiaatteet ja - tavoitteet. Helsinkipuisto maisemassa ja osana virkistysalueiden verkostoa Helsinkipuiston alue seuraa laajoja vesimaisematiloja. Se voidaan jakaa neljään luonnonympäristöltään ja maisemaltaan erilaiseen kokonaisuuteen. Vantaanjoen jokilaakso ja sitä reunustavat

19 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/1 savitasangot päättyvät Vanhankaupunginkoskella maisemalliseen solmukohtaan. Kosken eteläpuolella leviää ensin Vanhankaupunginselän sisälahti ja sitten Kruunuvuorenselän urbaani selkävesi. Suomenlinnan linnoitus- ja saariketjun eteläpuolella saaristomaisema aukeaa avomerelle. Yli puolet Helsinkipuiston pintaalasta on avointa merimaisemaa, pohjoisessa on lisäksi laajoja peltoaukeita. Helsinkipuiston vihersormi on tärkeä pohjois-eteläsuuntainen viheryhteys mereltä sisämaan seudullisiin virkistyskokonaisuuksiin asti ja sellaisena merkittävä osa Helsingin viheralueverkostoa. Puisto liittyy saumattomasti Keskuspuistoon pohjoisessa. Viikissä se limittyy Viikki- Kivikon vihersormen ja Kruunuvuorenrannassa Itä-Helsingin kulttuuripuiston vihersormen kanssa. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet ja ympäristöt Helsinkipuisto tarjoaa edustavan läpileikkauksen kaupungin historian eri vaiheista. Vantaanjoki on ollut vuosisatojen ajan seudun asutuksen sydämessä. Alueella on monia kartanoita ja tilakeskuksia. Helsinkipuiston alue yhdistää Helsingin alkuperäisen perustamispaikan Vanhankaupunginkoskella myöhempään Vironniemen keskustaan. Nyt käynnissä olevassa historiallisesti merkittävässä vaiheessa satamatoiminnoilta vapautuneille Helsinkipuiston reuna-alueille rakennetaan uutta kaupunkia kymmenille tuhansille ihmisille. Rikkaan historian ansiosta Helsinkipuiston alueella on useita kulttuurihistorian ja -maiseman kannalta merkittäviä kohteita. Merellisen Helsingin kansallismaiseman ohella Helsinkipuiston eteläisimpiä osia leimaa Unescon maailmanperintölistalle vuodesta 1991 kuulunut Suomenlinnan linnoituskokonaisuus. Suomenlinna ja Vantaanjokilaakso on luokiteltu myös valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Helsingin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY) kymmenen sijoittuu merkittäviltä osiltaan Helsinkipuiston alueelle: Tuomarinkylän kartano, Helsingin Vanhakaupunki, Vantaanjokisuun vesi- ja viemärilaitokset, Viikin opetus- ja koetila, Kansanpuistot Korkeasaari ja Seurasaari (Korkeasaari), Suomenlinna, Kaivopuisto, Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet (Harmaja ja Itäinen Pihlajasaari) sekä Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus (Tullisaari). Luonnonolosuhteet ja arvokkaat luontokohteet Helsinkipuisto on ekologisesti monimuotoinen kokonaisuus. Puiston monista luonnonsuojelualueista merkittävin on Natura verkostoon kuuluva Viikki-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue. Päätös Vantaanjoen (vesialueen) liittämisestä

20 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/1 Virkistys ja matkailu Yleissuunnitelman periaatteet Helsinkipuiston rajat Natura 2000-verkostoon on valmisteilla ympäristöministeriössä. Lähes koko puiston alueella on Helsingin luontotietojärjestelmän mukaan arvioitu olevan joko linnuston tai kasvillisuuden kannalta paikallista tai laajempaa arvoa. Vanhankaupunginselkä on yhdessä Espoon Laajalahden kanssa yksi Suomen kansainvälisesti tärkeistä lintualueista (Important Bird Areas, IBA). Helsinkipuisto on luonteeltaan toiminnallinen. Puiston laajuus ja alueiden vaihtelevuus mahdollistaa monipuoliset ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet. Erityisesti Helsinkipuiston vahvuutena on merellinen virkistysympäristö ja veteen liittyvät toiminnot. Talviaikainen käyttö kaipaa vielä vahvistamista. Yksi Helsinkipuiston tärkeistä teemoista on perinteinen omaehtoinen, puolijulkinen virkistysympäristö: siirtolapuutarhat, kesämajayhteisöt ja viljelypalstat. Helsinkipuisto sijaitsee keskeisesti kaupungissa ja on helposti saavutettavissa. Matkailukohteena sen vetovoimatekijöitä ovat mm. merkittävät maisema- ja luontokohteet, vuodenaikojen mukaan vaihtelevat ulkoilu- ja urheilumahdollisuudet, monipuolinen tapahtumatarjonta sekä kiinnostavat kulttuurihistorialliset ympäristöt. Suomenlinna ja Korkeasaari kuuluvat Helsingin suosituimpiin matkailukohteisiin. Matkailun kehittämisessä erityisiä mahdollisuuksia tarjoaa yhtenäisten matkailukokonaisuuksien vahvistaminen sekä vesiliikenteen kehittäminen. Helsinkipuiston alue säilytetään elinvoimaisena ja yhtenäisenä. Yleiskaava 2002:ssa osoitettu rajaus muodostaa puiston ydinalueen. Yleissuunnitelma kattaa varsinaisen puistorajauksen lisäksi tarkastelualueen (vaakaviivoitettu alue edellä olevassa sijaintikartassa), joka on pääosin julkista tilaa, liittyy maisemallisesti ja/tai toiminnallisesti Helsinkipuistoon, vaikuttaa puiston alueeseen ja jonka käsittelyssä tulee tarkastella vaikutuksia Helsinkipuiston kokonaisuuteen. Tarkastelualueeseen kuuluu myös Yleiskaava 2002:ssa rakentamiseen varattuja alueita. Laajimmat tarkastelualueen osat ovat Viikin pellot, Kantakaupungin ja Kruunuvuorenselän rannat sekä Kuninkaansaari ja Vallisaari. Ydinalueen sitovaa aluerajausta tarkennetaan tarvittaessa seuraavien yleiskaavojen laatimisen yhteydessä. Helsinkipuiston virkistysalueiden ja ympäröivien rakentamisalueiden välistä rajaa tarkennetaan Kivinokan ja Hernesaaren osayleiskaavojen yhteydessä sekä

21 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/1 Toiminnot Viikinrannan suunssa. On perusteltua, että jatkossa selvitetään Suomenlinnan linnoituskokonaisuuteen kuuluvien Kuninkaansaaren ja Vallisaaren sekä Kruunuvuorenrannan ja Kalasataman rantojen virkistysaluekokonaisuuksien liittämistä Helsinkipuiston alueeseen. Helsinkipuistoa kehitetään monipuolisena virkistysaluekokonaisuutena, jonka keskeisiä teemoja ovat merellisyys, historia, luonto, kaupunkikeskeisyys ja toiminnallisuus. Helsinkipuiston alueelle sijoitettava kaupunkirakenne ja teknisen huollon rakenteet sopeutetaan puiston virkistyskäyttöön, tärkeisiin luonnonarvoihin, maisemaan ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Erityisesti pyritään edistämään veteen liittyvää virkistystoimintaa. Tavoitteena on, että Helsinkipuiston alueella sijaitsevat kaupungin omistamat rakennukset ovat yleisölle avoimessa käytössä ja tukevat Helsinkipuiston virkistyspalveluja. Liikenne, reitit ja saavutettavuus Helsinkipuiston ulkoilu- ja pyöräilyreittien kattavuus ja sujuvuus turvataan. Puiston osa-alueita yhdistämään kehitetään selkeitä ja yhtenäisiä runkoreittejä. Erityisen tärkeitä puiston kokonaisuuden kannalta ovat pohjois-eteläsuuntaiset rantoja seuraavat reitit Vantaanjoella sekä Vanhankaupunginselkää kiertävä reitti. Pääasiassa olemassa olevista osuuksista koostuvien runkoreittien omia luonteita vahvistetaan. Helsinkipuiston vesiliikennepalveluja kehitetään. Tavoitteena on mahdollistaa asukkaita ja matkailua palvelevan, uusia virkistysmahdollisuuksia avaavan verkoston kehittyminen. Helsinkipuiston teemat tarjoavat jatkossa mahdollisuuksia myös teemallisten erikoisreittien suunun ja opastamiseen. Opastaminen, valaistus ja kalustus Helsinkipuiston opastuksessa ja valaistuksessa tavoitellaan osaalueiden tasolla yhtenäistä vaikutelmaa. Tärkeille sisääntulopaikoille suunnitellaan opastuspisteet. Kalustuksen ja valaistuksen suunssa noudatetaan Helsingin kaupunkikalusteohjetta ja Helsingin valaistuksen yleissuunnitelmaa. Osa-alueiden kehittämisperiaatteet Helsinkipuiston lähtökohdat maisema, toiminta, kaupunkirakenteellinen asema ja nykytila vaihtelevat huomattavasti

22 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/1 Yhteistyö, vuorovaikutus ja jatkosuun puiston osa-alueelta toiselle. Kokonaisuuden näkökulma on tärkeä Helsinkipuiston jatkokehittämistä ohjaava periaate, mutta jatkossa pienempien yhtenäisten osa-alueiden tarkastelutaso tulee korostumaan. Helsinkipuisto on yleissuunnitelmassa jaettu kuuteen maisemallistoiminnallisesti yhtenäiseen osa-alueeseen. Osaalueittaisissa kehittämisperiaatteissa määritellään osa-alueiden asemaa osana Helsinkipuiston kokonaisuutta ja niiden kehittämislinjoja. Kehittämisperiaatteissa on listattu osa-alueiden tärkeimpiä piirteitä ja teemoja, sekä tärkeimpiä kehitettäviä kohteita ja toimintoja. Osaaluejakokartta sekä osa-alueittaiset kehittämisperiaatteet ovat liitteenä. Yleissuunnitelmaa laadittaessa on tehty pitkän ajan kuluessa yhteistyötä kaupungin eri hallintokuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Suunnitelman valmistelun tueksi järjestettiin verkkokeskustelufoorumi syyskuussa Keskustelun yhteydessä pidettiin yleisötilaisuus Keskustelufoorumille tuli 83 eri kommenttia, joista suurin osa oli yksityishenkilöiden tai nimimerkkien esittämiä. Kommentit on referoitu tarkemmin liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa. Monet kirjoittajat korostivat Helsinkipuiston nykyisiä arvoja ja toivotut muutokset olivat valtaosin pienimuotoisia lisäystoiveita palveluihin tai toimintoihin. Keskustelupalstalla ja tilaisuudessa esille tulleita asioita on huomioitu suunnitelman tavoitteiden mukaisesti ja niitä on tavoitteena käsitellä myös jatkotyössä. Lisäksi kirjeitse saapui yksi Kivinokan aluetta käsittelevä mielipide, joka on referoitu ja johon on vastattu vuorovaikutusraportissa. Verkkokeskustelussa ja keskustelutilaisuudessa toivottiin monessa puheenvuorossa Helsinkiin kansallista kaupunkipuistoa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten kriteerien täyttävän kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin on tutkittu kaupunkisuunvirastossa yleiskaavatyön yhteydessä kansalaisjärjestöjen ja eri hallintokuntien kanssa keskustellen. Prosessin tuloksena oikeusvaikutteisessa Helsingin Yleiskaava 2002:ssa päädyttiin osoittamaan Helsinkipuistona kehitettävä alue, joka täyttää kaupunkisuunviraston mielestä kansallisen kaupunkipuiston sisällölliset kriteerit. antoi kaupunginhallitukselle lausunnon kahdesta kunnan asukkaan aloitteesta, jotka koskevat kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin. Lausunnon mukaan Helsingin kaupunki säilyttää keskeiset virkistysalueet sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävät alueet

23 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/1 kaavoituksen keinoin. Näin ollen Helsingin alueella ei ole tarpeen perustaa erityistä kansallista kaupunkipuistoa. Yleiskaava 2002:ssa esitetty Helsinkipuisto on Helsingin vastine kansalliselle kaupunkipuistolle. Oikeusvaikutteinen yleiskaava ja asemakaavat turvaavat Helsinkipuiston arvojen säilymisen. Kaupunkisuunvirasto pyysi yleissuunnitelman luonnoksesta lokamarraskuussa 2011 lausunnot ympäristökeskukselta, rakennusviraston katu- ja puisto-osastolta, kaupunginmuseolta, kiinteistöviraston tilakeskukselta, liikuntavirastolta sekä talous- ja suunkeskuksen elinkeinopalvelulta. Helsinkipuiston yleissuunnitelmaa puollettiin lausunnoissa. Tärkeimmät jatkosuunssa huomioitavat kommentit koskivat alueen rajauksen tarkempaa määrittelyä käynnistyvän yleiskaavakierroksen yhteydessä sekä Helsinkipuiston tulevan seuranta- ja yhteistyön järjestämistä. Lausunnot on referoitu tarkemmin ja niihin on vastattu liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa. Helsinkipuiston tavoitteiden täydentämiseksi ja toteuttamiseksi jatketaan yhteistyötä kaupungin hallintokuntien ja muiden sidosryhmien sekä puiston käyttäjien ja asukkaiden kanssa. Jatkotyötä tehdään kiinteässä yhteydessä käynnistymässä olevaan Helsingin uuden yleiskaavan laatimiseen. Kaupunkisuunvirasto kutsuu jatkossa koolle Helsinkipuiston seurantaryhmän, joka kommentoi merkittäviä alueeseen vaikuttavia hankkeita, seuraa periaatteiden toteutumista ja toimii yhteistyöelimenä. Ryhmään pyydetään edustus rakennusvirastosta, kiinteistövirastosta, liikuntavirastosta, ympäristökeskuksesta, kaupunginmuseosta, talousja suunkeskuksesta, Korkeasaaren eläintarhasta sekä Suomenlinnan hoitokunnasta. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Jouni Heinänen, maisema-arkkitehti, puhelin: jouni.heinanen(a)hel.fi Maria Jaakkola, toimistopäällikkö, puhelin: maria.jaakkola(a)hel.fi Liitteet 1 Helsinkipuiston yleissuunnitelma, osa-aluejakokartta 2 Helsinkipuiston osa-aluettaiset kehittämisperiaatteet Helsinkipuiston yleissuunnitelma -raportti 4 Vuorovaikutusraportti ja keskustelutilaisuuden muistio 5 Lausunnot 6 Kivinokan Kannatusyhdistys ry:n ym. mielipide

24 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/1 Otteet Ote Suomenlinnan hoitokunta Otteen liitteet Esitysteksti Liite 2 Liite 3 Päätöshistoria Pöydälle HEL T Ksv 0681_1 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Jouni Heinänen, maisema-arkkitehti, puhelin: jouni.heinanen(a)hel.fi Maria Jaakkola, toimistopäällikkö, puhelin: maria.jaakkola(a)hel.fi

25 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/2 2 Hernesaaren osayleiskaavaehdotus nro (a-asia) HEL T Ksv 0836_1, karttalehti G2 Päätösehdotus päättänee lähettää päivätyn 20. kaupunginosaa (Länsisatama) ja 53. kaupunginosaa (Ulkosaaret) koskevan Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin. Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että osayleiskaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Päätösjakelu: - kaupunginhallitus - hallintokeskus/kaj:n rooteli ************ Tiivistelmä Osayleiskaava mahdollistaa asumisen, työpaikkojen ja vapaa-aikaan ja matkailuun liittyvien toimintojen sijoittamisen Hernesaareen. Risteilylaivoille on osoitettu kahden nykyisen laituripaikan lisäksi yksi uusi laituripaikka. Helikopterikentälle on osoitettu uudelle täyttömaalle pysyvä sijainti. Lisäksi alueelle on sijoitettu kaksi venesatamaa; purjevenesatama ja vesiurheilukeskus. Venesatamien yhteydessä on vapaa-aikaan ja veneilyyn liittyvän kaupan ja toiminnan keskittymä. Hernesaaren itärantaan rakennetaan puisto, jonka pinta-ala on noin 5 ha. Laivakadun länsipuolella Fordin talo, Munkkisaaren teollisuustalo ja Valtion viljavaraston siilot säilytetään. Osayleiskaava-alueen nykyisen maa-alueen pinta-ala on noin 33 ha. Merialueille tehtäviä lisätäyttöjä on noin 11 hehtaaria. Asuntorakentamisen kerrosalatavoite on noin k-m2, joka vastaa noin asukasta. Työpaikka- ja palvelukerrosalatavoite on noin k-m2, joka vastaa noin työpaikkaa.

