Pirkanmaa2019 loppuraportti Alueen elinvoiman edistäminen
|
|
- Juuso Jurkka
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pirkanmaa2019 loppuraportti Alueen elinvoiman edistäminen
2 Alueen elinvoiman edistäminen Maakunnan elinvoimapolitiikalla luodaan edellytykset aluelähtöiselle kestävään kehitykseen perustuvalle kasvulle ja uudistumiselle sekä hyvinvoinnille ja sosiaaliselle eheydelle. Tavoitteena on kestävän talouskasvun, alueiden kehittämisen sekä työllisyyden, työllistymisen ja yritysten toimintaedellytysten edistäminen laaja-alaisesti ja monipuolisesti. Aluekehittämisvastuu on valtiolla, maakunnalla ja kunnilla kullakin omalla alueellaan.
3 Alueen elinvoiman edistäminen esivalmisteluteemat Aluekehittämisviranomaisen tehtävät, alueen ja sen elinkeinoelämän sekä innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoitus, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalveluiden kehittäminen sekä kotoutumisen edistäminen Maakunnan strateginen suunnittelu (mk-strategiatyö) teema siirretty maakuntastrategiatyöryhmälle Maaseudun kehittäminen/rahoitus Alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu ja koulutustarpeiden ennakointi teeman käsittely odottaa valtakunnallisia ratkaisuja Liikennesuunnittelu, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, tiedontuotanto valtakunnalliseen ljs-työhön, yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät Kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen maakuntastrategiaan Yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen Muut maakunnan hoidettavaksi otettavat tehtävät, mm. maakunnan kansainväliset tehtävät ja yhteydet
4 Sisältöluettelo Diat: 1. Teemaryhmän työskentely 6-11 Teema ryhmän jäsenet Teemaryhmän kokoukset, käsiteltävät asiat ja aikataulu Asiantuntijaryhmien valmistelutyö Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Yleiset huomiot Rekrytointi ja osaaminen Yritystoiminta ja yrittäjyys Kansainvälisyys ja Team Finland Innovaatioympäristö Tienpito Maaseudun kehittäminen Aluekehitys ja ennakointi Kulttuuri Kotoutumisen edistäminen
5 Sisältöluettelo Diat: 3. Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Mikä muuttuu? Mikä ei muutu? Kasvupalvelujen asiakkaat ja palveluntarpeet Asiakkaiden palveluodotukset kasvupalveluille Valmistelutyötä tukevat pilotit Pirkanmaalla 4. Esitykset palvelu- tai tehtäväkokonaisuuksista, asiakkuuksista, järjestäjän ja tuottajan tehtävien jaosta sekä tuottamistavoista Kasvupalvelujen järjestäminen ja tuottaminen Toimintamallitapoja eri asiakastarpeisiin 5. Vaikutusten arviointi Yhteistyö ja yhdyspinnat Väliaikaishallinnossa huomioitavaa Liitteenä olevat taustamateriaalit
6 1. Teemaryhmän työskentely
7 Teemaryhmän jäsenet Teppo Rantanen, Tampere Jari Heiniluoma, Parkano Panu Raivio, Pälkäne Ruut Rissanen, Pirkanmaan liitto Jukka Ojala, Pirkanmaan ELY-keskus Riku Immonen, Pirkanmaan TE-toimisto/ Lasse Leppänen, Pirkanmaan TE-toimisto Ulla Haggren, Jämsä / Anna-Liisa Juurinen, Jämsä Tarja Pietilä, Sastamala Irene Impiö, Pirkanmaan TE-toimisto (pj) Riikka Joutsensaari, Pirkanmaan ELY-keskus Päivi Myllykangas, Tampere3 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto Heikki Ikonen, Pirkanmaan ELY-keskus Reija Neva, Pirkanmaan ELY-keskus Juhani Lindroos, Pirkanmaan ELY-keskus Arto Kummala, Kuhmoinen Pasi Mäkinen, Pirkanmaan Yrittäjät Pirjo Koivisto, Tampere Lauri Erma, Tampere Tuija Marnela (sihteeri) + 4 asiantuntijaryhmien puheenjohtajat: Tarja Paulaniemi, Marja Poussa, Jukka Kohonen, Mika Sievi- Korte ja Petri Räsänen
8 Teemaryhmän kokoukset ja sisältö 2016: 2017: Orientaatio, lainvalmistelu sekä nykytilankuvauksia Teemaryhmän tehtävät ja työsuunnitelma Pirkanmaan tienpidon nykytilanne, Tampereen kaupungin elinkeino-ohjelma sekä lain alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista valmistelutilanne Maaseudun yrityspalvelut, Tampere3 ja rajapinnat sekä työsuunnitelman käsittely Kuntien elinvoimapalvelut (Parkano) ja rajapinnat, asiantuntijaryhmien työskentelyn esittely Aluekehittäminen ja ennakointi, maaseutuasiat, Kasvubuusti -pilotti sekä lakien valmistelutilanne ja sparrausryhmän esille nostamat asiat Tampereen kaupunkiseudun työllisyyskokeilu, lakien valmistelutilanne sekä väliraportin käsittely Yrityspalvelusetelikokeilut (TEKES ja Tredea), työllisyydenhoidon asiakassetelikokeilut sekä asiantuntijaryhmien työskentelyn esittely Ekosysteemipalvelut, lakien valmistelutilanne sekä loppuraportin valmistelusta ja työnjaosta sopiminen Pirkanmaan palvelumallien ja tuottamistapojen valmistelu ja lakien valmistelutilanne Loppuraportti ja lakien valmistelutilanne
9 Asiantuntijaryhmät valmistelussa, mukana noin 80 henkilöä Rekrytointi ja osaaminen -ryhmä käsitteli työnhakuun, osaamisen kehittämiseen, kotoutumiseen ja rekrytointiin liittyviä palveluntarpeita Yritystoiminta ja yrittäjyys -ryhmässä käsiteltiin yrityksen perustamiseen, liiketoiminnan kehittämiseen ja uudelleen järjestämiseen sekä osaamisen kehittämisen ja työelämän laadun ja tuottavuuden edistämiseen liittyviä palveluntarpeita Kansainvälisyys ja Team Finland - ryhmässä käsiteltiin yritysten kansainvälistymisen edistämistä sekä yhteistyötä valtakunnallisten kasvupalvelujärjestäjien kanssa Innovaatioympäristö-ryhmässä käsiteltiin yritysten ja yhteisöjen palveluntarpeita innovaatioiden ja keksintöjen tekemiseen liittyen, innovaatioympäristöjen kehittämiseksi Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset -ryhmässä hahmotettiin liikennetehtävien kokonaisuutta sekä logistiikan edistämisen ja uusien toimintamahdollisuuksien kysymyksiä Asiantuntijatryhmät perustivat pienempiä valmisteluryhmiä ja järjestivät työpajoja, kokouksia sekä selvityksiä Asiantuntijaryhmien puheenjohtajista perustettiin teemaryhmän tiivis valmisteluryhmä, joka kokoontui teemaryhmien kokousten välillä ja sovittiin valmisteluun liittyvistä työnjaoista
10 Teemaryhmän esivalmistelutyön eteneminen Teemaryhmään nimettiin yhteensä 24 jäsentä ELY-keskuksesta, TE-toimistosta, Pirkanmaan liitosta, kunnista ja korkeakouluista. Ryhmän jäsenet edustivat kattavasti alueen elinvoiman edistämisen intressitahoja Teemaryhmä päätti kutsua valmistelutyöhön laajemmin asiantuntijoita, sidosryhmiä, palveluntuottajia ja asiakkaita. Teemaryhmä perusti viisi asiantuntijaryhmää sekä päätti tehtävistä erillisselvityksistä. Sidosryhmien, potentiaalisten palveluntuottajien ja asiakkaiden edustajia muodostettiin kuudes asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä oli kommentoida teemaryhmän työtä ja arvioida valmistelun vaikutuksia. Perustetun ryhmän tavoitteena oli tuoda asiakkaat, palveluntarpeet ja palveluntuottajat mukaan prosessien ja palvelujen kehittämistyöhön. Esivalmistelutyö eteni työsuunnitelman mukaisesti. Teemaryhmä on seurannut valtakunnallista lakivalmisteluja ja käynnistänyt elinvoimatehtävän sisältöjen mukaisen valmistelun. Osa valmisteluun liittyvistä kysymyksistä odottaa vielä valtakunnallisia päätöksiä lakien hyväksymiseksi. Teemaryhmän laaja tehtäväalue asettaa haasteen kokonaisuuden haltuun ottamisessa, mutta toisaalta mahdollistaa laajemman tarkastelun ja synergioiden saavuttamisen uusien asiakaslähtöisten palvelujen valmistelussa. Synergiaetuja on haettu tässä esivalmisteluvaiheessa ainakin aluekehittämisen ja kasvupalvelujen, maaseudun kehittämisen ja rahoituksen sekä tienpidon kysymyksissä
11 Teemaryhmän esivalmistelutyön eteneminen Valmistelutyössä käynnistettiin yhdyspintojen tunnistamista ja kuvaamista valtakunnallisten kasvupalvelutoimijoiden, kuntien elinvoimatehtävien ja keskeisten strategisten kumppaneiden kanssa. Tätä työtä on tärkeä jatkaa. Kasvupalvelujen potentiaalisten palveluntuottajien kanssa käynnistettiin yhteistyö työ- ja elinkeinoministeriön ja KEHA-keskuksen toimesta joulukuussa 2016 tekemässään markkinavuoropuhelukierroksessa (Pirkanmaalla ). Yrityksille suunnattu kasvupalveluseminaari järjestettiin Rosendahlissa Tilaisuudessa keskusteltiin markkinoiden syntymisestä sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä kasvupalveluihin. Tilaisuudessa järjestettiin myös yrityksille suunnattua valmennusta asiakkaiden tarpeista lähtevistä palveluinnovaatioista sekä järjestettiin verkostoitumismahdollisuuksia. Tilaisuuteen osallistui noin 130 yritysten edustajaa. Valmistelutyöhön osallistuneet asiantuntijat olivat hyvin sitoutuneita valmistelutyön tavoitteisiin ja aikatauluihin. Valmisteluun osallistuneet asiantuntijat näkivät maakuntauudistuksen mahdollisuutena yksinkertaistaa palveluja sekä rakentaa asiakaslähtöiset ja yksinkertaisemmat toimintatavat, prosessit ja palvelut
12 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi
13 Yleisiä huomioita nykytilasta Palveluja on säädelty hyvin tarkkaan, mm. millaisia palveluja asiakkaalle voi missäkin tilanteessa järjestää, myös soveltamisohjeissa kuvattu palvelujen sisältö hyvin tarkasti. Yksittäisten palvelujen lukumäärä on ollut suuri. Eri toimijoilla on ollut saman tyyppisiä palveluja ja asiakkaan palvelutarpeisiin on voitu vastata usealla eri palvelulla. Esim. henkilöasiakkaiden osaamisen kehittämisen eri keinot, kasvuyritysten kehittämisen tuki. Yrityspalveluissa yhteistyö on kehittynyt Yritys-Suomi -seudullisten verkostojen avulla/kautta. Viimeisimmät yhteistyön pilotit ovat koskeneet Team Finland -verkostojen kehittämistä. Yritysten kontaktointia on tehty lukuisten eri toimijoiden toimesta, pyritty kehittämään kokonaisvaltaisempaa palvelutarvearviointia ja brokerointia, jotta julkiset toimijat näyttäytyvät yhteisenä kokonaisuutena ja tuovat lisäarvoa yrityksille hakemalla yhteen sovitettuja ratkaisuja. Vaikeimmin työllistyvien palvelussa on toistuvia tilanteita, joissa palveluihin ohjaus ei perustu asiakkaan palvelutarpeeseen, vaan hänen perustoimeentulonsa takaamiseen työttömyysturvalla (JTYP-lain ja toimeentulotukilain ristiriitaisuudet). Pirkanmaalla on rakennettu neljä alueellista TE-ryhmää kuntien, ELY-keskuksen, TEtoimiston, koulutusorganisaatioiden ja muiden alueen toimijoiden kanssa. TE-ryhmissä on tehty nykytila-analyysia sekä sovittu yhteistyöstä ja toiminnan painopisteistä. Kehittymässä valtion toimijoiden yhteinen CRM järjestelmä yrityspalvelujen asiakkuuden tehokkaammaksi hoitamiseksi
14 Rekrytointi ja osaaminen TE-toimistojen työnhaun, rekrytoinnin ja osaamisen palveluihin sisältyvät mm. työnvälityspalvelut, avointen paikkailmoitusten hoitaminen, ehdokashaut työnantajille, työtarjoukset, haastattelut, CV-nettipalvelu, rekrytointitilaisuudet, EURES-palvelut, työlupapalvelut, työolosuhteiden järjestelytuki, palkkatuki, rekrytointi-, muutos- ja täsmäkoulutukset, työvoimakoulutukset, omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella, työnhaku- ja uravalmennukset, neuvonta ja infot sekä asiantuntija-arvioinnit osaamisen, ammattitaidon, soveltuvuuden ja työ-, yritystoiminta- ja koulutusvaihtoehtojen selvittämiseksi. Palveluihin sisältyvät myös ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelut, kokeilut ja kotoutumiskoulutus. Nykytilassa toimivaa Vuoropuhelu ja yhteistyö yritysten kanssa, yhteistyö hpl-yritysten kanssa Palvelujen hankintatapojen monipuolisuus - ketteryys, kyvykkyys innovoida, pilotoida ja uudistaa sekä palvelujen sisältöä että hankintatapoja, alueella toimii kokeneita ja uudistuvia palveluntuottajia Toimivia volyymipalvelumalleja, joissa voidaan huomioida yksilölliset tarpeet Projektointi palvelutuotantoa projektoitu toimialoittain, asiakaskohderyhmittäin, asiakaskohderyhmäkartoitukset Vaikuttavia palveluprosesseja sisältäen proaktiivista toimintaa ja jälkimarkkinointia Monikanavaiset palvelukanavat vakiintuneet (puhelin, skype, käyntiasiointi) Vakiintuneita verkostoyhteistyömuotoja (esim. kunnat, 3. sektori, Kela jne.) Nykytilan haasteet Niukat ja vähenevät resurssit sekä viranomaisten asiakasprosessiin liittyvät valvontatehtävät vaikeuttavat laajojen lainsäädännöllisten velvoitteiden toteuttamista ja asiakaspalvelun toteuttamista asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Digitaalisuus ei ole vielä riittävästi tukenut tehtävien hoitamista Käyntiasiointina/kasvokkain tapahtuvan palvelun osuus on pieni suhteessa asiakkaiden palvelutarpeisiin Palveluketjujen toimivuudessa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin ja Kelaan on vaihtelua Palvelut eivät ole aina oikea-aikaisia (vrt. esim. sote-palvelujen ja TE-palvelujen suhde), sote-palveluissa on myös havaittavissa palveluvajeita
