Lasten geoluontopolku hauska tapa oppia luonnosta

Transkriptio

1 Lasten geoluontopolku hauska tapa oppia luonnosta Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piirin Luonto Ystäväksi hanke on suunnitellut ja toteuttanut geokätköilyä soveltavan lasten luontoseikkailun Eurajoen Pinkjärven retkeilyalueelle. Lasten geoluontopolku on tarkoitettu ennen kaikkea aikuisen kanssa luontoon tutustuville lapsiryhmille, kuten koululuokille, perheille ja kerhoille. Lasten geoluontopolku sisältää ryhmän ohjaajalle tarkoitetun reittikuvauksen, jonka avulla ohjaaja voi antaa ryhmälle havainnointitehtäviä reitin varrella ja 7 maastoon piilotettua geokätköä, jotka sisältävät helppoja, eri aihealueisiin perehdyttäviä tehtäviä. Reitin varrella olevissa kuudessa kätkössä on tehtävä. Kaikki tehtävät ratkaisemalla ryhmä saa tietoonsa seitsemännen bonuskätkön koordinaatit ja voi etsiä bonuskätkön reitin loppupisteen läheisyydestä. Kätköjen löytämiseen tarvitaan retkeilyyn tarkoitettu GPS-paikannin. Ota mukaan myös suttupaperia ja kynä. Geoluontopolku soveltaa sekä vanhaa ja tuttua luontopolun ideaa että uutta geokätköilyharrastusta. Se esittelee erilaisia luontoon liittyviä aiheita, mutta tarkoituksena on perinteistä luontopolun rastitaulua tehokkaammin aktivoida lapsia ja nuoria havainnoimaan itse ympäristöä ja tuoda luonnossa liikkumiseen leikillisen elementin. Kätköt ovat etsittävissä myös tavallisina geokätköinä, harrastukseen voi tutustua osoitteessa

2 GPS-paikantimen käyttö retkellä Ohjaajan kannattaa ennen retkeä harjoitella GPS-paikantimen käyttöä. Syötä kätköjen koordinaatit paikantimeen ja pidä paikannin auki retken ajan. Nimeä kätköt numerojärjestyksessä, jotta tiedät, mitä kätköä etsitään seuraavaksi. Retken aluksi aseta paikannin etsimään ensimmäistä kätköä. Kun kätkö on lähellä, anna paikannin lapsille ja pyydä heitä etsimään kätkö paikantimen avulla. Pienessä ryhmässä voit antaa jokaisen vuorollaan etsiä, isommassa ryhmässä voit joka kätköllä arpoa paikantimen käyttäjän esimerkiksi seuraavalla hauskalla leikillä: pyydä lapsia tuomaan sinulle jokin pieni asia, esim. puolukanlehti. Se, joka tuo pyydetyn asian ensin, saa paikantimen. Kätköt ovat maastokankaalla verhoiltuja muovirasioita maanpinnan yläpuolella. Ne on helppo löytää. Kätköt sijaitsevat hieman sivussa polulta. Kun kätkö on löytynyt, tehkää rasiassa oleva tehtävä ja ottakaa ylös ratkaistava kirjain-numero yhdistelmä. Jokaisella kätköllä ratkaistaan yksi kirjain-numero yhdistelmä, joista muodostuu bonuskätkön koordinaatit. Kun tehtävä on ratkaistu, asettakaan purkki täsmälleen samaan paikkaan ja samalla tavalla kuin se oli. Halutessanne voitte kirjoittaa ryhmän nimen kätkön lokikirjaan. Ratkaiskaa tehtävä paikalla, älkää viekö purkkia pois kätköpaikalta, jotta se tulisi varmasti palautettua alkuperäiseen paikkaansa. Tehtävät ovat krypto-tyyppisiä helppoja lastenristikoita, joissa on yksi sana pystysuoraan ja muutama vaakasuoraan. Teidän pitää ratkaista jokaisesta ristikosta yhtä kirjainta vastaava numero. Älkää kirjoittako mitään kätköissä oleviin laminoituihin kortteihin, vaan käyttäkää suttupaperia. Purkissa on myös luontopolun infotaulu, josta tehtävän ratkaisemiseen tarvittavat tiedot löytyvät. Ohjaaja voi lukea sen lapsille ääneen.

3 Kun kätkö on löydetty, aseta paikannin etsimään numerojärjestyksessä seuraavaa kätköä. Näin kierrätte koko retkeilyreitin ja löydätte kaikki sen varrella olevat kätköt. Pinkjärven retkeilyreitti Kätköt on sijoitettu punaisilla vinoneliöillä merkityn reitin varrelle. Seuratkaa punaisia merkkejä koko retken ajan. Reitin pituus on noin 5 kilometriä. Polku on pääosin helppokulkuista, mutta paikoitellen on märkiä kohtia ja pitkospuut saattavat olla huonokuntoisia, joten kumisaappaat ovat tärkeä varuste. Reitin varrella sen loppusuoralla on Mustalahden laavu, nuotiopaikka polttopuineen ja käymälä, samoin reitin aloitus- ja lopetuspisteessä, jossa on Vuotavan kaksoislaavu. Reitti kiertää lenkin, joten palaatte samaan paikkaan, josta lähditte. Ajo-ohje: Valtatie 8:lta käännytään noin 300 metriä Irjanteen tienhaaran pohjoispuolelta Pinkjärvi-viitan mukaisesti. Tätä tietä ajetaan, kunnes vasemmalle kääntyy viitta Pinkjärvi ja Vuotavan laavu. Tätä tietä ajetaan Pinkjärvi - kaksoislaavu - ja Vuotava - opasteiden mukaisesti, kunnes tullaan isolle kääntöpaikalle. Tähän jätetään auto(t) ja jatketaan polkua pitkin laavulle. Laavulta lähdetään reitille ensimmäisen kätköpurkin koordinaattien viitoittamaan suuntaan. Reitille tuleva tie on huonokuntoinen ja kapea, joten bussin voi olla vaikea ajaa sitä. Kääntöpaikalla pitäisi päästä kääntymään myös bussilla. Aikaa retkelle kannattaa varata useita tunteja. Viiden kilometrin lenkin lisäksi aikaa vievät tehtävät, jutustelutuokiot ja eväiden syönti. Eväitä ja juotavaa kannattaa varata mukaan, nälkä ja jano yllättää muuten varmasti.

4 Kätköjen koordinaatit Kätkö 1: N E Kätkö 2: N E Kätkö 3: N E Kätkö 4: N E Kätkö 5: N E Kätkö 6: N E Bonus: N UHP E VRN Geokätkentään liittyvät vaihtoesineet Geokätköilijät saattavat jättää kätköihin pieniä vaihtoesineitä. Näitä on kahdenlaisia: tavallisia pikkuesineitä (leluja, heijastimia, lasikuulia tms.) ja ns. matkalaisia. Tavallisia esineitä voit ottaa kätköstä, jos jätät jotain suurin piirtein samantasoista tilalle. Lasten geoluontopolun kätköt on jätetty maastoon ilman vaihtoesineitä. Kätköstä ei saa ottaa mukaan sinne kuuluvia tavaroita, kuten kynää, lokikirjaa, kätkötiedotetta ja tehtäväkortteja. Niin sanotut matkalaiset ovat geokätköilijöiden omistamia esineitä, joiden tarkoituksena on kiertää kätköstä toiseen siten, että löytäjä loggaa ne geocaching.com palvelussa löydetyiksi ja sijoitetuiksi uusiin paikkoihin. Matkalaisilla voi olla erityinen tehtävä, esimerkiksi kiertää maapallo tai käydä tietynlaisissa kätköissä. Matkalaiset on tarkoitettu vain geocaching.com palvelun rekisteröityneille käyttäjille. Huolehdi, että lapset eivät ota niitä mukaansa, jos sellaisia kätkössä on. Matkalaisia on kahden tyyppisiä: travel bugeja ja geokolikoita. Tunnistat travel bugin esineeseen kiinnitetystä metrallilätkästä, jossa on travel bugin kuvake ja koodi. Kolikoissa on yleensä jokin emaloitu kuva ja koodi. Travel bugit ovat usein leluja. Varaudu selittämään lapsille, miksi ne on

5 jätettävä kätköön. Geokätköilyn harrastajia on neuvottu olemaan jättämättä matkalaisia Lasten geoluontopolun kätköihin. Kuvassa travel bug ja kaksi kolikkoa Reittikuvaus Voit oman harkintasi mukaan lukea ryhmälle tätä kuvausta reitin varrella ja pyytää heitä havainnoimaan ympäristöä. Reitin alussa on nuorta mäntyä kasvava rinne. Mitä kasvilajeja näette kenttäkerroksessa? Rannalla kasvaa lehtipuita. Osa niistä on kuollut ja niissä on palokärjen tekemiä koloja. Palokärki on etsinyt lahoista puista ruokaa. Kuljette ison pystyyn kuolleen / kuolevan kuusen ohi. Mitä jälkiä näette rungossa? Hirvet ovat hanganneet runkoon sarviaan ja hyönteiset

6 ovat kaivaneet kuoren alle käytäviään. Tutkikaa puuainesta. Eri hyönteislajit tekevät puuhun erilaisia jälkiä. Ensimmäinen kätkö on rinteessä. Millaista metsä on paikalla? Mitä lehtipuulajeja kasvaa rannassa? Olkaa hetki aivan hiljaa ja kuunnelkaa. Mitä luonnon ääniä kuulette? Kätköltä 1 kätkölle 2 kuljettaessa voitte tarkkailla rannan puulajistoa. Lahot lehtipuut ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle. Niissä elää paljon hyönteisiä, jotka tarjoavat ravintoa muun muassa linnuille ja koloihin on kolopesijälintujen hyvä tehdä pesänsä. Mitä kolopesijöitä tunnette? Reitin varrella oleva metsä on monin paikoin sekametsää. Sekametsässä on monipuolisempi lajisto kuin yhden puulajin metsikössä. Kätkön 2 läheisyydessä polun varressa on ampumalava. Pinkjärven maastossa elää paljon riistaeläimiä: hirviä, valkohäntäkauriita ja metsäkauriita. Tiedätkö, millä eri nimillä valkohäntäkaurista on nimitetty ennen? Täällä on myös metsäkanalintuja, teeriä, metsoja ja pyitä. Ne viihtyvät paremmin luonnontilaisessa metsässä kuin talousmetsässä. Saatatte nähdäkin retkellänne kanalintuja. Olette nyt matkalla kolmoskätköä kohti. Reitti kulkee kumpuilevassa maastossa. Huomaatteko, että korkeammissa maastonkohdissa on kuivempaa ja metsä on mäntyvaltaisempaa kuin notkelmissa. Polku kulkee kostean painanteen halki. Löydättekö paikalta suolle tyypillisiä kasveja, rahkasammalta ja saroja? Metsä kosteikon tuntumassa on eri-ikäistä sekametsää. Luonnontilaisessa metsässä on aina eri puulajeja ja eri ikäisiä puita. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tällainen metsä on arvokas. Pinkjärven alueen metsä ei ole täysin luonnontilaista, koska sitä on aikaisemmin käytetty

7 hakkuisiin. Pinkjärvellä on kuitenkin paljon vanhoja puita ja se on palautumassa kohti luonnontilaa. Löydättekö matkan varrelta riidenliekoa? Se on yleinen tuoreiden kangasmetsien kasvi. Näettekö polulla eläinten jälkiä? Mikä eläin ne on jättänyt? Näettekö metsässä eläinten polkuja? Kätkön 3 lähettyvillä kasvaa mahtavia haapoja kuusten joukossa. Haapa on todellinen luonnon arvopuu. Siitä riippuvaisia lajeja on suuri määrä. Varsinkin järeät haavat ovat metsän eläimistölle kullan arvoisia. Pehmeään haapaan on helppo palokärjen nakutella kolonsa ja näitä koloja voivat palokärjen jälkeen käyttää lukemattomat muut eläimet. Haavalla elää myös kääpiä, jäkäliä ja hyönteisiä, joita ei elä muilla puulajeilla. Lisäksi haapa neutraloi maaperän happamuutta parantaen näin monien lehtokasvien elinoloja. Kätköltä 3 kätkölle 4 mentäessä metsä on iäkästä sekametsää. Matkan varrella on myös koivuvaltainen korpi. Tiedättekö, mikä on korpi? Se on rehevä suo, jossa kasvaa puita. Korven erottaa metsästä siitä, että siellä kasvaa aina metsäkasvien ohella myös suokasveja, kuten rahkasammalta. Tulette vanhaan kuusikkoon, jossa aluskasvillisuutta ei ole kovin paljon. Löydättekö vanamon? Kuolleiden kuusten rungoilla kasvaa Suomen näkyvistä kääpälajeista yleisintä, kantokääpää. Se on kaunis ilmestys. Näettekö muita kääpiä? katsokaa lehtipuiden runkoja. Niissä on ihan omat kääpänsä. Jotkut käävät voivat olla pieniä, vain sormenkyntenne kokoisia. Löydättekö sellaisia? Kätkö 4 on kuusikossa. Vieressä on avoimempi lehtipuuta kasvava alue. Kätkön 4 ja 5 välisellä osuudella on kaadettu lehtikuusia. Lehtikuusi on Siperiasta tuotu puulaji, jota aikoinaan kasvatettiin täällä siksi, että siitä

8 tehtiin laivojen mastoja ja kölipuita. Lehtikuusi lahoaa hyvin hitaasti. Katso polun varressa olevaa lehtikuusen kantoa. Pystytkö laskemaan vuosirenkaat? Missä elämänvaiheessa puu on kasvanut nopeasti? Kuinka kauan siitä on? Ylempänä on nuorehkoa istutusmännikköä. Istutetuista männyistä tulee oksaisempia kuin luontaisesti kylväytyneistä. Istuttaja on aikoinaan tehnyt pienen jekun ja laittanut jotkut taimista solmuun. Huomaatko puiden joukossa mäntyjä, joiden runko on solmussa? Oletkin jo ehkä huomannut, että joihinkin puihin on sahattu tyveen kuoren läpäiseviä lovia. Niiden tarkoitus on, että puu kuolee pystyyn. Näin saadaan metsään lisää lahopuuta. Luonnossa yhden kuolema merkitsee aina monen muun elämää. Kuolleet puut ovat välttämättömiä monille sellaisille lajeille, jotka käyttävät ravinnokseen kuollutta puuainesta tai sitä syöviä hyönteisiä. Luonnontilaisessa metsässä, jossa on kuollutta puuta, voi olla myös uhanalaisia hyönteisiä ja kääpiä, joita ei tavata talousmetsissä. Ihminen on pyrkinyt nopeuttamaan Pinkjärven metsien palautumista luonnontilaisiksi jouduttamalla joidenkin puiden kuolemaa. Tästä on hyötyä luonnolle. Pinkjärven metsissä on tehty myös muita ennallistamistoimia. Ennallistamisella tarkoitetaan sitä, että metsää palautetaan luonnontilaisen kaltaiseksi ja ihmisen sinne tekemiä muutoksia yritetään peruuttaa. Alueella on esimerkiksi sytytetty pieniä metsäpaloja, jotta metsään on saatu palanutta puuta, josta pitää esimerkiksi uhanalainen kovakuoriainen, kulokauniainen. Ihmisen tekemiä ojia on tukittu, jotta korpisuot palautuisivat entiseen kukoistukseensa. Kätkö 5 on aivan lähellä polkua. Mitä kasvilajeja löydät paikalta? Näetkö metsäalvejuurta? Polku palaa taas Pinkjärven rantaan, mutta vielä on hiukan matkaa jäljellä. Huomaatko vanhat männyt rannassa? Kuinka vanhoja ne voivat olla? Miten männyn ikää voi arvioida? Mänty voi elää jopa tuhatvuotiaaksi, mutta tämä

9 on hyvin harvinaista. Eurajoen seudulla vanhimmat männyt ovat vuotiaita. Kun mänty ylittää noin 150 vuoden iän, sen runkoon alkaa muodostua niin sanottua kilpikaarnaa: isoja levymäisiä kaarnaveneitä. Mitä vanhempi mänty, sitä leveämpiä veneet ovat. Yli 200-vuotiaan männyn kaarnakilvet ovat jo kämmenen levyisiä. Vanhemmassa männyssä kilpikaarna ulottuu korkeammalle rungolla kuin nuoremmalla. Minkä polun varren männyistä arvioisitte vanhimmaksi? Hieman ennen kätköä 6 on Mustalahden laavu, nuotiopaikka ja huussi. Matkaa ei ole enää paljoa jäljellä, mutta kannattaa toki levähtää hetki ja ihastella komeaa mäntyä rannassa. Mikähän on aiheuttanut pahkan sen kylkeen? Vielä viimeinen rutistus bonuskätkölle. Jos ratkoitte kätköjen tehtävät oikein, löydätte sen koordinaateista N UHP E VRN. Löydättekö polun varrelta suopursua? Muistattehan laittaa myös bonuskätkön huolellisesti takaisin paikalleen, niin ettei kukaan vain näe sitä vahingossa. Vain koko reitin kiertäneet ja tehtävät oikein ratkaisseet saavat löytää sen.