OSTOT SEIS. ja työt kotiin! 14 I. Ari Ilola ja Joni Pihlava vievät sänkyä perusturvan alaiselle sosiaalivarastolle,

Transkriptio

1 OSTOT SEIS ja työt kotiin! Ari Ilola ja Joni Pihlava vievät sänkyä perusturvan alaiselle sosiaalivarastolle, tarvitseville. Varaston hyötynä on ekologisuus, mielekäs vaihteleva työ pajalaisille sekä säästöä kunnalle. 14 I

2 Kunnat ja kuntayhtymät hankkivat ostopalveluita lähes kymmenellä miljardilla eurolla. Summa oli viime sosiaalipalveluita, arviolta kahdella miljardilla eurolla. Ovi käy myös toiseen suuntaan. Kolmannes kunnista on MERJA OJANSIVU KUVA: TOMI SALONEN Kunnat ja kuntayhtymät hankkivat ostopalveluita lähes kymmenellä miljardilla eurolla. Summa oli viime vuonna viidennes kuntien menoista. Eniten ostetaan sosiaalipalveluita, arviolta kahdella miljardilla eurolla. Mutta ovi käy myös toiseen suuntaan. Kolmannes kunnista on palauttanut sosiaali- ja terveyspalveluita omaksi toiminnaksi. Pettymys hintaan tai laatuun saa kunnat kotiuttamaan ulkoistettuja palveluitaan. Etenkin erityisryhmien asumispalveluita ja terveysasemia siirtyy nyt ulkopuolisilta tuottajilta takaisin kunnan hoidettavaksi. Palauttamisten syiksi kuntajohto kertoo yleisimmin kustannusten nousun ja palvelujen laatupuutteet. Myös kilpailuttaminen ja sopimusten valvominen on osoittautunut työlääksi. Ylimääräistä päänvaivaa tuottaa myös yhteistyön ja joustojen toimimattomuus ulkoistettujen ja kunnallisten palvelujen rajapinnassa. Sosiaalibarometrin 2013 paljastama todellisuus on karu. Vain runsas kymmenen prosenttia kunnista oli onnistunut säästämään ulkoistamalla palveluja. Puolet oli joutunut toteamaan, että ostot nostivatkin kustannuksia. Vain lääkäripula hyvä syy ulkoistaa Lahden kaupungilla on pitkä kokemus terveysasemien ulkoistuksista. Lahdessa kaksi terveysasemaa ulkoistettiin vuonna 2004 ensimmäisinä Suomessa. Sillä keinolla päästiin vuokralääkäreistä pysyvämpään järjestelyyn. Sittemmin toimintoja on palautettu omaksi toiminnaksi. Kouluterveydenhoidon kaupunki otti välillä omaksi toiminnakseen ja nyt sitä ollaan ulkoistamassa jälleen. Noin puolet Lahden terveystoimesta on ulkoistettu. - En näe mitään muuta syytä ulkoistamiseen kuin lääkäripulan, sanoo Lahden terveyspalvelujen johtajana toiminut Risto Raivio. Hän työskentelee nykyisin perusterveydenhuollon yksikön ylilääkärinä Päi-

3 jät-hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä. Ulkoistaminen sinänsä ei tuota Raivion mielestä mitään lisähyötyjä. Hän ei vastusta ulkoistamista siinä tapauksessa, että raha seuraisi potilasta ja potilas saisi vapaasti valita oman palveluntuottajansa. Tällä tavalla perusterveydenhoito toimii Ruotsissa. - Potilaan kannalta ei ole eroa, kuka palvelun tuottaa. Kunhan lääkäreitä on saatavissa, hoitosuhteet ovat mahdollisimman jatkuvia ja laatu sekä kustannukset ovat kohdillaan. Raivion mukaan kunnat ovat vasta oppineet kilpailuttamaan oikein ja sopimuksiin kirjataan nyt ehtoja esimerkiksi lääkäreiden vaihtuvuudesta ja kielitaidosta. - Palvelun tuottaja pyrkii saamaan katteen. Kun vastakkain ovat laatu ja kate, kate on tärkeämpi. Yritykset menevät raha edellä. Maine tulee vasta sen jälkeen, Raivio sanoo. Risto Raivio Kotka metsästää lääkäreitä kaupungille Kotkan Karhulan terveysasema oli viisi vuotta ulkoistettuna Attendo MedOnelle lääkäripulan vuoksi. Kotkan terveysjohtaja Anne Hiiren mukaan palautusprosessi vuonna 2011 oli haasteellinen. Hoitajat siirtyivät kaupungille vanhoina työntekijöinä. Yhdeksästä lääkäristä vain

4 yksi siirtyi kunnan virkaan. - Terveysasema on ollut nyt yli kaksi vuotta kaupungilla ja pikku hiljaa vakansseja on saatu täytettyä. Vieläkin kolme yhdeksästä lääkäristä on vuokralääkäreitä firmojen kautta. Hiiren mukaan ulkoistus tuli kalliimmaksi kuin oma toiminta. Lääkärit myös vaihtuivat usein. Hyvää ulkoistuksessa oli lääkäreiden saaminen terveysasemalle ja yrityksen tekemä kehitystyö pitkäaikaissairaiden hoidossa. - Nyt lääkäritilanne näyttää valoisammalta. Lääkäreiden koulutuksen lisäys alkaa näkyä ja meille on tulossa uusia nuoria lääkäreitä. Henkilöstö kulkee sisään ja ulos Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL edustaa useita ammattiryhmiä, joita ulkoistukset ovat riuhtoneet edes ja takaisin. JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine on seurannut kehitystä henkilöstön näkövinkkelistä. - Kunnat ottavat nyt palveluitaan reippaasti takaisin ja toisaalta yhä laajempia ulkoistuksia myös toteutetaan. Henkilöstön kannalta kyse on liikkeen luovutuksesta. Yleensä tarjouskilpailuissa edellytetään henkilöstön oikeutta siirtyä FAKTAT Palveluja palautuu yhteisöiltä ja yrityksiltä Neljännes kunnista ja takaisin omaksi toimin tekemän tutkimuksen nista ja kuntayhtymistä on harkitsee sitä. Sosiaalibarometri 2013:n mukaan yli kolmasosa sosiaalijohtajista ja kolmasosa nan tai kuntayhtymän itse vanhuspalveluita kustannuksilla mitaten luista otetaan yksityisiltä luissa yritykset rinnakkain. - kaiken aikaa keskisuuriin ja suuriin yrityksiin. ostaneissa kunnissa on