26 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/2 Esittelijä Alueen sijainti Lähtökohdat Alueelle suunnitellaan monipuolisia kaupunkiasumisen muotoja. Niitä ovat kerrostalojen lisäksi kaupunkipientalot ja -rivitalot ja kerrostalon ja pientalon asumisratkaisujen yhdistelmät. Tavoitteena on, että alueesta tulee elinvoimainen ja viihtyisä osa Helsingin kantakaupunkia. Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on pääosin työpaikka-, teollisuus-, toimisto- ja satamatoimintojen aluetta. Asuminen ei ole yleiskaavan mukainen toiminto josta syystä osayleiskaavan laadinta alueelle on tarpeen. Osayleiskaava on oikeusvaikutteinen ja tulee korvaamaan alueellaan voimassa olevan yleiskaavan. Helsinki-puiston rajausta tarkistetaan seuraavan yleiskaavan yhteydessä helikopterikentän osalta. Hernesaaren toteutuksen kokonaiskustannusarvio on 204 miljoonaa euroa (alv 0 %) eli noin 580 euroa/uusi k-m2. Osayleiskaava-alue sijaitsee Helsingin kantakaupungin eteläisellä ranta-alueella Eiran ja Ullanlinnan länsipuolella. Alue rajautuu pohjoisessa Matalasalmenkujaan ja Laivakatuun ja muilta osin mereen. hyväksyi Hernesaaren osayleiskaavan suunohjelman. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Jäsen Helistö jäsen Puoskarin kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: Asia palautetaan uudelleenvalmisteltavaksi siten, että helikopterikentälle etsitään uusi sijoituspaikka Hernesaaren ulkopuolelta. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5 (Lahti, Loukoila, Palmroth-Leino, Sandbacka, Anttila) - 3 (Helistö, Alku, Puoskari). päätti hyväksyä päivätyn Hernesaaren osayleiskaavaluonnoksen jatkosuunn pohjaksi. Samalla kaupunkisuunlautakunta päätti hyväksyä seuraavat jatkosuunohjeet: Kasvavalle risteilyalusliikenteelle osoitettava lisäkapasiteetti siirretään mahdollisimman lähelle olemassa olevia laituripaikkoja niin, että lisälaiturin toteuttaminen ei ole sidoksissa helikopterikentän toteuttamiseen. Nämä jätetään asemakaavoilla erikseen ratkaistavaksi.

27 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/2 Kaavoitustilanne Edellä olevasta johtuen venesataman ulostuloväylä suuntautuisi lähtökohtaisesti etelä itäsuuntaan. Kilpapurjehdukselle ja veneilylle taataan alueella mahdollisimman hyvät olosuhteet myös jatkossa. Alueen pohjoisosassa selvitetään mahdollisuudet toteuttaa kaavaluonnosta korkeampaakin rakentamista. Siilojen säilyttämiseksi alueella niiden monipuolinen uusiokäyttö tulee olla mahdollista, ja siksi suojelutarvetta on syytä arvioida uudelleen. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Merkittiin, että keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Soininvaara jäsen Holopaisen kannattamana teki ehdotuksen asian palauttamisesta siten, että helikopterikentästä luovutaan. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 7 (Johansson, Modig, Sipilä, Niemi, Palmroth-Leino, Puura, Rauhamäki) 2 (Holopainen, Soininvaara), ja asian käsittelyä päätettiin jatkaa. Merkittiin, että kaupunkisuunlautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä puheenjohtaja Rauhamäen ehdottamat ja varapuheenjohtaja Soininvaaran kannattamat seuraavat jatkosuunohjeet: Kasvavalle risteilyalusliikenteelle osoitettava lisäkapasiteetti siirretään mahdollisimman lähelle olemassa olevia laituripaikkoja niin, että lisälaiturin toteuttaminen ei ole sidoksissa helikopterikentän toteuttamiseen. Nämä jätetään asemakaavoilla erikseen ratkaistavaksi. Edellä olevasta johtuen venesataman ulostuloväylä suuntautuisi lähtökohtaisesti etelä-itäsuuntaan. Kilpapurjehdukselle ja veneilylle taataan alueella mahdollisimman hyvät olosuhteet myös jatkossa. Alueen pohjoisosassa selvitetään mahdollisuudet toteuttaa kaavaluonnosta korkeampaakin rakentamista. Siilojen säilyttämiseksi alueella niiden monipuolinen uusiokäyttö tulee olla mahdollista, ja siksi suojelutarvetta on syytä arvioida uudelleen. Kaupunkisuunlautakunnan hyväksymät jatkosuunohjeet on otettu huomioon ehdotuksen valmistelussa. Asiaa selostetaan tarkemmin kohdassa osayleiskaavaratkaisun eri vaihtoehdot. Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) Hernesaari on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Jätkäsaaren ja Hernesaaren väli on varattu satamakäyttöön. Kaavassa on osoitettu rantaviivan suuntainen viheryhteystarve Hernesaaren eteläkärjestä Kaivopuiston kautta kohti Eteläsatamaa. Pihlajasaaren ja Hernesaaren väliin on merkitty veneväylä. Hernesaaren eteläpuolella kulkee

28 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/2 Rakennuskiellot Maanomistus Alueen yleiskuvaus pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhykkeen rajaus. Suunalueen itäpuoleisella merialueella on jätevesien purkutunneli. Helikopterikenttä on jätetty maakuntakaavassa ilman erillismerkintää. Maakuntakaavan vahvistamispäätöksessään ympäristöministeriö on katsonut, että maakuntakaava on voitu laatia siten, ettei siinä ole osoitettu helikopterikenttää. Helikopterikentän osoittaminen Hernesaaren edustalle osayleiskaavaehdotuksen mukaisesti ei edellä esitetystä syystä ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on pääosin työpaikka-, teollisuus-, toimisto- ja satamatoimintojen aluetta. Aluetta kehitetään tuotannon ja varastoinnin, palvelujen, toimitilojen sekä sataman käyttöön. Lisäksi alueelle saa rakentaa tiloja julkisten palvelujen, yhdyskuntateknisen huollon, virkistyksen ja liikenteen käyttöön. Alueen eteläkärkeen on varattu hallinnon ja julkisten palvelujen alue. Alueen kaakon ja lounaan puoleisille rannoille on osoitettu puistoalueet. Alueella voimassa olevat asemakaavat on hyväksytty tai vahvistettu vuosina Kaavojen mukaan alue määritetty pääosin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi, satama-, rautatie- ja katualueiksi ja puistoalueiksi. Kaupunginhallitus on päättänyt määrätä alueen rakennuskieltoon osayleiskaavan laatimista varten viideksi vuodeksi maankäyttö- ja rakennuslain 38 :n 1 momentin perusteella. Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n 1 momentin mukainen rakennuskielto nro 11947, joka on voimassa asti. Rakennuskielto koskee 20. kaupunginosaa (Länsisatama), Munkkisaaren osa-alueen kortteleita 20235, , tontteja 20181/3, 20236/6, katu-, rautatie-, satama- ja puistoalueita. Kaupunki omistaa kaava-alueen. Alueella on vuokrasopimuksia useiden eri toimijoiden kanssa, joista merkittävin on Archtech Helsinki Shipyard Oy. Vuokrasopimus on voimassa asti käsittäen maa-alueita Hernesaaren pohjoisja keskiosissa. Vuokralaisella on oikeus saada pidennettyä vuokraaikaa enintään saakka.

29 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/2 Hernesaari on ollut vuosikymmeniä telakka- ja satamakäytössä. Telakkahalleineen ja asfalttikenttineen ympäristö on jäsentymätön ja rosoinen. Laivanrakennus halleissa loppui vuonna 2006 mutta jatkunee vuodesta 2011 Archtech Helsinki Shipyard Oy:n vuokra-alueella aina vuoteen 2017 asti. Alueen länsirannalla sijaitsee kaksi risteilyalusten laituripaikkaa. Risteilyalukset ankkuroivat Hernesaaren länsireunalla kesäkuukausina. Hernesaaren eteläosassa sijaitsevat helikopterikenttä, lumenkaatopaikka, veneiden huoltotoimintaa ja väliaikainen maanläjitysalue. Hernesaaren maanpinnan korkeusasemat ovat 2 3 metriä merenpinnan yläpuolella. Maanpinta on päällystetty asfaltilla itärantaa lukuun ottamatta. Itärannalta avautuvat näkymät kohti Suomenlinnaa ja avomerta. Rakennettu ympäristö Alueen kaupunkikuvaa hallitsevat suurimittakaavaiset 90-luvulla rakennetut peltivuoratut hallirakennukset. Osayleiskaava-alueen ja eteläisen Helsingin ajoneuvoliikenteen pääyhteys pohjoiseen kulkee Telakkakadun kautta. Hernesaari liittyy ympäröivään katuverkkoon Laivakadun ja Hernesaarenrannan kautta. Telakan toiminta ja risteilysatama tuovat alueelle raskasta liikennettä. Kulttuurihistoriallisesti merkittävimmät säilyneet rakennukset ovat entinen Fordin tehdasrakennus 1940-luvulta ja Valtion viljavarastoksi 1950-luvulla suunniteltu rakennuskokonaisuus. Hernesaaren itärannan pohjoisosan puistoalueella on jalankulku- ja pyöräilyreitti. Palvelut Munkkisaaren osa-alueella on noin 1500 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja on teollisuudessa sekä informaation ja viestinnän toimialoilla. Alueen lähimmät päivittäistavaramyymälät ovat Punavuoressa, jossa on yksi ison supermarket -kokoluokan päivittäistavaramyymälä sekä useita pienempiä myymälöitä. Myös Ullanlinnan myymäläverkko muodostuu pienistä yksiköistä. Eirassa ei ole päivittäistavarakaupan palveluja. Jääkenttäsäätiö ja Helsingin Jäähalli ylläpitävät Hernesaaren Jääherne-hallissa kahta täysimittaista jääkaukaloa pääasiallisesti jääkiekkojunioreiden harjoituskäyttöön. Hernesaaressa vieraili vuonna 2011 toukokuusta syyskuuhun noin risteilyvierasta. Risteilyalukset ovat toistaiseksi tehneet päivävierailuita. Hernesaaren eteläkärjessä on helikopterikenttä, josta on reittiyhteys Tallinnaan. Helikopterikentälle on valmistunut vuonna 2008 väliaikainen matkustajaterminaali. Hernesaaren rantaan toteutettiin 2011 väliaikaisia vapaa-ajan käyttöä ja matkailua edistäviä hankkeita. Luonnonympäristö

30 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/2 Hernesaari sijaitsee suurmaisemassa selkävesien vyöhykkeen ja ulkosaariston rajalla. Maisema jakautuu urbaaniin merenrantajulkisivuun ja virkistyssaarten ketjuun. Pinnanmuodoltaan alue on kauttaaltaan tasaista kenttää. Itä- ja eteläranta ovat viimeistelemättömiä kivilouhepenkkoja. Länsiranta rajautuu pystylaiturirakenteella mereen. Osayleiskaava-alueen ympäristö on täysin rakennettua ja ihmisen muuttamaa: alkuperäisen luonnon elementtejä ei ole säilynyt. Pääosalla alueesta maanpinta on tasolla +2,2 2,6. Suurin osa maa-alasta on eri vaiheissa 1940-luvulta lähtien tehtyjä laajoja meritäyttöjä. Hernesaaren itäranta on suojaton mereltä tulevalle aallokolle. Vesialueen syvyys rannan edustalla on yli 10 metriä. Aallot eivät murru vesialueella, kuten tapahtuu matalammilla rannoilla. Hernesaaressa tuulee yleisimmin lounaasta tai etelästä. Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä. Alueen pääviemäri sijaitsee Matalasalmenkujalla ja Laivakadun itäosalla. Niemen keskellä, teollisuustonttien välissä, sijaitsevat lounas-koillinen - suuntaiset viemärit, vesijohdot ja kaukolämpöputket. Hernesaaren kärjen edustan merialueella sijaitsee lounas-koillissuuntainen yksityinen vesijohto ja paineellinen viemäri, jotka johtavat Läntiseen Pihlajasaareen. Lisäksi osayleiskaava-alueella, Hernesaaren itä- ja eteläpuolen merialueella sijaitsee Lauttasaari Munkkisaari paineviemäri ja itäpuolen merialueella Viikinmäen puhdistettujen jätevesien purkutunneli. Jätevesien purkutunneli on kalliotunneli, joka on noin tasolla 80. Maaperä Koko alueen pintamaa on täyttömaata. Täyttökerroksen paksuus alueella vaihtelee ja on vanhojen saarien kohdalla 1 3 metriä ja täytettyjen vesialueiden kohdalla enimmillään yli 15 metriä. Täytettyjen vesialueiden kohdalla täytön alapuolella on savea ja vanhan Hernesaaren ja Hernesaarenkarin kohdalla kitkamaata. Saven yläpinta on noin metrin syvyydellä nykyisestä maanpinnasta. Merenpohjassa olevan savikerroksen paksuus vaihtelee ollen 2-10 metriä. Maaperän rakennettavuusolosuhteet vaihtelevat suuresti. Hernesaaren ja Hernesaarenkarin kohdilla maaperä on rakennettavuudeltaan hyvää ja alueilla on mahdollista rakentaa maanvaraisesti. Mereen aiemmin tehdyille täyttöalueille ovat tyypillisiä merenpohjaan, pehmeiden maakerrosten päälle tehdyt louhepenkereet, joiden väliin muodostuneet altaat on täytetty sekalaisella maa-aineksella. Näillä alueilla rakennusten perustaminen on vaativaa ja täyttömateriaalin alla on paikoin savikerros. Rakennukset joudutaan rakentamaan

31 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/2 Osayleiskaavan sisältö paaluperusteisina, mutta täyttöaineksen vaihtelevat ominaisuudet ja välissä olevat louhepenkereet asettavat perustamisen suunlle ja toteutukselle suuret vaatimukset. Rantarakenteet ja yhdyskuntateknisen huollon verkostot voidaan pääsääntöisesti perustaa täytteenvaraisesti. Ympäristöhäiriöt Maaperän ja merenpohjan sedimenttien pilaantuneisuus Öljyhiilivedyillä, polyaromaattisilla hiilivedyillä tai metalleilla pilaantuneita maa-alueita on paikoin koko Hernesaaren alueella. Osayleiskaava-alueen merialueella tehdyissä pohjasedimenttien haittaainetutkimuksissa havaittiin paikoin haitta-aineita. Melu Ajoneuvoliikenne aiheuttaa melua alueen kokoojakadun varressa lähinnä alueen pohjoisosassa. Tämän lisäksi melua aiheutuu pääasiassa satamatoiminnasta sekä helikopteriliikenteestä. Satamatoiminta on vilkkainta Jätkäsaaren matkustajasataman puolella, mistä operoidaan säännöllistä linjaliikennettä Tallinnaan. Hernesaaren puolella satamatoiminta on vilkasta lähinnä kesäaikaan, jolloin risteilyalukset vierailevat Hernesaaressa sijaitsevilla laituripaikoilla. Laivojen aiheuttaman melun erityispiirteistä johtuen melun kulkeutumiseen sisätiloihin tulee kiinnittää erityistä huomiota suunniteltaessa asuinalueita sataman läheisyyteen. Hernesaaren eteläkärjessä sijaitsevan helikopterilentopaikan toiminnan merkittävin melu aiheutuu Tallinnaan suuntautuvasta reittiliikenteestä. Voimakkaimmin melu kantautuu ympäristöön helikopterien nousu- ja laskeutumisvaiheissa. Yöaikaan kenttää voidaan käyttää ainoastaan hätä- ja pelastuslentoihin. Ilma- ja hajupäästöt Jätkäsaaren matkustajasataman ja Hernesaaren risteilylaiturien aluksista aiheutuu ilma- ja hajupäästöjä osayleiskaava-alueelle. Osayleiskaavan kaupunkirakenteen selkärankana on alueen keskellä kulkeva kaarevalinjainen pohjois-eteläsuuntainen kokoojakatu. Kadun itäpuolella sijaitsee kolme asuinkylää, veneilyyn liittyvän kaupan merikylä, vesiurheilukeskus ja helikopterikenttä. Länsipuolella sijaitsevat olemassa olevat rakennukset, risteilysatama uudisrakennuksineen, venesatama ja uusi risteilylaituri. Asuinkylien itäpuolelle merenrantaan rakennetaan noin 6 hehtaarin puisto. Uutta

