Peltobiomassojen dyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki skylän yliopisto

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Peltobiomassojen dyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki skylän yliopisto"

Transkriptio

1 Peltobiomassojen hyödynt dyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskyl skylän yliopisto Bio- ja ympärist ristötieteiden tieteiden laitos

2 Kasvien hyödynt dyntäminen biokaasun tuotannossa Energiakasvit Erityisesti energiantuotantoa varten viljellyt kasvit Kasvintuotannon jätteetj tteet Kotimainen, uusiutuva, kasvihuonekaasuneutraali energiamuoto

3 Miksi kasveista juuri biokaasua? Energian tuotannon hyötysuhde hyvä Metaani arvokasta liikennepolttoainetta Vähäiset pääp äästöt Suljettu ravinnekierto Monipuolisen viljelyrakenteen säilyttäminen Sadonkorjuu varhaisessa kasvun vaiheessa -> > suuri kuiva-ainesato ainesato Ei materiaalin kuivaustarvetta

4 Metaanintuottopotentiaaleja Materiaali Metaanintuottopotentiaali Teurastamojäte te 570 l CH 4 / kg VS m 3 CH 4 / t ww 150 Biojäte Energiakasvit Lehmänlanta

5 Kasvien hyödynt dyntäminen biokaasun tuotannossa Biokaasun tuotanto kasveista taloudellisinta lähelll hellä kasvien tuotantoalueita Kuljetuskustannusten minimointi Jäännöksen käyttk yttö lannoitteena ja maanparannusaineena kasvien viljelyalueilla Kesantomaiden hyödynt dyntäminen Saksa: Vuoden 2005 loppuun mennessä arviolta maatilamittakaavan biokaasulaitosta Näistä 80 % käsittelee k kasveja (maissi, säils ilörehu) Suurin osa kasvien ja lannan yhteiskäsittely sittelyä Biokaasulla tuotetun sähks hkön n myyntihinta enimmillää ään n 21 eurosenttiä / kwh - Tästä 4-66 senttiä saa jos käyttk yttää energikasveja, 2 senttiä jos käytössä uutta teknologiaa (kuivaprosessit)

6 Kasveista biokaasua - ketju Kasvin valinta Korjuun ajoitus Kasvien viljely Biokaasu Lämpö Sähkö Liikennepolttoaine Korjuu Partikkelikoon pienennys Esikäsittelyt Varastointi Esikäsittelyt Biokaasun tuotanto Jäännöksen varastointi, jälkikaasutus Jälkikäsittely Jäännös

7 Biokaasun tuotantoon soveltuva kasvimateriaali: Kasvien valintakriteerit Suuri sato, korjuukerrat / kesä Helppo viljellä ja korjata Vaatimaton ja kestävä Helppo säils ilöä Suuri metaanintuotto: Helposti hajoavia hiilihydraatteja Ligniinipitoisuus Kasvitaudit Suomen olosuhteissa menestyviä ja nopeakasvuisia Runsaasti biomassaa mahdollisimman vähäisellv isellä viljelypanostuksella

8 Kasvi Metaanintuottopotentiaali l CH 4 / kg ka m 3 CH 4 / t Timotei-apilanurmi Ruokohelpi Puna-apila apila Virna-kaura Lupiini Maa-artisokka artisokka Jättitatar Nokkonen Raparperi Rehukaali Sokerijuurikas Sokerijuurikkaan naatit Kauran olki Rypsin olki Energiapaju

9 Kasvi Sato ka /ha) (t ka Metaanisaanto (m 3 CH 4 /ha) Henkilöautokilometrit (km/ha) Maa-artisokka artisokka Ruokohelpi Bruttoener- giasaanto (MWh/ha) Timotei- apilanurmi Sokerijuurikkaan naatit Sokerijuurikas Olki Energiapaju

10 Paaleista metaania 1 pyöröpaali paali kg, kg ka m 3 CH 4, l öljyä kwh ajo-km 1 ha paalia vuodessa m 3 CH 4, l öljyä MWh ajo-km

11 Potentiaali Suomessa > 2 milj. ha peltoa > ha kesannolla Säilörehu: m 3 CH 4 / ha Kesantomaalta: 4,5 TWh per vuosi Polttoaine 12 % henkilöautoista