15 Yritystoiminta ja yrittäjyys Yritysten kehittämispalveluilla (konsultointipalvelu), muutosturvapalveluilla, osaamisen kehittämisen palveluilla (yhteishankintakoulutus Rekry, Täsmä, Muutos) vastataan liiketoiminnan kehittämisen, muutoksenhallinnan sekä osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Yritystoiminnan kehittämisen ja kasvun rahoituspalveluja avustuksina ja tukina on haettavissa ELY:n ja MMM:n rahoituksista, innovaatioympäristöpalveluina maakuntaliiton ja MMM:n rahoitus toimintaympäristöjen kehittämiseen.. Aloittavan yrittäjän palveluna järjestetään liiketoimintasuunnitelman asiantuntija-arviointeja ostopalveluna, rahoituspalveluna starttiraha kk toimineille yrityksille järjestetään koulutuspalveluna StartUp-paja liiketoiminnan kehittämisen tueksi. Nykytilassa toimivaa Yritysten palvelua on kehitetty asiakas- ja tarvelähtöiseksi Yritysten palvelutarpeiden kartoittamisen kokonaisuus on toimiva ostopalvelun ja oman tuotannon yhdistelmänä: ostetaan alustava kartoitus rajatulle yrityskohderyhmälle ja varsinainen palvelutarvearvio tuotetaan broker mallilla Yritysten kehittämispalvelut on yrityslähtöinen ja nopeasti saatava palvelu, joka aktivoi yrityksiä kehittymisen ja kasvun polulla. Osaamisen kehittämisen palveluna yhteishankintakoulutus on monipuolinen ja vaikuttava palvelu, joka on käytettävissä yritysten kasvun sekä erilaisten muutostilanteiden tueksi. Tarvelähtöinen ja harkinnanvarainen rahoitus pitkäjänteiseen liiketoiminnan kehittämiseen on osoittautunut toimivaksi. Pirkanmaalla tiedonvaihto ja yhteistyö julkisten toimijoiden kesken on viime vuosina parantunut, esim. yritysten ohjautuminen verkostossa Team Finland -palveluun on muuttunut asiakaslähtöisemmäksi ja joustavammaksi Yritysten verkostoitumispalvelua on rakennettu ja toteutettu hankerahoituksen avulla (Piiru-hanke) Nykytilan haasteet Aloittavalle ja startup yrittäjälle on palvelutarjontaa, mutta toimijoita palvelukentällä on paljon Osalla yrityksistä on kokemus, että ei tunne tarpeeksi palveluja, joiden avulla yritystoimintaa voisi kehittää kasvupolulla Toimintaympäristön kehittämisen rahoittamisen ja muiden yrityspalvelujen kokonaisuuden yhteensovittamiselle on tarve. Erilaisia rahoitusinstrumentteja on paljon
16 Kansainvälisyys ja Team Finland Kansainvälistymispalvelut tuotetaan pääsääntöisesti kansallisin voimin. Maakunnassa projektiluonteisia toimenpiteitä, joilla yritysten kansainvälistymistä tuetaan. Nykyiset palvelut kattavat neuvonnan, rahoituksen sekä muut toimenpiteen esim. tapahtumat. Kansainvälistymällä kasvua hakevat yritykset palvellaan pääasiassa Team Finland mallilla. Nykytilassa toimivaa: Monipuoliset kansalliset rahoitusmahdollisuudet kansainvälisen kasvun kehittämisen eri vaiheissa Yhteistyön kehitys TF-toimijoiden välillä Paikallisen yrityskentän tuntemus Nykytilan haasteet: Yritysten vähäinen kiinnostus/tuntemus kv-rahoituksen hyödyntämiseen Kansallisen rahoituskehyksen supistuminen Maakuntauudistus ja siihen liittyvä väylän rakentaminen kansallisiin TF-palveluihin uusille kv-kasvua hakeville yrityksille Osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen erilaisista palvelu/ratkaisuvaihtoehdoista
17 Innovaatioympäristö Innovaatioympäristön kehittämiseen tähtääviä palveluja ovat usean eri toimijan palvelujen kokonaisuus (alkavan yrittäjän neuvonta, startup-ohjelmat, hankerahoituksilla tehdyt hankkeet, -tilannekuvat ja analyysit, erikoistuneet alustahankkeet, korkeakoulujen yrittäjyyspalvelut jne.) Pirkanmaan TE-toimiston, ELY-keskuksen ja liiton rooleja näissä ovat olleet kumppanin ja osin rahoittajan roolit sekä Team Finland -toimintaan osallistuminen. Valtakunnallisina toimijoina ja rahoittajina ovat olleet pääosin TEKES, Finpro ja Finnvera (yritysten T&K&I). Palvelut voidaan luokitella startup-palveluihin, ekosysteemipalveluihin ja invest-in palveluihin. Nykytilassa toimivaa: startup-keskusten ja alustojen syntyminen uusien mallien syntyminen innovatiivisiin hankintoihin Innovaatioseteliavaukset Team Finland yhteistyö Pirkanmaalla EU-toimiston kanssa syntynyt yhteistyö yleinen innovaatioympäristöjen ja ekosysteemien kehittyminen Nykytilan haasteet: palveluverkon hajanaisuus asiakasohjauksen koordinointi ja palvelujen yhteensovitus yksityishenkilöiden palvelut käytettävissä olevien resurssien hajanaisuus ennakoinnin kytkentä innovaatio- ja liiketoimintaan EU-rahoituksen hakemisen kulttuuri ja osaaminen yksityisten sijoittajien ja pääoman rooli kansainvälinen vetovoima alueen korkeakoulujen ja yritysten tiiviimpi yhteistyö
18 Tienpito Maantielaissa tienpito käsittää maantien suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja liikenteen hallinnan. Maantien rakentamisella tarkoitetaan uuden tien tekemistä ja tien parantamista. Nykytilassa tieverkon omistaa valtio. Suunnittelun tilaamisesta vastaavat pääosin perus-elyt, urakoiden kilpailuttaminen 4:llä hankinta-alueella ja näiden lisäksi valtakunnallisesti keskitettyjä toimintoja (kuten asiakaspalvelu ja suurin osa luvista). Miten näiden kanssa jatkossa menetellään, on pääosin edelleen auki. Tehtävät tullaan määrittelemään maantielaissa, alustavasti syksyllä Tienpidon alatyöryhmän on tarpeen jatkaa toimintaansa ja kommentoida maantielain muutosta sekä sen pohjalta jatkaa maakunnan valmistelua. Nykytilassa toimivaa keskitetyt asiakaspalvelutoiminnot (toiminnan tehokkuus, yhdenmukaisuus ja yhdenvertaisuus päätöksissä, ennakoitavuus), hankintayhteistyö (yhteiset hankinta-asiakirjapohjat) sekä erilaiset yhteistyömuodot (kuten Liikenneturvallisuusfoorumi ja liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmä, Puutavarakuljetusten yhteistyöryhmä sekä Liikenteen hallinnan johtoryhmä). Yhteistyön ylläpitäminen ja kehittäminen jatkossa tärkeää (sidosryhmien ja asiakastarpeen tunnistaminen)
19 Maaseudun kehittäminen Toiminnan tarkoituksena on maaseudun elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn edistäminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma toteuttaminen ja koordinointi Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma Leader-ryhmien paikalliset kehittämisstrategiat Maaseudun hanke- ja yritystukien, maatalouden rakennetukien ja neuvontakorvauksen myöntö, maksatus ja jatkotoimet Alueellinen kehittäminen perustuu tulossopimukseen sekä ELY-keskuksen ja Maaseutuviraston väliseen maksajavirastosopimukseen Paikallinen kehittäminen perustuu Leader-ryhmien ja MMM:ön välisiin yhteistyösopimuksiin. Pirkanmaalla toimii viisi Leader-ryhmää: Joutsenten reitti, Kantri, Pirkan Helmi, PoKo ja Leader Pohjois-Satakunta, jonka hallinnointi hoidetaan Satakunnan ELY-keskuksessa. Toimintaa ohjaavat MMM ja Maaseutuvirasto Nykytilassa toimivaa Maakunnallinen kehittämissuunnitelma mahdollistaa alueen erityispiirteiden huomioimisen ja rahoituksen kohdistamisen yksilöllisesti Yhteistyö eri rahoittajien kesken on toimivaa (ELY-keskukset, maakunnan liitto, Leader-ryhmät) Leader-ryhmien rooli yhteisöjen kehittäjänä ja ruohonjuuritason toiminnan edistäjänä Nykytilan haasteita Yhteistyön vahvistaminen kasvupalvelulain mukaisten tehtävien ja alueen sekä kuntien elinvoimatehtävien kanssa Muutos mahdollistaa Leader-ryhmien kehittäjäroolin voimistumisen yhteistyössä kuntien kanssa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaiset palvelut tulee pitää yhtenäisenä kokonaisuutena mm. toteutuksen koordinoinnin johdosta
20 Aluekehitys ja ennakointi Pirkanmaan liitto vastaa aluekehitysviranomaisen tehtävistä. Maakunnan aluekehitystyötä linjataan kunnallisvaalikaudeksi liiton johdolla ja laajassa yhteistyössä laadittavalla maakuntasuunnitelmalla (strategia) ja sitä toimenpidekokonaisuuksiksi täsmentävällä maakuntaohjelmalla (operatiiviset toimet). Viimeksi nämä koottiin yhdeksi maakuntastrategiaksi. Maaseudun kehittämisen suunnitteluvastuu on ELY-keskuksella Aluekehittämisen pääasiallisia rahoitusvälineitä ovat kansallisten resurssien lisäksi ESR, EAKR sekä Euroopan maaseuturahasto. ELY-keskus vastaa sosiaali- ja maaseuturahastojen toiminnasta sekä yhdessä Pirkanmaan liiton kanssa aluekehitysrahaston toiminnasta. Näiden rahoitusvolyymi on noin 20 milj. euroa vuodessa. Ennakoinnin alueellinen koordinaatio on vuodesta 2010 ollut maakunnan liitoilla. Ennakointityön sisältöjä ei kuitenkaan ole lainsäädännöllä tarkemmin määritelty. Pirkanmaan ennakointitoiminta on organisoitu Pilkahdus -nimen alle, ja sitä on pyritty viemään koulutustarve-ennakoinnista kokonaisvaltaisempaan suuntaan, aluekehittämisen tietoprosessiksi. Yhteistyö eri vastuutahojen kesken on toiminut, mutta jatkuva haaste on lukuisten tahojen strategisten aikeiden ja toteutusresurssien kokoaminen isoiksi kokonaisuuksiksi
21 Maakunta ja kulttuuri Pirkanmaan kulttuuritarjonta on erittäin monipuolinen varsinkin Tampereen kaupungin taidelaitosten ja tapahtumien ansiosta. Maakuntien välisessä vertailussa Pirkanmaa asettuu Varsinais-Suomen kanssa monissa tunnusluvuissa heti pääkaupunkiseudun/uudenmaan jälkeen. Palvelut: Museot, kirjastot, teatteri, elokuva- ja tv-tuotanto, äänitetuotanto, musiikkiliikkeet, mainonta, muotoilu, peliala, viestintä, kuvataide, musiikki, ohjelma- ja tapahtumapalvelut, taidekauppa, tanssi, kulttuurialan koulutus Nykytilassa toimivaa: tarjonnan monipuolisuus, kv-verkostot, valtakunnallisesti merkittäviä palveluja/kohteita, teollisuusperintö, rakennetut kulttuuriympäristöt, alakulttuurien aktiivisuus, kirjastojen PIKI-yhteistyö, taiteen perusopetus, kansalais- ja työväenopistot Nykytilan haasteet: Maaseudun supistuva kulttuuritarjonta, maakunnallisen identiteetin ohuus, maakunnallinen koordinaatio ja tiedottaminen, henkilöstöresurssien niukkuus, elinkeinoelämän ja kulttuuritoimijoiden yhteistyö, eri kulttuurisektoreiden yhteistyö, valtakunnallisen kehittämisrahoituksen pirstaleisuus, kuntien/seutukuntien eriarvoistuminen, vaihteleva kuntien tuki kulttuurille
22 Kotouttamisen edistäminen Kotoutumisen edistämiseen kuuluu: Kotoutuja-asiakkaiden ohjaus, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma, sekä kotoutumiskoulutukseen ja muihin palveluihin ohjaaminen Kotoutumiskoulutusten hankinta, toteutus, seuranta Pakolaisten vastaanottoon ja kuntiin sijoittamiseen liittyvät tehtävät, ml. alaikäiset ilman huoltajaa tulevat ja heidän vastaanottoon liittyvät erityiskysymykset (mm. asumisyksiköt, edustajat) Etnisten suhteiden edistäminen (alueellinen ETNO) Kuntien ja muiden viranomaisten sekä 3. sektorin ohjaus ja tukeminen kotouttamis- ja maahanmuuttotyössä Työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvät linjaukset, seuranta ja kehittämistyö Talent (kansainväliset osaajat) kehittämistyö yhdessä kumppaneiden kanssa Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen liittyvä kehittämistyö Nykytilassa toimivaa on laaja ja aktiivinen verkostotyö (valtakunnallinen ja alueellinen), työtä tukeva lainsäädäntö (erityisesti kotolaki) sekä monipuoliset kotoutumis- ja koulutuspalvelut. Haasteena on monen toimintaa ohjaavan tahon ohjeistusten yhteensovittaminen, byrokratian määrä, organisaatioiden yhdyspintojen määrä (Sote, TE-toimistot, ELY-keskukset, kunnat), asiakas ja työmäärän ennustettavuus on heikkoa, osa tehtävistä ei ole ELYn perinteistä työkenttää ja vaatii erityisosaamista (erit. Sote-asioissa)
23 3. Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen
24 Mikä muuttuu? Asiakkaan rooli vahvistuu palvelun kohteena olevasta henkilöstä aktiiviseksi palvelujen hyödyntäjäksi (yrittelijäisyys kasvaa, toisaalta pysyvätkö kaikki asiakkaat tässä vauhdissa mukana?) Yksityisten ja julkisten toimijoiden välinen suhde monimuotoistuu ja tiivistyy Julkinen resurssi vähenee ja tehostamisen tarve korostuu Entistä enemmän palveluja ja asiakasprosesseja digitaalisena (esim. Työmarkkinatori) Palveluntuottajilla tarve kehittyä asiakaslähtöisten palveluinnovaatioiden tekemisessä, toisaalta sekä riskien, että saatujen hyötyjen mahdollisuudet kasvavat Hankintojen maksuperusteet muuttuvat tulosperusteisimmiksi Johtamisessa tarve korostaa tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta Tilaaja/järjestäjä ja tuottaja erottuvat pääosin kaikilla sektoreilla Maakunnasta tulee uusi toimija poliittisella ohjauksella Resurssien suuntaamista tehdään myös poliittisin perustein Asiakkaan valinnanvapaus lisääntyy ja myös velvollisuudet kasvavat Henkilöstön osalta ei ole vielä tiedossa minkälaisiin tehtäviin ja mihin rakenteeseen he tulevat sijoittumaan, mahdollisuudet ovat isosta muutoksesta hyvin pieniin muutoksiin nykyisiin tehtäviin ja työsuhteeseen verrattuna Maakunnat, kunnat ja muut toimijat kehittävät yhteistyötään elinvoimapalveluiden tarjoajina Valtion ja maakuntien talousohjaus määrittyy maakunnan alkuvuosina, maakunnan itsehallinnon laajuus määrittyy (esim. tienpidon talousprosessi muuttuu ja toteutusvaihtoehtoja valmistellaan)
25 Mikä ei muutu? Yhteistyön tekemisen tarve maakunnan kehittämisessä Julkisen resurssin kohdentaminen edelleen työ-, elinkeino- maaseutu-, aluekehittämiseen, jatkossakin on tarjolla julkista palvelua Asiakkaiden tarve saada palvelua erilaisissa muutostilanteissa Asiakaskunta säilyy pääosin samana Tieverkko säilyy valtiolla Vanhojen organisaatioiden osaaminen ja asiantuntijuus, historiatuntemus Työnhakijoiden ja työpaikkojen osittainen kohtaanto-ongelma ja myös joidenkin asiakkaiden monialaisen tuen tarve Toimintaympäristö muuttuu koko ajan (esim. digitalisaation vaikutukset ), muutos joka on menossa jatkuu edelleen
26 Kasvupalvelujen asiakkaat ja palveluntarpeet
27 Maakunnan kasvupalvelun asiakkaat Maakunnallisten kasvupalvelujen asiakkaita ovat kasvua tavoittelevat yritykset, luonnolliset henkilöt sekä yritykset, muut yhteisöt ja säätiöt, jotka kyseisiä palveluja tarvitsevat. Lisäksi kasvupalveluihin liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittelevat yhteisöt, virastot ja laitokset, joiden toiminta tähtää kasvupalvelun tavoitteiden edistämiseen