32 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/2 täyttöä tarvitaan noin 11 hehtaaria uuden risteilylaiturin, helikopterikentän ja vesiurheilukeskuksen rakentamiseksi. Helikopterikentän ja risteilysataman aiheuttama melu on vaikuttanut suunratkaisuun. Asuinkylien länsireuna rakennetaan mahdollisimman umpinaisena. Rakennusten päädyt on mahdollista suunnata kohti satama-aluetta, jolloin kortteleiden parvekkeet, terassit ja piha-alueet avataan itään kohti merinäkymiä. Asemakaavoituksessa tulee lisäksi kiinnittää huomiota rakenteiden ääneneristävyyteen. Rakentaminen tulee luomaan uuden urbaanin merenrantajulkisivun Suomenlinnan- ja Lauttasaarenselän suuntaan. Asuinrakennusten kerrosluku on keskimäärin Helsingin kantakaupungille tyypillinen 6 7 kerrosta. Korttelirakenne on tiivis ja kaupunkimainen ja rakennukset rajaavat katutilaa. Kortteleiden ylimmät kerrokset ovat vaihtelevia kattoterasseineen ja pergoloineen. Vallitsevat ilmasto-olot ja meriveden aaltoilu tekevät rantaviivaan rakentamisen haasteelliseksi. Osayleiskaavan tavoitteena on liittää alue rakenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti osaksi kantakaupunkia. Risteilymatkailu, helikopterikenttä, rantapuisto ja venesatamat vesiurheilu- ja venehuoltotoimintoineen sekä kulttuuri- ja merentutkimuskeskus edistävät elinvoimaisen palvelurakenteen muodostumista meren ympäröimälle asuinalueelle. Tavoitteena on suunnitella monipuolisia ja omaleimaisia asuntokortteleita. Hernesaaressa pyritään rakentamisen laatuun, joka mielletään korkeatasoiseksi asuntojen koosta, toteutustavasta, hallintamuodosta ja hintatasosta riippumatta. Tärkeä osa hyvää asumista on myös lähiympäristön laatu. Suojelukohteiksi on merkitty Fordin tehdastalo sekä Valtion viljavaraston siilorakennus. Ilman suojelumerkintää jää Helsingin käsityö- ja teollisuusyhdistyksen talo, jota ei ole kuitenkaan tarkoitus purkaa. Alueen asuntokerrosala on k-m2, joka vastaa noin asukasta. Työpaikka- ja palvelukerrosalaa on k-m2, eli noin työpaikkaa. Kerrostalovaltainen asuntoalue (AK) Asuinkylät on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Alueelle suunnitellaan vaihtoehtoisia kaupunkiasumisen malleja. Perinteisten kerrostalojen lisäksi kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi kaupunkipientalot ja -rivitalot ja kerrostalon ja pientalon yhdistelmät. Myös erityis- ja senioriasumiselle varataan tiloja. Asuinkylien välissä sijaitsevat kolme pienimittakaavaista puistoaluetta ovat varsinaista

33 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/2 rantapuistoa suojaisempia. Niille voidaan sijoittaa oleskelupaikkoja, leikkipaikkoja ja pieniä pelikenttiä. Altaiden ympärille osoitetaan jatkosuunssa kauppoja ja ravintoloita. Pohjoiseen asuinkylään esitetään asuinkerrostaloja, joiden rakentamiskorkeus täydentää kaupunkikuvallisesti lähiympäristön rakennuksia. Korkeimman siilon ylin räystäs on tasossa +48,5. Pysäköinti sijoitetaan asuinkortteleiden pihakansien alle ja maanpäällisiin pysäköintitaloihin, jotka liitetään osaksi muuta rakentamista. Keskimmäisen asuinkylän länsireunaan kohdistuu satama-alueen meluvaikutuksia siinä määrin, että kortteliratkaisuissa tulee välttää länteen päin aukeavia pääkäyttötiloja. Asuinrakennusten päädyt on mahdollista sijoittaa kohti risteilysatamaa, jolloin asunnot avautuvat etelään ja itään. Eteläisen asuinkylän länsi- ja eteläreunaan kohdistuu satama-alueen ja helikopterikentän meluvaikutuksia. Risteilyliikenteen satama-alue (LS) Risteilysatamassa on laituripaikkoja yhtäaikaisesti kolmelle risteilylaivalle. Jatkosuunn yhteydessä selvitetään, onko laivoille mahdollista tarjota maasähköä laituripaikoilla. Risteilijälaiturin rakentamisen kustannuksiksi on arvioitu noin 28 miljoonaa euroa. Risteilyliikenteen satama-alue sekä julkisten ja yksityisten palvelujen ja hallinnon (LS/P) Alueelle tulevaa risteilyliikennettä palvelee matkustajaterminaalirakennus, jossa on passintarkastus- ja tullitoimintoja sekä laivojen henkilökuntaa ja matkustajia palvelevia toimintoja. Terminaalirakennuksen yhteyteen on mahdollista rakentaa hotelli- ja kongressikeskus. Hernesaaren ja Jätkäsaaren matkustajaterminaalit olisi mahdollista yhdistää esimerkiksi köysiratayhteydellä, jonka tulisi sijaita noin 65 metrin korkeudessa. Helikopterikenttä (LL-1) Helikopteriliikenteen aiheuttaman melun ja lentotoiminnan toimintaolosuhteiden varmistamisen vuoksi kenttä on siirretty Hernesaaren kaakkoispuolelle mereen tehtävälle täytölle. Sijaintiin on oleellisesti vaikuttanut vapaiden lentosektoreiden turvaaminen. Lentotoiminnan turvallisuuden varmistaminen edellyttää laskeutumisalueen itäpuolelle mereen tehtävää noin metrin syvyydessä olevaa madallustäyttöä, joka estää isojen alusten ja purjeveneiden pääsyn itäiselle lentosektorille. Läntisen lentosektorin turvaamisen varmistamiseksi alueelle ei saa rakentaa korkeita esteitä kuten

34 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/2 rakennuksia. Terminaali- ja huoltorakennus suojaa asuinalueita helikopterin lähtövalmisteluista aiheutuvalta melulta. Helikopterikentän ja madallustäytön rakennuskustannuksiksi on arvioitu noin 83 miljoonaa euroa. Puisto (VP) Hernesaaren itäreunaan on suunniteltu noin 750 metriä pitkä ja 70 metriä leveä rantapuisto. Länsireunaltaan asuntoalueisiin rajautuvan puiston maanpinta nousee loivasti meren pinnasta rakennusten tasolle kuuden metrin korkeuteen. Pohjoispäässä puisto liittyy suoraan Eiranrannan Pyhän Birgitan puistoon ja etelässä Hernesaaren vesiurheilukeskuksen rantatasanteeseen. Rakennusrivin reunaan, korkeustasolle +6, on linjattu rantapromenadi, jolla kulkee esteetön jalankulun ja pyöräilyn virkistysreitti. Asuinkylien altaiden reunoilta pääsee rantapuistoon kanavan reunassa kulkevaa, rantapromenadin alittavaa yhteyttä pitkin. Rantapuisto tarjoaa monipuolisia merellisiä toimintamahdollisuuksia. Hernesaareen tulee rakennettua puistoa yhteensä noin 6,4 ha, eli noin 12,4 m2 asukasta kohden. Hernesaaren alueen virkistysaluetarjontaa täydentävät kantakaupungin etelärannan puistot, Jätkäsaaren Hyväntoivonpuisto ja liikuntapuisto sekä Pihlajasaarten ja Uunisaarten virkistysalueet. Rantapuiston toteuttamisen kustannuksiksi on arvioitu noin 33 miljoonaa euroa. Vesialue (W) Osayleiskaavasuunnitelma sisältää merialueen täyttöjä Hernesaaren etelä- ja kaakkoispuolella. Täytöt on suunniteltu siten, etteivät ne ulotu Pihlajasaaren koillispuolella sijaitsevalle laivaväylälle. Hernesaaren ja Pihlajasaaren välissä kulkevaa veneilyn runkoväylänä toimivaa itä-länsi -suuntaista väylää tulee siirtää siten, että merialueen täytön ja helikopterikentän lentosektorin edellyttämän suoja-alueen vaatima tila otetaan huomioon. Helikopterikentän lentotoiminnan turvallisuuden varmistamiseksi helikopterikentän itäpuoleiselle vesialueelle on osoitettu sijainti madallustäytölle. Madallustäyttö on noin yhden metrin syvyydessä sijaitseva vedenalainen täyttöalue, jonka tarkoituksena on estää suurten alusten ja purjeveneiden mastojen pääsy lentosektorille. Asuinkortteleiden sisään alueen itärannalle on osoitettu kolme nykyiselle maa-alueelle kaivettavaa vesiallasta. Vesialtaiden rakentamisen kustannukseksi on arvioitu yhteensä noin 24 miljoonaa euroa.

35 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/2 Venesatama-alue (W/LV) Vesiurheilukeskuksen tavoitteena on toimia vesiurheilun koulutuskeskuksena ja isojen kansallisten ja kansainvälisten arvokilpailuiden järjestelypaikkana. Keskuksessa järjestetään alan opetusta, valmennusta ja junioritoimintaa. Tasaista kenttää satamaaltaan ympärille varataan noin 3 hehtaaria veneluokkien säilytystä ja kisojen kalustoa varten. Purjevenesatama on mitoitettu noin 500 venepaikalle. Vierasvenesataman paikat sisältyvät tähän lukuun. Koillisnurkkaan varataan laituritilaa vesibusseille. Purjevenesataman toiminnan edellyttämät tilat, kuten pysäköinti, purjehdusseurojen toimitilat ja ravintolat, sijoitetaan osittain viereisen korotetun kokoojakadun alle. Jatkossa selvitetään mahdollisuutta käyttää risteilysatama-aluetta veneiden talvisäilytykseen. Nykyiselle maa-alueelle kaivettavan purjevenesataman rakentamisen kustannukseksi on arvioitu noin 15 miljoonaa euroa. Venesatamaaltaan itäreunassa Laivakadun kohdalla on merkittävä vakavuusongelma, jonka ratkaisu kustannustehokkaasti vaatii tarkempaa suuna jatkossa. Edellä esitetty kustannusarvio sisältää vakavuusongelman ratkaisun. Julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY) Alueelle on osoitettu kaksi julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta. Pohjoiselle PY-tontille sijoitetaan koulun ja leikkipuiston yhteyteen yksi viiden ryhmän päiväkoti. Eteläiselle PY-tontille ja alueen kerrostalojen alakertaan sijoitetaan yksi kolmen ryhmän päiväkoti ja 2 kahden ryhmän päiväkotia. Lasten kerhotoiminnan tilatarpeet arvioidaan jatkosuunssa. Julkisten palvelujen ja hallinnon alue sekä työpaikka-alue (PY/TP) Fordin talo suojellaan ja sen kulttuurikäyttöä selvitään jatkosuunssa. Talon eteläpuolelle voidaan sijoittaa lisärakennus. Palvelujen ja hallinnon alue sekä työpaikka-alue (P/TP) Valtion viljavarasto suojellaan ja sen käyttö viljan varastointiin jatkuu toistaiseksi. Munkkisaaren teollisuustalo säilytetään toimitilakäytössä. Palvelujen ja hallinnon alue sekä teollisuusalue (P/TY) Vesiurheilukeskuksen pohjoispuolelle kaavaillaan veneilyyn ja siihen liittyvän elinkeinotoiminnan keskittymää, 'merikylää'. Purjevenesataman länsipuolelle on mahdollista rakentaa tarvittavat hallirakennukset veneiden huoltoon ja säilytykseen. Rakennuksiin on mahdollista

36 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/2 Liikenne sijoittaa myös liikunta- ja toimitilaa. Merentutkimuskeskuksen sijoittamista alueelle selvitään jatkosuunssa. Alueen katuverkko on suunniteltu liikenneturvallisuutta ja joukkoliikenteen sujuvaa kulkua korostaen. Alueen läpi pohjoiseteläsuunnassa kulkee paikallinen kokoojakatu, joka yhdistää alueen Eiranrannan ja Hylkeenpyytäjänkadun kautta nykyiseen katuverkkoon. Kokoojakatuun liittyy päättyviä tonttikatuja. Liikennesuunnitelman mukaan raitioliikenteelle varataan kokoojakadulla oma ajoneuvoliikenteestä erotettu kaista ja alueelle mitoitetaan raitiovaunun kääntöpaikka. Tonttikadulla raitiotie kulkee muun liikenteen kanssa samalla ajokaistalla liikennemäärän ollessa vähäinen. Raitiotieyhteys rakennetaan Eiranrannan ja Telakkakadun kautta Bulevardille. Hernesaareen on tulossa kolme pysäkkiä. Hernesaareen suunnitellut toiminnot sijaitsevat noin 300 metrin etäisyydellä lähimmästä pysäkistä. Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksen mukainen maankäyttö lisää liikennettä noin autolla arkivuorokaudessa. Liikenteestä noin kaksi kolmasosaa suuntautuu Telakkakatua pohjoiseen ja yksi kolmasosa Eiranrantaa itään. Liikenteen lisäys Etelä-Helsingin tonttikaduilla on ennusteen mukaisesti vähäistä. Telakkakadun liikennejärjestelyt suunnitellaan uudestaan raitiotieyhteyden ja Telakkarannan muuttuvan maankäytön johdosta. Telakkakadun liikennejärjestelyitä selkeytetään, mutta Telakkakadun kapasiteettia ei pystytä lisäämään. Risteilysataman toiminta tuo kesäisin kokoojakadulle ja Hernesaaren länsipuolen tonttikaduille myös raskasta liikennettä. Talvisin raskasta liikennettä aiheuttaa alueelle sijoitettava lumenvastaanottopaikka, jonka sijaintia tutkitaan jatkosuunn yhteydessä. Asuinalueen tonttikaduilla raskaan liikenteen määrä tulee olemaan vähäistä, sillä jätehuolto suunnitellaan järjestettävän imukeräysjärjestelmällä. Asukkaiden ja työpaikkojen pysäköintipaikat rakennetaan pääosin maanalaisina. Asukaspysäköinnin osalta käytetään kaupunkisuunlautakunnan vuonna 2007 hyväksymää laskentaohjetta 1 ap/115 k-m2. Purjevenesataman toiminnan edellyttämä pysäköinti sijoitetaan pysäköintilaitokseen. Kadunvarsille tulee lyhytaikaista maksullista asiointi- ja vieraspysäköintiä. Hernesaaren jalankulun ja pyöräilyn reitit suunnitellaan sujuviksi ja esteettömiksi. Kokoojakadulle on suunniteltu pyöräkaistat ja itäiseen rantapuistoon jalankulun ja pyöräilyn virkistysreitti. Telakkakadun uudistamisen myötä pyöräilyn pääreittinä toimivalle kadulle

37 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/2 Palvelut Luonnonympäristö Suojelukohteet suunnitellaan pyöräkaistat, mikä mahdollistaa sujuvan pyöräreitin Hernesaaresta myös pohjoiseen. Olemassa olevat toimitilarakennukset pohjoisessa alueen länsireunalla säilytetään ja ne on varattu palvelujen ja hallinnon alueeksi sekä työpaikka-alueeksi. Palveluiden painopisteet muodostuvat Hernesaaren pohjoisosaan ja eteläosan venesatamien yhteyteen. Alueelle tulevat normaalit päivittäispalvelut sekä lisäksi veneilyä ja matkailua palvelevia toimintoja. Liiketilat rakennetaan katujen, aukioiden ja altaiden yhteyteen rakennusten maantasokerroksiin. Vähittäiskaupan liiketilatarpeen on arvioitu olevan alueen ennakoidun asukasmäärän ja sen synnyttämän ostovoiman perusteella noin k-m². Tästä päivittäistavarakaupan palveluita on noin k-m². Tämän lisäksi muille kaupallisille palveluille ja ravintoloille on arvioitu muodostuvan kysyntää noin k-m²:lle. Liiketilojen lisäksi kysyntää on pienimuotoisille yritys- ja toimistotiloille. Julkisten palvelujen saavutettavuus turvataan sujuvilla joukkoliikenneja kevyen liikenteen yhteyksillä. Julkisten palvelujen mitoitus Hernesaaressa perustuu palveluhallintokuntien alustaviin arvioihin rakentamisen ja väestöennusteen pohjalta. Terveyspalvelut tukeutuvat kantakaupungin terveyspalveluihin. Myös sosiaaliviraston järjestämisvastuulla olevat palvelut tukeutuvat eteläisen alueen palveluverkkoon ja niitä voidaan tuottaa kaupungin omina, ostoina, kumppanuussopimuksin tai yksityisinä. Suunssa on varauduttu kahden PY-tontilla sijaitsevan päiväkodin tarpeeseen ja 260 päivähoitopaikkaan. Lisäksi varaudutaan päiväkodin palveluiden yhteyteen sijoitettavaan alkuopetuskouluun. Suunn edetessä selvitetään mahdollisuuksia sijoittaa asukaspuisto esimerkiksi opetusviraston, sosiaaliviraston ja nuorisotoimen yhteishankkeeseen, jossa on koulu, päiväkoti, leikkipuisto- ja kerhotoimintaa sekä lastentalo tai nuorisotoimen piste. Tavoitteena on, että merialuetta täytetään mahdollisimman pieneltä pinta-alalta mutta kuitenkin siten, että suunssa huomioidaan asuin- ja virkistysalueiden meluarvoja koskevat määräykset sekä lentoliikenteen ja merenkulun turvallisuutta koskevat määräykset. Rantapuistoon suunnitellaan puistosuunn yhteydessä saaristolle tyypillistä kasvillisuutta, mikä osaltaan edistää luonnonlajien monimuotoisuutta Hernesaaressa.

