Haavanpunikkitatti. Meitä punikkitatteja on useita erilaisia ja elämme kukin oman puulajimme kanssa.

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Haavanpunikkitatti. Meitä punikkitatteja on useita erilaisia ja elämme kukin oman puulajimme kanssa."

Anja Kokkonen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Haavanpunikkitatti Meitä punikkitatteja on useita erilaisia ja elämme kukin oman puulajimme kanssa. Olen mykorritsasieni. Se tarkoittaa sitä, että minulla ja haavalla on erityinen yhteys. Autamme toinen toisiamme vaihtamalla meille tärkeitä aineita keskenämme juurtemme välityksellä. Haapaperhonen Toukkieni ainoaa ravintoa ovat haavan lehdet. Toukat viettävät talvihorroksensa haavan oksilla, haavan lehdistä valmistamissaan pussukoissa. Olen yksi Suomen suurimmista päiväperhosista.

2 Haavanpunikkitatti MARTIJN / FLICKR Haapaperhonen PEKKA HELO

3 Haavankeltajäkälä Kasvan haavan ja myös muiden lehtipuiden rungoilla. Pidän erityisesti ravinteikkaista kasvupaikoista, kuten peltojen pientareista, metsien reunoista ja piha-alueista. Joskus minut voi tavata myös betonilta tai merenrantakalliolta. Palokärki Kaiverran pesäkoloni haapaan. Tärkeää on, että puu on tarpeeksi paksu, jotta pesäni mahtuu siihen. Muutan lähes vuosittain uuteen pesäkoloon ja jätän vanhan pesäni muiden käyttöön. Tyynellä säällä ääneni kuuluu kauas.

4 TOM LINDROOS Palokärki EJDZEJ & IRIC ZAKWITNIJPL / FLICKR Haavankeltajäkälä

5 Runkohaapsanen Elän haavalla ja järsin reikiä sen lehtiin. Toukkani porautuvat syvälle puun runkoon ja voivat kaivaa jopa merin mittaisia onkaloita, joihin lahottajasienet voivat levittäytyä. Viihdyn valoisalla paikalla kasvavissa puissa. Tikat syövät toukkiani. Haavankääpä Kasvan korkealla, isoksi kasvaneen haavan rungolla. Autan kolopesijöitä lahottamalla puun ontoksi, jolloin siihen on helppo rakentaa pesä. Olen tarkka kasvupaikastani, ja minulle kelpaa lahotettavaksi ainoastaan elävä haapa.

6 PANU KUNTTU / WWF Haavankääpä IGOR SEMENOV SHUTTERSTOCK Runkohaapsanen

7 Ketunkääpä Elän pystyyn kuolleella tai jo maassa makaavalla haavalla. Todennäköisimmin minut tapaa jo kuolleella haavalla. Asuinpaikakseni kelpaa ainoastaan haapa. Ripsisiippa Olen lepakko ja lennän hämärän tultua. Päivisin piiloudun esimerkiksi puunkoloon. Elän vesien ja kosteikkojen lähettyvillä rehevissä ympäristöissä. Talvella käperryn pimeään ja kosteaan suojaan, kuten kellariin tai luolaan, ja vaivun horrokseen.

8 Ketunkääpä PANU KUNTTU / WWF Ripsisiippa GILLES SAN MARTIN / FLICKR

9 Aarnihiippasammal Viihdyn parhaiten isojen ja vanhojen haapojen rungoilla. Kun löydän sopivan haavan kasvupaikakseni, saatan kasvaa jopa usean metrin matkalla pitkin runkoa. Liito-orava Asun suuren haavan kolossa. Nimeni mukaisesti liitelen kymmeniä metrejä puusta toiseen. Haavan lehdet ja silmut ovat ravintoani. Haapa on minulle tärkeä puu.

10 RYAN M. BOLTON / SHUTTERSTOCK Liito-orava TUOMO KUITUNEN LUOPIOISTEN KASVISTO Aarnihiippasammal

11 Näätä Pidän vanhoista, luonnontilaisista metsistä. Olen erittäin ketteräliikkeinen yöeläjä. Päivisin lepään kallionkolossa tai ontossa puussa. Poikaseni synnytän esimerkiksi palokärjen haapaan kaivertamaan koloon. Haavanläiskäjäkälä Elän vanhojen lehtipuiden rungoilla ja pidän etenkin haavasta. Kalkkipölyiset kasvupaikat ovat minulle suotuisia. Saatan esiintyä hyvinkin runsaana esimerkiksi pölyisillä pellonreunoilla.

12 KARI PIHLAVIITA / FLICKR Haavanläiskäjäkälä JON BRICE WWF Näätä

13 Raidankeuhkojäkälä Kasvan vanhoissa metsissä, vanhojen haapojen ja raitojen rungoilla. Olen tarkka metsäni pienilmastosta. Sen täytyy olla kostea. En pidä muutoksista, joita esimerkiksi hakkuut aiheuttavat. Pidän varjoisista paikoista. Valkoselkätikka Rakennan pesäni lahopuuhun, kuten haapaan. Mieluisin asuinpaikkani on vanha lehtimetsä. Lahopuissa elää myös paljon toukkia ja hyönteisiä, joita syön. Runkohaapsasen toukat ovat herkkuani kesällä.