28 Asiakkaat Asiakas voi hakea palvelua myös toisen maakunnan alueelta, kunhan tähdätään ko. maakunnan alueen kasvuun Maakunnan ja sille palveluja tuottava toimija ohjaa asiakkaan tarvittaessa valtakunnallisiin kasvupalveluihin Palvelut ovat harkinnanvaraisia, jollei laissa säädetystä muuta johdu Perustuslainmukainen yhdenvertaisuus palveluihin on turvattu säätämällä 17 :ssä niistä palveluista, joiden saatavuudesta maakunnan on ainakin vastattava. Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden valtakunnallisista tavoitteista säädetään 30 :ssä
29 Kasvupalvelun palvelukokonaisuudet lakiesitysluonnoksessa Maakunta järjestää: Rekrytointi- ja osaamispalveluja Yritystoiminta ja yrittäjyyspalveluja Luo edellytyksiä innovaatioiden kehittämiselle Kansainvälistymisen palveluja Rahoituspalveluja Palveluohjausta ja tietopalveluja Maakunnan viranomaistehtäviä Lakiesityksessä ei oteta kantaa minimipalveluista tai palvelujen toteuttamistavoista
30 Pirkanmaan esivalmistelutyössä tunnistettu asiakkaiden palveluodotuksia kasvupalveluille
31 Yritysasiakkaat odottavat palveluja: Kaiken kokoiset ja ikäiset yritykset yritystoiminnan elinkaaren eri vaiheissa, muutostilanteet - Yritystoimintaa käynnistävät henkilöt ml. keksijät - Kasvua ja kehittymistä tavoittelevat yritykset - Liiketoimintaa ylläpitävät yritykset (korvausrekrytointi) - Kansainvälistymistä tavoittelevat ja kv-toimintaa laajentavat yritykset - Omistajanvaihdosta suunnittelevat yritykset - Liiketoiminnallisessa haasteessa olevat yritykset (rakenteellinen muutos, muutosturvatilanteet) 3 1
32 Henkilöasiakkaat odottavat palveluja: Palveluja työuran eri vaiheissa: työssä olevat, työttömyysuhanalaiset, työttömät, maahanmuuttajat Työpaikan vaihtajat ja hakijat - Henkilöt, jotka tarvitsevat työnvälityspalvelua (osaaminen kunnossa) Osaamistaan uudistavat henkilöt - Henkilöt, jotka tarvitsevat uraohjausta ja/tai osaamisen kehittämistä Yrittäjyyttä uravaihtoehtona suunnittelevat asiakkaat Työllistymisen tukea tarvitsevat asiakkaat Henkilöt, joiden työllistymisen edistäminen edellyttää kasvupalvelun ja sotepalvelun yhteistyötä Kotoutumisvaiheessa olevat henkilöt 3 2
33 Yhteisöasiakkaat odottavat palveluja: Yhteisöasiakkaat ja muut työnantajat (kunnat, työnantajat, kehittämisyhtiöt, yliopistot, korkeakoulut, valtion muut laitokset, järjestöt ) Työvoiman hankinta ja kehittäminen Elinkeinoelämän toimintaympäristön/innovaatioympäristön kehittäminen Investointien edistäminen 3 3
34 Valmistelutyötä tukevat pilotit Pirkanmaalla
35 Kasvuyritysten työllisyysohjelman hanke: Kasvubuusti Pirkanmaa ja KasvuCRM -pilotti Työnvälityksen tulosperusteinen pilottihanke Pilotin tavoitteena on löytää uusia, innovatiivisia keinoja asiakkaiden työllistymiseen, työttömyyden pitkittymisen ehkäisyyn ja yrittäjyyden edistämiseen sekä lisätä työnhakijoiden valinnanvapautta. Palvelusetelimalli. Rahoitus TEM/työnvälityksen- ja yrityspalvelujen pilottirahasta Kasvubuusti hanke Pilotoidaan uusia kasvupalveluja TE-palvelujen uudistuksessa Palvelujen kohdennus ja uudelleenmuotoilu Asiakassetelikokeilut Digitalisoitumisen edistäminen Projektimainen toimintatapa kumppaneiden kanssa Koostuu: Mikro- ja PK-yritysten kasvuohjelmasta, Korkeasti koulutettujen osaajien rekrytointiohjelmasta ja Yrittäjyysbuustista Rahoitus useasta eri lähteestä Pirkanmaan CRM-pilotti Pilotoidaan tulevaa kansallista KasvuCRM järjestelmää. Tavoitteena yhteinen toimintamalli CRM:n käytössä eri Team Finland-toimijoiden (TE-toimisto, ELY-keskus, Finnvera ja Finpro) kesken
36 Tampereen kaupunkiseudun ja Sastamala-Punkalaidun alueen työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu Kokeilun tavoitteena on luoda työnhakija- ja työnantaja-asiakaslähtöinen kokonaisvaltainen, hallinnonalojen rajat ylittävä kustannusvaikuttava toimintamalli vuoden 2019 jälkeiseen aikaan Kokeilulla vahvistetaan kuntien roolia työllisyyspalveluissa Kehitetään palveluja ja niiden tuottamiseen liittyviä uudenlaisia toimintamalleja Tavoitteena on alueen toimijoiden yhteistyöllä ja toimintatapoja kehittämällä lisätä työllisyydenhoidon palvelujen asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja kokonaistaloudellisuutta sekä yksinkertaistaa palvelujärjestelmää Kunnat vastaavat julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tarjoamisesta kohderyhmänsä työttömille työnhakijoille. Kohderyhmän muodostavat JTYP-lain mukaiset työttömät työnhakijat, jotka eivät saa ansioturvaa (n asiakasta). Aikataulu: Kokeilulaki lausunnolle helmikuussa Voimaan Voimassa asti Valmistelevat tehtävät käynnistetty
37 4. Esitykset palvelu- tai tehtäväkokonaisuuksista, asiakkuuksista, järjestäjän ja tuottajan tehtävien jaosta sekä tuottamistavoista
38 Kasvupalvelut ja niiden järjestäminen Maakunta vastaa asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden: 1. yhdenvertaisesta saatavuudesta 2. tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä 3. tuottamistavasta 4. tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta 5. viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä, lukuun ottamatta maakunnan palvelulaitokselle lailla säädettyä tai hallintosäännöllä siirrettyä toimivaltaa (Maakuntalakiluonnos 9 ) Kasvupalveluissa järjestäminen ja oma palvelutuotanto pitää erottaa, markkinoille viemisen ensisijaisuus
39 Keskeiset järjestäjän tehtävät ja toiminnot Suunnittelu ja seuranta Palveluiden tarvelähtöinen määrittäminen Palveluverkon suunnittelu ja hallinta yhdenvertaisuus varmistaen Palveluiden kokonaisuuden hallinta monituottajamallissa Asiakaslähtöinen palveluintegraatio ja sen seuranta Strategisten tavoitteiden (palvelustrategia) toteuttaminen operatiivisena toimintana (palvelulupaus) Maakunnan budjetointiprosessi; resurssien kohdentaminen Ohjaus ja valvonta Vastuu viranomaistoiminnasta Palvelutuotannon valvonta ja ohjaus sekä omavalvonta Asiakasrekisterinpitäjä Maakunnan omavalvonta, omavalvontaohjelma Miten kasvupalveluiden toteuttaminen, saatavuus ja laatu sekä asiakkaiden yhdenvertaisuus varmistetaan siitä riippumatta, tuottaako palvelun maakunta tai joku muu palvelun tuottaja Miten em. ja esim. käsittely/maksatusaikoja seurataan ja havaitut puutteet korjataan
40 Keskeiset järjestäjän tehtävät ja toiminnot Palveluiden hankinta ja hallinta Monituottajamalli: strategian mukainen palveluiden hankinta Valinnanvapauden hallinnointi: strategian mukainen osuus valinnanvapautta Sopimusohjaus ja seuranta Markkinoiden kartoitus, markkinapuutetilanteet ja markkinavuoropuhelu Kehittämiskumppanuus: uudet innovatiiviset markkinat Kehittäminen Eri tasoinen kehittäminen: esim. palvelut, ylimaakunnallinen yhteistyö Yhteistyö Palvelutuottajien ohjaaminen Palvelutuottajien yhteistyön varmistaminen (palveluketjut) Verkostojohtaminen Yhteistyöalueasiat Yhteistyö monelle taholle: valtio, yhteistyöalueet, maakunnat, kunnat, yritykset, kolmas sektori, asukkaat, tutkimus
41 Kasvupalvelujen tuottaminen Valtakunnallisten kasvupalvelujen tuottajat nimeää/valitsee TEM Maakunnallisten kasvupalvelujen tuottajat valitsee maakunta Maakunta tuottaa järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja vain silloin, kun kyseisten palvelujen kohtuullista saatavuutta ei muutoin voida varmistaa markkinapuutetilanne Kilpailutuksessa ei saada yhtään tarjousta Palvelun tuottajaksi ei ole rekisteröitynyt palveluntuottajia Muulla tavoin tehty markkinakartoitus Maakunnan tuottaessa itse palveluja, sen tulisi selvittää tai arvioida, mistä markkinapuute johtuu ja millä toimin se poistetaan Mahdollisuus sopia palvelun tuottamisesta yhden tai useamman kunnan kanssa arvioitavana? Tehtävät tulee markkinapuutetilanteessa hoitaa ELY ja TE-toimistojen henkilöstön asema turvaten Maakunnan tulee jakaa markkinat tarkoituksenmukaisiin osiin ja todentaa markkinapuute osiokohtaisesti (esim. koulutus, työnvälitys tai yritysneuvonta tai asiakastarpeen mukaan, kuten kotoutujat, pitkäaikaistyöttömien palvelut)
42 Kasvupalvelujen tuottaminen Maakunnalla ei ole velvollisuutta jakaa palvelutuotantoa omalta kannaltaan epätarkoituksenmukaisiksi liian pieniksi osiksi esim. palveluntuottajien intressien mukaan Yhtiöittämisvelvollisuus palvelujen tuottamiselle (tuottaja ei voi olla hankintalain mukainen sidosyksikkö) Palveluntuottajan velvollisuudet: Noudatettava maakuntastrategiaa Toteutettava asiakkaan palvelut asiakassuunnitelman mukaisesti Noudatettava maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia sekä varmistettava palveluketjujen integraatio Asiakastietojen tallennus valtakunnallisiin järjestelmiin Toimitettava maakunnan edellyttämät tiedot palvelujen käytöstä Määritellään hankintaprosessissa tarkemmin, esim. asiakkuuden ehdot Velvollisuus palvelunohjaukselle Palveluntuottajaa valittaessa edellytetään kilpailullisuutta tai hinnan ja laadun vähimmäiskriteereiden varmistamista Edellyttää aina jotakin hankintamenettelyä, innovatiiviset hankinnat
43 Kasvupalvelujen toimintamallitapoja Maakunta tuottaa itse kasvupalveluja Markkinapuutetilanne Tuottaminen eriytettävä yhtiöön Asiakasvalintaa ei ole Ei ole kilpailua palvelujen tuottamisessa, eikä kilpailuttamista Voidaan valmistella markkinoita ja pilotoida kilpailutettavia palveluja, tuotekehittelyalusta Asiakkaalla ei ole valinnanvapautta Yksittäisten hankintojen kilpailuttaminen Ostetaan erillisiä palveluja palveluntuottajilta Korostuu pilotointi ja nopeat kokeilut Asiakasvalintaa ei ole tai se on hyvin rajattu Tuottajien välistä kilpailua on hankintavaiheessa, mutta ei asiakasvalintavaiheessa Asiakkaalla laaja palveluntarve Järjestäjäallianssit elinvoimapalveluissa tai maakuntien ja valtion yhteisenä kasvupalveluissa Järjestäjien yhteiset tavoitteet, sopimukset ja organisaatio Yhteinen kaupallinen malli Riskien ja hyötyjen jakaminen Palvelun tuottajat ja tuotantotavat päätettävä erikseen Maakunta hankkii koordinoijatuottajan sekä erilliset palvelut Koordinoijatuottaja kokoaa palveluista tarjottimen ja ja tekee asiakkaille tarkemman palvelutarvearvion ja ja ohjauksen Edellyttää maakunnan valvontaa asiakkaiden yhdenvertaisuudessa Edellyttää koordinoijatuottajalta eri eri toimijoiden ja ja palvelutuottajien tuntemusta Asiakkaalla rajattu palveluntarve Puitejärjestely palvelukokonaisuuksista Järjestäjän rooli on määritellä asiakastarve, palvelujen minimikriteerit sekä tulokset Rajatusti kilpailua ja asiakasvalintamahdollisuuksia Mahdollistaa asiakaslähtöiset palveluinnovaatiohankinnat ja tulosperusteisuuden Listausmenettely yhtenä vaihtoehtona Toimivat palvelualustoina ja kokoavat tarvittaessa alihankkijoita Asiakkaan palveluntarve määrittelee palvelun Asiakkaalla paljon valinnanvapautta Asiakassetelimallit Järjestäjän rooli on tarjota alusta palvelulle Voi olla täysin, osittain tai ei ollenkaan digitalisoituja Voidaan hyväksyä palveluiksi ja palveluntuottajiksi kaikki halukkaat tai jonkin kriteerin täyttävät toimijat Setelien hinnat voivat vaihdella Todennäköisesti markkinoille syntyy paljon tarjontaa Paljon asiakasvalintaa, palvelujen vertailu voi olla haasteellista, asiakaspalaute korostuu Palveluntuottajan kyvykkyys markkinoida palvelua korostuu Käytetään erityisesti täydentävinä palveluina
44 Rekrytointi ja osaamispalveluja, kansainvälistymisen palveluja ja rahoituspalveluja henkilöasiakkaille Palveluja työuran eri vaiheissa: työssä olevat, työttömyysuhanalaiset, työttömät, maahanmuuttajat Työpaikan vaihtajat ja hakijat - Henkilöt, jotka tarvitsevat työnvälityspalvelua (osaaminen kunnossa) Osaamistaan uudistavat henkilöt - Henkilöt, jotka tarvitsevat uraohjausta ja/tai osaamisen kehittämistä Yrittäjyyttä uravaihtoehtona suunnittelevat asiakkaat Monialaista työllistymisen tukea tarvitsevat asiakkaat Henkilöt, joiden työllistymisen edistäminen edellyttää kasvupalvelun ja sote-palvelun yhteistyötä Kotoutumisvaiheessa olevat henkilöt
45 Malli 1 Työnvälityskeskukset Työnvälityskeskuksen minimikriteerit on määritelty ja työnvälityskeskukseksi on voinut listautua kaikki kriteerit täyttävät palvelujentuottajat Asiakkaan työnhaku käynnistyy digitaalisesti asiointipalvelussa ja työnhakua tuetaan ensimmäiset 3 kk digitaalisilla palveluilla Asiakkaalle tehdään järjestäjän toimesta palvelutarvearvio ja palveluohjaus palveluihin viimeistään 3 kk työnhaun käynnistymisestä, asiakas valitsee itselleen sopivimman työnvälityskeskuksen palveluntuottajaksi Työnvälityskeskus saa asiakkaan listautumisesta korvauksen, mutta palvelun varsinainen hinta painottuu tulosperusteisuuteen
46 Malli 1 Työnvälityskeskukset arviointi Vahvuudet + Palveluntuottajille jää paljon mahdollisuuksia kehittää palveluinnovaatioita asiakastulosten saavuttamiseksi + Asiakkaille tarjotaan isompia palvelukokonaisuuksia ja asiakkaan on helpompi löytää palvelut yksittäisten palvelulistausten sijaan + Asiakkuuden hallinta selkeämpää kuin lukuisten yksittäisten palveluntuottajien tarjonta/palveluketjut Heikkoudet - Edellyttää palveluntuottajilta riskinottoa ja kilpailua asiakkaista - Edellyttää palveluntuottajilta kyvykkyyttä kehittää tulosperusteisia palveluja - Pienet tuottajat eivät pääse yksin mukaan, edellyttää verkostoitumista tai alihankkijana toimimista - Asiakkaan pitää sitoutua valittuun palveluntuottajaan määräajaksi, millä perusteella asiakas tekee valinnan - Palvelujen keskittyminen maakuntakeskuksiin, jos minimikriteereissä ei ole vaatimuksia palvelujen sijainnista Huomioita:! Mahdollisuus huomioida hinnassa erilaiset asiakasprofiilit (esim. pitkään työttömänä olleet, nuoret, osatyökykyiset jne.)! Edellyttää järjestäjältä kokonaisvaltaista asiakaskunnan ja tarpeiden tuntemusta! Onnistumista ohjataan minimikriteereillä ja palvelujen tulospalkkioilla
47 Malli 2 Osaamisen kehittämisen ja työllistämisen tuen palvelut - Puitejärjestely laajoista palvelukokonaisuuksista - Suunnattu osaamisen kehittämistä tai työllistämisen tuen palveluja tarvitseville asiakkaille. (ml. erityisryhmät), sisältää asiakastarpeen mukaan koostettavia ja räätälöitäviä palveluja. - Maakunta kilpailuttaa palveluntarjoajia, jotka tuottavat asiakkaan tarvitsemat palvelut. - Palvelukokonaisuus voidaan hankkia esim. suoriteperusteisena (yhdistettynä kannuste- tai bonusmalliin, tulosperusteisuus) - Valittavien tuottajien määrä perustuu palveluntuottajien ilmoittamaan asiakaskapasiteettiin vs. kokonaistarve. - Asiakas valitsee yhden palveluntuottajan edellä mainituista vaihtoehdoista (valinnanvapaus). Malli mahdollistaa myös yhteisvalinnan (asiakas ja maakunta), mikäli asiakkaan valintakyky ei ole riittävä. - Yhden palveluntuottajan palvelukokonaisuus on laaja ja räätälöitävissä asiakastarpeisiin
48 Malli 2 Osaamisen kehittämisen ja työllistämisen tuen palvelut Vahvuudet + Laajat palvelukokonaisuudet ja merkittävä asiakasmäärä palveluntuottajittain mahdollistavat monipuoliset palvelut sekä palveluinnovaatiot. + Asiakkaan palvelujen kokonaisuus on yhden tuottajan hallittavissa + Asiakkaan valinnanvapaus (rajattu) toteutuu ja valinnan pohjalle tarvittava tietotarve on kohtuullinen. + Palveluntuottaja voi joustavasti räätälöidä asiakkaalle sopivia palvelutarpeen mukaisia palveluja ja palvelupolkuja. + Hankintateknisesti isot kokonaisuudet, viestintä, valvonta sekä palautteiden seuraaminen selkeää Heikkoudet - Palvelujen tuottajat saattaa huomioida heikosti asiakkaiden erilaisia palvelutarpeita ja muodostaa tarjontansa saman sisältöiseksi (massapalvelut) - Valinnanvapaus ei ole kovin laajaa, vain muutama palveluntuottaja. - Tuotekehitys palveluissa voi olla sopimuksellisen hankinta-ajan aikana vähäistä (rinnalle tarvitaan nopeita pilotointeja) - Pienten palveluntuottajien mahdollisuus olla mukana rajattua (alihankinta). Huomioita:! Kuka selvittää ja määrittää asiakkaan palvelutarpeet ennen palvelun tuottajan valintaa (maakunta?) ja palvelujen aikana (palveluntuottaja?)! Digitaalisuuden mahdollisuudet / henkilökohtaisuuden tarve
49 Malli 3 Profiloidut palvelut - Pilkottujen palvelukokonaisuuksien hankinta. - Soveltuisi esim. osaamisen kehittämistä tai työllistämisen tuen palveluja tarvitseville asiakkaille. - Maakunta kilpailuttaa useita palveluntarjoajia jotka tuottavat asiakkaan tarvitsemat palvelut. - Hankittavat palvelut on profiloitu esim. toimialoittain, kohderyhmittäin tai muun erikoistumisen pohjalta. - Palveluja voidaan hankkia esim. suoriteperusteisena yhdistettynä kannuste- tai bonusmalliin (tulosperusteisuus) - Palveluntuottajaksi valitaan pääsääntöisesti yksi tuottaja per hankittava palvelu. - Asiakasvalintaa ei ole (tai se on hyvin rajattu). - Palveluntuottajan palveluvalikoima on suppea, mutta hyvin erikoistunut. - Soveltuu hyvin nopeisiin kokeiluihin ja pilotointeihin. - Palvelujen kehityksestä vastaa maakunta yhdessä palveluntuottajien kanssa
50 Malli 3 Profiloidut palvelut Vahvuudet + Profiloidut palvelut mahdollistavat palveluntuottajille asiantuntijuuden kehittämisen palveluissa sekä erikoistumisen asiakasryhmiin. + Mahdollistaa nopeat kokeilut ja pilotoinnit, palveluinnovaatioiden tuotekehitys. + Pienten toimijoiden mahdollisuus olla mukana palveluntuottajina. Heikkoudet - Asiakkaalla ei valinnanvapautta - Palveluvalikoima jää suppeaksi per palveluntuottaja - Hankintateknisesti erittäin haastava kokonaisuus, pirstaleiset toimijat - Asiakastiedon ja muun informaation kerääminen sekä tiedon siirto hankalaa - Tuottajien välistä kilpailua hankintavaiheessa, mutta ei asiakasvalintavaiheessa Huomioita:! Kuka selvittää ja määrittää asiakkaan palvelutarpeet ennen palvelun tuottajan valintaa (maakunta?) ja palvelujen aikana (maakunta?)! Digitaalisuuden mahdollisuudet / henkilökohtaisuuden tarve
51 Malli 4 Asiakaskoordinaattori - Maakunta kilpailuttaa yhden asiakaskoordinaattorin - Maakunta kilpailuttaa asiakaskoordinaation ja hankkii erikseen palvelut sekä valvoo toiminnan laatua ja asiakkaiden yhdenvertaisuuden toteutumista. - Asiakaskoordinaattoripalvelu voisi soveltua osaamisen kehittämisen ja työllistymisen tukea tarvitseville asiakkaille. - palvelun tuottaja koordinoi asiakaan palveluja ja -ketjuja - Koordinaattori tekee asiakkaan palvelutarvearvion ja ohjaa tarvittaviin palveluihin - Koordinaattori rakentaa palvelupolun ja koordinoi palveluketjuja ja palvelujen toteutumista. - Palvelutarjotin on laaja ja palveluhankinnat tehdään maakunnan määrittämällä tavalla - Edellyttää asiakaskoordinaattorin laajaa palvelu- ja erilaisten asiakastarpeiden tuntemusta - Asiakasvalintaa ei ole tai se on hyvin rajattu
52 Malli 4 Asiakaskoordinaattori Vahvuudet + Asiakaskoordinaattori voi joustavasti räätälöidä asiakkaalle sopivia palvelutarpeen mukaisia palveluja. + Asiakkaan kokonaispalvelun tarve pysyy koordinoidusti hallinnassa +Maakunnalla on mahdollisuus nopeastikin muokata palveluvalikoimaa asiakkaiden/työmarkkinoiden muuttuvien tarpeiden mukaan. Heikkoudet - Asiakaskoordinaattorin riippumattomuus (valintatilanteessa ohjaa yksipuolisesti yhden palveluntuottajan palveluihin tai saa jotain hyötyä ohjauksista) - Asiakkaiden palvelutarpeet voivat korostua ja palvelutarve yliarvioidaan (palvelutarpeen arvion kriittinen merkitys) Huomioita:! Edellyttää maakunnan vahvaa valvontaa! Palvelutarpeiden arvioon tulee liittää valtakunnallisia digitaalisia menetelmiä ja tiedonkeruuta yhteiseen tietojärjestelmään.! Palvelutarvetta arvioidaan jatkuvasti asiakasprosessin eri vaiheissa.! Asiakaskoordinaattorilla oltava erittäin vahva toimintakentän tuntemus
53 Yritystoiminta ja yrittäjyyspalveluja, rekrytointipalveluja, kansainvälistymisen palveluja, innovaatioiden edistämistä sekä rahoituspalveluja yritysasiakkaille Kaiken kokoiset ja ikäiset yritykset yritystoiminnan elinkaaren eri vaiheissa, muutostilanteet Yritystoimintaa käynnistävät henkilöt ml. keksijät Kasvua ja kehittymistä tavoittelevat yritykset Liiketoimintaa ylläpitävät yritykset (korvausrekrytointi) Kansainvälistymistä tavoittelevat ja kv-toimintaa laajentavat yritykset Omistajanvaihdosta suunnittelevat yritykset Liiketoiminnallisessa haasteessa olevat yritykset (rakenteellinen muutos, muutosturvatilanteet) Yhteisöasiakkaat, yritykset ja muut työnantajat (kunnat, kehittämisyhtiöt, yliopistot, korkeakoulut, valtion muut laitokset, järjestöt ) Työvoiman hankinta ja kehittäminen Elinkeinoelämän toimintaympäristön/innovaatioympäristön kehittäminen Investointien edistäminen
54 Malli 1 Liiketoiminnan kehittämisen palvelut - Puitejärjestely laajoista palvelukokonaisuuksista yritysten kasvun edistämiseksi - Palvelut suunnattu yrityksille, jotka kehittävät tai uudistavat liiketoimintaansa. Myös yritystoimintaa aloittavat henkilöasiakkaat. Palvelu sisältää asiakastarpeen mukaan koostettavia ja räätälöitäviä palveluja. - Maakunta kilpailuttaa palveluntarjoajia, jotka tuottavat yritysasiakkaiden tarvitsemat palvelut - Palvelukokonaisuus voidaan hankkia esim. suoriteperusteisena (yhdistettynä kannuste- tai bonusmalliin (tulosperusteisuus). - Yrityksen kokonaispalvelutarpeen arvio tehdään maakunnan toimesta - Asiakas valitsee tarpeisiinsa sopivan palveluntuottajan (valinnanvapaus) - Yhden palveluntuottajan palvelukokonaisuus on laaja ja räätälöitävissä asiakastarpeisiin - Palveluista muodostuu asiakkaille palvelupolkuja liiketoiminnan kehittämiseksi
55 Malli 1 liiketoiminnan kehittämisen palvelut Vahvuudet - Yritykselle syntyy kokonaisvaltainen liiketoiminnan kehittämissuunnitelma - Yritykselle tarjotaan mahdollisuus yrityspalveluverkoston palveluihin (broker, maakunnan palvelulupaus) - Palveluntarjoajien laatu varmistettu etukäteen - Palveluista muodostetaan (maakunta) asiakkaille palvelupolkuja liiketoiminnan kehittämiseksi - Viestintä ja informaation kerääminen sujuvaa Heikkoudet - Rajattu valinnanvapaus - Hankintateknisesti raskas - Palvelutarpeiden etukäteen määrittely ennen kilpailutusta, osaaminen? - Maakunnan resurssien riittävyys? Huomioita:! Asiakastuntemuksen ja asiakkuudenhallinnan kautta maakunta pystyy proaktiivisesti suunnittelemaan ja kohdentamaan palveluita yhteiskunnallisesti vaikuttavalla tavalla.! Asiakkaalla oltava omavastuuosuus palvelujen kustannuksista (sitoutuminen, tehokkuus)! Hankittavien palvelujen määrittely keskeistä, oltava joustavia ja räätälöitävissä! Vaatii maakunnalta laajat asiantuntijaresurssit
56 Malli 2 Asiakassetelit - Palvelujen hankinta asiakassetelien avulla - Asiakasseteli soveltuu erityisen hyvin rajatumpiin palveluntarpeisiin, joiden ratkaisuun löytyy useita erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja - Maakuntan ylläpitämän/käyttämän alustan kautta palveluntuottajat rekisteröityvät tuottajiksi - Palvelut hankitaan suoriteperusteisena. - Asiakas valitsee tarpeisiinsa sopivan palveluntuottajan (valinnanvapaus) - Palvelujen räätälöinti asiakasvalinnan kautta - Yksi palveluntuottaja tuottaa rajatun palvelun täsmätarpeisiin - Prosessin digitaalisuus (ml. palaute, laatu ja valvonta) - Mahdollistaa nopeat toimeksiannot sekä pienet markkinaehtoiset pilotoinnit - Markkinat huolehtivat palvelun laadusta. Palvelujen kehityksestä vastaavat palveluntuottajat yritysten tarpeiden kautta
57 Malli 2 Asiakasseteli Vahvuudet - Asiakkaalla lähes täydellinen valinnanvapaus - Päätöksenteko nopeaa - Hankintateknisesti ja hallinnollisesti kevyt - Omista tarpeistaan tietoiselle yritykselle yksinkertainen - Voidaan toteuttaa hyvinkin erilaisia yritysten kehittämistarpeita - Palvelujen tarjoaminen helppoa - Vaatii vähän henkilöresursseja maakunnalta Heikkoudet - Ei muodostu palvelupolkuja yrityksen laajemman kehittämisen tueksi - Maksuton palvelu ei sitouta asiakasta - Markkinatoimijoilta voi puuttua alueellinen ja valtakunnallinen yhteistyöverkosto tuntemus - Maakunnalle ei muodostu asiakassuhdetta ja siitä syntyvää ennakoivaa yrityskentän tarpeiden tuntemusta, markkinavuoropuhelu puuttuu - Objektiivisuus palveluohjauksessa (markkinatoimija tuottaa myös itse jatkopalveluja) - Palvelujen kokonaismäärä ja -kuva on vaikea hahmottaa Huomioita:! Hankinnan keveys ja henkilöresurssien vähäinen tarve! Nopea täsmätarpeiseen! Haasteena palvelujen tuottajalähtöisyys, ei asiakastarvelähtöisyys! Vaatii kehittyneen alustan ja ylläpidon! Vaatii kehittyneen ja yhteisen asiakkuudenhallintajärjestelmän (CRM) palvelun järjestäjän kanssa
58 Kansallisten ja maakunnallisten kasvupalvelutoimijoiden yhteistyö, Team Finland yhteistyö Yhteistyössä tulee painottua asiakaslähtöiset ratkaisut ja mallit Yhteistyötä yritysten palvelutarpeiden kartoittamisessa sekä palvelujen aktiivisessa markkinoinnissa Eri segmenteissä olevilla yrityksillä voi olla samanaikaisesti palveluntarpeita sekä maakunnan, että valtakunnan kasvupalveluihin ja muihin elinvoimapalveluihin (esim. korkeakoulut, kunnat, kaupungit, elinkeinoyhtiöt jne.) Kansainvälistyvillä kasvuyrityksillä erityisesti maakunnan kasvupalveluihin liittyvinä palveluntarpeina usein rekrytointiin, yrityksen henkilöstön osaamisen kehittämiseen, kansainväliseen työnvälitykseen, innovaatioympäristön kehittämiseen, rahoitukseen ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä tarpeita Yhteinen KasvuCRM mahdollistaa digitaalisen asiakkuudenhoidon, asiakasohjauksen ja palvelusuunnitelmien tekemisen
59 Innovaatioiden edistämiseen liittyviä palveluja elinkeinoelämän toimintaympäristön/innovaatioympäristöjen kehittämiseksi
60 Edellytysten luominen innovaatioiden kehittämiselle systeeminen palvelukokonaisuus Startup-palvelut: innovaatiopohjaisen, kasvuhakuisen ja skaalautuvan uuden liiketoimintapohjan vahvistaminen Ekosysteemipalvelut: innovaatio-, yrittäjyysja liiketoimintaekosysteemien edistäminen Invest-in-palvelut: investointien ja pääomien (materiaalisten ja immateriaalisten) houkuttelu
61 Malli 1 Järjestäjäallianssi yhteistoimintamallina - Yhteistoiminta varmistetaan allianssisopimuksella ja kaupallisella mallilla, muodostetaan allianssiorganisaatio - Allianssi tuottaa ja hankkii palvelut sekä huolehtii palvelujen laadusta ja kehityksestä - Järjestäjäallianssi voisi toimia kasvupalveluissa maakunnan/maakuntien ja valtion yhteisenä allianssina ja yleisemmässä elinvoimapalvelussa kasvupalvelut olisivat yksi osapuoli allianssissa - Allianssin järjestämät palvelut voisivat olla suunnattu esim. yrityksille, jotka kehittävät tai uudistavat liiketoimintaansa, esim. Startup yritykset, kansainvälistymiseen tähtäävät yritykset jne. Voisi soveltua myös yritystoimintaa aloittaville henkilöille (Kasvupalvelun asiakkaat, koulutusorganisaatioiden opiskelijat jne.) Hankkeen parhaaksi -periaate, yhteinen riskien ja hyötyjen jakaminen - Sopimusosapuolet suunnittelevat yhdessä hankkeen sisällön ja toteutuksen sekä määrittävät sen tavoitekustannuksen ja tilaajan asettamien tavoitteiden mittarit. - Tilaaja maksaa muille allianssiosapuolille korvattavat kustannukset kaupallisen mallin periaatteiden mukaisesti.
62 Malli 1 Järjestäjäallianssi innovaatioiden edistämiseksi Vahvuudet + Järjestäjien resurssien kokoaminen lisää vaikuttavuutta ja laatua sekä tehostaa toimintaa + Päällekkäisyyksien poistaminen + Koordinoidut asiakasohjaukset + Palveluihin on yksityistä kiinnostusta ja saatavilla on täydentävää yksityistä rahoitusta + Asiakkaalla mahdollisuus aitoon valinnanvapauteen hankintatavasta riippuen + Syntyy kannusteita palveluinnovaatioille ja niiden yhteiselle arvonluonnille (co-creation) Heikkoudet - Markkina voi suuntautua vakiintuneille volyymialoille, pienet ja uudet alueet jäävät huomiotta ilman erityistoimia ja markkinan kehittämistä - Järjestäjillä on riski erkaantua asiakkaan todellisuudesta - Puhtaasti markkinapohjainen ansainta epätodennäköistä lyhyellä aikavälillä - Yksityiseen rahoitukseen tukeutumisen riskit on hyvä tunnistaa Huomioita:! Uudenlaisen yhteistyön edellytyksenä on aito halu yhteistyöhön sekä avoin luottamus toimijoiden välillä! Järjestäjien yhteistyö edellyttää osapuolilta uutta osaamista, tietoa, työkaluja ja luottamusta
63 Maaseudun kehittäminen Maaseudun yritykset, kuten mikro- ja pienyritykset, elintarvikeyritykset, maanviljelijät, maatilayritykset, puutarhat Yhteisöasiakkaat, kuten mm. yhdistykset, kunnat, kehittämisyhtiöt, korkeakoulut, yliopistot, valtion muut laitokset Kehittämistoimien tavoitteena on monipuolistaa, uudistaa ja lisätä maaseudun elinkeinotoimintaa, parantaa maaseudun yritysten toimintaedellytyksiä ja kehittää niiden kilpailukykyä sekä parantaa maatalouden kannattavuutta. Kehittämistoimien tavoitteena on kehittää maaseutua asuin- ja toimintaympäristönä asukkaiden ja toimijoiden hyvinvoinnin, viihtyisyyden ja toimintamahdollisuuksien parantamiseksi
64 Malli 1 maaseudun kehittäminen osana maaseutupalveluita Maaseudun kehittäminen ja rahoitus ELY-keskus Hanketuet Yritystuet Rakennetuet Neuvontakorvaus Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelman koordinointi Maataloustuet ja kasvintarkastus ELY-keskus Neuvonta, koulutus, ohjaus ja lausuntojen anto Hakemusten käsittely Maataloustukien valvonta Kasvintarkastus Luomuvalvonta Maataloustuet kuntien YTA Neuvonta, koulutus, ohjaus ja lausuntojen anto Hakemusten käsittely ja myöntö Valvontatehtäviä - Aluehallintovirasto Valvonta, neuvonta, koulutus, ohjaus, lausuntojen anto Täydentävien ehtojen valvontatehtävät Eläinten merkitsemiseen ja rekisteröintiin liittyvät valvontatehtävät Maakunnan maaseutupalvelut Hanketuet Yritystuet Rakennetuet Neuvontakorvaus Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelman koordinointi Neuvonta, koulutus, ohjaus ja lausuntojen anto Hakemusten käsittely ja myöntö Maataloustukien valvonta Kasvintarkastus Luomuvalvonta Valvonta, neuvonta, koulutus, ohjaus, lausuntojen anto Täydentävien ehtojen valvontatehtävät Eläinten merkitsemiseen ja rekisteröintiin liittyvät valvontatehtävät Maaseutupalvelut muodostuvat nykyisistä lakisääteisistä palveluista. Toiminta perustuu Euroopan Unionin edellyttämään maksajavirastosopimukseen, jossa on tiukasti määritelty alueellisen toimeenpanon menettelyt. Maaseudun kehittämisen tehtäviä ei ole tarkoituksenmukaista erottaa muista maaseutupalveluista maaseutuohjelman koordinoinnin ja toimeenpanon toteuttamisen johdosta. Maaseudun kehittämisen tehtävät ovat järjestäjän tehtäviä. Tehtävät eivät ole sellaisia, joita voitaisiin toteuttaa liiketoiminnallisista lähtökohdista
65 Malli 1 Vahvuudet + Maaseutuohjelman koordinointi ja alueellisen kehittämissuunnitelman toimeenpano on yhdessä kokonaisuudessa + Kohderyhmä tunnistaa omat palvelunsa maaseututermin alta + Rahoitusta on mahdollista suunnata joustavasti + Rakennetukien vahva kytkentä maataloustukiin Heikkoudet - Yhteistyön vahvistaminen entisestään elinvoimapalveluiden kanssa - Maaseudun kehittämisen rooli aluekehityksen osaalueena on heikosti havaittavissa Huomioita:! Maksajavirastosopimukseen liittyvien velvoitteiden hoitaminen kokonaisuutena! Maaseuturahaston toiminta jatkuu nykyisen ohjelmakauden loppuun nykyisillä toimintatavoilla! Maaseudun kehittäminen ei rajoitu pelkästään maaseuturahastoa koskevaan toimintaan vaan on osa aluekehitystä ja linkittyy vahvasti mm. kaavoitukseen, tieasioihin ja asukkaiden osallistamiseen liittyviin kysymyksiin! Vahvimmat yhteyspinnat ovat Leader-ryhmiin ja alueen muihin rahoittajiin ja aluekehitystoimijoihin
66 Malli 2 maaseudun yritystuet osana yrityspalveluita Maaseudun kehittäminen ja rahoitus ELY-keskus Hanketuet Yritystuet Rakennetuet Neuvontakorvaus Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelman koordinointi Yrittäjyys ja aluekehittäminen ELY-keskus Yritystoiminta ja yrittäjyys Kansainvälisyys ja Team Finland Innovaatiot Maakunnan yrityspalvelut Yritystuet Yritystoiminta ja yrittäjyys Kansainvälisyys ja Team Finland Innovaatiot Maaseudun kehittämisen kokonaisuudesta erotetaan yritystoiminnan kehittämiseen vahvimmin liittyvä toimi, yritystuet. Muut toiminnot: hanketuet, rakennetuet, neuvontakorvaus ja kehittämissuunnitelman koordinointi olisivat osa maakunnan maaseutupalveluita. Maaseudun kehittämisen tehtävät ovat järjestäjän tehtäviä. Tehtävät eivät ole sellaisia, joita voitaisiin toteuttaa liiketoiminnallisista lähtökohdista. Toiminta perustuu maksajavirastosopimukseen, jossa on tiukasti määritelty alueellisen toimeenpanon menettelyt
67 Malli 2 Vahvuudet + Yrittäjäasiakas löytää palvelun yhden luukun periaatteella + Yhteistyö elinvoimapalveluiden, muiden yrittäjyyspalveluiden kanssa Heikkoudet - Ei huomioi strategista maaseudun kehittämistä - Maaseudun kehittämisen kokonaisuus jakautuu asiakassegmenttien perusteella - Maaseutuohjelman koordinointi ja alueellisen kehittämissuunnitelman toimeenpano ei ole yhdessä kokonaisuudessa Huomioita:! Malli ei huomioi niitä toimenpiteitä, joita tehdään yritystoiminnan edellytysten parantamiseksi (mm. koulutus, tiedonvälitys, infra)! Maksajavirastosopimukseen liittyvien velvoitteiden hoitaminen kokonaisuutena vaikeutuu! Maaseuturahaston toiminta jatkuu nykyisen ohjelmakauden loppuun nykyisillä toimintatavoilla
68 Tienpito Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako Järjestäjä Tuottaja Strateginen suunnittelu Edunvalvonta Sisäiset sopimukset Nykyisiä tehtäviä ei siirry tuottajapuolelle. Yksityiset palveluntarjoajat, mm. tiesuunnittelu ja urakointi kuten nykyään Johtaminen Liikennejärjestelmäsuunnittelu (liittyy muihin strategisiin suunnitelmiin, ei liene mahdollista siirtää liikelaitokseen?) Esisuunnittelun ja tarveselvitysten tilaajatehtävät Liikenneturvallisuustehtävät (sisältö?) (Alueellisen) tienpidon suunnittelu ja ohjelmointi (sisältö?) Toimintaympäristön seuranta Liikenteen hallinta Viranomaisyhteistyö Tienpitoon liittyvät ympäristöasiat Yksityisteiden ja liikkumisen ohjauksen avustukset (voiko siirtää liikelaitokselle vai onko syytä olla osa poliittista päätöksentekoa?) Urakoiden hankinta (valtakunnallinen päätös puuttuu) Yleis- ja tiesuunnittelun tilaajatehtävät (tuleeko?) Maanhankinta (tuleeko?) Maankäytön yhteistyö (tuleeko?) Järjestäjätehtävät, jotka voidaan tehdä myös liikelaitoksessa Suunnittelu/ tilaaminen
69 Maakunnan viranomaistehtävät kasvupalveluissa Lain keskeinen periaate on, että mahdollisimman paljon annettaisiin yksityisten tahojen tuotettavaksi ja viranomaistehtävinä hoidettaisiin vain se, mikä on välttämätöntä Merkittävä julkisen vallan käyttö Muuta kuin merkittävän julkisen vallan käyttöä on mahdollista siirtää yksityisen hoidettavaksi, jos siirtäminen on oikeudellisesti arvioituna tarkoituksenmukaista Henkilölle maksattavien tukien tai korvausten myöntäminen Yritykselle myönnettävät tuet, yli Tuen tai korvauksen maksatuksen keskeyttäminen, lopettaminen tai takaisinperintäpäätökset OMO ratkaisut Rekrytointi tai osaamispalvelujen epääminen (yrityksille ja työnantajille) Työlupa osapäätökset EU rakennerahastokauden ja Euroopan unionin globalisaatiorahaston varoin rahoitettujen hankkeiden päätöksenteko
70 Yhteiset järjestelmät kasvupalvelulaissa Järjestämisessä pyrittävä mahdollisimman monimuotoiseen sekä digitaaliseen palvelutarjontaan ja sähköisen asioinnin mahdollistaviin toimintamalleihin. Yritysasiakkaiden palveluille ei aseteta kiinteää toimipaikkaa koskevia vaatimuksia. Valtakunnalliset ja maakunnalliset kasvupalvelun järjestäjät ja tuottajat toimivat keskenään yhteistyössä siten, että asiakkaiden käytössä on yhteen sovitettuja palvelukokonaisuuksia ja palvelujen ketjuja yhteisistä tietopalveluista, neuvontaan ja asiointeihin Järjestelmissä pyrittävä avoimuuteen ja käytettävyyteen TEM määrittelee kasvupalveluja tukevien tietojärjestelmien yhteentoimivuuden linjaukset, periaatteet ja niiden käytön, laki mahdollistaa käyttövelvoitteen antamisen
71 Valtakunnallista Kasvupalvelujen palvelumuotoilua, kevät
72 Aluekehittäminen ja ennakointi uudessa Pirkanmaan maakunnassa Laajasti ymmärretty aluekehittäminen on maakunnan kaikkien toimintojen lähtökohta. Aluekehittäminen tarvitsee ennakointia. Aluekehittämisen tulee olla: 1) jatkuvaa ja kokonaisvaltaista, 2) vaihtoehtoisia tulevaisuuksia tarkastelevaa 3) vuorovaikutteista, 4) mahdollisuuksia etsivää, 5) haluttua tulevaisuutta todeksi tekevää. Huomiota kannattaa kiinnittää seuraaviin näkökohtiin: Maakunta kokonaisvaltaisena aluekehittäjänä. Aluekehittäminen voidaan nähdä koko maakuntaorganisaation läpikeikkaavana ja kokoavana tehtävänä ja sen oikeuttajana Kasvupalvelut aluekehittämisessä. Kasvupalveluille aluekehityksen työkaluina tulee antaa suuntaa maakuntastrategialla ja ohjelmalla Kokeilevuuden lisääminen. Aluekehittäminen tulee nähdä itseään uudistavana prosessina ja systeemisen muutoksen välineenä, ei määrämuotoisena ja aikataulutettuna viranomaistehtävänä Osallistava resursointi. Aluekehittämisresurssien kokoamisessa maakuntaohjelma voi olla vaikuttamiskanava ja käyttöliittymäkuvaus alueen yhteisiksi tunnistetuista kehittämisaiheista Vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin varautuminen. Aluekehittämisen valintojen tulee perustua johtopäätöksiin toimintaympäristön muutoksista. Suunnittelu-, rahoitus- ja palveluprosesseilla on oltava sama tulevaisuusorientaatio Alustamaisen kehittämistavan hyödyntäminen. Ennakointityön kytkentää aluekehittämiseen voisi vahvistaa tilaamalla siltä sisältönostoja uusiksi kehittämismahdollisuuksiksi Ennakointi palveluna maakunnan toimijoille ja asiakkaille. Maakuntaorganisaation tulevaisuustieto ja prosessit voivat tarjota hyötyjä myös muille maakunnan toimijoille ja asiakkaille
73 Aluekehittämisen ja ennakoinnin organisoinnissa huomioitavia asioita Maakuntaorganisaation monialaista sisältöosaamista ja monipuolisia yhteistyö- ja sidosryhmiä on syytä hyödyntää aluekehittämisessä, ja huomioida tämä aluekehittämisen organisoinnissa Laaja-alainen ennakointi ja maakuntaorganisaation toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen (sisältäen aluekehittämisen vastuualueen) on syytä organisoida yhteen, resursoida riittävästi ja antaa riittävän korkea status konsernikokonaisuudessa Ennakoinnin perusosaamisen tulisi kuulua koko organisaation henkilöstölle, mikä tulisi koulutuksellisesti varmistaa, myös ja erityisesti johdon osalta Aluekehittämisen tavoitteiden muodostaminen edellyttää laajaa vuorovaikutusta maakunnan muiden toimijoiden kanssa. Jatkuva, yhteinen keskustelu ja osallistava tilannekuvan muodostaminen on tälle tärkeämpi edellytys kuin määrämuotoinen suunnitteluprosessi Maakuntastrategian palvelulupauksineen ja aluekehittämistä linjaavan maakuntaohjelma tulee olla sisällöllisesti yhteismitalliset. Niiden valmistelu, tuntemus ja painoarvo maakunnan vastuuyksiköissä tulee varmistaa yhteistyö-, osallistamis-, johtamis- ja resurssijärjestelyillä