38 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/2 Fordin tehdasrakennus suojellaan osayleiskaavassa sen arkkitehtonisten, kaupunkikuvallisten ja historiallisten arvojen perusteella. Sen tulevasta käytöstä kulttuurirakennuksena on tehty selvitys. Mahdollisuutena on nähty, että rakennuksesta syntyisi Kaapelitehtaan tapaan toimiva kokonaisuus. Rakennuksen luonne ja erityisesti sen suuret hallitilat soveltuisivat hyvin esiintymistiloiksi. Valtion viljavaraston siilorakennuksella on merkitystä alueen maamerkkinä ja porttirakennuksena. Viljavaraston rakennusryhmä suojellaan osayleiskaavassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaana kohteena. Siilojen käyttö alkuperäisessä tarkoituksessaan tulee jatkumaan toistaiseksi. Osayleiskaavan mukainen rakentaminen lähiympäristössä ei estä siilojen nykyistä käyttöä. Mikäli alkuperäiskäyttö lakkaisi, rakennuskokonaisuudelle etsitään uusi tarkoituksenmukainen ja sen ominaisluonteeseen soveltuva käyttö. Yhdyskuntatekninen huolto Alueelle rakennetaan uudet vesihuolto-, energiahuolto- ja tietoliikenneverkostot. Vesijohtoverkosto ja jätevesiviemäröinti liitetään nykyiseen verkostoon alueen pohjoispuolella Eiranrannassa. Uuden vesihuoltoverkoston kokonaispituus on noin 4 km. Hulevesien johtamisessa käytetään pääasiassa hulevesiviemäröintiä. Itärannan viheralueilla on mahdollista johtaa hulevesiä myös viherpainanteissa ja järjestää luonnonmukaista sadevesien imeytystä ja varastointia. Alueen uudet energiahuolto- ja tietoliikenneverkostot sijoitetaan pääsääntöisesti vesihuollon verkostojen kanssa samoihin kaivantoihin. Nykyisen Lauttasaari-Munkkisaari -paineviemärin linjausta siirretään helikopterikentän siirtämisen edellyttämien uusien täyttöjen vuoksi. Tavoitteena on, että alueen jätehuolto hoidetaan keskitetysti jätteen imukeräysjärjestelmällä. Alueen eteläosaan suunnitellaan lumen merivastaanottopaikkaa. Osayleiskaava-alueen sähköjakeluverkko uusiutuu kokonaan rakentamisen aikataulussa. Suunnitellun laivojen maasähköliitännän toteuttaminen edellyttää uuden yhteyden rakentamista Punavuoren sähköasemalta. Risteilyalusten (3 kpl) yhteinen siirtokapasiteettitarve on suurempi kuin koko osayleiskaava-alueen tarve yhteensä. Maaperän ja merenpohjan rakennettavuus ja puhtaus sekä massatalous Sekalaisesta täyttömateriaalista ja louheesta johtuen alue on vaativa pohjarakennuskohde. Pohjarakennesuunnitelman mukaan osa rakennuksista on perustettavissa maanvaraisesti, suuremmalta osin rakennukset on perustettava paalujen varaan. Alueellisen vakavuuden

39 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/2 on arvioitu olevan riski ainakin pääkadun eteläosassa pienvenesataman kohdalla sekä korttelialueille tulevien vesialtaiden osalla. Kunnallistekniikka on perustettavissa täytteenvaraisesti. Ennen merialueella tehtäviä täyttöjä merenpohjassa oleva pehmeä aines on ruopattava. Ruoppausmassoja syntyy alueella noin 1,3 miljoonaa m3 (ktr). Alueen maaperässä on tehdyissä maaperän haitta-ainetutkimuksissa havaittu haitta-aineita lähes koko alueella. Osayleiskaavan mukaisten vesialtaiden ja purjevenesataman toteuttaminen kaivamalla nykyiselle maa-alueelle edellyttää pilaantuneen maa-aineksen poistoa. Pilaantuneen maaperän kunnostuksen tavoitetasot tullaan määrittämään jatkosuunn yhteydessä. Merenpohjan paikoin haitta-ainepitoisuuksia sisältävä sedimenttikerros tullaan poistamaan ja sedimenttien sijoituspaikka arvioidaan sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisesti. Alueella tehtyjen tutkimusten tulosten mukaan osa sedimenteistä voidaan läjittää merialueelle ja osa joudutaan sijoittamaan maalle. Jatkosuunssa pyritään ratkaisuun, jossa alueella syntyviä pilaantuneita maa-aineksia tai meriläjitykseen kelpaamattomia merisedimenttejä sijoitetaan alueelle tehtäviin täyttöihin. Alueella käytettävissä oleva hyötykäyttötilavuus ei riitä kaikkien alueella syntyvien pilaantuneiden ainesten sijoittamiseen. Osayleiskaavaehdotusta laadittaessa on tarkennettu maaperän ja merenpohjan geoteknisiin ominaisuuksiin liittyviä tietoja, tutkittu alueen rakennettavuutta ja tehty yleissuunnitelma maa- ja merialueiden täyttöja perustamis- ja rakentamistavoista. Lisäksi on tehty alustava suunnitelma alueen yleistasauksesta. Alueen toteuttaminen edellyttää merenpohjan ruoppausta, pilaantuneen maaperän kaivua, haittaainepitoisten sedimenttien ruoppausta, nykyisen maa-alueen kaivua sekä mereen tehtäviä täyttöjä ja nykyiselle maa-alueelle tehtäviä korkeustason nostavia täyttöjä. Merenpohjan ruoppaus 1,3 miljoonaa m3 (ktr) Merialueen täytöt 3,2 miljoonaa m3 (ktr) Nykyisen maa-alueen täytöt 0,2 miljoonaa m3 (ktr) Nykyisen maa-alueen yleiskaivu 0,3 miljoonaa m3 (ktr) Aallokko, tuulisuus, virtausolosuhteet Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä on tarkasteltu alueen aallokon ominaisuuksia sekä merenpinnan ennustettua nousua. Suunniteltu helikopterikentän täyttö suojaa alueen itärantaa avomeren aalloilta. Osayleiskaava-alueelle saapuvat suurimmat aallot kohdistuvat

40 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/2 Ympäristöterveys suunnitellun helikopterikenttätäytön eteläreunaan. Alueelle alustavasti suunniteltu korkotaso on riittävä ennustettuun meriveden pinnannousuun varautumiseksi. Tuulisuustarkastelussa tunnistettiin etenkin alueen eteläosan liikennealueilla kohteita, joissa jatkosuunssa tulee ottaa huomioon tuulisuusolosuhteet. Hernesaaren meritäyttöjen vaikutukset meriveden virtauksiin jäävät vähäisiksi. Melu Hernesaaren ympäristömeluselvityksessä arvioitiin ajoneuvo-, laiva- ja helikopterimelua suunnitellulla uudella asuinalueella. Selvityksen pohjana käytettiin alustavasti suunniteltua kaupunkirakennemallia, jossa helikopterikenttä oli siirretty aallonmurtajan kärkeen ja risteilijöille esitetty yksi uusi laituripaikka Hernesaaren länsireunalle. Selvityksen mukaan katuliikenne on tavalliseen tapaan päiväaikana tärkein ja voimakkain melun aiheuttaja katujen varsilla. Suurimman haasteen alueen suunlle asuinkäyttöön aiheuttaa kuitenkin laivaliikenteen ja helikopteritoiminnan edellyttämät meluntorjuntatoimet. Satamatoiminnan aiheuttama melu on erityisesti yöaikana merkittävää alueen koko länsireunassa. Laivapaikkoja lähimmäksi suunniteltujen asuinkortteleiden kohdalla keskiäänitaso ylittää yöaikana 55 db, mikä on selvästi melutason ulko-ohjearvoa suurempi sekä vanhoilla (50dB) että uusilla (45 db) alueilla ja edellyttää siten riittävää meluntorjuntaa. Asuinkorttelien länsireunasta riittävän korkealla ja umpinaisella rakentamisella voidaan merkittävästi suojata asuinkortteleiden itäpuolisia alueita laivamelulta ja korttelipihoilla päästään alustavien selvitysten mukaan pääosin alle 45 db ohjearvon. Länsireunan asuinrakennusten julkisivujen äänieristysvaatimus tulee tällöin asettaa tavanomaista korkeammaksi laivamelun pienitaajuisuudesta johtuen. Alueen eteläosien suunssa tulee huomioida helikopterikentän meluvaikutus. Valtaosa helikopterin kokonaismelusta eli keskiäänitasosta syntyy helikopterin ollessa maassa taikka nousussa tai laskussa lähellä maanpintaa. Vaikka helikopterin melu on heikointa tyhjäkäynnin aikana kentällä, sen osuus keskiäänitasosta on suurinta, koska tyhjäkäynnin ajallinen kesto on huomattavasti nousua tai laskua pidempi. Tämä mahdollistaa melun leviämisen rajoittamista käyttäen hyväksi kentän lähellä olevien rakennusten sijoittelua ja muita meluesteinä toimivia rakenteita kentän ja suojattavan kohteen välissä. Meluntorjuntatoimien käyttöä rajoittaa mm. helikopterikentän edellyttämät vapaat lentosektorit ja muut lentoturvallisuuteen liittyvät seikat. Pihlajasaaren suuntaan leviävää melua ei pystytä oleellisesti

41 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/2 Nimistö torjumaan meluesteillä. Eteläisimpien asuinkortteleiden ylimmissä kerroksissa helikopterimelun päiväajan keskiäänitaso ylittää 55 db ulko-ohjearvon, mutta asuinkortteleiden ulko-oleskelualueilla on mahdollista päästä alle ohjearvon. Helikopterimelun spektri ei aiheuta asuntojen äänieristykselle erityisiä vaatimuksia. Myöskään enimmäisäänitasot eivät muodostu mitoittavaksi tekijäksi, koska lentotoimintaa ei sallita yöaikaan. Itäisen Pihlajasaaren rannassa helikopteriliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso on suurimmillaan noin 58 db, mutta valtaosalla Pihlajasaarta alle ohjearvon 55 db. Ilma- ja hajupäästöt Osayleiskaavan toteuttamisen vaikutukset Länsisataman matkustajalaivojen päästö- ja hajuselvitysten ja ilmanlaatumittausten perusteella on arvioitu, että ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot eivät ylity osayleiskaava-alueella. On kuitenkin mahdollista, että epäsuotuisissa olosuhteissa lyhytaikaisia korkeampiakin pitoisuuksia alueella esiintyy. Telakan ympäristöluvan mukaisen toiminnan ei arvioida kohdistavan suunalueelle merkittäviä ilmanlaatuvaikutuksia. Ympäristöluvan mukainen toiminta mahdollistaa tämän hetkistä huomattavasti suuremman tuotantomäärän. Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan esittää Hernesaaren tulevalle pääkadulle nimeä Laivakatu. Jatkosuunn yhteydessä nimettävän Hernesaaren nimistön alustaviksi aihepiireiksi sovittiin seuraavat henkilöt ja heidän elämäntyönsä: kirjailija, kuvittaja, taidemaalari, professori Tove Jansson ( ), arkkitehti, arkkitehtuurin professori, akateemikko Reima Pietilä ( ) sekä taidemaalari, Suomen Akatemian jäsen Sam Vanni ( ). Osayleiskaava-alueen rakentuminen eheyttää yhdyskuntarakennetta. Suuret telakkatoimintaa palvelleet hallirakennukset puretaan ja paikalle rakennetaan merellinen asumiseen painottuva kaupunginosa. Kantakaupungin asumisen, työpaikkojen, palveluiden sekä virkistysmahdollisuuksien tarjonta monipuolistuu. Helsingin seutua kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena. Helikopterikentän sijoittaminen Hernesaaren kärkeen tukee tavoitetta. Alueen länsireunaan sijoittuva satamatoimintoja palveleva alue laajentaa Länsisataman matkustajaliikenteen toimintamahdollisuuksia. Alueen pohjoispuolelle Hietalahteen jää STX Europen telakkatoiminta.

42 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/2 Hernesaareen on suunniteltu raitiotieyhteys keskustaan. Yhteyden myötä Hernesaaren asema kaupunkirakenteessa muuttuu keskeisemmäksi. Uudelle alueelle muuttavat asukkaat vahvistavat lähialueella olemassa olevien sekä uusien julkisten ja kaupallisten palveluiden kysyntää. Viheralueverkosto täydentyy uudella rantapuistolla. Se edustaa Helsingistä toistaiseksi puuttuvaa avomerimaisemaan liittyvää laajaa rakennettua viheraluetta. Toimintoineen se muodostaa tärkeän vierailukohteen kaupunkilaisille ja matkailijoille. Näkymät Lauttasaaresta ja eteläisistä kaupunginosista erityisesti Merisataman suunnasta tulevat oleellisesti muuttumaan. Osayleiskaava-alueen rakentaminen tulee vaikuttamaan näkymiin myös Suomenlinnasta katsottuna. Rakentaminen on keskimäärin nykyisiä halleja matalampaa, mutta Hernesaaren maanpinnan perustason nostaminen paikoitellen useilla metreillä näkyy alueen profiilissa. Alueella sijaitsevat Fordin entinen tehdasrakennus ja Valtion viljavarasto suojellaan alueen maamerkkeinä, Hernesaaren teollisesta historiasta kertovina ja arkkitehtonisesti arvokkaina rakennuksina sekä toiminnaltaan alueen luonnetta rikastavana osana. Rakennettavan rantapuiston rantaviivasta tulee nykyistä rantaviivaa vaihtelevampi ja osin luonnonmukaisemmin käsitelty, mikä osaltaan edistää ympäristön monimuotoisuutta Hernesaaressa. Hernesaaren rakentaminen ei vaikuta suoraan Pihlajasaarten luonnonympäristöön, mutta kasvava käyttöpaine lisää saarten kuormitusta. Tämä tulee jatkossa ottaa huomioon lähisaarten kehittämisessä. Hernesaaren meritäyttöjen vaikutus keskimääräisiin veden viipymiin Seurasaarenselällä ja Laajalahdella on vähäinen ja mahtuu luonnollisten veden virtausvaihtelujen piiriin. Ruoppaus- ja täyttötöiden aiheuttama veden samentuminen on työn aikaista eikä sillä ole pysyvää vaikutusta meriympäristöön. Osayleiskaava tuottaa lisää liikennettä ajoneuvolla vuorokaudessa. Liikenne-ennusteen mukaan liikenne suuntautuu alueen kokoojakaduille, Telakkakadulle ja Eiranrantaan. Liikenteen lisääntyminen alueen tonttikaduilla on vähäistä. Liikenteen lisäys heikentää liikenteen sujuvuutta ruuhka-aikaan Telakkakadulla. Joukkoliikenteen palvelutaso paranee, kun Telakkakadulle saadaan raitiotieyhteys. Uusi raitiolinja palvelee Hernesaaren lisäksi nykyisiä asukkaita Etelä-Helsingin länsiosassa. Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet paranevat. Hernesaareen tulee uusia jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä alueen kokoojakadulle ja rantapuistoon. Hernesaaren jalankulun ja

43 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/2 pyöräilyn yhteydet täydentävät Helsingin rantoja kiertävää rantareittiä. Telakkakadun uudistamisen myötä pohjoisesta Mechelininkadulta tuleva pääreitti voidaan jatkaa Telakkakatua pitkin katkeamattomana Eiranrantaan. Osayleiskaava-alueella ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavia seikkoja ovat maaperän pilaantuneisuus sekä katuliikenteen, helikopteriliikenteen ja Länsisataman laivaliikenteen aiheuttama melu. Osayleiskaava luo edellytykset terveys- ja turvallisuusvaikutusten huomioimiselle jatkosuunssa. Osayleiskaava mahdollistaa kantakaupungin yhdyskuntarakenteen tiivistämisen ja matalaenergiarakentamisen. Alue tukeutuu osittain lähialueiden peruspalveluihin ja edistää niiden kehittämistä. Hernesaari tarjoaa houkuttelevia paikkoja ravintola- ja palvelukeskittymille, joissa merellinen ympäristö tarjoaa lisäarvoa palvelukokonaisuuteen. Purjevenesatama, vesiurheilukeskus, hotelli sekä kulttuuripalvelut tuovat kävijöitä ja asiakkaita myös alueen ulkopuolelta. Alueelle sijoittuvasta väestöstä ja toimintojen luonteeseen liitetyistä mielikuvista muodostuu ajan kuluessa kaupunginosan sosiaalinen profiili. Rantapuiston, katutilojen ja asumisen tuominen veden ääreen, purjevenesatama sekä vesiurheilukeskus tulevat antamaan kaupunkilaisille mahdollisuuden käyttää merta sekä toisaalta ne luovat puitteet elävän kaupunkitilan syntymiselle. Alueen tavoitteeksi on asetettu monipuolinen väestörakenne, joka on urbaanin kaupunginosan keskeisin sosiaalinen piirre. Hernesaaren merelliseen luonteeseen kuuluu asuinkylien vesialtaiden ja ympäröivän merimaiseman avoin tila ja mahdollisuus täydentää virkistysaluetarjontaa käyttämällä merialueita virkistyksessä. Hernesaaren toteuttamisen kaupungille kohdistuvista kustannuksista suuri osa syntyy alueelle suunnitelluista helikopterikentän, risteilijälaiturin ja rantapuiston täytöistä, täyttöjä edeltävistä merenpohjan pehmeiden ainesten ja haitta-ainepitoisten sedimenttien ruoppauksista ja käsittelystä sekä rantarakenteista. Kustannuksia syntyy myös yhdyskuntateknisen huollon verkoston rakentamisesta sekä yleisten alueiden, kuten katujen ja puistojen rakentamisesta. Alueen kokonaisrakennuskustannuksiksi on arvioitu noin 204 miljoonaa euroa (alv 0 %). Alueen toteuttamisen kustannusarvio on noin 580 euroa/k-m2.