12 Ruokohelpi Phalaris arundinacea

13 Kasvukaudella 2005 viljelyssä Heinät: timotei-apila ruokohelpi raiheinä ruokonata koiranheinä Muut: maa-artisokka artisokka turnipsi kaura alsikeapila valkomesikkä virna-kauraseos turnipsi

14 Ympärist ristötuen tuen ehtojen mukaisia peruslannoitusmää ääriä Kasvi Typpeä kg/ha/v Fosforia kg/ha/v Säilörehu Sokerijuurikas Herne (suositus) Ruokohelpi (suositus) -Perustamisvuosi -Satovuosi -Satovuosi eloperäisill isillä mailla

15 Prosessin suunnittelussa huomioitavaa Sadonkorjuun ajoitus Kasvien ikä ja kypsyysaste Kasvien esikäsittely sittely Fysikaaliset, kemialliset ja biologiset esikäsittelymenetelm sittelymenetelmät Kasvien varastointi Reaktorityyppi

16 Sadonkorjuun ajoitus Kasvi Korjuu Metaanintuotantopotentiaali Ruokohelpi 1 2 Timotei-apilanurmi 1 2 Maa-artisokka artisokka 1 2 kg ka l CH 4 / kg m 3 CH 4 / t

17 Kasvien esikäsittely sittely Metaanintuoton lisää ääminen ja nopeuttaminen Riittävä partikkelikoon pienennys Muut käsittelytk Esim. emäsk skäsittelyillä (lipeä,, NaOH) parannettiin heinän n ja sokerijuurikkaan naattien metaanintuottoa % NaOH 0,6 / kilo, 5 kg per t kasvia => 3 / t Entsyymikäsittely, sittely, muut kemialliset käsittelytk Esikäsittelyn sittelyn ja varastoinnin yhdistäminen

18 Kasvien varastointi Kasvien saatavuuden kausittaisuus Energiasisäll llön n ja ravinteiden mahdollisimman tehokas säilyminen s varastoinnin aikana Ei kuivausta Säilörehuun perustuvat menetelmät Mahdollisuus varastoinnin ja esikäsittelyn sittelyn yhdistämiseen Muurahaishapolla varastoidun heinän metaanintuotto % tuoreen heinän metaanintuottoa korkeampi

19

20 Prosessiteknologia Perinteinen biokaasuteknologia suunniteltu jätteille, joilla alhainen kuiva-ainepitoisuus ainepitoisuus (esim. lietelanta) Kasvien kuiva-ainepitoisuus ainepitoisuus korkea, % Märkä- vs. kuivaprosessit Yksi- vs. kaksivaiheiset prosessit Panosperiaatteella toimivat vs. jatkuvatoimiset prosessit

21 Prosessityypit Märkäprosessit Kuivaprosessit Panos Panos Jatkuvatoiminen Jatkuvatoiminen

22 Märkä- vs. kuivaprosessit Märkäprosessit Kasvien käsittely k yhdessä lietelannan tai kierrätetyn prosessiveden kanssa Max. TS % Kasvien partikkelikoon pienennys Kasvien syött ttö: : ruuvikuljetin, syött ttömäntä,, huuhtelu (lietteen kierrätys) Kuivaprosessit TS % Yksivaiheiset kuivaprosessit Kaksivaiheiset kuivaprosessit: hajotuksen eri vaiheiden fysikaalinen erottaminen eri säiliöihinihin Kasvien syött ttö usein panosperiaatteella

23 Täyssekoitteiset lietereaktorit laboratorio- ja pilot-mittakaavassa

24 Lannan ja säils ilöheinän yhteiskäsittely sittely Kuormitus kg VS / m 3 d Päivittäinen inen metaanintuotto ml CH 4 / d Ominaismetaanin- tuotto l CH 4 / kg VS Pelkkä lanta Lanta + 10 % heinää Lanta + 20 % heinää Lanta + 30 % heinää Lanta + 40 % heinää

25

26 Ruuvikuljetin Syöttömäntä Huuhtelu Screw Piston Flush Feed Solid substrate Solid substrate Solid substrate Digester Digester Digester

27

28 Kaksivaiheinen prosessi Biokaasu Nesteen kierrätys 1. vaihe 2. vaihe

29

30

31

32 Mahdollisia ongelmia Märkäprosessit Hajoamattoman aineksen kertyminen Pintakerroksen muodostuminen Korkeampi energiankulutus sekoituksessa ja pumppauksessa Tukkeutumisriskin kasvaminen Kuivaprosessit Pitkähk hkö viipymä Biologinen lämml mmönmuodostuminen

33 Kiitos mielenkiinnosta!

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Biokaasuprosessi. prosessi. Maakunnallinen biokaasuseminaari, Frami,, Seinäjoki 27.3.2007. FM Teija Paavola skylän n yliopisto

Biokaasuprosessi. prosessi. Maakunnallinen biokaasuseminaari, Frami,, Seinäjoki 27.3.2007. FM Teija Paavola skylän n yliopisto Biokaasuprosessi -raaka-aineet, aineet, tuottokyky, käsittely, k prosessi Maakunnallinen biokaasuseminaari, Frami,, Seinäjoki 27.3.2007 FM Teija Paavola Jyväskyl skylän n yliopisto Bio- ja ympärist ristötieteiden

Lisätiedot

Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys

Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys Lämpöyrittäjätapaaminen 10.12.2008 Saarijärvi, Bioenergiakeskus, Kolkanlahti Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Biokaasutuotannon perusteet

Biokaasutuotannon perusteet BIOKAASU-TIETOISKU 25.4.2008 klo 13-15, Martin Kievari, Äänekoski Ohjelma: Biokaasutuotannon perusteet Projektipäällikkö Annimari Lehtomäki, Jyväskylä Innovation Oy Biokaasutuotantoon perustuva energiayrittäjyys

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Ilmase-hanke Nurmes 3.12.2013 Tutkija, FM Ville Pyykkönen Erikoistutkija, FT Sari Luostarinen 1 Biokaasuteknologia Eloperäisen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina

Biokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina Biokaasun tuotanto on nyt KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina 29.11.2017 BIOGTS OY Perustettu 2011 Biokaasu- ja biodiesellaitoksen suunnittelu, rakentaminen, operointi sekä tutkimus

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Siipikarjanlannasta biokaasua

Siipikarjanlannasta biokaasua Siipikarjanlannasta biokaasua Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, Dos. sari.luostarinen@luke.fi Biokaasuprosessi Proteiinit Hiilihydraatit Rasvat HYDROLYYSI Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN

Lisätiedot

Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1

Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa 3.10.2017 15.10.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Biokaasun raaka-aineita 15.10.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 2 Energiasisältö Materiaali

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja tuotannon potentiaali Suomen maataloudessa. PTT-katsaus 2/2006. Biokaasuteknologian perusteet

Biokaasun mahdollisuudet ja tuotannon potentiaali Suomen maataloudessa. PTT-katsaus 2/2006. Biokaasuteknologian perusteet 29 Projektipäällikkö ANNIMARI LEHTOMÄKI Jyväskylän Teknologiakeskus Oy Professori JUKKA RINTALA Jyväskylän Yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasun mahdollisuudet ja tuotannon potentiaali

Lisätiedot

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi www.hamk.fi/ravinneresurssi Maritta Kymäläinen, HAMK ja Erika Winqvist, Luke Palopuron akroekologinen symbioosi tilaisuus, 10.2.2017

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian

Lisätiedot

Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi

Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi Projektipäällikkö Teija Paavola, Atria Tuottajat Biokaasusektorin ratkaisut ja mahdollisuudet post-2020 Ravintola Bryggeri, 11.12.2018 Biomassojen

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä

Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä AgriFuture-seminaari Iisalmessa 29.11.2017 Ville Pyykkönen, tutkija (FM), Luke Luke Maaninka farm-scale biogas plant

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

REKITEC OY/Tero Savela Kalajoki

REKITEC OY/Tero Savela Kalajoki REKITEC OY/Tero Savela 14.07.2016 Kalajoki Naudan liete sisältää n. 11 litraa polttoöljyä metaanina Lannassa on nestettä 96-88% Lanta sisältää typpeä n. 3,5 kg/m3 Lanta sisältää fosforia noin 0,6 kg/m3