74 Rakennerahastotehtävät Rakennerahastojen (EAKR, ESR) hallintotehtäviä Pirkanmaalla ovat hoitaneet Pirkanmaan liitto maakunnan liittojen koordinoivana liittona Länsi- Suomessa, Keski-Suomen ELY-keskus sekä Pirkanmaan ELY-keskus. Keskitykset puretaan vuonna 2019 ja jokainen maakunta hoitaa omat rakennerahastotehtävänsä. Muita merkittäviä muutoksia rakennerahastohallintoon ei tule. Keskityksiä harkitaan purettavaksi vuonna 2019 ja jokainen maakunta hoitaa omat rakennerahastotehtävänsä. Muita merkittäviä muutoksia rakennerahastohallintoon ei tule. Maaseuturahaston hallinnointi pysyy ennallaan ja yhteistyö rakennerahastoihin jatkuu tiiviinä. Hallintotehtävissä on Pirkanmaalla 7,5 htv:a Nykyisten hankkeiden siirto maakunnille suunnitellaan vuoden 2017 aikana. Hallinto- ja valvontajärjestelmä uudistetaan vastaamaan uutta tilannetta vuoden 2018 aikana. Tavoitteena on, että hanketoiminnan rahoitus- ja maksatustoimet jatkuvat katkeamatta vuoden 2019 alussa
75 5. Vaikutusten arviointi
76 Strategisia vaikutuksia Tehokkaat ja vaikuttavat elinvoimapalvelut vahvistavat Pirkanmaan kilpailukykyä ja menestystä. Pirkanmaa tavoittelee esitetyissä ratkaisuissaan edelläkävijyyttä, innovatiivisuutta ja kansainvälistyvää toimintatapaa. Maakunnan tehtävänä on luoda osaltaan puitteet maakunnan menestykseen ja toimia hyvässä yhteistyössä yhteistyötahojen kanssa niin maakunnassa kuin sen ulkopuolellakin. Tämä on otettu huomioon eri vaihtoehtoja suunniteltaessa. Etenkin kasvupalveluissa on haettu taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen lähtökohdista tasapainoisia ratkaisuja. Samalla on pyritty löytämään hyvä tasapaino toimivan palvelurakenteen ja muutosjoustavuuden välille
77 Taloudellisia vaikutuksia Lähtökohtaisesti uudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut julkisen talouden kestävyysvajeeseen vastaaminen Edellyttää yritysten omaa rahoitusta palveluihin Mahdollisuus hakea asiakasvaikutuksia yksityisten toimijoiden kanssa tehtävillä kumppanuuksilla (vaikuttavuusinvestoinnit) Kilpailulliset markkinat voivat toisaalta johtaa tehokkaampaan palvelutuotantoon (jolloin tulos saadaan alhaisimmilla kustannuksilla) ja toisaalta viranomaistehtävien ulkoistamisen osalta maakunnan kannalta kalliimpaan ratkaisuun, jos ulkoistaminen ei vähennä kustannuksia ja samalla maakunta lisää viranomaistehtäviä tekevien toimijoiden valvontaa Digitalisaatio ja automaatio vähentävät tulevaisuudessa erityisesti rutiininomaisia tehtäviä asiakasprosesseissa ja toisaalta mahdollistavat asiakaslähtöiset prosessit elinvoimapalvelujen ja Sotepalvelujen yhdyspinnoissa Digitalisaatio mahdollistaa avoimien tietovarantojen hyödyntämisen palveluratkaisujen kehittämisessä Maakunnat tekevät yhteistyötä jatkossakin palvelujen tuottamisessa, ELYkeskusten keskitettyjen palvelujen täydellinen purkaminen maakuntiin aiheuttaisi mittavat henkilöstölisäykset
78 Henkilöstövaikutuksia Henkilöstön osalta ei ole vielä tiedossa minkälaisiin tehtäviin ja mihin rakenteeseen he tulevat sijoittumaan, mahdollisuudet ovat isosta muutoksesta hyvin pieniin muutoksiin nykyisiin tehtäviin ja työsuhteeseen verrattuna Muutostilanteet ja kehittymistarpeet voivat olla hyvin erilaisia yksilöittäin tai henkilöstöryhmittäin, mikä on huomioitava osaamisen kehittämisessä ja muutosvalmennuksessa Maakunnalla ei ole vielä selvää työnantajaimagoa Keskitettyjen tehtävien osalta ei ole vielä selviä ratkaisuja Henkilöstö kohtaa erilaisia johtamis- ja työkulttuureita, toisaalta tarve poisoppia vanhoista malleista Uudessa maakunnassa on paljon kehittämistehtäviä ja edellyttää henkilöstön osaamista kehittää laajoja palvelukokonaisuuksia Vaaditaan kykyä soveltaa puitelakia, ilman tarkkoja soveltamisohjeita Järjestämistehtävät ja tuottamistehtävät eriytyvät ja osaaminen tulee keskittymään/syventymään näihin, vaaditaan osaamista ja asennetta suhteessa tekemiseen Tulossa nopeiden kokeilujen kulttuuria ja se lisää painetta osaamisen nopealle uusiutumiselle, asiantuntijuus ja sisäinen yrittäjyys korostuu Uudistus mahdollistaa asiakaslähtöisen palvelujen suunnittelun ja sitä kautta paremman asiakaskokemuksen tuottamisen tällä vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin ja kokemuksiin työnteoista Osaavasta henkilöstöstä tullaan kilpailemaan eri toimijoiden kesken
79 6. Yhteistyö ja yhdyspinnat
80 Kasvupalvelu yhdyspinnat Sosiaali- ja terveyspalvelut Oppilaitokset ja koulutusorganisaatiot Rekrytointi ja osaaminen Kela/työeläkelaitokset Yritysyhteistyö Välityömarkkinat, 3. sektori, järjestöt Kunnat elinvoimatehtävät
81 Kuntouttava työtoiminta elämänhallintaa tukeva työelämäläheinen Kasvupalvelun yhdyspinnat, esimerkkejä työllistymisen tuki, ml. monialainen työllistymisen tuki SOTE Sosiaaliohjaus Sosiaalityö sosiaalisen osallisuuden palvelut Työttömien terveystarkastukset / lääkäripalvelut Työ- ja toimintakyvyn arviointi kuntoutustarpeen arviointi eläkeselvittelyt
82 Kasvupalvelun yhdyspinnat, esimerkkejä - työllistymisen tuki, ml. monialainen työllistymisen tuki Maahanmuuttajien kotoutuminen Oppilaitosyhteistyö Kunnan elinvoimatehtävät Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Liikunta-, nuoriso- ja kulttuurityö Työllisyydenhoito ja elinkeinopolitiikka
83 Aloittavan yrittäjän palvelu: kunnat / maakunta / yksityiset toimijat Kuntien elinvoimatehtävät Kasvukäytävä (Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Uusimaa) yli maakuntarajojen; saatava yhteisiä linjauksia yrityspalveluihin Rekrytointi ja osaaminen: Kasvuyritysten rekrytointitarpeet RekryKoulutus Yritystoiminta ja yrittäjyys, rahoitus Kansainvälisyys ja Team Finland: valtakunnalliset kasvupalvelut Valtakunnalliset kasvupalvelut: - palveluohjaus yrityksen palvelutarpeen mukaan puolin ja toisin - Päällekkäinen palvelujen suunnittelu? maakunnallinen / valtakunnallinen Osaamisen kehittäminen yrityksissä: oppilaitosten ja OKM:n rahoitus Innovaatioympäristöt ja rahoitus: toimintaympäristöjen rahoitus Maaseuturahasto vs. kasvupalvelu Leader-ryhmät vs. maakunnan yrityspalvelu
84 Innovaatioympäristöpalvelut TEKES Korkeakoulut Kunnan elinvoimatehtävä Team Finland 2. Asteen oppilaitokset Yritykset Horizon Interreg Innovaatioklusterit Innovaatioalustat SMART Tampere Naapurimaakunnat PPP-hankkeet Yksityiset rahoittajat Pääomasijoittajat
85 7. Väliaikaishallinnossa huomioitavaa
86 Esitys jatkovalmisteluun Suunnitelma markkinaselvityksistä ja volyymimäärittelyt Palvelulupaukset palveluista Henkilöstön osaamisen kehittämisen suunnitelma Palveluverkkoesitys kasvupalveluista (yhteistyö sote palveluverkon kanssa) Palvelujen sujuvuuden ja palveluketjujen varmistaminen monituottajamallissa Mittarit ja seuranta Valmisteltujen kasvupalvelumallien jatkotyö, erillislakien vaikutusten arviointi, tuotekehitystyö ja uusien palvelujen pilotointi sekä palvelumuotoilun hyödyntäminen Vuoden 2019 alun palvelujen järjestämisen suunnittelu ja innovatiivisten hankintojen valmistelu Kasvupalvelujen asiakkuuden kriteerien asettaminen? Selvitys viranomaistehtävien hoitamisesta osana eri palvelukokonaisuuksia Elinvoimapalvelujen ekosysteemin kuvaus ja rajapinnat kasvupalveluihin Yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen
87 Osallisuus ja resurssitarpeet Valmistelutyö on käynnistynyt odotusten mukaisesti. Valmistelutyöhön on tarve lisätä asiantuntijavalmistelutyöpanosta erityisesti syksy aikana, koska laajat palvelut, asiakasprosessit ja tulosperusteiset palveluhankinnat on suunniteltava palvelujen jatkumisen turvaamiseksi Potentiaalisten kasvupalvelujen palveluntuottajien kanssa on tärkeää käynnistää laaja yhteistyö ja vuoropuhelu. Vuoropuhelu tulisi kytkeä osaksi kasvupalvelujen kehittämis- ja pilotointityötä Valmistelutyötä tukevat pilotit edistävät merkittävästi erilaisten toimintamallien, palveluhankintojen ja vaihtoehtojen mallintamisessa/suunnittelussa Asiakasnäkökulman vahvistaminen edellyttää asiakkaiden mukanaoloa valmistelussa. Osallisuus tulisi kytkeä osaksi kasvupalvelujen kehittämis- ja pilotointityötä Valmistelutyössä tarvitaan resursointia yhteisiin kehittämispäiviin, valmistelutilaisuuksiin ja asiakastilaisuuksiin Asiakkaiden palveluketjujen selkeyden kannalta on tarve selvittää yhdyspintoja. Yhteensovittamisvastuu tarkoittaisi palvelujen yhteensovittamista kunnan, valtion ja maakunnan muiden palveluiden tuottajien kanssa siten, ettei synny tarpeetonta päällekkäisyyttä sekä kasvupalveluiden sovittamista asiakaslähtöisiksi palvelukokonaisuuksiksi. Digitalisaatio tulee muuttamaan myös Kasvupalveluita tulevina vuosina. Valmistelutyössä on tärkeää ottaa huomioon tulevat kehityssuunnat ja sen luomat mahdollisuudet
88 Tienpitoon liittyvät keskeiset huomiot Maantielaissa tienpito käsittää maantien suunnittelun, rakentamisen, kunnossapidon ja liikenteen hallinnan. Maantien rakentamisella tarkoitetaan uuden tien tekemistä ja tien parantamista. Eteneminen tienpidon osalta on ollut käytännössä mahdotonta valtakunnallisten linjausten ja päätösten puuttuessa (mm. tehtävänjako). Tehtävät tullaan määrittelemään maantielaissa, alustavasti syksyllä Tienpidon alatyöryhmän on tarpeen jatkaa toimintaansa ja kommentoida maantielain muutosta sekä sen pohjalta jatkaa maakunnan valmistelua. Nykyisin mm. suunnittelun tilaajatehtävät perus-elyssä, urakoiden kilpailuttaminen 4:llä hankinta-alueella ja näiden lisäksi valtakunnallisesti keskitettyjä toimintoja (kuten asiakaspalvelu ja suurin osa luvista). Miten näiden kanssa menetellään, on täysin auki. Palvelutarve ei muutu maakuntauudistuksen myötä. Kuitenkin palveluverkon (mm. sote, koulukuljetukset) muutokset vaikuttavat tienpidon priorisointiin (kuten toimenpideajat). Myös megatrendit vaikuttavat pitkällä aikavälillä. Yhteistyön ylläpitäminen ja kehittäminen jatkossa tärkeää (sidosryhmien ja asiakastarpeen tunnistaminen). Ratkaistavia kysymyksiä: Verkon omistus on valtiolla -> mitä tarkoittaa alueellinen tienpito, mistä maakunta saa päättää ja mikä tulee ohjattuna Liikennevirastolta? Mikä on alueellisen itsehallinnon rooli suhteessa valtion osoittamiin tehtäviin? Jos maakunta vastaa henkilöresursoinnista mutta Liikennevirasto osoittaa tehtävät, niin eikö järjestelmässä ole sisäänrakennetusti ongelma? Mikä on maakunnan rooli suhteessa suuriin ja keskisuuriin (esim milj. ) hankkeisiin? Suunnittelu / rahoitus Väliaikaishallinnon on tehtävä tarkastelua muun muassa tienpidon urakoiden siirtymisestä maakunnalle (mm. puitesopimukset, tietyt sopimukset eivät rajoitu maakuntarajaan ). Ei kuitenkaan ensivaiheessa sido henkilöstöresurssia, joskin valmistelua tuskin voidaan täysin tehdä ELYssä vastuiden siirtyessä maakunnalle
89 Liitteenä olevat taustamateriaalit
90 Teemaryhmän valmistelemat taustamateriaalit Nykytilankuvaus: asiakasmäärät, palveluihin kohdennettu raha, palvelut asiakassegmentittäin, kannanotot palvelujen uudistamistarpeisiin sekä palvelujen tuottamistapa Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista (luonnos) Valmistelun aloitusvaiheessa koottu nykytilankuvaus Tehdyt erillisselvitykset (kotoutumisen edistäminen, kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen maakuntastrategiaan, aluekehittäminen ja ennakointi, maaseudun rahoitus ja yrityspalvelut) Vallan ja vastuun uusjako maakuntauudistuksen vaikutukset ELY-keskusten ja TE-toimistojen tehtäviin sekä aluekehittämisjärjestelmään (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta) Tienpidon nykytilakuvaus (Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset alatyöryhmä) Maaseudun kehittäminen Pirkanmaalla (Anne Värilä, Juhani Lindroos) Alueen elinvoiman edistäminen valmistelutyön viestintä ja esittely Pirkanmaalla Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella (Regina Saari) Kasvubuusti hanke-kuvaus Asiantuntijaryhmien tuottama materiaali erilaisten palvelumallien kuvaamisessa Kunnan elinkeinopolitikka, esimerkkinä Parkanon kaupunki sekä Parkanon-Kihniön elinkeinoyhtiö (Jari Heiniluoma)