44 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/2 Toteutus Suunn vaiheet ja vuorovaikutus Kustannukset toiminnoittain on tässä tekstissä esitetty kunkin toiminnon kuvauksen alla. Tarkempi kustannuserittely on esitetty kaavaselostuksen kohdassa kaavatalous. Kaupungille rakennusoikeuden myynnistä, kiinteistöveroista ja tontinvuokrauksesta saatavat välittömät tulot voidaan arvioida olevan tarkastelussa oletetun investointiajanjakson, vuosien , aikana luokkaa milj. euroa (na) riippuen kaavoitettavan asunto- ja liiketilojen toteutustavasta ja maankäyttömallista, rakentamisjaksotuksesta sekä maanluovutuksen toteuttamisperiaatteista. Edellä esitetyssä arviossa on oletettu, että alueelle toteutetaan monimuotoista asuntojakaumaa ja säänneltyä asuntotuotantoa. Paaluperustamisen kustannukset sekä auto- ja venepaikkojen kustannukset ovat osa talonrakennuskustannuksia. Kustannuksia on arvioitu tarkemmin kaavaselostuksen kohdassa kaavatalous. Archtech Helsinki Shipyard -telakalla on vuokrasopimus vuoden 2017 loppuun asti. Tavoitteena on, että tällöin on kaavallinen valmius aloittaa Hernesaaren alueen rakentaminen. Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty ). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2006 kaavoituskatsauksessa. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty selostuksen liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Sitä sekä kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esiteltiin yleisötilaisuudessa Suunohjelman sisällöstä ja alustavasta maankäyttökaaviosta pidettiin asukastilaisuus hyväksyi suunohjelman jatkosuunn pohjaksi. Osayleiskaavaluonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin hyväksyi osayleiskaavaluonnoksen jatkosuunn pohjaksi.

45 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/2 Osallisille lähetettiin osayleiskaavan tarkistettu luonnos (kirje päivätty ). Osayleiskaavan tarkistettu luonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupungin ilmoitustaululla (Pohjoisesplanadi 11 13), kaupunkisuunvirastossa, kaupunkisuunviraston infokeskus Laiturilla ja viraston internetsivuilla Tarkistettua luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin Osayleiskaavaratkaisun eri vaihtoehdot Osayleiskaavatyön pohjaksi tilattiin kolmelta arkkitehtitoimistolta vaihtoehtoisia ideasuunnitelmia alueen maankäytöstä jonka jälkeen toimintojen sijoittamista alueelle on tutkittu vaihtoehtoisten maankäyttökaavioiden avulla. antoi jatkosuunohjeita päivätylle Hernesaaren osayleiskaavan luonnokselle. Jatkosuunohjeet on otettu huomioon siten, että uusi risteilylaituri on merkitty nykyisen laiturialueen yhteyteen eikä sen toteuttaminen ole sidoksissa helikopterikentän toteuttamiseen. Venesatamien ulostuloväylät suuntautuvat etelään ja itään. Kilpapurjehdukselle ja veneilylle on mahdollistettu hyvät olosuhteet. Alueelle on merkitty kaksi venesatamaa ja niiden yhteyteen alueita, jotka soveltuvat purjehduskilpailuiden järjestämiseen, veneiden säilytykseen ja huoltoon. Alueen pohjoisosassa on selvitetty mahdollisuudet toteuttaa kaavaluonnosta korkeampaa rakentamista. hyväksyi suosituksen koskien korkeaa rakentamista Helsingissä. Suosituksen mukaan Hernesaaren pohjoisosa kuuluu vyöhykkeeseen, jossa ympäristöään korkeampi rakentaminen (max noin 16 krs) on mahdollista tapauskohtaisen edellytysten ja vaikutusten arvioinnin jälkeen, mikäli rakennus on perusteltu osa korttelirakennetta tai aluetta. Kaupunkikuvallisen tarkastelun perusteella alueelle ei esitetä ympäristöään korkeampaa rakentamista. Valtion viljavaraston siilot on merkitty suojeltavaksi osayleiskaavassa ja tarkemmat suojelutavoitteet määritellään asemakaavoituksen yhteydessä. Suhteessa osayleiskaavaluonnokseen ehdotuksessa asuinkerrosalan määrää on nostettu k-m2:stä k-m2:een ja vastaavasti asukasmäärä on noussut 4 600:sta 5 100:aan. Muun kerrosalanmäärän määrää on nostettu k-m2:stä k- m2:iin ja vastaavasti työpaikkamäärä on noussut 2 000:sta 3 800:aan.

46 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/2 Viranomaisyhteistyö Alueen pohjoisosan ympäristöään selkeästi korkeampia rakennuksia koskeva kaavamääräys osa-alue, jolle asemakaavassa voidaan osoittaa enintään 16-kerrosta korkeita rakennuksia on poistettu. Kolmas risteilylaivalaituri on siirretty länsirannalle Munkkisaaren laiturin laiturialueen jatkeeksi. Helikopterikentän täyttöaluetta on siirretty noin 100 metriä itään ja lentoturvallisuuden varmistamiseksi kentän itäpuolelle on osoitettu keinotekoinen matalikko. Helikopterilentopaikka sisältyy kaupunkisuunlautakunnan hyväksymään Hernesaaren osayleiskaavan suunohjelmaan. Hernesaaren osayleiskaavaa koskevissa mielipiteissä on esitetty helikopterikentän poistamista suunnitelmasta sekä Hernesaaren lisäksi vaihtoehtoisia helikopterikentän sijoituspaikkoja. Helikopterikentän sijoitusta on esitetty Hernesaaren ohella Jätkäsaareen, Lauttasaareen, Koivusaareen, Malmin lentokentälle ja Vuosaareen. Helikopterikentän saavutettavuus edellyttää sen sijoittamista kantakaupungin välittömään läheisyyteen. Lentoturvallisuus, kenttää varten tarvittavan maa- tai vesialueen laajuus ja lentotoiminnasta aiheutuva melu asettavat kuitenkin käytännössä merkittäviä rajoitteita ja vaatimuksia kentän sijainnille ja lähiympäristölle. Lentokentän sijaintipaikan vaatimusten ja vaikutusten kokonaisuus huomioon ottaen Hernesaaren osayleiskaavassa esitetty sijainti on arvioitu parhaaksi ja toteuttamiskelpoisimmaksi vaihtoehdoksi mielipiteissä esitetyistä vaihtoehtoisista sijainneista. Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaistyötä Helsingin kaupungin hallintokeskuksen, talous- ja suunkeskuksen, kiinteistöviraston, ympäristökeskuksen, rakennusviraston, liikuntaviraston, opetusviraston, sosiaaliviraston, terveyskeskuksen, kulttuurikeskuksen, matkailu- ja kongressitoimiston, kaupunginmuseon, rakennusvalvontaviraston, pelastuslaitoksen, Helsingin seudun ympäristöpalveluiden, Helsingin sataman, Helsingin kaupungin liikennelaitos-liikelaitoksen, Helsingin Energia liikelaitoksen, Valtion taidemuseon, Suomen merivartioston, Merenkulkulaitoksen, Helsingin seudun liikenteen, Liikenneturvallisuusvirasto Trafin ilmailun, Finnavian, Helsingin poliisilaitoksen, Ympäristöministeriön, Työ- ja elinkeinoministeriön, Matkailun edistämiskeskuksen, Etelä-Suomen huoltorykmentin esikunnan, rajavartiolaitoksen, Liikenneviraston, Uudenmaanliiton sekä Uudenmaan elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskuksen kanssa. Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin

47 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/2 Esitetyt mielipiteet Viranomaisten kannanotot ja luonnoksesta pyydetyt lausunnot kohdistuivat helikopterikentän, sataman ja telakan toiminnan sekä maaperän ja merenpohjan rakentamisen ympäristövaikutuksiin, tulvariskeihin, helikopterikentän sijoittamisvaihtoehtoihin sekä lentoliikenteen ja merenkulun turvallisuuteen. Huomiota kiinnitettiin myös lumenvastaanottopaikkojen ja veneiden talvisäilytyksen sijoittamiseen, vesialtaisiin, veneväyliin, joukkoliikenneratkaisuihin, pysäköintiin, yleiseen turvallisuuteen, risteilymatkailun erityistarpeisiin, venesatamaan, rantarakentamiseen ja alueellisiin liikenneyhteyksiin. Lisäksi otettiin kantaa kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon, hallintamuotojen monipuolisuuteen, rakennussuojeluun, julkisiin palveluihin ja niiden sijoittamiseen, vaihtoehtoiseen energiantuotantoon, maakuntakaavaan, yleiskaavaan sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Kannanotot on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että esitetyt ympäristövaikutus-, helikopterikenttä- ja rakennushistoriaselvitykset on laadittu. Toimintojen ja rakennusten sijoittelussa on tutkittu vaihtoehtoisia ratkaisuja ottaen huomioon toimintojen ympäristövaikutukset. Helikopterikenttä on mitoitettu siten että se täyttää ilmailumääräysten vaatimukset. Nykyisiin laivaväyliin ei ole tehty muutosehdotuksia mutta nykyisten veneväylien siirto otetaan huomioon jatkosuunn yhteydessä. Satama-alue on mitoitettu sataman laatiman viitesuunnitelman mukaisesti. Fordin talo ja viljasiilot on määrätty suojeltaviksi rakennuksiksi ja venesatamien yhteyteen on varattu alueita veneilyyn liittyviin toimintoihin. Osayleiskaavan valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 65 mielipidettä, joista 27 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, 27 luonnosta ja 11 tarkistettua luonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse. Saapuneet tarkistettua luonnosta koskevat mielipidekirjeet (11 kpl) ovat liitteenä. on käsitellyt aiemmin esitetyt mielipiteet hyväksyessään Hernesaaren suunohjelman ja osayleiskaavaluonnoksen Saadut mielipiteet kohdistuivat rakentamisen määrään, maisemaan ja kaupunkikuvaan, helikopterikentän ja risteilysataman sijaintiin ja ympäristövaikutuksiin, purjevenesatamaan, vesiurheilukeskukseen, liikenteeseen ja pysäköintiin, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen, päätöksen tekoon ja aikatauluun sekä palveluiden, puistojen ja virkistysalueiden määrään ja laatuun.

48 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/2 Jatkotoimenpiteet Mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että rakentamistehokkuus, palvelut, liikennemäärät ja pysäköintiratkaisut yhdessä muodostavat edellytykset matkailuun ja vapaa-aikaan liittyville toiminnoille sekä vetovoimaisen asuinalueen toteuttamiselle. Risteilylaiturin paikka on siirretty nykyisten risteilylaitureiden läheisyyteen, korkea rakentaminen on poistettu kaavamääräyksistä, Pihlajasaaren ja meritäytön etäisyyttä on kasvatettu ja puiston pintaalaa on lisätty. Kevyen liikenteen reitti on ulotettu helikopterikentän ympäri sekä länsirantaan. Fordin talosta on laadittu kulttuurikäyttöselvitys ja veneiden varastointi sekä liikuntamahdollisuudet on huomioitu suunssa. Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät viranomaisten kannanotoista ja mielipiteistä sekä niiden vastineet laajemmin. Vuorovaikutusraportin liitteenä ovat muistiot järjestetyistä keskustelutilaisuuksista. Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta. Kaupunkisuunvirasto pyytää ehdotuksesta Helsingin Energia liikelaitoksen ja Helsingin Sähköverkko Oy:n, HSY:n vesihuollon, Helsingin Sataman, Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitoksen, matkailu- ja kongressitoimiston, rakennuslautakunnan, kaupungin museon, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, pelastuslautakunnan, liikuntalautakunnan, opetuslautakunnan, sosiaalilautakunnan, terveyslautakunnan, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan, ympäristölautakunnan sekä Valtion taidemuseon, Suomen merivartioston, Merenkulkulaitoksen, Helsingin seudun liikenteen, Liikenneturvallisuusvirasto Trafin ilmailun, Helsingin poliisilaitoksen, Matkailun edistämiskeskuksen, Etelä-Suomen huoltorykmentin esikunnan, rajavartiolaitoksen, Liikenneviraston, Uudenmaanliiton, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnot sekä muut mahdollisesti tarvittavat lausunnot. Osayleiskaavaehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Matti Kaijansinkko, projektipäällikkö, puhelin: matti.kaijansinkko(a)hel.fi

49 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/2 Liitteet Jari Huhtaniemi, arkkitehti, puhelin: jari.huhtaniemi(a)hel.fi Kati Immonen, insinööri, teknistaloudellinen suun, puhelin: kati.immonen(a)hel.fi Anne Karlsson, yleiskaavasuunnittelija, kaupalliset selvitykset, puhelin: anne.karlsson(a)hel.fi Leena Makkonen, arkkitehti, rakennussuojelu, puhelin: leena.makkonen(a)hel.fi Anna Nervola, liikenneinsinööri, liikennesuun, puhelin: anna.nervola(a)hel.fi Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, meluvaikutukset, puhelin: matti.neuvonen(a)hel.fi Juha-Pekka Turunen, vuorovaikutussuunnittelija, puhelin: juha-pekka.turunen(a)hel.fi 1 Sijaintikartta 2 Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksen nro kartta, päivätty Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksen nro selostus, päivätty Havainnekuva Archtech Helsinki Shipyard telakan vuokra-alue 6 Täyttö- ja kaivualueet 7 Ilmakuvasovitus idästä päin katsottuna 8 Hernesaaren liikennesuunnitelma ja katujen poikkileikkaukset luonnos Vuorovaikutusraportti liitteineen 10 Viranomaisten kannanotot 11 Mielipidekirjeet 12 Fordin talo, rakennushistoriaselvitys, Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli, ,osa 1 13 Fordin talo, rakennushistoriaselvitys, Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli, , osa 2 14 Valtion viljavarasto, rakennushistoriaselvitys, Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli, Fordin talon kulttuurikäyttöselvitys, Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli, Hernesaaren osayleiskaavan kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittelu kaupunkirakenteeseen, Santasalo Asumisen profiili Länsisataman alueella, kaupunkisuunvirasto, tutkimustoimisto, Helikopterikentän yleissuunnitelma PES-Arkkitehdit Oy, Vesihuollon yleissuunnitelma, kaupunkisuunvirasto Hernesaaren osayleiskaava-alueen maaperän haitta-ainetutkimusten yhteenveto ja alustava riskinarviointi, Finnish Consulting Group Oy, Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu, Ilmatieteenlaitos, Hernesaaren osayleiskaava-alueen sedimenttitutkimukset, Fninish Consulting Group Oy, Hernesaaren osayleiskaava-alueen virtausmalliselvitys, Suomen ympäristövaikutusten arviointikeskus Oy, Hernesaaren osayleiskaava-alueen ympäristömeluselvitys,