5 uudelle palveluntuottajalle vanhoina työntekijöinä. - Yksityisillä sosiaali- ja terveyspuolen yrityksillä säästötarpeet kohdistuvat ensimmäisinä henkilöstöön, Niemi-Laine toteaa. - Silti kunnat eivät ole saaneet ulkoistamalla odotettuja säästöjä, vaan kustannusten hallinta on karannut käsistä ja palvelujen laatu on heikentynyt. Niemi-Laineen mukaan tiukkoina aikoina ja tiukoissa tilanteissa kunnan oma henkilöstö joustaa, mutta yritysten kanssa tehdyt sopimukset eivät. Hän pitää kokonaisuutena kuntien saamia säästöjä varsin pieninä, kun vain noin kymmenen prosenttia kunnista on onnistunut säästämään ulkoistamalla. Säkylän kunta Satakunnassa palauttaa ostopalveluina hoidettuja ikäihmisten hyvinvointipalveluita takaisin omaksi toiminnaksi. Ensi vuonna ikäihmisten päivätoiminta palaa osaksi kunnan omaa palvelutuotantoa ja kunta perustaa tehtävää varten geronomin toimen. Myös omaishoidon vapaiden järjestämiseksi luodusta palvelusetelistä luovutaan, ja kunta palkkaa työhön oman lähihoitajan. Säkylän kunnanjohtaja Teijo Mäenpään mukaan päivätoiminta ja omaishoitajien vapaat on järkevämpää hoitaa itse. - Säästyy rahaa ja kunnan työntekijöiltä jää aikaa myös muihin tehtäviin. Mäenpää haluaa kertoa myös nuorten työpajatoiminnasta, jolle siirrettiin kunnan ulkoalueiden hoito. Työ oli aikaisemmin ulkoistettu yksityiselle yritykselle. Sitä saa mitä tilaa TERVEYSTIETEEN maisteri Annareetta Vaara on tutkinut pro gradu -työssään kahdentoista kunnan kokemuksia ulkoistuksista. Ulkoistuksiin liittyi odotuksia, kuten kustannussäästöt, toiminnan tehostaminen, vertailukohdan saaminen omille palveluille sekä ideologinen ja strateginen päätös. Vaaran mukaan epäonnistuminen ulkoistuksessa johtui yleensä kompastumisesta jo tarjouspyyntövaiheessa. Hyvin valmisteltu kilpailutus on kaiken a ja o. Kunnan on selvitettävä tarkoin oman toiminnan rakenne ja kustannukset ennen kilpailutukseen lähtöä. - Tänä päivänä kunnat käyttävät yhä useammin neuvottelumenettelyä ja se on hyvä. Näin kunta saa paremmin sitä mitä haluaa. - Tästä syntyi oikea win-win-win-tilanne, kun meiltä säästyy rahaa, työpajan nuoret saavat oikeaa työtä ja työn jälki on entistä parempaa. Pajan nuoret ehtivät hoitaa myös kunnan ateriakuljetuksia. Riskien tunteminen on tärkeää Tutkimuksessa haastateltujen mielestä yleisiä kilpailutuksen riskejä on, että palveluntuottaja tarjoaa palvelua liian alhaisella hinnalla eikä sitten pystykään tuottamaan tilattua palvelua. Pelätään myös henkilöstön suurta vaihtuvuutta. - Oulussa terveysaseman ulkoistussopimukseen liitettiin sanktio liian suuresta lääkäreiden vaihtuvuudesta. Kunnat oppivat hiljalleen laittamaan sopimuksiin ehtoja. Tärkeää ulkoistuksen onnistumisen kannalta on myös vastuiden ja rajapintojen määrittely. Miten ulkoistettu palvelu liittyy kunnan muihin palveluihin ja miten esimerkiksi terveyspalvelu integroituu sosiaalipalveluihin. - Riskinä on myös erikoissairaanhoidon kustannusten nousu, jos nuoret lääkärit lähettävät potilaita liian herkästi erikoissairaanhoitoon. Skannataanko oppilaitoksissanne lehdistä lisämateriaalia oppimisympäristöön? Kopioidaanko netistä kuvia harjoitustöihin ja powerpoint-esityksiin? DIGILUPA PERUSKOULUILLE JA LUKIOILLE Kopioston Digiluvalla opettajat ja oppilaat voivat skannata painettuja julkaisuja sekä kopioida internetissä valmiiksi digitaalisessa muodossa olevaa aineistoa. Digiluvan voi hankkia joko oppilaitos itse tai kunta keskitetysti kaikille sen ylläpitämille oppilaitoksille. Kuntakohtainen lupa takaa kaikille kouluille tasa-arvoiset mahdollisuudet aineistojen käyttöön. Keskittäminen myös kannattaa myönnämme digiluvan hinnasta oppilasmäärään perustuvan alennuksen. Lisätietoja Digiluvasta saat Kopiostosta! digilupa@kopiosto.fi