91 Teemaryhmä kiittää!
Kasvupalvelujen alueellinen valmistelutilanne markkinoiden rakentumisen näkökulmasta. Irene Impiö, Pirkanmaan TE-toimisto
Kasvupalvelujen alueellinen valmistelutilanne markkinoiden rakentumisen näkökulmasta Irene Impiö, Pirkanmaan TE-toimisto Kasvupalvelujen toimintamallitapoja Maakunta tuottaa itse kasvupalveluja Markkinapuutetilanne
LisätiedotTilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY
Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.
LisätiedotSote- ja maakuntauudistuksen tiekartta: Kasvupalvelut
Sote- ja maakuntauudistuksen tiekartta: Kasvupalvelut Kjell Henrichson 12.4.2017 Kasvupalvelun sisältö TEM/TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi. Palvelulla edistetään uutta
LisätiedotTULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT
TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT Kasvun eväät seminaari Joensuu 3.4.2017 Ritva Saarelainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kasvupalvelujen tarvekategoriat 1. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen yrityksille
LisätiedotKASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa
KASVUALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ. 9.5.2017 Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa KASVUALVELU-UUDISTUS TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.
LisätiedotPirkanmaa2019 väliraportti tiivistelmä Alueen elinvoiman edistäminen
Pirkanmaa2019 väliraportti tiivistelmä Alueen elinvoiman edistäminen 20.2.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Alueen elinvoiman edistäminen Maakunnan elinvoimapolitiikalla luodaan edellytykset aluelähtöiselle
LisätiedotMaakuntauudistus: Palvelut työnhakijoille ja yrittäjille. Tiedotustilaisuus Työministeri Jari Lindström
Maakuntauudistus: Palvelut työnhakijoille ja yrittäjille Tiedotustilaisuus Työministeri Jari Lindström 27.6.2018 Kasvupalvelu-uudistukseen liittyvä lainsäädäntö Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista
LisätiedotLeader ja maakuntauudistus. Uusia mahdollisuuksiako? Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola
Leader ja maakuntauudistus Uusia mahdollisuuksiako? 17.1.2017 Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola Maakuntauudistuksella uusia markkinoita SOTE-markkinoista on puhuttu paljon Maaseudun palvelujen rakentaminen
LisätiedotElinvoimaa monialaisista maakunnista
Elinvoimaa monialaisista maakunnista Kasvupalvelu-uudistus TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi alvelulla edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä
LisätiedotTyövoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella
Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu 2017-18 Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella Regina Saari ohjelmajohtaja Tampereen kaupunki Taustaa Tampereen kaupunkiseutu hakeutui
LisätiedotJärjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko
Järjestäjätoiminto Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko Järjestäjän perusta Maakunta vastaa asukkaan laissa
LisätiedotAluekehitys- ja kasvupalvelulakiluonnos
M A A K U N TA U U D I S T U S Aluekehitys- ja kasvupalvelulakiluonnos lausunnon valmistelu Työvaliokunta 31.3.2017 Tuija Puumala 13.4.2017 Maakunnallinen näkökulma 1 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista
LisätiedotKasvupalvelujen valmistelutilanne. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut Työryhmien yhteiskokoontuminen
Kasvupalvelujen valmistelutilanne Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut 24.1.2018 Työryhmien yhteiskokoontuminen Aluekehitys- ja kasvupalvelulain luonnos 3.10.2017 Lain viimeistely on alkanut,
LisätiedotKasvupalvelun valmistelu osana maakuntauudistusta. Jarkko Tonttila
Kasvupalvelun valmistelu osana maakuntauudistusta Jarkko Tonttila Hallituksen linjaukset kasvupalvelusta Hallituksen linjaus maakunnille siirrettävistä tehtävistä 5.4.2016 Pääosa ELY -keskusten tehtävistä
LisätiedotTyöllisyyspalvelut maakuntauudistuksessa. Vates säätiö Jukka Alasentie Maakuntauudistus projektijohtaja
Työllisyyspalvelut maakuntauudistuksessa Vates säätiö 18.5.2017 Jukka Alasentie Maakuntauudistus projektijohtaja Miksi uudistus tehdään? 18.5.2017 2 www.pirkanmaa2019.fi Miksi uudistus? Hyvinvointi- ja
LisätiedotKasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut
Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut 18.5.2018 Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.
Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.2019 Jarmo Paukku, Hämeen ELY-keskus Asiakaslähtöinen palveluintegraatio
LisätiedotEtelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/ Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli, nh Saimaa
Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 1/2016 1 28.11.2016 Kokousaika 24.11.2016 kello 13:00 15:30 Kokouspaikka Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli, nh Saimaa Asialista: Sivu 1 Kokouksen avaus
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto
MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto HE:N ALUEKEHITYKSESTA JA KASVUPALVELUSTA VALMISTELU LINKITTYY LAIN
LisätiedotMiten maakuntauudistus muuttaa työhakijoiden ja yritysten palveluja?
Miten maakuntauudistus muuttaa työhakijoiden ja yritysten palveluja? Tiedotustilaisuus Elinkeinoministeri Mika Lintilä Työministeri Jari Lindström 5.4.2018 Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja
LisätiedotKasvupalvelut / TE-palvelut
Kasvupalvelut / TE-palvelut Maakuntauudistus, Kanta-Häme 1 Vaikuttavuus, poliittinen ohjaus Mitä halutaan tapahtuvan? Kasvua ja hyvinvointia koko Suomeen Korkea työllisyysaste Yritysten kasvu, kestävä
LisätiedotSäädösvalmistelun tilanne
Säädösvalmistelun tilanne Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalvelusta Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista 1.3.2017 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista luo perustan maakunnallisille
LisätiedotKasvupalvelut Mitä?-Kenelle?-Miksi?
Kasvupalvelut Mitä?-Kenelle?-Miksi? Euroopan paras työelämä Länsi-Suomeen 23.11.2016 Jyväskylä Hallituksen linjaukset kasvupalvelusta Hallituksen linjaus maakunnille siirrettävistä tehtävistä 5.4.2016
LisätiedotJärjestäjän rooli ja tehtävät maakuntahallinnossa
Järjestäjän rooli ja tehtävät maakuntahallinnossa Maakuntakonsernin johtaminen -seminaari 6.6.2017 Kuntaliitto Kari Hakari Muutosjohtaja 1 Maakuntahallinto 2 Maakunnan organisaatiomalli (esimerkki) MAAKUNTAVALTUUSTO
LisätiedotKasvupalveluuudistuksesta. Nuori2017 tapahtuma , Tampere Erityisasiantuntija Hanna Liski-Wallentowitz
Kasvupalveluuudistuksesta Nuori2017 tapahtuma 27.3.2017, Tampere Erityisasiantuntija Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimistojen nykyiset tehtävät ja palvelut Laki elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksista
LisätiedotKasvupalvelupilotit ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistyminen Elisabet Heinonen
Kasvupalvelupilotit ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistyminen 6.3.2019 Elisabet Heinonen Kasvupalvelu-uudistuksen taustoja Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan virallisesti
LisätiedotKasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström
Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata
LisätiedotKuntien ja maakuntien yhteistyö Satakunnassa Aluekehittäminen: työllisyys- ja yrityspalvelut sekä liikennetehtävät
Kuntien ja maakuntien yhteistyö Satakunnassa Aluekehittäminen: työllisyys- ja yrityspalvelut sekä liikennetehtävät Muutosjohtaja Timo Vesiluoma Kuntapäivä 8.5.2018 Esityksen sisältö Kuntien ja maakunnan
LisätiedotMaakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM
Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa Erityisasiantuntija, STM Lähde: Maakuntakonsernin johtaminen kehittämisaloite, Kuntaliitto 2017 2 Maakunta järjestäjänä vastaa Palvelujen tuottaminen
LisätiedotSäädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista
Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista 8.2.2017 Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista luo perustan maakunnallisille kasvupalveluille Maakunnallisina kasvupalveluina
LisätiedotLaki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maakuntauudistuksen projektiryhmä / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä
Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Maakuntauudistuksen projektiryhmä 7.2.2017 / Neuvotteleva virkamies Piia Rekilä Kasvupalveluuudistus KASVU- PALVELUT TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan
LisätiedotKasvupalvelu-uudistus
Kasvupalvelu-uudistus 1 Mitä kasvupalveluilla tavoitellaan? Yhteiskunnalliset tavoitteet Kestävän taloudellisen kasvun tukeminen Politiikkatavoitteet Strategiset tavoitteet Yritysten kilpailukyvyn ja kasvun
LisätiedotKasvupalvelujen tilannekatsaus ja toiminnalliset vaihtoehdot
Kasvupalvelujen tilannekatsaus ja toiminnalliset vaihtoehdot Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut VATE 28.11.2017 Kasvupalvelut uudistumisella kasvua TE-palvelut ja ELY-keskusten yrityspalvelut
Lisätiedot1000 uutta työpaikkaa alueellinen kokeilu
1000 uutta työpaikkaa alueellinen kokeilu Tuottava Pohjois-Karjala 13.6.2017 Mikä on kokeilu? 2 Mikko Annalan 17.2. esittelemien diojen pohjalta 13.6.2017 Mikko Annala/DemosHelsinki 17.2. Kick Off-tilaisuuden
LisätiedotOma Häme Aluekehitys- ja kasvupalvelulaki Maakuntahallitus
www.omahäme.fi Oma Häme Aluekehitys- ja kasvupalvelulaki Maakuntahallitus 10.4.2017 Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Maakunnat, valtio ja kunnat yhdessä: Maakunnat toimivat aluekehittämisviranomaisina
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
LisätiedotKuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa
Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna
LisätiedotLaki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maku- ja sote-uudistuksen projektiohjausryhmä Piia Rekilä ja Jarkko Tonttila
Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Maku- ja sote-uudistuksen projektiohjausryhmä 10.10.2017 Piia Rekilä ja Jarkko Tonttila Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista (kasvupalvelulaki)
LisätiedotMaakunnan järjestäjän rooli ja tehtävät
Maakunnan järjestäjän rooli ja tehtävät Vaikuttajaforum Terveydenhuolto 27.9.2017 Vanajanlinna Kari Hakari Muutosjohtaja Sote -muutoksessa olennaista (T.Pöysti) 15.12.201 7 Palveluiden integraatio käyttäjän
LisätiedotKasvupalvelulait työllisyyden edistämisessä
Kasvupalvelulait työllisyyden edistämisessä Työtä vailla maakuntamallissa - Järjestöjen kasvupalveluseminaari 21.2.2018 Hanna Liski-Wallentowitz Kasvupalvelulakikokonaisuus Laki alueiden kehittämisestä
LisätiedotTE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012
TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden
LisätiedotAktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen
Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen 14.2.2017 Paasitorni Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Lähde: KEHA-keskus 2 14.2.2017 Kuntien
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUS. Kasvupalvelut
MAAKUNTAUUDISTUS Kasvupalvelut 7.12.17 1 Kasvupalvelulakiehdotukseen tehdyt muutokset Oman palvelutuotannon kielto on poistettu. Maakunta voi päättää palvelutuotannon ulkoistamisen laajuuden. Halutessaan
LisätiedotMarja-Riitta Pihlman
Marja-Riitta Pihlman Maakuntien kasvupalvelut mahdollistavat kestävän kasvun alueilla Suomen Yrittäjien 25. Kunnallisjohdon seminaari 8.6.2017 ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman Jokaisen alueen omat vahvuudet
LisätiedotKasvupalvelut. Jarmo Paukku, Hämeen ELY-keskus
Kasvupalvelut Jarmo Paukku, Hämeen ELY-keskus 0295 025 083 jarmo.paukku@ely-keskus.fi Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista (kasvupalvelulaki) Maakuntalaki Kasvupalvelulaki ml. Laki kasvupalveluiden
LisätiedotKasvupalvelujen tilannekatsaus ja toiminnalliset vaihtoehdot
Kasvupalvelujen tilannekatsaus ja toiminnalliset vaihtoehdot Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut SOTEMAKUjory 20.12.2017 Kasvupalvelut uudistumisella kasvua TE-palvelut ja ELY-keskusten yrityspalvelut
LisätiedotKASVUPALVELUN KANSALLISEN JA MAAKUNNALLISEN VALMISTELUN YHTEISSEMINAARI
KASVUPALVELUN KANSALLISEN JA MAAKUNNALLISEN VALMISTELUN YHTEISSEMINAARI 8.2.2017 Kansalliset digitaaliset toimintamallit Neuvotteleva virkamies Päivi Tommila, TEM Kansalliset digitaaliset toimintamallit
LisätiedotMaakunta- ja kasvupalvelu-uudistuksen vaikutukset työttömien palveluihin
Maakunta- ja kasvupalvelu-uudistuksen vaikutukset työttömien palveluihin TVY ry syysseminaari 16.11.2017 Tiina Korhonen Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista (kasvupalvelulaki) Maakuntalaki
LisätiedotUusi Päijät-Häme Luonnos- järjestämissuunnitelma
Uusi Päijät-Häme Luonnos- järjestämissuunnitelma 19.2.2018 Järjestämissuunnitelman sisältö Järjestämissuunnitelma laaditaan Maakuntien järjestäminen valtakunnallisen valmisteluryhmän laatiman järjestämisen
LisätiedotHE 35/2018 vp Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
HE 35/2018 vp Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Maa- ja metsätalousvaliokunta 25.4.2018 Työ- ja elinkeinoministeriö Tuula Manelius
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotElinvoimaa monialaisiin maakuntiin - Kasvupalvelut
Elinvoimaa monialaisiin maakuntiin - Kasvupalvelut Työllisyyspalvelut ja maakuntauudistus - seminaari eduskunnan Kansalaisinfossa 15.3.2017 Ylijohtaja atrikainen asi, Keski-Suomen ELY-keskus 15.3.2017
LisätiedotAluekehittämisjärjestelmän uudistaminen. Keskustelutilaisuus maakuntien liitoille ja ELY-keskuksille TEM
Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Keskustelutilaisuus maakuntien liitoille ja ELY-keskuksille 22.9. 2016 TEM Ohjelma 12:30 12:40 Tilaisuuden avaus Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12:40 13:00
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto
MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Maakuntauudistuksesta aiheutuvat muutokset kotoutumisen edistämiseen
LisätiedotTYÖVOIMAKOULUTUS JA REFORMI
TYÖVOIMAKOULUTUS JA REFORMI Kick off 27.3.2017 ELY Areena Yksikön päällikkö Maija Saari TYÖVOIMAKOULUTUS LUKUINA 1 (2) VUOSI TYÖVOIMAKOULUTUS/ HENKILÖT KOULUTUSPÄIVÄT 2013 3336 232 563 2014 3306 272 719
LisätiedotPirkanmaa2019 väliraportti - Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä
Pirkanmaa2019 väliraportti - Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä Teemaryhmän kokous 15.2.2017 15.2.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Väliraportin sisältö Väliraportti: Teemaryhmän työskentely Palvelu-
LisätiedotKasvupalveluita koskevan uudistuksen tilannekatsaus
Kasvupalveluita koskevan uudistuksen tilannekatsaus Kuntamarkkinoiden lakiklinikka 13.9.2017 Tarja Krakau Suomen Kuntaliitto Valmisteilla olevat lait Lausuntokierroksella ovat olleet HE-luonnos laiksi
LisätiedotTE-palvelujen kehittäminen -alaryhmä. Johtopäätökset
TE-palvelujen kehittäminen -alaryhmä Johtopäätökset 25.4.2017 Linjaukset TE-palvelujen (kasvupalvelut) järjestämiseen ja tuottamiseen maakunnassa ELY-keskuksen yrityspalvelut ja TE-palvelut yhdistetään
LisätiedotKuntamarkkinat
Kuntamarkkinat 14.9.2017 Kuntien ja maakuntien tehtävät Kirsi Mononen, johtava lakimies Sote- ja maakuntauudistus Maakuntauudistus I paketti» Sote» Pelastus» Rahoitus» Voimaanpano Maakuntauudistus II-paketti»
LisätiedotKasvupalveluiden valmistelu Kjell Henrichson
Kasvupalveluiden valmistelu 22.10.2018 Kjell Henrichson Kasvupalvelu-uudistuksen avainsanoja Kasvupalvelu-uudistus tehdään joka tapauksessa Työllisyyteen ja yrittäjyyteen liittyvät palvelut integroidaan
LisätiedotELY-keskuksen aluekehitystehtävät. Kauranen Sinikka
ELY-keskuksen aluekehitystehtävät Lainsäädännöllinen pohja Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä (1837/2009) Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista
LisätiedotMaakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet / EP. 28 ~9700 htv
Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet / EP 3 5 10 1 6 1 1 1 28 ~9700 htv EP Valmisteluvaiheet 21.4.2017 3 Ajankohtaista (1/2) Väliaikaishallinnon rakentaminen Väliaikaisen valmistelutoimielimen
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä
Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotElinvoimaa monialaisiin maakuntiin - Kasvupalvelut
Elinvoimaa monialaisiin maakuntiin - Kasvupalvelut Keski-Suomen MYR 31.03.2017 Ylijohtaja Pasi Patrikainen, KES ELY Sisältö Kasvupalvelut Lainsäädännön valmistelu Kasvupalvelu-uudistuksen tavoitehierarkia
LisätiedotKasvupalveluilla työllisyyttä ja hyvinvointia Päijät-Hämeeseen
Kasvupalveluilla työllisyyttä ja hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Hyvinvoiva maakunta seminaari Lahti 11.12.2018 Yksikön päällikkö Kari Sartamo Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja ELY-keskusten
LisätiedotMaakuntauudistus ja kasvupalvelut. Jari Aaltonen Johtava asiantuntija Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Maakuntauudistus ja kasvupalvelut Jari Aaltonen Johtava asiantuntija Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 10.1.2017 Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden
LisätiedotMaakunnan keskeiset palvelut/ Kasvupalvelut. Anne Jortikka Kehittämispäällikkö Satakunnan ELY-keskus Kasvupalveluvalmistelija Satakuntaliitto
Maakunnan keskeiset palvelut/ Kasvupalvelut Anne Jortikka Kehittämispäällikkö Satakunnan ELY-keskus Kasvupalveluvalmistelija Satakuntaliitto Sisältö 1. Tilannekatsaus Satakunnan elinkeinoelämään ja työllisyyteen
LisätiedotTyöllisyyttä ja hyvinvointia Päijät-Hämeeseen
Työllisyyttä ja hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Sisällön suunnittelu: Jouni Toikkanen, KEHA-keskus (jouni.toikkanen@ely-keskus.fi) ja työryhmä Graafinen toteutus: Anu Båssar, KEHA-keskus (anu.bassar@ely-keskus.fi)
LisätiedotPalvelurakenteen kehittäminen. Jari Aaltonen
Palvelurakenteen kehittäminen Jari Aaltonen 23.2.2017 Kasvupalveluuudistus KASVU- PALVELUT TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi. Palvelulla edistetään uutta yritystoimintaa,
LisätiedotAjankohtaista kasvupalveluiden valmisteluista
Ajankohtaista kasvupalveluiden valmisteluista 20.3.2018 Kasvupalveluuudistus KASVU- PALVELUT TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi. Palvelulla edistetään uutta yritystoimintaa,
LisätiedotMitä ovat tulevat kasvupalvelut sekä meneillään olevat pilotit?
Mitä ovat tulevat kasvupalvelut sekä meneillään olevat pilotit? 1.6. Maaseutu näkyväksi Maaseudun sote- ja kasvupalvelut uusissa maakunnissa Teollisuusneuvos Marjukka Aarnio Maaseutu näkyväksi Lähtökohtana
LisätiedotJärjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä
Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä Muistio: 19.1.2016 klo 14.00-15.45 Pellava-kokouskeskus, nh. Tammer (Kelloportinkatu 1B, Tampere) 9.2.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Kokoukseen osallistuneet Petri
LisätiedotTYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen Anna-Liisa Lämsä
TYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen Mikä TYP on? TYP eli työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu on toimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta
Lisätiedot1000 uutta työpaikkaa - alueellinen kokeilu lyhyt esittely
1000 uutta työpaikkaa - alueellinen kokeilu lyhyt esittely Yhteenveto 24.11.2017 KICK ON tilaisuus Kimmel Joensuu Alueellisen kokeilun tavoitteet Luodaan 1000 uutta työpaikkaa Vaikutus aluetalouteen +
LisätiedotKeski-Suomen kasvupalvelut-ryhmän aloituskokous maakuntauudistus-
Keski-Suomen kasvupalvelut-ryhmän aloituskokous 18.11.2016 -maakuntauudistus- 1 Keski-Suomen maakuntauudistuksen asiantuntijatyöryhmien tehtävänä on yhteen sovittaa laissa määrätyt tehtävät uudeksi palvelukokonaisuudeksi
LisätiedotM A A K U N TA U U D I S T U S. ETA palvelut Maakunnallinen näkökulma 1
M A A K U N TA U U D I S T U S ETA 2019 17.2.2017 Maakunnallinen näkökulma 1 Maakunnan ETA (elinkeinot, työllisyys ja aluekehitys) palveluihin siirtyy seuraavien organisaatioiden tehtäviä: Keski-Pohjanmaan
LisätiedotTyösuunnitelma. Alueen elinvoiman edistäminen -teemaryhmä
Työsuunnitelma Alueen elinvoiman edistäminen -teemaryhmä 24.11.2016 1 www.pirkanmaa2019.fi Alueen elinvoiman edistäminen aluekehittämisviranomaisen tehtävät, alueen ja sen elinkeinoelämän sekä innovaatioympäristöjen
LisätiedotMiten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua?
Miten alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä muut hallituksen kärkihankkeet tukevat kasvua? Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) resurssiviisaan kasvun tukena Tapahtumatalo
LisätiedotHallituksen yrittäjyyshanke
Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
LisätiedotMaaseutuvaikutusten arvioinnin pilotointi Pirkanmaalla MVA työkaluna sote- ja maakuntauudistuksessa Pirkanmaan pilotti
Maaseutuvaikutusten arvioinnin pilotointi Pirkanmaalla MVA työkaluna sote- ja maakuntauudistuksessa Pirkanmaan pilotti Päivi Kujala MVA-koordinaattori, Kuntaliitto 21.11.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi MAASEUTUVAIKUTUSTEN
LisätiedotAjankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta
Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen
POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen
Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen
LisätiedotMaakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki
Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,
LisätiedotOsaajia yritysten tarpeisiin - Lapin kasvupalvelupilotti. Lapin ELY-keskus ja TE-toimisto
Osaajia yritysten tarpeisiin - Lapin kasvupalvelupilotti Lapin ELY-keskus ja TE-toimisto PILOTIN TARVE JA TAVOITTEET Tavoitteena on vastata työvoiman saatavuusongelmaan sekä synnyttää ja kehittää markkinoita.
LisätiedotKasvupalvelut ja Uudenmaan erillisratkaisu. Valtuustoseminaari Tuula Antola
Kasvupalvelut ja Uudenmaan erillisratkaisu Valtuustoseminaari 26.4.2018 Tuula Antola Kasvupalvelu-uudistus ja sen tavoitteet Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) sekä työvoima- ja elinkeinotoimistojen
LisätiedotKasvupalvelupilotit Hämeen TE-toimiston toimintamallin muutos
Kasvupalvelupilotit Hämeen TE-toimiston toimintamallin muutos Hyvinvoiva maakunta -seminaari Lahti 11.12.2018 Eija Mannisenmäki, johtaja Eija.mannisenmaki@te-toimisto.fi Päijät-Häme 2017 Asukkaita 201
LisätiedotM A A K U N TA U U D I S T U S. ETA palvelut Maakunnallinen näkökulma 1
M A A K U N TA U U D I S T U S ETA 2019 27.2.2017 Maakunnallinen näkökulma 1 Maakunnan ETA (elinkeinot, työllisyys ja aluekehitys) palveluihin siirtyy seuraavien organisaatioiden tehtäviä: Aluekehitys
LisätiedotAlueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin
Alueiden kehittämisen tehtävät maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin 1. Mitä varten ko. tehtäväkokonaisuus on olemassa eli mikä on kokonaisuuden tärkein tavoite? Maakunnan tehtävät alueiden kehittämisessä
LisätiedotSTM / VM linjaukset Maakunnan esivalmistelu asti
STM / VM linjaukset 26.5.2016 Maakunnan esivalmistelu 30.6.2017 asti 1 STM / VM viesti 26.5.2016 Esivalmistelu käyntiin kaikissa maakunnissa ennen kesälomakautta. Maakuntien liitot kutsuvat koolle esivalmistelun
LisätiedotTRAFI sidosryhmätapaaminen
TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä
LisätiedotMaakuntauudistuksen tilannekatsaus
Maakuntauudistuksen tilannekatsaus Jarno Turunen Muutosjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Järjestöt maakuntauudistuksessa, Joensuu 21.6.2017 Uudistuksen päätavoitteet o maakunnan elinvoima ja kestävä
LisätiedotTilannekatsaus: Aluekehittämis- ja kasvupalvelut syksy 2018
Tilannekatsaus: Aluekehittämis- ja kasvupalvelut syksy 2018 Kasvun eväät Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvupalvelu-uudistus on osa maakuntauudistusta Kasvupalvelu-uudistus kokoaa yhteen valtion tarjoamat
LisätiedotTyöllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?
Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista
LisätiedotPohjois-Savon ELY. Valinnanvapauspilotti. Jussi Pyykkönen
Pohjois-Savon ELY Valinnanvapauspilotti Jussi Pyykkönen 4.9.2018 Tilaisuuden ohjelma Hankkeen tausta (Jan Blomberg) Hankintakokonaisuus (Jussi Pyykkönen) Pilotoinnista Kilpailutuskonsepti Hankintamalli
LisätiedotTyösuunnitelma ja asiantuntijaryhmien ohjeistus
Työsuunnitelma ja asiantuntijaryhmien ohjeistus Alueen elinvoiman edistäminen -teemaryhmä 1.12.2016 1 www.pirkanmaa2019.fi Alueen elinvoiman edistäminen aluekehittämisviranomaisen tehtävät, alueen ja sen
LisätiedotKasvupalvelu-uudistus ja Uudenmaan erillisratkaisu. Sami Sarvilinna, kansliapäällikkö
Kasvupalvelu-uudistus ja Uudenmaan erillisratkaisu Sami Sarvilinna, kansliapäällikkö Kasvupalvelu- ja maakuntauudistus Maakuntalaki Kasvupalvelulaki ml. Laki kasvupalveluiden järjestämisestä Uudenmaan
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila
Sote- ja maakuntauudistus - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen Outi Antila 2.11.2016 1 Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen
LisätiedotSparrausryhmän tilaisuus
Sparrausryhmän tilaisuus 20.12.2017 18.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Osallistujat 1. kokouksessa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK-Pirkanmaa, Jukka Niittyoja Uusyrityskeskus Ensimetri, Kaj
Lisätiedot