50 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/2 Otteet Insinööritoimisto Akukon Oy 11/ Hernesaaren osayleiskaava-alueen tuulisuuskartoitus, WSP Finland Oy, Hernesaaren osayleiskaava-alueen täyttö- ja pohjarakennetarkastelu, Finnish Consulting Group Oy, Hernesaaren osayleiskaava-alueen meriluontoon liittyvät selvitykset 2010, Alleco Oy, 5/ Hernesaaren osayleiskaavaluonnoksen mukaisten vesistötöiden vaikutus alueen pohjaeläimistöön ja Vantaanjoen kalaväylään, Kala- ja vesitutkimuskeskus Oy, 5/2011 Ote Ne mielipiteensä lähettäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 9 Päätöshistoria HEL T Hernesaaren osayleiskaavan tarkistettu luonnos on valmistunut. Kaupunginmuseo on päättänyt antaa siitä seuraavan lausunnon. Osayleiskaava mahdollistaa asumisen, työpaikkojen sekä vapaaaikaan ja matkailuun liittyvien palveluiden sijoittamisen Hernesaareen. Risteilylaivoille on osoitettu kahden nykyisen laituripaikan lisäksi yksi uusi laituripaikka. Helikopterikentälle on osoitettu uudelle täyttömaalle pysyvä sijainti. Lisäksi alueelle on sijoitettu kaksi venesatamaa. Alueella on kaksi sr-merkinnällä suojeltavaa rakennusta. Toinen on entinen Fordin tehdasrakennus, jonka suunnitteli vuosina arkkitehti Gunnar Nordström. Kookas kalkkihiekkatiilinen rakennus on edustava esimerkki aikakauden teollisuusarkkitehtuurista. Toinen suojeltava rakennus on valtion viljavaraston käyttöön suunniteltu rakennuskokonaisuus. Sen ovat suunnitelleet vuonna 1953 arkkitehdit Aili ja Niilo Pulkka. Rakennuksen huomiota herättävin osa on korkea siilo-osa. Rakennuksista on tehty rakennushistoriaselvitykset (2011). Museo pitää hyvänä, että aiemmin kortteliin AK1-esitetyistä 16- kerroksisista tornitaloista on luovuttu. Uudisrakentaminen tulee selostuksen mukaan olemaan 6-7 kerroksista, mikä turvaa suojeltavan viljavaraston siilo-osan säilymisen paikallisena maamerkkinä. Merellisen maiseman ja näkymien osalta muutos nykyiseen verrattuna

51 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/2 on huomattava. Tasaisella kentällä sijaitsevien lähinnä telakan käytössä olleiden suurikokoisten hallien tilalle tulee asuinrakentamista, rantapuisto ja kanavia. Uusi mittavia merialueen täyttöä vaativa helikopterikenttä muuttaa merellistä maisemaa. Suurikokoinen helikopterikenttäalue LL-1 sulkee merellisiä näkymiä etelään. Kaupunginmuseolla ei ole muuta huomautettavaa Hernesaaren osayleiskaavan tarkistetusta luonnoksesta. Lisätiedot Sari Saresto, tutkija, puhelin: sari.saresto(a)hel.fi

52 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/3 3 Koivusaaren metroaseman asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro (a-asia) HEL T Ksv 0845_3, karttaruutu F2/F Päätösehdotus päättänee lähettää päivätyn 31. kaupunginosan (Lauttasaaren) katualueen asemakaavaehdotuksen ja korttelin tontin 7, katu-, liikenne-, puisto- ja venesatama-alueiden asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet esitettyihin mielipiteisiin. Samalla lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Päätösjakelu: - kaupunginhallitus - hallintokeskus/kaj:n rooteli ************ Tiivistelmä Asemakaavan muutos mahdollistaa Koivusaaren metroaseman rakentamisen vaiheittain siten, että Lauttasaaren puoleinen sisäänkäyntirakennus rakennetaan valmiiksi ja Koivusaaren puoleiset osat sellaiseen vaiheeseen, että metroasema voidaan ottaa käyttöön. Koivusaaren sisäänkäyntirakennus suunnitellaan myöhemmin Koivusaaren asemakaavoituksen yhteydessä. Sisäänkäyntirakennuksen maanpäällinen rakennusoikeus on k- m2. Esittelijä Alueen sijainti Suunalue sijaitsee Lauttasaaren länsiosassa Vaskilahden pohjukassa noin viiden kilometrin päässä Helsingin ydinkeskustasta.

53 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/3 Lähtökohdat Muut suunnitelmat ja päätökset Kaavoitustilanne Koivusaaren osayleiskaavaluonnos hyväksyttiin kaupunkisuunlautakunnassa Osayleiskaavaluonnoksessa Koivusaaren metroaseman sisäänkäyntien kohdat Koivusaaren ja Lauttasaaren puolella on merkitty metroliikenteen alueeksi (LR). Koivusaaren metroaseman työmaan vaatimat järjestelyt on aloitettu Etelä-Suomen aluehallintoviraston vesilain mukaisella päätöksellä koskien Koivusaaren metroaseman sisäänkäynnin ja ilmanvaihtokuilun edustan merialueen ruoppausta ja täyttöä sekä ruoppausmassojen läjittämistä mereen ja töiden aloittamista ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto , tullut kaava-alueella voimaan ) Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty virkistysalueeksi ja vesialueeksi ja sen kautta kulkee moottorikatu ja metro tai rautatie. Koivusaari ja sitä ympäröivää vesialuetta on yleiskaavassa merkitty selvitysalueeksi (S), jonka maankäyttö ratkaistaan osayleiskaavalla tai yleiskaavalla. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Koivusaaren osayleiskaavaluonnos Koivusaaren osayleiskaavaluonnos hyväksyttiin kaupunkisuunlautakunnassa Osayleiskaavaluonnoksessa Koivusaaren metroaseman sisäänkäyntien kohdat Koivusaaren ja Lauttasaaren puolella on merkitty metroliikenteen alueeksi (LR). Nyt laadittu asemakaavan muutos on osayleiskaavaluonnoksen mukainen. Asemakaavat Alueella on voimassa asemakaavat nro 4866 (vahvistettu ), nro 5192 (vahvistettu ), nro 7575 (vahvistettu ), ja nro (tullut voimaan ). Länsiväylän alue on kauttakulku- ja sisääntulotietä suoja-alueineen ja sen ali on merkitty kevyen liikenteen reitti. Asemakaavan

54 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/3 Rakennuskiellot Maanomistus muutosalueella on myös katu-, puisto ja venesatama-aluetta. Tontti 31067/7 on asuinrakennusten korttelialuetta. Länsimetroa varten on laadittu maanalainen asemakaava nro 11800, joka on vahvistunut Asemakaava mahdollistaa maanalaisen rakentamisen lisäksi metron vaatimien teknisten kuilujen rakentamisen maan pinnalle. Vaskilahden alueelle Koivusaaren ja Lauttasaaren väliselle alueelle saa rakentaa metrotunnelin suojavyöhykkeineen ja maanalaisen metroaseman suojavyöhykkeineen. Alueelle saa sijoittaa maanalaisiin tiloihin johtavia käytävä-, porras- ja hissiyhteyksiä sekä maanpintaan johtavan sekä maanpinnalle rakennettavan ilmanvaihtokuilun ja/tai hätäpoistumistien maanalaisista tiloista suojavyöhykkeineen. Tontilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi. Tontti kuuluu laajempaan rakennuskieltoalueeseen joka käsittää pääosin asuinrakennuksista muodostuvan pienimittakaavaisen ja vehreän kaupunkiympäristön Lauttasaaren länsiosassa. Kaupunginmuseo on esittänyt Lauttasaaren länsiosan rakennetun ympäristön rakennustaiteellisista ja kulttuurihistoriallisista arvoista antamassaan lausunnossa, että läntisen Lauttasaaren uuden asemakaavan lähtökohdaksi otetaan alueen yleispiirteiden vaaliminen ja että erikseen luetellut rakennukset suojellaan asemakaavalla. Asemakaavan muutosalueeseen kuuluvan tontin rakennukset eivät kuulu alueella suojeltavaksi esitettyihin rakennuksiin. Kaupunki omistaa asemakaavan muutosalueeseen kuuluvat maa- ja vesialueet. Länsiväylän tiealue on Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoima. Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö Alue sijaitsee Vaskilahden venesatama-altaan pohjukassa Länsiväylän vieressä. Katajaharjun liittymäramppi Länsiväylältä Lauttasaareen on välittömästi asemakaavan muutosalueen pohjoispuolella. Alueen kautta kuljetaan Koivusaareen, jossa toimii nykyisin kaksi pursiseuraa ja joitakin veneilyalan yrityksiä. Alueen kautta kulkee myös tärkeä Länsiväylän alittava kevyen liikenteen yhteys Katajaharjuun. Monikaistainen Länsiväylä liittymäramppeineen ja penkereineen muodostaa mittakaavaltaan suuren ja aluetta hallitsevan rakennetun

55 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/3 Asemakaavan muutoksen sisältö Tavoitteet elementin maisemassa ja kaupunkikuvassa. Asemakaavan muutosalue ulottuu osittain Länsiväylän pientareena olevalle tiealueelle. Katajaharjun rinteen suuntaiset asuinkorttelit asemakaavan muutosalueen vieressä ulottuvat suunnitellun metroaseman kohdalla lähelle rantaa, mutta rantaviivan ja tonttien väliin jää katu ja kapea puistoalue, joka jatkuu Lauttasaaren eteläosan ympäri kiertävänä rantapuistona. Asuinrakennukset ovat pääosin 2 3-kerroksisia. Asuinympäristö on vehreä, tonteilla kasvaa suurehkoja puita. Asemakaavan muutosalueeseen kuuluvalla tontilla 31067/7 sijaitsee arkkitehti Toivo Korhosen suunnittelema rivitalo ja pienkerrostalo, jotka on rakennettu vuonna Suunalueen kohdalla on jalankulkijoita ja pyöräilijöitä palveleva Länsiväylän alittava alikulkuyhteys, joka kapeudestaan ja mataluudestaan huolimatta on erittäin tärkeä säilytettävä kevyen liikenteen yhteys väylän jakaman kaupunkirakenteen puolelta toiselle. Alikulun kautta kulkee myös pääkaupunkiseudun ulkoilukartassa merkitty opastettu maisemareitti. Suunalueen kautta kulkee katuyhteys Lauttasaaresta Koivusaareen (Sotkatie). Katu on kapeahko ja seurailee rantaviivaa ja nykyisin sitä käyttävät ennen kaikkea Koivusaaren venekerhojen jäsenet ja alueen yritykset. Sotkatie on osa valtakunnallista pyörämatkailureittiä. Se on myös pyöräverkoston osana toimiva katu Espoon ja Helsingin välisessä pyöräliikenteessä. Lisäksi Sotkatien Lauttasaaren rannassa kulkeva osuus on osa pääkaupunkiseudun ulkoilukartassa merkittyä opastettua maisemareittiä. Suunalueen rantaviiva on pääosin rakennettua, mutta viimeistelemätöntä täyttörantaa. Länsiväylän ja Sotkatien alittava kanava Vaskilahden pohjukasta Vaskilahdensalmeen on veden vaihtuvuuden, mutta myös esimerkiksi melojien ja pienten veneiden kannalta tärkeä vesireitti Länsiväylän kannaksen alitse. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on, että Koivusaaren metroasema voidaan ottaa käyttöön heti, kun metro alkaa liikennöidä. Asemakaavan muutos mahdollistaa Koivusaaren maanalaisen aseman itäisen sisäänkäynnin rakentamisen itsenäisenä sisäänkäyntirakennuksena Vaskilahden venesataman tuntumaan. Lisäksi kaavan mukaan voidaan rakentaa Koivusaaren puoleisen

56 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/3 Metroasema metroaseman välttämättömät tekniset rakenteet kuten poistumistieportaat sekä ilmanvaihto- ja savunpoistokuilut. Asemakaava mahdollistaa metroaseman ensimmäisen vaiheen ja aseman ympäristön toteuttamisen. Koivusaaren kaavoituksen yhteydessä suunnitellaan yksityiskohtaisesti aseman Koivusaaren puoleinen sisäänkäynti ympäristöineen. Metroaseman sisäänkäyntirakennus on sijoitettu asemakaavassa katuaukioksi merkitylle alueelle (asemakaavamerkintä meip). Maanalaisen metroaseman sisäänkäynti on suunniteltu erilliseen asemarakennukseen. Tasolla +3,5 Vaskilahden satama-altaan puolella sijaitsee itäisen sisäänkäynnin sisääntuloaula, josta on liukuporras- ja hissiyhteys metroaseman laituritasolle -30,0. Maanpäällisten näkyvien osien lisäksi metroasema sisältää runsaasti maanalaisia teknisiä tiloja joiden toteuttaminen on mahdollista metron maanalaisen asemakaavan nro mukaisesti. Itäisen aseman toinen sisäänkäynti tehdään rakennuksen pohjoispuoliselle julkisivulle sitten kun Lauttasaaren ja Koivusaaren välinen uusi katu myöhemmin toteutetaan. Metroaseman sisäänkäyntirakennus on pienehkö julkinen rakennus ja rakennuksen arkkitehtuuri ja asema kaupunkirakenteessa ilmentää sen julkista tehtävää. Rakennus avautuu suurin lasipinnoin Vaskilahdelle ja merimaisemaan. Sisäänkäyntirakennus on sijoitettu niin, että se ottaisi mahdollisimman hyvin huomioon nykyiset kevyen liikenteen reitit Länsiväylän alittavan tunnelin kautta ja toisaalta Lauttasaaren rantapuistoreitiltä etelästä. Rakennukseen ei tule työpaikkoja. Metroasema sisältää sisääntulo- ja lippuhallin ja aulatilojen lisäksi teknisiä tiloja ja varsinkin ilmanvaihtokuilujen, liukuportaiden, poistumisteiden ja hissien vaatima tila määrittelee rakennuksen mitoitusta. Metroaseman maanpäällisen osan kerrosala on k-m2. Asuinrakennusten korttelialue (A) Asemakaavan muutosalueeseen kuuluu tontti nro 31067/7, jolla sijaitsee v rakennettu rivitalo ja pienkerrostalo. Tontti on rakennuskiellossa asemakaavan muuttamista varten. Tonttiin liitetään 115 m2 suuruinen kaistale Sotkatien ja tontin välissä olevaa puistoaluetta. Alue on nykyisinkin vuokrattuna asuntoosakeyhtiön käyttöön ja aidattu Sotkatiestä puuaidalla. Tontin rakennusoikeudeksi on merkitty k-m2 asuinkerrosalaa nykytilanteen mukaisesti. Koska v voimaan tulleen maankäyttö-

57 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/3 Puisto (VP) Katualue Vesialue (W) ja rakennuslain mukaan kaikki tilat luetaan kerrosalaan käyttötarkoituksesta riippumatta, asemakaavaehdotukseen on tehty lisämerkinnät ja määräys, jossa erikseen ilmoitetun luvun osoittaman määrän saa käyttää rakennuksen alimmasta kerroksesta (I) asuntojen aputiloiksi ilmoitetun rakennusoikeuden lisäksi. Rakentamattomat tontin osat, joita ei käytetä leikki- ja oleskelualueina tai pysäköintialueina on istutettava. Tontin rajalle rakennetaan korkeintaan 1,5 metriä korkea kivi- tai teräsrakenteinen aita. Metroaseman rannan puoleiselle edustalle on suunniteltu pieni rantapuisto, jonka on tulevaisuudessa tarkoitus liittyä kiinteäksi osaksi Koivusaaren osayleiskaavaluonnoksen mukaista Vaskilahden satamaallasta kiertävää julkista ranta-aluetta. Ranta muuttuu jaksottaisesti Vaskiniemeen liittyvältä osuudeltaan luonnonmukaisesta Koivusaareen päin mentäessä rakennetuksi. Kulkureittien linjaukset ja aukiomaiset osat on suunniteltu niin, että ne liittyvät jouhevasti Lauttasaaren rantoja kiertävän puiston kulkureittiin sekä Länsiväylän alittavaan jalankulkutunneliin. Koivusaareen johtava Sotkatie on suunniteltu ajoradaltaan mahdollisimman kapeaksi rantakaduksi niin, että kevyelle liikenteelle jää rannan puolella ja metroaseman kohdalla kadun pohjoispuolella mahdollisimman paljon tilaa. Saattoliikenne ja huoltoliikenne metroasemalle on järjestetty Sotkatien kautta. Metroaseman edustalle on suunniteltu katualueen aukiomainen laajennus, joka toimii kääntöpaikkana metroaseman huolto- ja saattoliikenteelle sekä mahdolliselle palvelulinjan bussille. Suunnitelmassa on varauduttu rakentamaan myöhemmin uusi katu sisäänkäyntirakennuksen pohjoispuolelle. Kadulta on yhteys rakennukseen. Metroaseman rakenteissa ei ole varauduttu kadun aiheuttamiin kuormiin. Vaskilahden venesatama-allasta joudutaan aseman rakentamisen johdosta jonkin verran muuttamaan lisätäytöin. Vesipinnan ala pienenee nykytilanteesta n. 760 m2. Rannan muotoilu suunnitellaan niin, että Vaskilahden venekerhon satama on edelleen nykyisillä laiturirakenteilla toimiva. Asemakaavan muutoksessa vesialueeksi merkittävästä alueesta suurin osa on voimassa olevassa

58 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/3 Yleinen tiealue (LT) Asemakaavan muutoksen vaikutukset asemakaavassa puistoaluetta, mutta suunniteltuja maatäyttöjä ei ole tehty kaavan sallimassa laajuudessa. Yleinen tiealue kaventuu vähäisesti. Muutos ei vaikuta tien toiminnallisuuteen. Yleiselle tiealueelle on merkitty voimassa olevan kaavan tavoin Länsiväylän alikulutunnelille johtava kevyen liikenteen yhteys metroaseman edustan katuaukiolta sekä osa metroaseman maanalaisten vedenpitävien patoseinärakenteiden rajaamaa aluetta (asemakaavamerkintä mar). Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Koivusaaren ja Lauttasaaren koillisosan joukkoliikenne tehostuu kun Koivusaaren metroasema otetaan käyttöön. Alueella asuu nykyisin kävelyetäisyyden päässä asemasta n asukasta ja sekä Katajaharjussa, että Koivusaaressa on suunniteltu kaupunkirakenteen tiivistämistä. Myös alueen vapaa-ajan toiminnot kuten venesatamat ja saunaseuran saunat tulevat nykyistä paremmin joukkoliikenteen piiriin. Metron sisäänkäyntirakennus sijoittuu kaupunkirakenteessa alueen nykyisten kulkureittien risteyskohtaan niin, että sisäänkäynti on helposti tavoitettavissa kevyen liikenteen reiteiltä. Uudisrakennuksen pääty tulee suhteellisen lähelle lähimpänä rantaa ja Länsiväylää sijaitsevia 2- kerroksisia asuinrakennuksia, mutta asemarakennus on käännetty Länsiväylän suuntaiseksi niin, että näkymä Vaskilahden satamaaltaaseen säilyy asuinrakennuksista. Ranta-alue on nykytilassaan viimeistelemätöntä täytöin syntynyttä ranta-aluetta joka aseman ja sen ympäristön rakentamisen myötä muotoutuu kaupunkimaisemmaksi ja viimeistellymmäksi. Ranta-alueen kevyen liikenteen yhteydet säilyvät. Metron sisäänkäyntirakennus vaikuttaa näkymiin lähiympäristön asuintonteilta, mutta näkymä tonteilta ja asunnoista Vaskilahdelle ei merkittävästi muutu. Tontin ja julkisen tilan raja viimeistellään uusin istutuksin ja tukimuurein, koska tontin 31067/7 alavimmat osat ovat n. metrin uuden puisto- ja katualueen tasoa +3,0 alempana. Vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan Suhteellisen pienikokoinen yksittäinen rakennus ei merkittävästi muuta alueen maisemaa ja kaupunkikuvaa. Kaavan toteuttaminen vaikuttaa Vaskilahden pohjukan kaupunkikuvaan niin, että alue muuttuu metroaseman kohdalla nykyistä rakennetummaksi ja

59 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/3 kaupunkimaisemmaksi julkiseksi ranta-alueeksi. Rakennuksen kaartuva kattomuoto ja sisääntuloaulasta voimakkaasti merelle avautuva eteläjulkisivu antavat sille julkisen rakennuksen ilmeen. Asemarakennus näyttäytyy myös Länsiväylälle arkkitehtuuriltaan asuinrakennuksista poikkeavana julkisena rakennuksena, väylän suuntaan sen julkisivu on suurpiirteisempi ja umpinaisempi. Koivusaaressa rakennetaan poistumisteistä ja ilmanvaihtokuiluista koostuva rykelmä teknisiä rakenteita, joiden ympäristö käsitellään mahdollisimman hyvin paikkaan sopivaksi. Tilanne on väliaikainen ennen metroaseman läntisen sisäänkäynnin valmiiksi rakentamista. Lopullisessa tilanteessa aseman tekniset rakennelmat asettuvat osaksi Koivusaaren uutta korttelirakennetta. Aseman ja maanalaisten yhteyksien rakentaminen aiheuttaa työmaaaikaisia häiriöitä ja maisemavaurioita tontin 31067/7 vieressä, venesatama-alueella ja rantapuiston kevyen liikenteen yhteyksien järjestämisessä. Työmaan aitaamisella ja tilapäisten suojattujen kulkureittien rakentamisella pyritään vähentämään näitä haittoja. Vaskilahden pohjukan vesialue pienenee aseman rakentamiselle välttämättömän täytön myötä n. 760 m2. Rantaviivan paikan ja luonteen muutoksella on maisemakuvallisia vaikutuksia pohjukassa. Vesipinta pienenee, mutta ranta muuttuu rakentamisen myötä viimeistellymmäksi ja kevyen liikenteen yhteydet paranevat nykyisestään. Samalla Vaskilahden sataman vesialue pienenee, mutta venekerhojen satamia voidaan edelleen käyttää nykyisillä laiturijärjestelyillä. Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Sotkatien liikennemäärä ei juuri lisäänny metroaseman rakentamisen myötä. Kevyen liikenteen yhteys Länsiväylän alitse kunnostetaan nykyistä viihtyisämmäksi ja valaistaan nykyistä paremmin. Rantaraitin jatkuvuus ympäri Koivusaaren paranee kaavan toteuttamisen myötä. Asemakaavan muutoksen toteuttaminen parantaa lähiympäristön asukkaiden joukkoliikenneyhteyksiä Helsingin keskustaan ja Espoon suuntaan. Metrolla matka-aika Koivusaaresta Rautatientorille on vain n. 5 minuuttia. Tapiolan, Otaniemen, Keilaniemen, Lauttasaaren keskustan, Ruoholahden ja Helsingin keskustan palvelut ja työpaikat ovat metron ansiosta nykyistä paremmin saavutettavissa. Metron tehokkuus joukkoliikennevälineenä vähentää tarvetta omalla autolla matkustamiseen. Bussiliikenne poistuu Länsiväylältä suurimmaksi osaksi, mikä vähentää päästöjä ja melua Länsiväylän tuntumassa.

60 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/3 Vaikutukset luontoon Rantareitin jatkuvuus paranee, koska Sotkatien varteen rakennetaan jalkakäytävä sekä itä- että länsipuolelle, jolloin rantaraitti jatkuu luonnollisesti myös Koivusaareen. Rakentamisen aikaiset meluhaitat voivat häiritä linnustoa erityisesti pesintäaikana. Ruoppauksilla ja täytöillä on rakentamisen aikaisia vaikutuksia. Veden samentuminen, muutokset veden vaihtuvuuteen ja ravinteiden lisääntyminen voivat aiheuttaa paikallista rehevöitymistä. Siitä voi aiheutua vaikutuksia pohjaeläimistöön ja -kasvillisuuteen ja sitä myöten kalastoon ja linnustoon. Rakentamisen jälkeen mahdolliset täyttöalueet voivat edesauttaa uusien kalastuspaikkojen syntymistä. Todennäköisesti Koivusaaren rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta Vaskiniemen linnustoon, vaan sen linnustoarvojen säilymiseen vaikuttaa maankäyttö Vaskiniemeä ympäröivällä alueella ja puuston käsittely. Vaskiniemen rantapuusto säilyy ennallaan. Vaskilahden paikallisesti arvokkaaseen lepakkokohteeseen ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia. Lepakoiden kannalta olennaista on metsäalueiden säilyminen, koska pääosa Helsingissä tavattavista lepakkolajeista viihtyy paremmin hämärissä metsälaikuissa kuin avoimilla alueilla. Kaavamuutoksessa Vaskiniemen puusto säilyy entisellään. Vaikutukset ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen Metroaseman sisäänkäyntirakennus ei rajoita melun leviämistä ympäristöön niin paljon, että melutilanne väylän ympäristössä paranisi. Metroaseman jäteilma ei sisällä epäpuhtauksia. Ilmanvaihtolaitteiden melutaso on rajoitettu kaavamääräyksellä haitattomalle tasolle. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaupungille tulee kustannuksia metroaseman rakennusvaiheessa noin 1,5 miljoonaa euroa (alv 0), jotka koostuvat noin 3500 m2tr alueella tehtävistä Sotkatien, viheralueen, pysäköintialueen ja rantaluiskan rakennustöistä. Kustannukset voivat muuttua kun metroasemaan sisältyvät osat tarkentuvat. Lähtökohtana on, että metroaseman pohjoispuolelle tulevan Vaskilahdenkadun alueelle ei rakenneta tässä vaiheessa erikoisempia rakenteita. Alikulkukäytävän kunnostuksen laajuus sovitaan ELY-keskuksen kanssa.

61 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/3 Toteutus Suunn vaiheet ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö Koivusaaren metroaseman itäinen sisäänkäynti ja aseman rakentamisen kannalta välttämättömät tekniset rakenteet Koivusaaressa on tarkoitus rakentaa niin, että asema voidaan ottaa käyttöön metron alkaessa liikennöidä v Kaavoitustyö on käynnistetty Helsingin kaupungin aloitteesta. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunviraston asemakaavaosaston kirjeellä (päivätty ), jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan muutosluonnos, ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta. Asemakaavan valmistelumateriaali on ollut nähtävänä kaupungin ilmoitustaululla (Pohjoisesplanadi 11 13), kaupunkisuunvirastossa, Lauttasaaren kirjastossa ja Punaisessa Huvilassa Lauttasaaressa sekä kaupunkisuunviraston internetsivuilla. Koivusaaren suuntilanteesta, metroaseman suunsta ja Koivusaaren metroaseman asemakaavaluonnoksesta keskusteltiin Lauttasaari-Seuran kanssa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, pelastuslaitoksen, rakennusviraston, rakennusvalvontaviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston ja geoteknisen osaston, Turvatekniikan keskuksen, Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa sekä Länsimetro Oy:n kanssa. Viranomaisten kannanotot kohdistuivat alueen työmaa-aikaisiin liikennejärjestelyihin, riittävään varautumiseen sään ääri-ilmiöihin ja merenpinnan odotettua suurempaan nousuun, melun ja tärinän huomioimiseen suunssa ja metroaseman lähiympäristön toteuttamisen laatutasoon niin, että se on kustannuksiltaan kohtuullista. Rakennusvirasto on pitänyt metroaseman edustan ranta-alueen alimmillaan n. tasolle +1,5 toteuttamista ylläpitokustannuksiltaan ongelmallisena, koska rantaraitin rakenteet vaurioituvat helposti esimerkiksi aallokon vaikutuksesta. Viranomaisten kannanotot ovat liitteenä.

62 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/3 Tilastotiedot Esitetyt mielipiteet Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen asemakaavaosastolle saapui kirjeitse 6 mielipidettä. Saapuneet mielipidekirjeet ovat liitteenä. Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät viranomaisten kannanotoista ja mielipiteistä sekä niiden vastineet laajemmin. Vuorovaikutusraportin liitteenä on muistio keskustelutilaisuudesta. Voimassa oleva asemakaava Käyttötarkoitus Pinta-ala Kerrosala m2 k-m2 A P Katu Uvs LV LT 373 Kaavoittamaton Yhteensä Asemakaava ja asemakaavan muutos Käyttötarkoitus Pinta-ala Kerrosala m2 k-m2 A VP Katu Katuaukio W LT 264 Yhteensä

63 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/3 Jatkotoimenpiteet Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta. Kaupunkisuunvirasto pyytää ehdotuksesta Helsingin Energia liikelaitoksen ja Helsingin Sähköverkko Oy:n, HSY:n vesihuollon, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, pelastuslautakunnan ja ympäristölautakunnan, liikuntalautakunnan, joukkoliikennelautakunnan, kaupunginmuseon, rakennusvalvontaviraston, poliisilaitoksen, Turvatekniikan keskuksen, Länsimetro Oy:n, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä muut mahdollisesti tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Mikko Reinikainen, projektipäällikkö, puhelin: mikko.reinikainen(a)hel.fi Juuso Aaltonen, liikenneinsinööri, puhelin: juuso.aaltonen(a)hel.fi Valtteri Heinonen, arkkitehti, puhelin: valtteri.heinonen(a)hel.fi Anu Lamminpää, maisema-arkkitehti, puhelin: anu.lamminpaa(a)hel.fi Jukka Tarkkala, diplomi-insinööri, puhelin: jukka.tarkkala(a)hel.fi Samuel Tuovinen, liikenneinsinööri, puhelin: samuel.tuovinen(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty Havainnekuva Viistoilmakuvasovitus 6 Vuorovaikutusraportti Mielipidekirjeet 8 Viranomaisten kannanotot 9 Koivusaari, metroaseman ympäristön julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma Otteet

64 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Akp/3 Ote Ne mielipiteensä esittäneet, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 6

65 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Lsp/1 1 Asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohjeet (a-asia) Pöydälle HEL T Hankenro 0902_1 Päätösehdotus Tiivistelmä päättänee hyväksyä liitteessä esitetyt "Asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohjeet" käytettäväksi kaavoituksessa asukkaiden autopaikkatarvetta ja asuintonttien autopaikkojen rakentamisvelvoitetta määritettäessä. Asukkaiden pysäköintipaikkojen sopivan määrän varaaminen on tärkeää kaavoitettaessa uusia asuintontteja sekä suunniteltaessa vanhojen täydennysrakentamista. Pysäköintipaikkojen korkea hinta sekä suuri tilantarve ovat usein muodostuneet ongelmiksi. Asukkaiden autopaikkatarve määritellään asemakaavoissa useimmiten kerrosalan suhteessa. Asukkaiden pysäköintipaikkatarpeeseen vaikuttavat autotiheyden ja asumisväljyyden kehittyminen. Ennusteiden mukaan autotiheys kasvaa jonkin verran asumisväljyyttä nopeammin. Oletuksena on kuitenkin käytetty, että ne kehittyvät yhtä nopeasti, jolloin kasvut kumoavat toisensa. Laskentaohjeen aluejakoa on tarkennettu. Uutena alueena on ohjeeseen lisätty kantakaupungin pohjoisosa. Esikaupunkien vetovoimaiset alueet on poistettu ohjeesta. Joukkoliikenteen hyvä palvelutaso vähentää auton omistusta. Joukkoliikenteen palvelutaso on otettu mukaan uutena tekijänä määrittelemään asukkaiden autopaikkatarvetta. Uutena asumismuotona ohjeeseen on lisätty Townhouse pientalot selkeyttämään pientalojen luokittelua. Yhteiskäyttöauton käyttömahdollisuus vähentää hieman autopaikkatarvetta. Vuoroittaispysäköinti tehostaa pysäköintipaikkojen käyttöä, jos paikkoja ei nimetä. Sen paikkatarvetta pienentävä vaikutus on lisätty ohjeeseen. Verrattuna nykyiseen laskentaohjeeseen uuden ohjeen määräyksiä on lievennetty lähinnä kantakaupungin eteläosissa ja uusilla merenrantaisilla alueilla, esikaupunkialueilla joukkoliikenteen runkoverkon vaikutusalueella sekä opiskelija-asunnoissa. Kaupungin vuokra-asunnoille ja senioriasunnoille on määritelty asumistyypistä

66 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Lsp/1 Esittelijä Helsingin pysäköintipolitiikan periaatteita johtuva prosenttimääräinen lievennys. Mikäli laskentaohjeesta poiketaan, tulee poikkeaminen perustella erikseen kaavoituksen yhteydessä. "Asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohjeet" antavat tulokseksi sen autopaikkojen vähimmäismäärän, johon kaavoituksessa on varauduttava, kun asukkaiden autopaikkatarve halutaan tyydyttää. Laskentaohjeet määräävät pysäköintipaikkojen vähimmäismäärän. Asukkaiden pysäköintipaikkojen maksimimäärää ei säännellä. Pysäköintipolitiikka liikennepolitiikan osana Pysäköintijärjestelmä on merkittävä osa koko liikennejärjestelmää. Autolla on pysäköintipaikka yleensä matkan molemmissa päissä. Useimmiten ainakin matkan toisen pään pysäköintipaikka on nimikkopaikka eli muut autot eivät käytännössä voi sitä käyttää. Suurin osa autoista on pysäköitynä suurimman osan ajasta. Autot ovat yleensä liikkeessä vain muutaman prosentin elinajastaan. Pysäköinnin merkittävyys tekee pysäköintipolitiikasta erityisen vaikuttavan osan koko liikennepolitiikkaa. Pysäköinnin tarjonnalla paikkojen määrä, niiden saatavuus ja niiden hinta voidaan vaikuttaa päätöksiin tehdä matka eli matkojen määrään, määränpäähän, ajankohtaan sekä matkalle valittavaan kulkumuotoon. Pysäköintipolitiikalla voidaan vaikuttaa jopa asuinpaikan valintaan ja auton hankintaan, ainakin talouden useamman auton hankintaan. Kaupungin rooli pysäköintipolitiikassa Kaupunki voi kaavoitusmonopolillaan vaikuttaa uudisrakentamisen pysäköintipaikkojen määrään ja sijaintiin. Kaavoitusratkaisut vaikuttavat merkittävästi myös pysäköintipaikkojen rakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tontin omistaja ja rakentaja ovat velvollisia järjestämään asemakaavan ja rakennusluvan mukaiset pysäköintipaikat rakentamisen yhteydessä. Olemassa olevien pysäköintipaikkojen käyttöön kaupungilla on käytännössä vähäisemmät vaikutusmahdollisuudet. Katu- ja muilla yleisillä liikennealueilla kaupungilla on välitön mahdollisuus toteuttaa pysäköintijärjestelyt, säädellä paikkojen käyttöä ja määritellä pysäköintitaksat. Toimitilojen pysäköintipaikat

67 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Lsp/1 Helsinki on jo vuosikymmeniä harjoittanut rajoittavaa pysäköintipolitiikkaa kantakaupungin toimitilojen osalta. Kantakaupungin asemakaavoissa on määritelty toimitiloja varten rakennettavien pysäköintipaikkojen enimmäismäärä. Hyväksyttynä ohjeena on ollut, että esimerkiksi toimistotiloja varten saa ydinkeskustassa ja kantakaupungin eteläosassa rakentaa enintään yhden autopaikan määrättyä kerrosneliömetriä kohti. Kantakaupungin pohjoisosassa on toimistotilojen kaavoitusohjeena ollut määrätä sekä pysäköintipaikkojen vähimmäis- ja enimmäismäärä. Esikaupunkialueilla kaavoissa on määrätty autopaikkojen vähimmäismäärä toimitiloja varten. Kantakaupungin rajoittavalla pysäköintipolitiikalla on osaltaan ollut merkittävä vaikutus siihen, että liikenne kantakaupunkiin ja ydinkeskustaan ei ole ruuhkautunut nykyistä enempää. Keskustan saavutettavuus on kuitenkin voitu turvata sekä joukko- että henkilöautoliikenteellä. Ydinkeskusta on säilyttänyt sekä kaupallisen että muun elinvoimansa varsin hyvin. Asukkaiden pysäköintipaikat Asukkaita varten on pyritty kaavoittamaan riittävästi autopaikkoja myös tulevaisuuden tarpeisiin. Haasteena on ollut - ja on jatkossa entistäkin keskeisemmin - ennustaa oikein tulevaisuuden autopaikkatarve. Kantakaupungissa asukkailla on keskimäärin vähemmän autoja kuin esikaupunkialueilla. Toistaiseksi asukkaiden autopaikkojen laskentaohjeissa kaupungin alue on tämän vuoksi jaettu kahteen vyöhykkeeseen. Kantakaupungin asemakaavoissa autopaikkamääräys on lievempi kuin esikaupunkialueilla. Asemakaavoissa on koko kaupungin alueella määrätty asuntoja varten autopaikkojen vähimmäismäärä. Koko kaupungin alueella 1990-luvun alun talouslamaa lukuun ottamatta asukkaiden autonomistus on kasvanut jatkuvasti ja kasvaa edelleen. Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa autopaikkojen rakentamisen hinta nousee korkeaksi jopa keskimääräisen auton hintaa korkeammaksi. Autopaikkojen kustannukset on perinteisesti jaettu koko asuntoyhtiön osakkaiden kesken, vaikka kaikille ei välttämättä riitä paikkoja eikä kaikilla talouksilla ole autoa. Kustannusten nousu on lisännyt vaatimuksia siitä, että autopaikkojen kustannukset pitäisi kohdistaa vain niille osakkaille, jotka autopaikkoja käyttävät. On katsottu, että käyttäjä maksaa -periaatteen soveltaminen myös vähentäisi autonomistusta ja näin vähentäisi myös autopaikkojen rakentamistarvetta ja -kustannuksia. Kaupunginjohtajan asettama työryhmä on vuosina 2008 ja 2009 selvittänyt millaisin mallein asemakaavamääräysten mukaiset autopaikat voidaan toteuttaa siten, että kustannukset kohdentuvat

68 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Lsp/1 Asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohjeet Tehtävä Nykytilanne nykyistä suoremmin autopaikan käyttäjille. Vastaavaa asiaa ovat vuosina 1994 ja 2000 selvittäneet aiemmat työryhmät. Kustannusten kohdentamiselle ei kuitenkaan ole löytynyt kaikissa tapauksissa toimivaa menettelytapaa. Esitettyihin ratkaisuihin sisältyy erilaisia ongelmia ja ratkaisujen vaikutukset etenkin asuntojen alempiin myyntihintoihin ovat epävarmoja. Työryhmän työn pohjalta on kuitenkin menossa ja valmisteilla erilaisia kokeiluja pysäköintipaikkojen kustannusten erottamiseksi asuntojen hinnasta sekä autottomista ja vähäautoisista hankkeista. Kokeilujen onnistumisesta tai vaikutuksista esimerkiksi autonomistukseen ei kuitenkaan ole vielä kokemuksia. Asukkaiden autopaikkojen suun on ollut merkittävässä asemassa kaavoitettaessa uusia asuintontteja. Autopaikkojen sijoittaminen tehokkaasti ympäristö huomioiden on monissa kohteissa kallista ja vie paljon tilaa. Uusien laskentaohjeiden tavoitteena on osoittaa riittävä määrä autopaikkoja asukkaille, mutta ei kuitenkaan liian paljoa. Laskentaohjetta laadittaessa on otettu huomioon auton omistuksen ja asumisväljyyden kehitysennusteet sekä auton omistuksen nykytilanne alueittain. hyväksyi nykyisin käytössä olevat Asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohjeet käytettäväksi kaavoituksessa asukkaiden autopaikkatarvetta ja asuintonttien autopaikkojen rakentamisvelvoitteita määritettäessä. Nykyisiä ohjeita tarkennetaan, koska rakennettavilla alueilla asukkaiden autopaikkatarpeen tyydyttäminen on erittäin haastavaa sekä suunn että toteutuksen kannalta. Autopaikat vievät paljon tilaa, tulevat kalliiksi ja vaikuttavat kaupunkiympäristöön. Toisaalta asukkaat kokevat autopaikkojen riittävyyden erittäin tärkeäksi asumismukavuuden, -vaivattomuuden ja -viihtyisyyden kannalta. Maantasopysäköinti on halvin tontilla tapahtuvista pysäköintiratkaisuista. Maantasopysäköinnin ongelmia ovat sen vaatima suuri tila sekä kielteiset vaikutukset kaupunkiympäristöön. Maantasopysäköinnin vaihtoehtoja ovat esimerkiksi pysäköinti kellarissa, pihakannen alla, pysäköintitalossa tai pysäköintiluolassa. Pysäköintilaitoksen hintaan vaikuttavat tyypin lisäksi laitoksen sijainti, maaperä- ja kallio-olosuhteet sekä perustamistapa. Autopaikkakohtainen kustannus vaihtelee välillä euroa.

69 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Lsp/1 Keskitetty pysäköinti on maankäytön ja kustannusten kannalta tehokas. Huonona puolena on pidempi etäisyys asunnoista pysäköintiin kuin tonttikohtaisessa ratkaisussa. Pysäköintipaikan hinnalla on keskimäärin merkittävä osuus asunnon hinnassa. Uusia asuinalueita rakennettaessa autopaikkojen rakennuskustannukset on yleensä ainakin osittain sisällytetty asuntojen rakennuskustannuksiin. Tällöin kaikki asukkaat osallistuvat autopaikkojen rakentamisen kustannuksiin, vaikka eivät omistaisikaan autoa. Helsingin uusilla asuntoalueilla asukkaille on yleensä järjestynyt riittävästi pysäköintipaikkoja, mutta joillakin alueilla pysäköintipaikat eivät ole riittäneet. Ongelmia on ollut varsinkin pysäköintipaikkojen hinnoissa, joiden katsotaan olevan liian kalliita ja muodostavan liian suuren osan asuntojen kokonaishinnasta sekä joissain tapauksissa pysäköintipaikkojen etäisyydessä asunnoista lähinnä keskitetyissä pysäköintiratkaisuissa. Täydennysrakentaminen on merkittävässä asemassa kaavoituksessa. Kestävän kehityksen mukaista on kaavoittaa uutta maankäyttöä olemassa olevien palveluiden vaikutusalueelle mahdollisimman tiiviisti. Ongelma on monessa tapauksessa pysäköintipaikkojen hinta. Ne uhkaavat nousta niin korkeiksi, että hankkeet eivät ole taloudellisesti järkeviä. Tällöin saatetaan joutua tinkimään ennustetusta paikkojen määrästä. Asukkaiden autopaikkojen laskentaohjeiden kehittyminen 1960-luvun alussa ja sitä ennen kaavoitetuilla alueilla ei yleisesti käytetty autopaikkamääräyksiä. Autot pysäköitiin usein pihojen ja autotallien lisäksi kadunvarsille. Kadut rakennettiin pääosin niin leveiksi, että niitä voitiin käyttää myös pysäköintitiloina. Vuonna 1963 rakennushallitus suositteli normia 1 ap / asunto. Samaan suositukseen päätyi autopaikkatoimikunta vuonna Ohjetta käytettiin 1960-luvun kaavoissa vaihtelevasti. Lisäksi kaavamääräyksiin tuli mahdollisuus toteuttaa pysäköintipaikat vaiheittain. Sen mukaan kaavassa määrätyistä pysäköintipaikoista voi toteuttaa aluksi % ja loput myöhemmin. Mikäli autopaikkoja on tonteilla kysyntään nähden liian vähän tai ne sijaitsevat käytön kannalta hankalasti, osa asukkaista pysäköi kaduilla, minkä mahdollisti leveä katutila luvulla autopaikkojen rakentamisvelvoitteet vakiintuivat asemakaavamääräyksissä. Ensimmäinen Helsingin oma laskentaohje on vuodelta Sitä tarkistettiin vuonna Pysäköintipaikat on kaavoissa sijoitettu pääasiassa tonteille ja kerrostaloalueilla osa niistä pysäköintikansille, joita ei ole tarvinnut yleensä ensi vaiheessa toteuttaa. Tällöin pysäköintitilaa on kaavan mukaan riittävästi tai jopa

70 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Lsp/1 liikaakin, mutta paikkojen sijainnin sekä kansien rakentamisen kalleuden vuoksi käytännössä joillakin alueilla, esimerkiksi Kannelmäessä, on ollut pulaa paikoista. Osalla alueista katujen leveys mahdollistaa ainakin toispuoleisen kadunvarsipysäköinnin luvulla autopaikkojen kaavoitusperiaatteet säilyivät lähes ennallaan. Kadut ovat kuitenkin kaventuneet, joten kadunvarret eivät niin hyvin voi korvata mahdollisesti puuttuvia asukkaiden tonttipaikkoja. Pääkaupunkiseudulla tehtiin vuosina laaja liikennetutkimus. Vastaavat liikennetutkimukset oli seudulla tehty aikaisemmin vuosina 1966 ja Autoistumiskehitystä arvioitiin sekä näiden tutkimusten yhteydessä että niiden välisenä aikana ajoneuvorekisterin tietojen avulla. Arviot autoistumisen kehittymisestä ovat vaihdelleet. hyväksyi vuonna 1985 eri toiminnoille autopaikkojen laskentaohjeet suunssa ohjeellisina käytettäviksi. Asuintonttien osalta ohjeet merkitsivät aiempaan verrattuna autopaikkojen vähenemistä prosentilla. Vuonna 1989 ohjeita tarkistettiin asuintonttien osalta. Vuoden 1985 ohjeisiin verrattuna autopaikat lisääntyivät kaavojen autopaikkamääräyksissä. Vuonna 1994 ohjeita tiukennettiin omakoti- ja rivitalojen, porraskäytävättömien pienkerrostalojen sekä asuntoloiden osalta ja väljennettiin kaupungin vuokratalojen osalta aiempien ohjeisiin verrattuna. Vuonna 2007 kerrostalotonttien aluejakoa tarkennettiin. Uusina alueina laskentaohjeisiin tulivat kantakaupungin uudet merenrantaiset alueet sekä esikaupunkien vetovoimaiset alueet. Myös uudelleenkaavoitusta koskeva ohje otettiin mukaan. Keskitettyä pysäköintiä koskeva väljennys poistettiin. Kerrostalotonttien yleistä ohjetta esikaupunkialueilla väljennettiin. Nykyiset autotiheys- ja asumisväljyysennusteet Asukkaiden autopaikkatarve määritellään asemakaavoissa useimmiten kerrosalan suhteessa. Näin ollen autopaikkatarpeen ennusteeseen vaikuttavat sekä autotiheyden että asumisväljyyden kasvu, mutta eri suuntiin. Molempien ennusteet ovat vuosien mittaan vaihdelleet. HLJ 2011 liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä tehtiin autokannan kehitysennuste. Autokannan kehittymiseen vaikuttavat muutokset maankäytössä ja tulotasossa. Kehitysennusteen mukaan henkilöautotiheys kasvaa Helsingissä noin 35 % vuodesta 2011

71 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Lsp/1 vuoteen Asumisväljyyden ennustetaan kehittyvän hieman vähemmän kuin autotiheyden. Laskentaohjetta laadittaessa on kuitenkin oletettu, että autotiheys sekä asumisväljyys kasvavat suhteessa suunnilleen yhtä nopeasti. Asumisväljyysennusteen laadintaan on käytetty Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisemia tietoja sekä Kaupunkitutkimus TA Oy:n laatimaa pitkän aikavälin väestöprojektiomallia. Väestöprojektiomalli sisältää sekä nykyisen asuntokannan asumisväljyyskehityslaskelman että uuden asuntokannan asumisväljyyden ennusteen. Autotiheyden ja asumisväljyyden kehitysennusteet on esitetty alla olevassa kuvassa. Nykytilanteen selvitykset Ajoneuvoliikennerekisteristä on selvitetty kiinteistökohtaiset ajoneuvomäärät nykytilanteessa. Kiinteistökohtaisesti ovat tiedossa myös asukkaiden ja asuntojen lukumäärät sekä asuinkerrosneliömetrit. Näiden tietojen perusteella voidaan laskea kiinteistökohtaiset autotiheydet. Näitä tietoja on käytetty hyväksi määriteltäessä laskentaohjeen aluejakoa sekä autopaikkamäärien lukuarvoja. Koska kaikki ajoneuvot eivät ole mukana ajoneuvoliikennerekisterissä ja saman alueen eri kiinteistöjen ajoneuvomäärissä esiintyy vaihtelua, käytetään varmuuskertoimia riittävän autopaikkamäärän varmistamiseksi. Muutokset nykyiseen ohjeeseen

72 Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (74) Lsp/1 Laskentaohjeen aluejakoon on otettu uutena alueena kantakaupungin pohjoisosa. Nykyisessä ohjeessa kantakaupunki on yhtenä alueena. Autonomistuksessa on eroja kantakaupungin eri osissa. Esikaupunkialueelta on poistettu luokitus vetovoimaiset alueet. Koko esikaupunkialue kuuluu samaan alueluokkaan. Hyvä joukkoliikenteen palvelutaso pienentää henkilöauton omistusta. Laskentaohjeessa on päädytty tapauksen mukaan vähän alle tai yli 10 prosentin pienennyksiin autopaikkamääräyksissä. Joukkoliikenteen palvelutasoa arvioidaan runkojoukkoliikenteen avulla. Runkojoukkoliikenteeksi katsotaan paikallisjuna, metro, pikaraitiotie, raitiotieliikenteen runkoyhteydet sekä bussirunkoyhteydet. Määriteltäessä kävelyetäisyyksien ohjearvoja runkoyhteyksille apuna on käytetty Helsingin seudun liikenteen Joukkoliikenteen suunohjeessa käyttämiä kävelyetäisyyksiä. Laskentaohjeen aluejako ja runkojoukkoliikenne on määritelty oheisessa kuvassa. Uuteen laskentaohjeeseen on lisätty uutena asumismuotona Townhouse pientalot. Townhouse pientalot määritellään kytketyiksi pientaloiksi, joista jokainen asunto/kiinteistö sijaitsee omalla tontillaan. Nykyisessä ohjeessa ei ole Townhouse pientaloja koskevaa autopaikkamääräystä. Niihin on sovellettu joko enintään kahden