Lisätiedot

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Toimitusjohtaja Matti Kettunen Energiasuunnitelman taustoitus tiloilla Mihin suunnitelmalla pyritään Omistajuuden elinkaaren vaihe Tilanpidon

Lisätiedot

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Ravinnerenki-hankkeen tuparit Iisalmi 21.1.2015 Ville Pyykkönen (tutkija, FM) Biokaasuteknologia Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus hapettomissa

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

Peltobioenergiapotentiaaliselvitys Haapavesi - Siikalatva seutukunnan alueella Katse tulevaisuuteen hankkeelle

Peltobioenergiapotentiaaliselvitys Haapavesi - Siikalatva seutukunnan alueella Katse tulevaisuuteen hankkeelle Peltobioenergiapotentiaaliselvitys Haapavesi - Siikalatva seutukunnan alueella Katse tulevaisuuteen hankkeelle Laatijat: Hannu Kokkoniemi Esko Viitala Lauri Tölli 2 SISÄLTÖ Johdanto... 3 Peltobioenergia...

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

TEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus

TEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus TEHOLANTA SEMINAARI 11.12.2018 Biokaasun tuotannon kannattavuus Erika Winquist Siipikarjaliiton seminaari 25.10.2017 Biokaasun tuotannon kannattavuus Esimerkkitilat Broileri-, kalkkuna ja munatila Biokaasulaitokset

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Maatalouden haastavien jakeiden sekä vesistömassojen hyödyntäminen energiana, maanparannusaineena ja ympäristöpalveluina Juha Luostarinen

Maatalouden haastavien jakeiden sekä vesistömassojen hyödyntäminen energiana, maanparannusaineena ja ympäristöpalveluina Juha Luostarinen Maatalouden haastavien jakeiden sekä vesistömassojen hyödyntäminen energiana, maanparannusaineena ja ympäristöpalveluina 30.1.2019 Juha Luostarinen Yritys Perustettu v. 2001, työntekijöitä 9 Alana biokaasulaitosten

Lisätiedot

BIOKAASUSTA ENERGIAA MAATALOUTEEN RAAKA-AINEET, TEKNOLOGIAT JA LOPPU- TUOTTEET

BIOKAASUSTA ENERGIAA MAATALOUTEEN RAAKA-AINEET, TEKNOLOGIAT JA LOPPU- TUOTTEET JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEIDEN LAITOKSEN TIEDONANTOJA 85 Annimari Lehtomäki 1, Teija Paavola 2, Sari Luostarinen 2 ja Jukka Rintala 2 1 Jyväskylä Innovation Oy 2 Bio- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Kerääjäkasvien biokaasun tuotanto -osio Loppuseminaari 11.4.2017 Maritta Kymäläinen, Laura Kannisto HAMK, Biotalouden tutkimusyksikkö, Biojalostamoprosessit -tutkimusryhmä

Lisätiedot

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Sinustako biokaasuyrittäjä? Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 Sinustako biokaasuyrittäjä? Laukaa 24.11.2017 Biokaasun tuotanto Saija Rasi Ville Pyykkönen Luonnonvarakeskus Kuva: Valtra Biokaasuliiketoimintaa

Lisätiedot

Kiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla

Kiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla Kiertoravinne Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla Kiertoravinnehanke Jyrki Heilä 10.12.2018 Seinäjoki Kirtoravinnehanke Hankkeessa

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Sinustako biokaasuyrittäjä?

Sinustako biokaasuyrittäjä? Sinustako biokaasuyrittäjä? Karstula 28.11.2016 Biokaasun tuotanto Saija Rasi Erika Winquist Ville Pyykkönen Luonnonvarakeskus Kuva: Valtra Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit

Lisätiedot

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO BIOKAASU Energiaa orgaanisesta materiaalista Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO Niemitalo V 2012 Prosessi YKSINKERTAISIMMIL- LAAN REAKTORI ON ASTIA, MISSÄ BIOJÄTE SIIRRETÄÄN PAINOVOIMAISESTI

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.

Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10. Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.2011 Lehtimäki Johdanto E-P Järvialueella bioenergiaraaka-ainepotentiaali koostuu

Lisätiedot

Kerääjäkasvit talouden näkökulmasta

Kerääjäkasvit talouden näkökulmasta Kerääjäkasvit talouden näkökulmasta Erika Winquist (Luke) Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017 Mustialassa Kerääjäkasvisadon hyötykäyttö 1. Korjuu rehukäyttöön 2. Laidunnus lampailla 3. Korjuu biokaasun raaka-aineeksi

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan? Biokaasu sisältää tavallisesti Biokaasuntuotannon perusteita Ville Kuittinen Metaania (CH 4 ) 40 70 % Hiilidioksidia (CO 2 ) 30 60 % Epäpuhtauksina mm. rikkivetyä Biokaasua muodostuu Erilaisten mikrobien

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Harri Heiskanen 24.11.2011

Harri Heiskanen 24.11.2011 Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna

Lisätiedot

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva

Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva Lehtonen, Jukka Höhn, Esa Aro-Heinilä, Sari Luostarinen Edut

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Vesa Tikka maidontuottaja Kurikka Seinäjoki 1.2.2018 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 1 Peltoa 850 ha ja sopimusviljelynä 250 ha

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Biokaasulaskurin esittely

Biokaasulaskurin esittely Biokaasulaskurin esittely Heidi Rintamäki MTT Lannan ravinteet käyttöön -hyötyjä tilan taloudelle ja ympäristönsuojelulle Ylistaro, Esityksen sisältö Biokaasusta yleisesti Kannattavuuteen vaikuttavia asioita

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko

Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko marika.kokko@tuni.fi ProRavinne -hanke Projektin tavoite: Kehitetään jäteveden ja biojätteen käsittelyprosesseja

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien

Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien Jussi Esala, SeAMK Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien tuotantoon ja jalostukseen kuluva energia kasveista saatavan energiahyödyn? Bioenergiapotentiaali

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Biokaasu maatiloilla tilaisuus

Biokaasu maatiloilla tilaisuus Biokaasu maatiloilla tilaisuus Kankaanpää 22.01.2019 Markku Riihimäki Riihimäki Yhtiöt Oy 0400 323 730 markku@riihimaki-yhtiot.fi Valintaan vaikuttavat tekijät Valitse tilanteesi mukainen vaihtoehto Biokaasulaitoksia

Lisätiedot

Biokaasun kehityskohteet maataloustutkimuksen näkökulmasta. Saija Rasi, Erikoistutkija, FT

Biokaasun kehityskohteet maataloustutkimuksen näkökulmasta. Saija Rasi, Erikoistutkija, FT Biokaasun kehityskohteet maataloustutkimuksen näkökulmasta Saija Rasi, Erikoistutkija, FT 029 5317655 saija.rasi@mtt.fi Maatalouden ohjaus muuttuvassa ilmastossa Biokaasu, ravinnekierto ja peltomaan saatavuus

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala

ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA Ravinnerenki, Teija Rantala 21.1.2016 Suomen maatilamittakaavan biokaasulaitokset Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 18 Maatiloilla tuotettu

Lisätiedot

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Ravinnetaseet Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan 2008 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

Lisätiedot

Biokaasuseminaari 27.2.2014

Biokaasuseminaari 27.2.2014 Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,

Lisätiedot

Vaihtoehtoja typpilannoitteelle Pirjo Mäkelä, Frederick Stoddard, Arja Santanen, Epie Kenedy, Clara Lizarazo Torres, Mahmoud Seleiman

Vaihtoehtoja typpilannoitteelle Pirjo Mäkelä, Frederick Stoddard, Arja Santanen, Epie Kenedy, Clara Lizarazo Torres, Mahmoud Seleiman Vaihtoehtoja typpilannoitteelle Pirjo Mäkelä, Frederick Stoddard, Arja Santanen, Epie Kenedy, Clara Lizarazo Torres, Mahmoud Seleiman 2.3.2011 1 Onko vaihtoehtoja? Typensitojakasvit Viherlannoitus Seos/sekaviljely

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa

Lisätiedot

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus BiKa-hanke Viitasaaren työpaja 27.3.2018 Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus Saija Rasi, Luonnonvarakeskus Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 29.3.201 RED

Lisätiedot