14 Raidankeuhkojäkälä PEKKA HELO Valkoselkätikka DIMITRY LOMAKIN / SHUTTERSTOCK

15 Hapsijäärä Toukkani elävät kuolleessa, kuorettomaksi muuttuneessa lehtipuussa, kuten haavassa. Olen kovakuoriainen. Joskus ulkonäköni hämää ja minua saatetaan luulla pistiäiseksi. Metsäpalon vaurioittamat tai avohakkuualueelle jätetyt puut ovat suosikkejani. Punahärön toukka Elän ikimetsässä suurten vanhojen ja lahoavien haapojen kuoren alla. Syön nilaa ja puussa eläviä muita hyönteisiä. Toukkavaiheen jälkeen minusta tulee kovakuoriainen.

16 Hapsijäärä PHOTOWIND / SHUTTERSTOCK Punahärön toukka COSMIN MANCI / SHUTTERSTOCK

17 Haapariippusammal Elän mieluiten luonnontilaisissa metsissä, joissa kasvaa suuria haapoja. Olen pitkäikäinen ja melko pidetty kaveri. Seuralaisiani ovat haapasuomusammal, aarnihiippasammal ja raidankeuhkojäkälä. Poimusulkukotilo Minut voi nähdä kiipeilemässä suuren vanhan haavan rungolla. Olen vaatelias laji ja Suomessa minut voi tavata ainoastaan maan eteläosassa kalkkipitoisissa lehdoissa. Parasta on, jos haapa kasvaa jyrkällä kivikkoisella rinteellä. Korkeat paikat eivät päätäni huimaa!

18 Haapariippusammal PANU KUNTTU / WWF Poimusulkukotilo HENRIK LARSSON / SHUTTERSTOCK

19 Telkkä Useiden muiden eläinten tavoin rakennan pesäni palokärjen vanhaan koloon. Olen sukeltajasorsa ja elän veden äärellä. Hyvistä koloista saattaa syntyä kilpailua, ja jos löydän oikein hyvän kolon, saatan pesiä siinä jopa kymmenen vuotta. Haavanarinakääpä Vanhat metsät ovat minulle mieleen. Minut erottaa muista näköisistäni lajeista se, että elän vain haavassa. Kotipuuni on elävä, mutta puunkuori ympärilläni kuolee pikkuhiljaa, jolloin kasvan leveyttä yhä syvemmälle haapaan. Vanhana saatan halkeilla ja peittyä sammaleen.

20 PANU KUNTTU / WWF Haavanarinakääpä STEFAN BERNDTSSON / FLICKR Telkkä

21 Nelivyöjäärä Suosin asuinpaikkanani kosteita, maassa makaavia lahoja lehtipuita, mieluiten haapoja tai koivuja. Toukkani kehittyvät isäntäpuussa jopa kolmekin vuotta. Usein syömme asuinpuumme lähes kokonaan puruksi. Koralliorakas Olen sieni. Kasvan lahonneen lehtipuun rungolla. Ulkomuodoltani muistutan hiukan pesusientä. Olen melko tarkka asuinpaikastani ja kasvan mieluiten pakurikäävän esilahottamalla puulla.

22 PANU KUNTTU / WWF Koralliorakas LINE SABROE / FLICKR Nelivyöjäärä

23 Kruunuhaarakas Olen sieni ja lahotan lehtipuita, mieluiten suuria, maahan kaatuneita haapoja. Aivan kuten poimukääpä, minäkin viihdyn parhaiten varjoisissa, vanhoissa metsissä. Poimukääpä Ilmestyn kaatuneen, jo kuorettoman, suuren haavan rungolle. Olen varsin vaativainen asuinpaikkani suhteen. Kasvan vain vanhoissa, kosteissa ja varjoisissa metsissä. Nuorena minua voisi kuvailla juustomaiseksi, vanhana kuivun ja murenen.

24 PANU KUNTTU / WWF Poimukääpä PANU KUNTTU / WWF Kruunuhaarakas

25 Haapasuomusammal Kasvan yleensä pystyssä seisovien puiden tyvillä tai maahan kaatuneiden runkojen kaarnalla. Olen yleinen koko maassa. Pidän varjoisista paikoista. Joskus minut saattaa löytää myös kivialustalta. Tässä kuvassa olen auton konepellillä. Sinikesijäkälä Minut saattaa löytää lahon lehtipuun tyveltä. Olen lehtimäinen ja viihdyn kosteilla kasvupaikoilla. Lehtipuiden lisäksi kasvan mieluusti myös kallionseinämillä ja purokivillä.

26 JASON HOLLINGER / FLICKR Sinikesijäkälä TUOMO KUITUNEN LUOPIOISTEN KASVISTO Haapasuomusammal

Samankaltaiset tiedostot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti