Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen kehittäminen. Kooste 10 toimipaikan lausunnoista

Transkriptio

1 1 (15) Johdanto Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta toivoi kokouksessaan lausuntoa/kommenttia erityyppisistä päiväkodeista, joissa otettaisiin kantaa siihen, miten ehdotettu lasten kehityksen kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen vaikuttaisi heidän arkeen ja toimintaan. Lausunnon kohteet valittiin suomenkielisen varhaiskasvatuksen hallinnossa tilastojen ja toiminta- sekä tukemisen rakenteiden perusteella seuraavin kriteerein: - päiväkodissa paljon pedagogista tukea saavia, muita tukia saavia vähän (ei tehostetun tuen ryhmiä) - integroitu ryhmä muutettu resurssierityislastentarhanopettajan antamaksi tueksi tai resurssierityislastentarhanopettajan tuki on uusi tuen muoto toimipaikassa - päiväkodissa useita erilaisia rakenteellisia tukitoimia käytössä - pieni päiväkoti (enintään 4 ryhmää), jossa on kaksi integroitua ryhmää - päiväkodissa vähän lapsia, jotka tarvitsevat tukitoimia. Kohteiden valinnassa huolehdittiin, että valituissa kohteissa oli edustettuna kaikki palvelualueet ja palveluyksiköt. Kohteissa painottuivat suomenkielisen varhaiskasvatuksen kokonaisuutta enemmän toimipaikat, joissa on erityispedagogista tukea päivittäin tai viikoittain. Lausunnon antaneista kohteista 80 prosentilla on tällä hetkellä erityispedagogista tukea päivittäin tai viikoittain, kun vastaava osuus suomenkielisen varhaiskasvatuksen kaikista yksiköistä on vain 40 %. Ennen lausuntojen pyytämistä lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tukiasioista vastaava varhaiskasvatuksen asiantuntija Anita Vataja ja kehittämisryhmässä aluepäälliköitä edustava Anu Vesiluoma kävivät esittelemässä ja keskustelemassa kyseisten päiväkotien henkilökunnan kanssa lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen muutosehdotuksista. Sen jälkeen toimipaikat vastasivat kyselyyn, jossa pyydettiin antamaan lausunto muutosehdotusten vaikutuksesta varhaiskasvatustoimintaan eri näkökulmista. Tiivistelmä lausunnoista Lausuntojen sisältö jakautui myönteisiin odotuksiin sekä haasteita ja huolta aiheuttaviin tekijöihin. Lausunnoissa lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen muutokset peilautuivat päiväkotien nykyiseen tilanteeseen. Esimerkiksi yhteistyössä eri tahojen kanssa nähtiin sekä mahdollisuuksia että uhkia osittain sen mukaan, miten hyvin tai heikosti yhteistyö tällä hetkellä on järjestynyt. Muutoksiin suhtautuivat myönteisimmin päiväkodit, joissa erityispedagogista tukea on ollut tarjolla vähäisemmin ja huolta kantoivat eniten päiväkodit, joissa lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen muutosten arvioidaan heikentävän päiväkotiin kohdistuvaa erityispedagogista tukea. Osassa lausunnoista muutoksiin suhtauduttiin suhteellisen neutraalisti. Myönteisiä asioita arvioitiin olevan lapsen varhaiskasvatuspaikan pysyvyyden, kun lapsen tarvitsema tuki tulee lapsen luokse sen sijaan, että lapsi vaihtaa varhaiskasvatuspaikkaa tai -ryhmää tuen tarpeen vuoksi. Varhaiskasvatuspaikan pysyvyys edistää myös ihmissuhteiden jatkuvuuden säilymistä. Laaja-alainen varhaiskasvatuksen erityisopettaja on läsnä lapsen arjessa ja henkilöstön tukena sekä lisäämässä osaamista. Tämä edistää myös mahdollisuuksia toimia pienemmissä ryhmissä. Lapset oppivat luontaisesti kohtaamaan erilaisuutta. Lasten huoltajilla voi olla matalampi kynnys keskusteluun varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa toimipaikoissa, joissa erityisopettaja on nykyistä enemmän paikalla. Kaikkiaan lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen asiat olisivat arkipäiväisiä, kun niitä on mahdollisuus kohdata päivittäin tai nykyistä useammin kaikissa toimipaikoissa. Haasteet ja huolet sekoittuivat osin keskenään ja tuotiin myös esiin keinoja, joilla niitä voidaan vähentää. Lausunnoissa nähtiin, että lapsiryhmien muodostaminen saattaa tulla haasteellisemmaksi, kun suurempi osa tukea tarvitsevista lapsista integroituu tavanomaisiin lapsiryhmiin tuen kanssa. Myös toiminnan suunnittelu tulee moninaisemmaksi ja keinoina tämän ratkaisemiseksi esitettiin esimerkiksi pienryhmätoiminnan edistämistä ja koko henkilöstön pedagogisen ja erityispedagogisen osaamisen lisäämistä. Huolta tuotti myös, onko lapsille suunnattu tuki riittävää ja miten varmistetaan, että laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan työkokonaisuus on kohtuullinen. Tämä huoli korostui erityisesti päiväkodeissa, joissa arvioitiin erityispedagogisen tuen vähenevän nykyisestä muutosten myötä, esimerkiksi päiväkodin

2 2 (15) oma resurssierityislastentarhanopettajan resurssi voi jatkossa jakautua useamman toimipaikan kesken tai integroidun ryhmän toimintaa suunnitellaan muutettavaksi pedagogisesti vahvistetuksi tai tavanomaiseksi ryhmäksi. Toivottiin, että työkokonaisuuksien määrittelyssä painottuu riittävästi tukea tarvitsevien lasten määrä eri alueilla. Kaikissa lausunnoissa korostettiin henkilöstön osaamisen kehittämistä ja kouluttamista. Koulutusta tarvitaan sekä yleisistä varhaiskasvatustoiminnan muutoksista että lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen muutoksia johtuen. Lausunnot kokonaisuudessaan Lähderannan päiväkoti, Leppävaara läntinen palveluyksikkö Lähderannan päiväkodissa on 105 lasta, iältään 1-6-vuotiaita. Lapsiryhmiä on seitsemän, joista kaksi on esiopetusryhmiä. Päiväkodissa on toisen toimipaikan kanssa yhteinen resurssierityislastentarhanopettaja. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen muutosten arvioidaan vaikuttavan jossain määrin päiväkodille kohdentuvaan tukea lisäävästi. Varhaiskasvatuksen erityislastentarhanopettajan tuesta tulee pysyvämpää. Lapsen arkeen ja varhaiskasvatuspaikan pysyvyyteen sekä lapsen saamaan tukeen Parantaa lapsen mahdollisuutta pysyvään yhteisöön, tuki tulee lapsen luokse. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja on konkreettisesti enemmän läsnä lapsen arjessa, tuki monipuolisempaa ja toteutuu tiheämmin Tuki tulee konkreettisemmaksi ja tarkemmaksi, tuki koko ryhmälle. Tuki ja seuranta pitkäjänteisempää. Rikastuttaa koko ryhmää, myös muut lapset hyötyvät toiminnasta, jota suunnitellaan tuen tarvitsijoille. Jakaa taakkaa varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja henkilökunnan kesken. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja auttaa henkilökuntaa tuomaan lapsen arkeen vinkit esimerkiksi puheterapiasta. Lasten kuvausten ja vasujen laatimisessa auttaminen, isoihin palavereihin saa tukea ja apua. Kutsuu kokoon isot palaverit. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja tuo materiaalia ja tietoa henkilökunnalle. Yhteistyötä ja konsultaatiota sekä uusien näkökantojen tarjoamista. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja voi suositella sopivia koulutuksia henkilökunnalle. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja näkee lapsen arkea monipuolisemmin kuin harvoin käyvä konsultoiva erityislastentarhanopettaja. Palavereissa ja kokouksissa mukana oleminen, tulee vanhemmille selkeäksi osaksi tiimiä. Kynnys madaltuu yhteydenottoon kun varhaiskasvatuksen erityisopettaja on osa henkilökuntaa ja näkyy arjessa.? Keskusteluapua esimerkiksi vanhempainiltoihin, sekä konsultaatiota vanhempien kanssa esimerkiksi puhelimitse. Ei vaikutusta resursseihin

3 3 (15) Yhteistyö alueen muiden yksiköiden kanssa oltava tiivistä, jotta voidaan jakaa varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Johtajat pienalueella koordinoivat varhaiskasvatuksen erityisopettaja n käyttöä eri yksiköissä. Millaisia osaamisen kehittämistarpeita muutokset aiheuttavat Henkilökunnan mukana pysyminen erilaisten lasten pulmista, yleisten koulutusten tarve ja koulutusten saatavuus. Muuta huomioitavaa Liian isot lapsimäärät veolle pelottavat. Ennaltaehkäisevän työn tärkeys, esimerkiksi lasten jakaminen eri ryhmiin, jotta tuen tarvitsijoita on tasaisesti. Yhteistyö esimiesten, palveluohjaajien ja veojen kanssa tärkeää, jotta ryhmät muodostuvat paremmin Ajurinmäen päiväkoti, Leppävaara itäinen palveluyksikkö Ajurinmäen päiväkodissa on 68 lasta, iältään 1-5-vuotiaita. Lapsiryhmiä on neljä, päiväkodissa ei ole esiopetusta. Tukitoimina on käytössä päiväkodin oma resurssierityislastentarhanopettaja ja avustaja yhdellä lapsella. Kolme lasta tarvitsee pedagogista tukea. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen muutosten arvioidaan muuttavan päiväkotiin kohdistuvia erityispedagogisia resursseja jonkin verran, kun nykyisen vain Ajurinmäen päiväkodin käytössä olevan resurssierityislastentarhanopettajan tukea jakamaan tulee muita varhaiskasvatuksen toimipaikkoja laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan työskentelytavalla. Muut päiväkotiin kohdistuvat tukitoimet ratkaistaan vuosittain lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen tarpeen perusteella. Lapsen arkeen ja varhaiskasvatuspaikan pysyvyyteen sekä lapsen saamaan tukeen Lapsen päivittäinen erityispedagoginen tuki vähenee, kun erityislastentarhanopettajan resurssia on vähemmän käytössä ja hän voi olla aiempaa harvemmin mukana arjessa. Arviomme mukaan lasten eriarvoisuus lisääntyy laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan työkentän myötä. Nykyiset tuen lapset ovat tarvinneet paljon resurssierityislastentarhanopettajan ohjausta; jatkossa tukea antavat enenevässä määrin tavallinen kasvatushenkilöstö. Lapsen varhaiskasvatuspaikka säilyy samana ja se on hyvä lasten ja perheiden kannalta. Ihmissuhteet lapsen ympärillä pysyvät samana ja työtä lapsen kanssa voidaan jatkaa vielä aiempaa pitkäjänteisemmin. Resurssien riittäminen mietityttää: vievätkö tehostettujen tuen lasten tarpeet liikaa muilta ryhmän lapsilta. Miten onnistutaan luomaan työrauha ryhmään, jossa lapsista suurin osa tarvitsee vahvaa kielikasvatusta, jopa henkilökohtaista ohjausta ja lisäksi on vielä useita tehostetun tuentarpeisia lapsia, ilman erityispedagogista tukea. Pienryhmätoiminnan toteuttamisen tukena on käytetty paljon resurssierityislastentarhanopettajan apua samanaikaisopettajana. Nyt resurssierityislastentarhanopettaja on voinut antaa samanaikaisopetusta useita kertoja viikossa ja ryhmät ovat olleet toimivia. Mietimme, miten resurssit riittävät havainnoimaan ja dokumentoimaan myös hiljaisempien lasten tarpeita. Monet tehostetun tuen lapset tarvitsevat jatkuvaa aikuisen huomiointia. Entä miten yleisen tuen tarjoaminen toteutuu jatkossa. Nyt on siihenkin tarvittu myös resurssierityislastentarhanopettajan tukea. Miten varmistetaan että laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan työpanos riittää ennaltaehkäisevään työhön. Uusi vasu haastaa meitä, esim. lasten mielenkiinnonkohteiden selvittämiseen. Tämä on haasteellista ryhmien ollessa niin isoja ja yhä moninaisempia. Lasten moninaisia tarpeita arjessa on vaikea toteuttaa. Tällä hetkellä havainnoinnissa ja dokumentoinnissa on voitu hyödyntää resurssierityislastentarhanopettajan mukanaoloa ryhmässä. Huolemme on, että jatkossa emme pysty niin hyvin huomioimaan kaikkien lasten tarpeita, vaan eniten huolta aiheuttavat lapset vievät suurimmat resurssit. Arvioimme mukaan integroitujen ryhmien vähenemisen myötä tavallisiin isoihin lapsiryhmiin sijoitetaan yhä vahvemmin tuentarpeisia lapsia. Henkilökunta tarvitsee paljon koulutusta ja osaamisen puute lasten moninaisiin tuen tarpeisiin on jo nyt olemassa. Tulevaisuudesta on huoli, kun samanaikaisopetus vähenee ja sitä kautta myös mallintamisen

4 4 (15) mahdollisuus vähenee. Henkilökunnan tulisi saada myös teoriakoulutusta erityisvarhaiskasvatukseen, jotta he omaksuisivat paremmin uusia toimintamuotoja. Jatkossa uusien toimintatapojen/välineiden käyttöön otto tulee viemään aiempaa enemmän aikaa, kun mallintaminen ja suoranainen opetus vähenevät. Ilmassa on huolta siitä, että viekö tehostetun tuen lasten asioiden hoitaminen yhteistyökumppaneiden kanssa jatkossa enemmän aikaa ja siten myös lastentarhanopettajan poissaoloa ryhmästä. Tuki ei ole niin nopeasti ja tiiviisti saatavilla kuin aiemmin arjessa resurssierityislastentarhanopettajan työskennellessä yhdessä yksikössä. Samanaikaistoiminta vähenee, jolloin mallittamisen mahdollisuus vähenee. Uusien toimintatapojen haltuunotto vie enemmän aikaa, kun toistojen mahdollisuus laajaalaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan ohjauksessa harvenee. Tällä hetkellä mahdollinen kannatteleva ohjaus jää kokonaan pois. Resurssierityislastentarhanopettajan on ollut helppo rakentaa arjessa luottamuksellista suhdetta vanhempiin. On tultu tutuksi ja myös haastavampien, huolta herättävien asioiden puheeksi otto on ollut helpompaa. Jatkossa yhteistyö muuttuu etäisemmäksi. Huoltajien ei ole niin helppo saada nopeaa ja oikea-aikaista tukea laaja-alaiselta varhaiskasvatuksen erityisopettajalta kuin on nyt ollut resurssierityislastentarhanopettaja-mallin aikaan. Kun resurssierityislastentarhanopettaja on osa päiväkodin arkea, läsnä päivittäin ja näin ollen tuttu ihminen kaikille vanhemmille, on heillä ollut matala kynnys pysäyttää hänet käytävällä ja kysyä lastaan koskevista huolista tai havainnoista. Tämä on tehokkainta ennalta ehkäisevää toimintaa. Toimintamateriaaleihin tutustumista yhdessä erityispedagogisen asiantuntijan kanssa ei ole samassa määrin kuin aiemmin, kun laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan ryhmässä oloaika vähenee. Henkilöstön haasteeksi muodostuu materiaaleihin tutustuminen ja käyttöön otto pienemmällä opastuksella. Nyt myös uudet materiaalit ovat olleet helposti saatavilla. Arviomme mukaan jatkossa yhteistyö tulee viemään enemmän aikaan kasvatushenkilöstöltä, nyt resurssierityislastentarhanopettaja on hoitanut paljon yhteydenpitoa yhteistyökumppaneihin. Jatkossa haasteeksi voi muodostua yhteisen ajan löytäminen, jos laaja-alaisella varhaiskasvatuksen erityisopettajalla on useita yksiköitä kokonaisuudessaan. Työparityöskentely resurssierityislastentarhanopettajan kanssa ollut tiivistä, jatkossa se vähenee. Kolmikanta (päiväkodin johtaja, resurssierityislastentarhanopettaja, konsultoiva erityislastentarhanopettaja) on ollut hyvä yhteistyönmuoto. Miten usein jatkossa on mahdollista käydä laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja koordinoiva varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa yhteistä keskustelua. Johtajan on oltava jatkossa aiempaa paremmin perillä myös tuen lasten prosesseista sekä erityisvarhaiskasvatuksen sisällöistä. Esimiehillekin tarvitaan koulutusta. Millaisia osaamisen kehittämistarpeita muutokset aiheuttavat Työntekijöille lisää koulutusta ymmärtää erilaisia lasten tarpeita sekä kohdata eritavalla käyttäytyviä haastavia lapsia. Työntekijöiden koulutustausta vaikuttaa kykyyn omaksua uusia toimintatapoja eli päiväkodeissa työskentelevä henkilöstö on varsin heterogeenistä. Pitää ottaa huomioon myös se, että kentällä on paljon epäpäteviä työntekijöitä. Lisäksi päiväkodissa inkluusio on uusi käsite, joka haastaa meitä kaikkia. Jatkossa perehdytys nousee suurempaan merkitykseen. Koulutuksiin osallistuminen pitäisi tehdä helpommaksi. Tähän tarvitaan lisäresurssia. Kokemuksemme mukaan suuremman joukon kouluttaminen yksiköstä yhtä aikaa on tehokkaampaa kuin yksittäin kouluttaminen. Tähänkin tarvitaan resurssia. Koulutussuunnittelua tulee tehdä yhä enemmän myös pienalueellisesti/palvelutasoisesti.

5 5 (15) Muuta huomioitavaa Näkisimme tärkeänä, että laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan toimintakenttää määriteltäessä tuentarpeisten lasten määrä nähtäisiin kriteereissä korkealla. Väestövastuu kriteeri tulisi vasta tuentarpeisten lasten lukumäärän jälkeen. Lisäksi muuna huomioonotettavana seikkana olisi hyvä nähdä S2- lasten lukumäärä. Alueen sosio-ekonominen taso on kokemuksemme mukaan myös vaikuttanut eri yhteistyökumppaneiden määrään ja sen myötä myös heidän kanssa tehtävään yhteistyöhön tarvittavaan aikaresurssiin. Westendinpuiston päiväkoti, Tapiola Westendinpuiston päiväkodissa 94 lasta, iältään 1-6-vuotiaita. Päiväkodissa on viisi lapsiryhmää, joista yksi esiopetusryhmä. Päiväkodilla on tukitoimena käytössä toisen toimipaikan kanssa yhteinen resurssierityislastentarhanopettaja kahdella lapsella ja 7 lasta tarvitsee pedagogista tukea. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen muutosten arvioidaan vaikuttavan jossain määrin päiväkodille kohdentuvaan tukeen myönteisesti. Varhaiskasvatuksen erityislastentarhanopettajan tuesta tulee pysyvämpää. Lapsen arkeen ja varhaiskasvatuspaikan pysyvyyteen sekä lapsen saamaan tukeen Varhaiskasvatuspaikan pysyvyys paranee. Lapsi pystyy olemaan samassa yksikössä ainakin esiopetukseen saakka. Lapsen kehityksen tuntemus pidemmältä ajalta auttaa oikean tuen kartoituksessa Lapsi saa ikäistään vertaisseuraa; oman ikätasoisen toiminnan mallintaminen esim. leikin kehittelyssä. Suuressa ryhmässä erityistarpeiden huomioiminen on haastavaa. Tarvitaan vielä tarkempaa eriyttämistä ja pienryhmä toiminnan kehittämistä. Henkilökunta tarvitsee koulutusta esim. päivitystä menetelmiin, havainnointiin. Osaaminen tuen järjestämisen asioissa lisääntyy. Tiimityön merkitys korostuu entisestään. Kynnys konsultoida madaltuu kun laaja-alainen varhaiskasvatuksen erityisopettaja ehkä helpommin tavoitettavissa, Tämän myötä varhainen puuttuminen "helpompaa". Toimintatapojen kehittyminen ja muuttuminen arjessa pysyviksi, ajatusten peilaaminen ja kokemusten vaihtaminen Kun laaja-alainen varhaiskasvatuksen erityisopettajan toiminta tulee tummaksi ja "arkipäiväisemmäksi" niin se auttaa myös yhteistyössä vanhempien kanssa. Vanhempien myös helpompi ilmaista huolensa Toivottavasti saamme helpommin vanhempien kanssa käytäviin keskusteluihin apua laaja-alaiselta ja näin vanhemmatkin kokevat saavansa laajempaa tukea Henkilöstöresurssi on se, mikä eniten mietityttää esim. varahenkilöjärjestelmän kehittäminen Pysyy haasteellisena ja eniten mietityttää mitä mahdollinen Sote-uudistus vaikuttaa. Pienalueiden esimiesten yhteistyö korostuu entisestään. Kaikkien talojen tilanteista tulee olla avoimia

6 6 (15) Millaisia osaamisen kehittämistarpeita muutokset aiheuttavat? Aiemmin mainitsimme jo havainnoinnin, eri menetelmät ja kaikki lapsen kehitykseen liittyvä koulutus-> asioiden mieleen palauttaminen. Koulutusta tarvitaan koko yksikön henkilökunnalle. Kaarnapurren päiväkoti, Matinkylä-Olari Kaarnapurren päiväkodissa on 35 lasta, iältään 1-5-vuotiaita. Päiväkodissa on kaksi lapsiryhmää, ei esiopetusta. Päiväkotiin ei ole tällä hetkellä kohdennettu rakenteellisia tukitoimia, pedagogista tukea tarvitsevia lapsia on kuusi. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen muutosten arvioidaan lisäävän päiväkodille kohdentuvaa tukea, kun päiväkodille kohdennetaan laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan tukea. Lapsen arkeen ja varhaiskasvatuspaikan pysyvyyteen sekä lapsen saamaan tukeen Hyvä, että lapsen ei tarvitsisi vaihtaa päiväkotia, kun ilmenee tuentarvetta. Tuki ehkä saataisiin varhaisemmassa vaiheessa, enemmän tukea? Huoli on siitä, että kuinka paljon ja kuinka säännöllisesti laajaalainen varhaiskasvatuksen erityisopettaja on läsnä ja tukemassa lasta, lapsiryhmää. Lapsella on oikeus pysyvyyteen, ettei pomputella paikasta toiseen, vaan lapsi saa tuen tutussa ympäristössä, mahdollisuuksien mukaan. Huoli siitä, että onko lapsen tarvitsema erityispedagoginen tuki riittävää. Perushenkilökunnalle tulisi myös saada lisää erityispedagogista osaamista. Pohdittaa pystytäänkö pienryhmätoimintaa suunnittelemaan niin, että laaja-alainen varhaiskasvatuksen erityisopettaja on säännöllisesti ryhmässä apuna, mikä on hänen panoksensa toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Jos varhaiskasvatuksen erityisopettaja on paikalla, pystytään suunnitelmallisemmin jakamaan lapsiryhmää pienryhmätoimintaan, omaksumaan uusia työtapoja ja käytäntöjä Laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan osaaminen ja tietämys sekä konkreettinen tuki olisi käytettävissä vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Havainnointiapuna, mukana lapsen vasujen tekemisessä, vanhempien kanssa käytävissä keskusteluissa Jos tuki on ryhmässä, se olisi käytettävissä kun on hyvä hetki. Voisi saada tukea omalle työlle ja jakaa. huolta, kun sellaista esiintyy. Mukana esim. vanhempainilloissa Varhaiskasvatuksen erityisopettaja voisi keskustella suoraan vanhempien kanssa ilman välikäsiä ja edelleen vasukeskusteluissa, varhaisemmassa vaiheessa kuin nykyään. Jos on paikalla koko päivän, tapaisi myös vanhempia. Joissakin ryhmissä voi silti olla tarvetta avustajalle, joka on aina paikalla. Tilojen pitäisi enemmän vaikuttaa päiväkotiin sijoitettavien lasten määrään. Mihin laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan aika oikeasti riittäisi? Tuki tulee lapsen luo, kun henkilökunta saa riittävästi konkreettisesti tukea, muuten henkilökunta väsyy. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja olisi työpari palavereissa, tieto-taito omasta osaamisalastaan, enem-

7 7 (15) män lasten kanssa arjessa. Palveluohjauksen tulisi enemmän huomioida lasten "laatua" ja tilojen asettamia rajoituksia, eikä tuijottaa täyttöasteisiin. Johtajan vastuulla on kuitenkin, että henkilökunta saa tukea työhönsä ja tukea tarvitsevat lapset saavat riittävästi konkreettista apua. Millaisia osaamisen kehittämistarpeita muutokset aiheuttavat On paljon uudenlaiseen oppimiskulttuuriin liittyviä haasteita. Kuka valvoo ja millä mittarilla sitä, missä ryhmässä tarvitaan tukea ja miten työtuntimäärä jaetaan tarpeiden mukaan. Miten päiväkodinjohtaja on prosessissa mukana? Muuta huomioitavaa? Uhkakuva tässä muutoksessa on se, että alun konkreettisen avun ja ryhmässä olemisen jälkeen työn kuva muuttuu vain ohjeita ja neuvoja antavaksi konsultoinniksi. Myös alueella eri päiväkodeissa voi olla paljon eroja, kuinka paljon ryhmässä on tuen tarpeen lapsia. Tänään retkellä 13 lapsen kanssa oli 3 kasvatusvastaavaa ja opiskelija ja silti kädet eivät tuntuneet riittävän haastavan ryhmän kanssa. Moni lapsi hyötyisi pienemmästä ryhmäkoosta, integroiduista ryhmistä, joissa erityispedagoginen osaaminen on paikalla joka päivä. Pienemmät ryhmäkoot pitäisi saada päiväkoteihin. Moni tuen tarve hoituisi sillä. Isot lapsiryhmät tuottavat erityistarpeita. Aamunkoiton päiväkoti, Matinkylä-Olari Aamunkoiton päiväkodissa on 81 lasta, iältään 1-6-vuotiaita. Päiväkodissa on viisi lapsiryhmää, joista kaksi integroitua ryhmää. Toinen integroiduista ryhmistä on esiopetusryhmä, lisäksi päiväkodissa tavanomainen esiopetusryhmä. Muina tukitoimina on käytössä avustaja kahdella lapsella, joista toinen on integroidussa ryhmässä. Pedagogista tukea tarvitsee yksi lapsi. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen muutosten arvioidaan muuttavan päiväkodille kohdentuvaa tukea, kun suunnitelmissa on muuttaa nykyinen esiopetusikäisten integroitu ryhmä tavanomaiseksi tai pedagogisesti vahvistetuksi ryhmäksi. Päiväkotiin kohdennetaan jatkossa laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan tukea sen lisäksi, että siellä jatkaa yksi integroitu ryhmä. Muut päiväkotiin kohdistuvat tukitoimet ratkaistaan vuosittain lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen tarpeen perusteella. Lapsen arkeen ja varhaiskasvatuspaikan pysyvyyteen sekä lapsen saamaan tukeen Muutoksia tulee; huoli tuen puuttumisesta jos ryhmästä lähtee erityispedagoginen osaaminen. Pystyykö lapsi jatkamaan tuen tarpeensa kanssa samassa päiväkodissa? Nyt jo pula koulutetuista lastentarhanopettajista, lasten tuen tarpeet kasvaa aikuisten koulutustaso laskee. Pahimmillaan lasten kehitys- ja oppiminen hidastuisi/estyisi kun tuki ei kohdennu lapseen. Aikuisten pysyvyyden vähentyminen, vähemmän tukea, koska on vähemmän aikaa aikuisten kanssa. Yleinen tuki heikentyy jos ja kun henkilökunnan resurssit menevät tehostetun tuen lasten tarpeiden huomioimiseen Arki kiireisempää, koska enemmän lapsia per aikuinen. Ajankäyttö intensiivistä lapsiryhmätyötä, valmistelu- ja suunnittelu vähenee, havainnointi kärsii. Yleinen "logistiikka" saattaa vaikeutua. Kasvattajan olisi keskityttävä turvaamaan lasten turvallisuus, joten fokuksessa vain ne "haastavimmat lapset", muiden täytyy toimia itseohjautuvasti. Levottomuus ym. lieveilmiöt mahdollisesti lisääntyvät. Henkilökunta kokee riittämättömyyttä jo nyt palveluohjauksen tultua kuvioihin. Lapsiryhmät ovat jatkuvassa muutoksen paineessa täyttöasteen takia. Henkilökunta tarvitsisi konsultoivan erityislastentarhanopettajan tuen, mutta jos talossa varhaiskasvatuksen erityisopettaja, niin sitä ei jatkossa saisi. Henkilökunta väsyy, jos ei selkeästi varattavissa aikaa suunnittelulle ("kiinnipidot" jne. estävät lähtemästä). Erityispedagogiikan osaaminen lastentarhanopettajan koulutukseen pakollinen tämän muutoksen myötä.

8 8 (15) Tuleeko muut tehtävät tehtyä riittävän hyvin. Oltava paikalla koko ajan eikä lippulappuisille aikaa. Tuki heikentyy, kun talosta lähtee erityislastentarhanopettaja. Jos ja kun vauhtia ja vaarallisia tilanteita jatkossa enemmän, tyytymättömyys kasvaa ja vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön ei olisi riittävästi aikaa. Spontaanit keskustelut on jätettävä tällöin vanhempien kanssa pois. Nämä juuri ovat olleet hedelmällisiä tehostetun tuen lasten vanhempien kanssa luottamuksen kasvattamiseksi? Huoltajille annettu "perhetyön määrä ja tuki" pienenee. Annetaanko etänä esim. s-postilla, koska oltava läsnä ryhmässä. Varhaiskasvatuksen osaamattomuus erityispedagogisissa kysymyksissä vanhempien tukena alenee. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa vaikeutuu koska ei lastentarhanopettajan omaa osaamista. Tilat loppuvat kesken, koska pieniin tiloihin ei voi kasvattaa ryhmäkokoa. Tällöin henkilökuntaa vähennetään esim. kahden kasvattajan ryhmässä, 14 lasta, joista monella tuen tarve. Avustajaresurssi välttämätön. Jakotiloja ei ole nytkään, ja mahdollisuudet porrastaa ja jakaa lapsiryhmää heikkenevät, jos aikuisia vähemmän. Tilarajoitteet on otettava yksikkökohtaisesti huomioon. Yhteistyö heikkenee vaikka lastentarhanopettaja olisi yhteydessä. Tarvittaisi erityispedagogista mallitusta, ja pohdituttaa, minkä verran kolmen eri yksikön varhaiskasvatuksen erityisopettaja pystyy tätä arjessa antamaan. Hetken silloin hetken tällöin eli pysyvyys ja jatkuvuus kärsivät. Lisääntyvä yhteistyötarve (koska pätevyydet alenevat) kasvaa, jolloin sekin aika on lapsiryhmästä pois. Johtajilla oltava erityispedagogista osaamista, jotta voivat tukea henkilökuntaa muutoksessa ja arjessa. Johtajat vähemmän paikalla kun työt lisääntyvät? Varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja johtajan yhteistyön pysyvyyden mahdollistaminen on tärkeää. Millaisia osaamisen kehittämistarpeita muutokset aiheuttavat? Henkilökunnan lisäkoulutus, erityispedagogiikka aineeksi jo lastentarhanopettajan opintoihin. Muuta huomioitavaa? Epäpätevien työntekijöiden määrä kasvaa. Kun ei ole pedagogista koulutusta, miten työntekijä pystyy vastaamaan lasten erilaisiin tarpeisiin? Ryhmänhallintataidot olemattomat jo nyt osalla kentällä toimivilla epäpätevillä ja tähän kun lisätään erityispedagogiset vaatimukset, soppa on valmis. On lapsia, jotka eivät kykene olemaan normiryhmissä/isoissa lapsiryhmissä Aallonhuipun päiväkoti, Espoonlahti Aallonhuipun päiväkodissa on 47 lasta, iältään 3-6-vuotiaita. Päiväkodissa on kolme lapsiryhmää, joista kaksi integroitua ryhmää. Toisessa integroidussa ryhmässä järjestetään esiopetusta. Toisessa integroidussa ryhmässä on normaalin henkilöstön lisäksi ryhmäavustaja. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen muutosten arvioidaan muuttavan päiväkodille kohdentuvaa tukea, kun suunnitelmissa on muuttaa toinen integroitu ryhmä tavanomaiseksi tai pedagogisesti vahvistetuksi ryhmäksi. Päiväkotiin kohdennetaan jatkossa tarpeen mukaan laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan tukea sen lisäksi, että siellä jatkaa yksi integroitu ryhmä. Muut päiväkotiin kohdistuvat tukitoimet ratkaistaan vuosittain lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen tarpeen perusteella.

9 9 (15) Lapsen arkeen ja varhaiskasvatuspaikan pysyvyyteen sekä lapsen saamaan tukeen Aallonhuipussa on ollut jatkumo varhaiskasvatuksesta esiopetukseen, jolloin lapsi on voinut olla tarvittaessa tuen piirissä integroidussa erityisryhmässä kolmevuotiaasta kouluikään asti. Pysyvyys on edesauttanut lasten kasvua, kehitystä ja oppimista. Uusien järjestelyjen myötä lapselle kohdistettu tuki vähenee. Aikuisen tuki vähenee, onko henkilökunnalla riittävästi osaamista? Lapsen yksilöllinen huomiointi vähenee. Varhaisen tuen huomaaminen ja saanti vähenee ison ja vaativan lapsiryhmän takia. Tukea tarvitsevien lasten ohjaukseen käytetty aika on muulta lapsiryhmältä pois. Miten taataan tasapuolinen varhaiskasvatus kaikille On mahdollista, että ryhmässä on laaja kirjo tukea tarvitsevia lapsia ja miten henkilökunta ehtii paneutua lapsiin, jos ryhmässä on esim. ADHD, autismin kirjoon kuuluva, kielellinen erityisvaikeus. Maahanmuuttajalasten määrä ryhmissä kasvaa paljon ja he työllistävät myös henkilökuntaa Uusien lapsien tuen tarpeen kartoitus ja niihin huolellinen perehtyminen (esim. ryhmässä ei ole koskaan ollut autismin kirjon tai ADHD lasta). Ryhmän kasvatusvastuullisilta kuluu paljon aikaa haltuunottoon sekä tuen tarpeen toteuttamiseen. Miten muut lapset? Laskennallisesti ja teoriassa laaja-alainen varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja talon integroidun ryhmän erityisopettaja voisivat riittää tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin. Käytännössä ja arjen tuntien henkilökunnan tuen tarpeet ovat moninkertaiset. Avustavan henkilökunnan saatavuus? Yhteistyön määrä tulee tavallisissa ryhmissä lisääntymään huomattavasti. Tuentarpeisten lasten mukanaan tuomat ilmiöt, esim. lyömiset, ruma kielenkäyttö, rituaalikäyttäytyminen, äänenkäyttö/huutaminen, täytyy käydä muiden lasten vanhempien kanssa myös läpi. Maahanmuuttajaperheiden huoltajille näiden asioiden läpikäyminen on todella työlästä ja aikaa vievää. Sekä tukea tarvitsevien että tavallisten lasten vanhempien odotukset varhaiskasvatusta kohtaan ovat korkealla. Henkilökunnan kuormittava tilanne lapsiryhmässä tulee minimoimaan huoltajille annettavaa tukea. Tukea tarvitsevat lapset hyötyvät pienryhmätiloista, joita ei ole enempää yksikössämme tarjolla. Pienryhmätyöskentely vaatii myös riittävästi henkilökuntaa ja avustavia henkilöitä ei ole. Tunnistetaan ja tiedetään tarve ja hyöty tukea tarvitsevien lasten kasvun ja kehityksen toteuttamisessa, mistä aika näille yhteistyötahoille ja palavereille? Yhteistyö edellyttää valmistautumisen, keskustelun sekä tiedon jakamisen tiimille. Ryhmien muodostaminen vaatii valtavan hyvää yhteistyötä palveluohjauksen kanssa, jotta tiedetään sijoitettavasta lapsesta kaikki olennainen tieto. Tämä vaatii huolellista hakemuksiin perehtymistä. Johtamistyössä iso kysymys on henkilökunnan työn kuormittavuudesta huolehtiminen. Siirtymävaiheeseen ei ole varattu tarpeeksi aikaa ja valmistelussa on vielä liikaa avoimia kysymyksiä. Huoltajia ei ole informoitu uusista muutoksista, henkilökuntaa ei ole koulutettu inkluusio ajatukseen, erityisopettajien työnkuvat ovat auki, erityisopettajien johtamisen rakenne on ihan auki Millaisia osaamisen kehittämistarpeita muutokset aiheuttavat

10 10 (15) Jatkuva peruskoulutus inkluusio ajatuksesta koko henkilökunnalle. Vahva perehdytys eri tuen tarpeen problematiikkaan ja riittävä resursointi, että koulutuksiin on mahdollista osallistua. Kaikissa kokopäiväryhmissä pitäisi olla kaksi lastentarhanopettajaa. Muuta huomioitavaa? Varahenkilöiden määrää tulisi lisätä, jotta edellä mainitut koulutustarpeet voivat toteutua. Huolellinen valmistelu kohti tätä uutta muutosta olisi olennaista, aikataulun tarkistaminen vastaamaan tavoitteita. Yläkartanon päiväkoti, Espoonlahti Yläkartanon päiväkodissa on 95 lasta, iältään 1-6-vuotiaita. Päiväkodissa on viisi lapsiryhmää, joista kaksi on esiopetusryhmiä. Tukitoimina on käytössä päiväkodin oma resurssierityislastentarhanopettaja ja avustaja yhdellä lapsella. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen muutokset muuttavat päiväkotiin kohdistuvia erityispedagogisia resursseja jonkin verran, kun nykyisen vain Yläkartanon päiväkodin käytössä olevan resurssierityislastentarhanopettajan tukea jakamaan tulee muita varhaiskasvatuksen toimipaikkoja laajaalaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan työskentelytavalla. Muut päiväkotiin kohdistuvat tukitoimet ratkaistaan vuosittain lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen tarpeen perusteella. Lapsen arkeen ja varhaiskasvatuspaikan pysyvyyteen sekä lapsen saamaan tukeen? Integroitujen ryhmien väheneminen tuo tavallisiin lapsiryhmiin haastetta. Positiivista on, että varhaiskasvatuspaikan pysyvyys ja löytyminen omalta lähialueelta on taattu. Henkilökunnan huomion/resurssin kohdentuminen haastaviin lapsiin vähentää muiden lasten kohtaamista ja kokonaisvaltaista läsnäoloa. Lapset oppivat luontaisesti kohtaamaan erilaisuutta. Oppimisen kannalta haasteena on esim. turvallisen oppimisympäristön takaaminen Ryhmien muodostamiseen täytyy kiinnittää entistä enemmän huomiota (yksilöllisemmät vasut), pienryhmien muodostamiseen ja tilojen käyttöön pitää paneutua tarkemmin ja uusin innovatiivisin ajatuksin. Pedagogiikan merkitys korostuu. Läsnäolon ja sensitiivisyyden lisääminen on tarpeen. Havainnoinnin osuutta pitää myös lisätä. tähän kaikkeen tarvittaisi enemmän aikaa. Resurssierityislastentarhanopettajan ja hänen vertaisopettajana pitämiensä pienryhmien määrä vähenee. Mallintamisen määrä talossamme vähenee. Vastuu paperitöistä siirtyy enemmän opettajien hartioille, erityisesti esiopetuksen opettajan hartioille. Nopea apu talossamme vähenee. Tällä hetkellä on helppoa, kun resurssierityislastentarhanopettaja on "aina" tavoitettavissa. Yhteydenpito vanhempien kanssa jää "täysin" päiväkodin henkilökunnan harteille. Tarvittaessa toki laajaalainen opettaja on käytettävissä. Laaja-alainen varhaiskasvatuksen erityisopettaja on etäisempi, koska häneen ei törmää parkkipaikalla. (Toisaalta useammat huoltajat tulevat saamaan kontaktin.) Henkilökunnan jaksamisen ja lasten huomioimisen kannalta olisi varmasti välttämätöntä jatkossa saada lisäresursseja esim. avustajista.

11 11 (15) Laaja-alaisella opettajalla säilyy edelleen vastuut terapiapalveluihin päin. Henkilökunnan osuus yhteydenpitoon saattaa kasvaa hieman entisestään. Resurssierityislastentarhanopettajajohtajan työparina on ollut hyvä toimia, tämä yhteys jakaantuu nyt usean eri yksikön välille, joten yhteistyö vähenee, ikävä kyllä. Millaisia osaamisen kehittämistarpeita muutokset aiheuttavat? Koulutusta tarvitaan inkluusion sisäistämiseen. Koulutusta tarvitaan haasteiden eli erilaisten tilanteiden ja lasten tuen tarpeiden tunnistamiseen ja niiden kanssa työskentelyyn. Tunnetaitokoulutusta. Havainnointikoulutusta Muuta huomioitavaa Suunnitteluajan tärkeys! Kirstin päiväkoti, Espoon keskus eteläinen palveluyksikkö Kirstin päiväkodissa on 120 lasta, iältään 1-6-vuotiaita. Päiväkodissa on seitsemän lapsiryhmää, joista yksi integroitu ryhmä, yksi pedagogisesti vahvistettu ryhmä sekä yksi esiopetusryhmä. Muina tukitoimina on käytössä yhteinen resurssierityislastentarhanopettaja toisen toimipaikan kanssa. Avustajia on kolme, joista yksi yhdellä lapsella tavanomaisessa ryhmässä, yksi pedagogisesti vahvistetussa ryhmässä ja yksi esiopetusryhmässä tämän sekä toisen päiväkodin yhteisenä resurssina. Kolme lasta tarvitsee pedagogista tukea. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen muutosten vaikutusta päiväkodin lapsille järjestettävään tukeen on vaikea arvioida, koska tuen tarpeet ovat tällä hetkelläkin hyvin monimuotoisia. Joka tapauksessa integroidun ryhmän toiminta jatkuu ja päiväkodille suunnataan laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan tukea, joka korvaa nykyisen resurssierityislastentarhanopettajan antaman tuen. Muut päiväkotiin kohdistuvat tukitoimet ratkaistaan vuosittain lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen tarpeen perusteella. Lapsen arkeen ja varhaiskasvatuspaikan pysyvyyteen sekä lapsen saamaan tukeen Tuki tulee lähemmäksi lasta, erityisesti, jos taloon tulee laaja-alainen varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Talossa oleva laaja-alainen pystyisi nopeammin havainnoimaan lapsia. Tässä mallissa lapsen ei tarvitsisi vaihtaa päiväkotia vaan tuki tulisi lapsen luo. Toisaalta lapsi, joka olisi isossa 22 lapsen ryhmässä, saako hän riittävästi tarvitsemaansa tukea? Varhainen puuttuminen, laaja-alainen varhaiskasvatuksen erityisopettaja tuntisi paremmin lapset Odotetaan mallittamista esim. vuorovaikutuskerhot, musiikkipedagogiikka. Vaatii tosi paljon henkilökunnan sitouttamista ja tiedonjakamista -> hyvä asia. Laaja-alainen varhaiskasvatuksen erityisopettaja toisi varmuutta, turvaa ja apua. Laaja-alainen varhaiskasvatuksen erityisopettaja helpottaisi vasujen ym. täyttämistä kasvattajien tukena. Henkilökunnan pitäisi havainnoida enemmän, mahdollisesti lisäpalavereja. Mallittaminen, ohjeet. On matalampi kynnys kysyä tukea talossa olevalta laaja-alaiselta. Tiedon saa nopeammin. Tuntisi paremmin vanhemmat, ei olisi niin pelottava. Tämä olisi erityisen tärkeää monikulttuurisille vanhemmille sekä tuentarpeisten lasten vanhemmille.

12 12 (15) On matala kynnys keskusteluun varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Lasten kasvun ja oppimisen tuen asiat olisivat arkipäivää. Tuttu henkilö eikä konsultoiva erityislastentarhanopettaja, joka vierailee satunnaisesti talossa. Ryhmän jakaminen pienryhmiin helpottuisi silloin kun laaja-alainen varhaiskasvatuksen erityisopettaja paikalla ryhmässä. Tieto-taito yhteistyön tekemisestä on varhaiskasvatuksen erityisopettajalla hallinnassa. Tietää mitä milloinkin pitää tehdä (esim. esiopetuksen asiat). Tuttuja yhteistyökumppaneita varhaiskasvatuksen erityisopettajalle, hän tuntee verkostot. Pelko työparityöskentelyn heikentymisestä. Voiko johtajan ja mahdollisesti kahden talossa toimivan laajaalaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan yhteistyö mennä pirstaleiseksi? Millaisia osaamisen kehittämistarpeita muutokset aiheuttavat? Aika näyttää, tarvitaanko erilaista osaamista kuin nyt. Muuta huomioitavaa? Toivotaan että vaikuttaisi positiivisesti ja että jokainen talo saisi tarvitsemansa tuen. Pelottaa isot ryhmät ja onko tuki oikeasti riittävää. Taimitarhan päiväkoti, Espoon keskus pohjoinen palveluyksikkö Taimitarhan päiväkodissa on 56 lasta, iältään 1-5-vuotiaita. Päiväkodissa on neljä ryhmää, ei esiopetusta. Päiväkodin lapsille ei ole kohdennettu rakenteellisia tukitoimia, pedagogista tukea tarvitsee kolme lasta. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen muutosten arvioidaan lisäävän päiväkodille kohdentuvaa tukea, kun päiväkodille kohdennetaan laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan tukea. Lapsen arkeen ja varhaiskasvatuspaikan pysyvyyteen sekä lapsen saamaan tukeen? Lapsen arkeen ja varhaiskasvatuspaikan pysyvyyteen: Lapsi voi jatkaa tutussa viitekehyksessä tuttujen kavereiden ja aikuisten kanssa, tuki tuodaan osaksi lapsen arkea. Lapsen saamaan tukeen: Tuki olisi oikea-aikaisempaa ja ennakointi olisi helpompaa. Keskusteluyhteys varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa lähempänä arkea ja kynnys varhaisen puuttumisen madaltuu. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja on osa päiväkodin pedagogista yhteisöä ja väestövastuuperiaatteen mukaisesti kaikki lapset ovat jonkun varhaiskasvatuksen erityisopettajan "alla", joten toivottavasti tämä mahdollistaa sen, että vanhemmat eivät enää voi kieltää henkilökuntaa yhteistyöstä varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa lapsen asioihin liittyen. Muutokset vaikuttavat siten, että tuki on säännöllistä, kohdistettua ja osana lapsen arkea. Kasvattajien toimintaa tukee varhaiskasvatuksen erityisopettajan konkreettinen osallistuminen ja mallintaminen. Menetelmien opetuksen mahdollisuus ja mallintaminen lisääntyy. Toiminnan tulee olla jäntevästi suunniteltua, siirtymätilanteissa pitää olla hyvä suunnitelma miten tuen tarpeessa olevien lasten kanssa toimitaan. Toiminnan tulee olla vahvasti pienryhmäpainotteista. Henkilökunnan osaaminen lisääntyy, kun varhaiskasvatuksen erityisopettajat ovat lähempänä arkea ja jakavat osaamistaan.

13 13 (15) Kasvatusyhteistyön jakautuminen ryhmän henkilökunnan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan kesken lisääntyy, kun hän on lähellä lasta, kohtaa mahdollisesti myös enemmän vanhempia arjen tilanteissa Tuki lisääntyy, varhaiskasvatuksen erityisopettajan konsultaatiomahdollisuudet lisääntyvät. Kynnys varhaiskasvatuksen erityisopettajan antamaan tukeen madaltuu, hän on lähempänä huoltajia. Vaikuttaa toivottavasti positiivisesti prosesseihin ja kasvatusyhteistyöhön Ks. edellinen vastaus. Lisääntyy toivottavasti, kynnys madaltuu Tilojen suunnittelussa pitää ottaa pienryhmätoiminta huomioon. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien toimintamateriaalin säilyttämiseen ja tekemiseen tulee olla kunnolliset tilat ja välineet, myös oma puhelin ja tietokone. Yksiköiden käyttö- ja täyttöasteiden seurannassa pitää olla mahdollisuus keskusteluun. Esimiehen pitää voida keskustella aluepäällikön kanssa talon täyttämisestä, jos yksikköön on jo sijoitettu tai ollaan sijoittamassa tuen tarpeessa olevia lapsia tai muuten lisää lapsia. Pitäisi olla mahdollisuus pienentää ryhmäkokoa, jos ryhmässä on esim. 2-3 tuen tarpeessa olevaa lasta, vaikka ei olisi kriteereitä vielä saada pedagogisesti tuettua ryhmää. Yhteistyö on tiivistä niiden yksiköiden välillä, joilla on yhteinen varhaiskasvatuksen erityisopettaja varsinkin, jos hänen työnsä jakautuu useamman esimiehen yksiköihin. Esimerkiksi aikataulujen laatiminen. Yhteistyö palveluohjauksen, esimiehen ja päällikön kesken tulee olla tiivistä, kun mietitään lasten sijoitteluja, jotta tuentarpeisten tuki mahdollistuu jatkossakin. Ryhmiä ei voi täyttää liian täyteen, jos ryhmässä on tuen tarpeessa olevia lapsia. Johtaja saa työnsä tueksi ja työpariksi erityispedagogiikan osaajan. Alueella tulee olla kiinteä ja avoin keskusteluyhteys niiden esimiesten kesken, joilla on yhteinen varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Millaisia osaamisen kehittämistarpeita muutokset aiheuttavat Miten varhaiskasvatuksen erityisopettajalle järjestetään aika inklusoida vahva erityispedagoginen osaamisensa ryhmien henkilökunnalle. Muuta huomioitavaa Toivomme, että kaikki suhtautuvat tähän muutokseen avoimin mielin ja että pidämme kaikki edelleen mielessä työn kohteen, lapsen. Aikuiset sietävät ja kestävät muutoksia paremmin kuin lapset, ja heidän tehtävänsä on sopeuttaa toimintansa vastaamaan lasten tarpeisiin. Hösmärin päiväkoti, Espoon keskus eteläinen palveluyksikkö Hösmärin päiväkodissa on 113 lasta, iältään 1-6-vuotiaita. Päiväkodissa on kuusi lapsiryhmää, joista yksi esiopetusryhmä ja yksi integroitu ryhmä. Päiväkodilla on lisäksi tukitoimena käytössä resurssierityislastentarhanopettaja, joka vastaa kahdessa ryhmässä olevien kehityksen, kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten tuesta. Resurssierityislastentarhanopettaja vastaa myös toisen päiväkodin kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen lapsista. Lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen muutokset voivat muuttaa päiväkotiin kohdistuvia erityispedagogisia resursseja jonkin verran, jos nykyisen resurssierityislastentarhanopettajan tukea jakamaan tulee useampia varhaiskasvatuksen toimipaikkoja laaja-alaisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan työskentelytavalla. Integroidun ryhmän toiminta jatkuu. Muut päiväkotiin kohdistuvat tukitoimet ratkaistaan vuosittain lasten kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen tarpeen perusteella. Lapsen arkeen ja varhaiskasvatuspaikan pysyvyyteen sekä lapsen saamaan tukeen? Teoriassa pysyvyyden pitäisi parantua varhaiskasvatuspaikan suhteen. Integroidussa ryhmässä olevat esiopetusikäiset lapset siirtyvät muiden lasten mukana isoon esiopetusryhmään, tällöin pysyvyys heikke-

14 14 (15) nee. (tulee yksi vaihdos lisää) Ne lapset, jotka eivät ole saaneet runsaasti tukea, he saavat enemmän tukea (konsultoiva erityislastentarhanopettaja vs. uusi malli). Ne, jotka ovat saaneet paljon tukea esim. integroitu ryhmä tai resurssierityislastentarhanopettajan tuki nämä lapset saavat vähemmän tukea (resurssierityislastentarhanopettaja vs. uusi malli). Resurssierityislastentarhanopettajatuki on mahdollistanut pitkäjänteistä, tavoitteellista, säännöllistä tukea, pitkäjänteinen huoli, on, että varhaiskasvatuksen erityisopettajan myötä tämä ei enää toteudu ainakaan niin hyvin. Normaaliuden rajojen väljentyminen ja erilaisuuden sietäminen kasvaa. Jos erilaisuus nähdään rikkautena, se luo positiivista ilmapiiriä. Tämä kaikki edellyttää sitä, että ryhmä koot ovat riittävän pieniä ja siellä on riittävästi aikuisresurssia, että voidaanko erilaisuus ottaa hyödyksi vai onko siitä enemmän haittaa. Lapsen tuen tarpeista riippuen, kuinka paljon hyötyy tai ei hyödy isosta ryhmästä. Alussa tuki heikkenee, vie aikaa, resursseja ja voimavaroja, niin päiväkodin henkilökunnalta, vanhemmilta kuin lapsilta, kun haetaan uusia työtapoja. Lasten oppimiseen vaikuttaa paljon resurssien määritteleminen. Pohdittavaa, että kaikki ryhmän lapset saavat itselleen riittävästi riittävän kehittävää toimintaa. Pitää muistaa huomioida lapset, joilla on tuen tarvetta ja joilla ei ole tuen tarvetta. Tulee monimutkaisemmaksi, kun on enemmän yhteistyötahoja, joiden kanssa pitää palaveerata lasten asioista. Mistä aika palavereihin? Toisaalta voi mahdollistaa pulmien varhaisemman havaitsemisen ja niihin puuttumisen. Millä perusteella inkluusiossa tehostetun tuen lapset sijoitetaan eri ryhmiin? Miten varmistetaan, että ryhmissä olevan henkilöstön osaaminen riittää lapsen kehityksen, kasvun ja oppimisen tukeen? Tarvitaan lisää erilaisia oppimisen ja pienryhmäntoiminnan muotoja, jotta voidaan vastata muuttuviin tarpeisiin. Lapsiryhmissä on luvallisempaa tulla tietoiseksi siitä, että ryhmässä on niitä lapsia, jotka sitovat yhden aikuisen ja tällöin muiden aikuisten pitää ottaa loppuryhmä haltuun. Kysymyksenä herää: Miten rakenteissa mahdollistetaan arviointi ja resurssien tasaaminen kesken vuotta?. Tähän tarvitaan välineitä ja keinoja sekä mahdollisuus muutoksen toteuttamiseen. Kuka määrittelee milloin se tulee ja paljonko se saa maksaa? Vaatii ammattilaisilta yhä enemmän osaamista ja koulutusta sekä jaksamista, kun ryhmiin tulee yhä tarvitsevampia lapsia. Tavoitteita joudutaan laskemaan koko ryhmän osalta, koska kaikkea toimintaan ei pysty eriyttämään tai toteuttamaan kaikkien lasten kanssa. Opettajat tarvitsevat paljon lisää suunnitteluaikaa, palaveriaikaa eri yhteistyö tahojen kuten (varhaiskasvatuksen erityisopettajan) kanssa, miten suunnitella ja toteuttaa toimintaa lapsiryhmässä. Lapsiryhmiin tarvitaan myös lisää henkilökuntaa ja pätevää sellaista, jotta laadukas varhaiskasvatus voi toteutua. Ryhmän ohjaus - ja organisaatio taitojen merkitys henkilökunnalla kasvaa. Pienryhmien koot kasvavat, kun resurssierityislastentarhanopettajan tuki lähtee. Tulee olemaan haastavampaa, koska lapsia, joilla on paljon haasteita, tulee ryhmiin ja henkilökunnalla ei ole osaamista toimia heidän kanssaan. He tarvitsevat paljon lisää koulutusta, säännöllisiä lomia, että voivat nollautua yhä vaativammassa työssä. Lisää suunnitteluaikaa, jotta uudet työtavat ja asiantuntemus voidaan ottaa käyttöön ja harjoitella sitä sekä puhua siitä. He tarvitsevat mahdollisuuden arvioida uutta toimintamallia ja muuttaa sitä tarpeen mukaan. He tarvitsevat väylän, josta saada lisätukea lapsille, jotka eivät pärjääkään inkluusiossa yrityksistä huolimatta. Henkilökunnan tulee toiminnassa osata muuttaa lapsen yksilölliset tarpeet ryhmätoiminnaksi Vaatii paljon lisää aikaa palavereihin ja keskusteluun, yhteistyön tekemiseen eri ammattilaisten kanssa. Yhteistyötahojen moninaistumisen myötä laadulliset, että määrälliset työt lisääntyvät esim. erilaiset palaverit. Mistä se aika otetaan palavereihin ja keskusteluihin? Integroidussa ryhmässä toimivan varhaiskasvatuksen erityisopettajan ajankäytön jakaminen suhteessa ryhmässä työskentelyyn, miten se toteutuu, se huolestuttaa? Uusien käytäntöjen ja oppien omaksuminen vaatii aikaa. Lapsille on hyvin kuormittavaa, kun ryhmässä ravaa eri ihmisiä eri päivinä, toisaalta ryhmää kuormittaa myös henkilökunnan poissaolot. Jos tulee 2 kasvattajan ryhmiä, on hyvin vaikea olla poissa tai lähteä koulutuksiin, koska toinen jää aina yksin lapsiryhmän kanssa tai joutuu yhdistymään muihin ryhmiin, jolloin ryhmäkoko kasvaa yhtä suureksi tai suuremmaksi kuin 3 kasvattajan ryhmässä Tavallisissa ryhmissä, joilla on ollut konsultoivan erityislastentarhanopettajan tuki, aikuisten saama tuki erityisopettajalta lisääntyy, jos varhaiskasvatuksen erityisopettajalla on kohtuullinen työkenttä. Varhais-

15 15 (15) kasvatuksen erityisopettajan muut tehtävät vaikuttavat siihen, miten paljon hän on kentällä ja ryhmien henkilökunnan käytettävissä. Työnohjauksen merkitys vahvistuu, mutta onko sitä mahdollista saada? Sillä nyt ei ole muuta kuin kriisissä. Sitä tarvitaan huomattavasti enemmän, sitä pitää johtaa ja ohjata ja siihen pitää varata enemmän aikaa, jotta kaikki eivät uuvu kohtuuttoman työtaakan alle. Miten mahdollistetaan henkilökunnan riittävä koulutus? Miten mahdollistetaan henkilökunnan jaksaminen? Mitä jos kesken vuotta huomataan, että johonkin ryhmään on inkluusion myötä tullut liikaa tehostetun tuen lapsia, eikä siellä enää pärjätä? Mitkä ovat henkilökunnan mahdollisuudet vaikuttaa asiaan? Varhaiskasvatuksen erityisopettajan pitäisi olla tuentarpeisten lasten vasu- ja leops- keskusteluissa, samoin työstössä olevien lasten palavereissa. Joittenkin lasten vanhempien kanssa yhteistyö voi olla helpompaa, kun lapsi voi jäädä ryhmään, vaikka tuen tarve myönnettäisiinkin. Vanhemmille pitää perustella enemmän toimintaa ja avata, miksi tehdään asioita ja mitä hyötyä siitä on lapselle ja että yritämme parhaamme, mutta aina ei voi mitään. Mikä on perheen vastuu muutoksessa? Jos varhaiskasvatuksen erityisopettaja on ryhmässä sellaisella aikaikkunalla, kun vanhemmat tuovat tai hakevat lasta, vanhempien on mahdollista tavata häntä matalammalla kynnyksellä. Esim. jos heillä on huolta omasta lapsesta, vaikka lapsi ei olisi tuen piirissä. Resurssierityislastentarhanopettajan poistuminen vaikuttaa pysyvämmän tuen poistumiseen. Päiväkodin tilat rajoittavat mahdollisuutta pienryhmätoimintaan tai vain kahden kasvattajan ryhmissä toimimiseen. Kaikkien pitää olla tietoisia kuka tekee ja mitäkin esim. minkälaisen tuen tuottaminen ja järjestäminen on kenenkin vastuulla. Pyritään välttämään päällekkäistä työtä. Yhteistyötä tulee tosi paljon enemmän, koska tuentarpeisia lapsia on enemmän ja heidän kanssaan asioivia tahoja on lisää. Kun tuki tulee lapsen luokse, se tuo mukanaan paljon lisää palavereja, joista saadaan vinkkejä asiantuntijoilta lapselle tarjottavaan tukeen, sitten nämä tiedot pitäisi sisällyttää ryhmän pedagogiseen toimintaan ja saada muu tiimi sitoutumaan näihin toimintatapoihin. Palavereissa pitäisi olla lapsen hoitavat tahot ja ryhmän lastentarhanopettaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan pitäisi tuntea lapsi ja lapsiryhmä, jotta hän voisi tukea henkilökuntaa lapsen yksilöllisten tuen tarpeiden huomioimisessa ryhmäkasvatuksessa. Johtamistyö moninaistuu, lisääntyy, yhteistyötahot lisääntyvät esim. tuen suunnitteluryhmät yms. Palaverit. Jos johtajalta poistuu resurssierityislastentarhanopettaja henkilökunnasta, eikä varhaiskasvatuksen erityisopettaja tule hänen alleen, työkuorma vähenee. Alueellisen yhteistyön merkitys suurenee ja esim. koordinoivan erityisopettajan, asiantuntijan ja päällikön pitäisi tuntea aluetta ja sen erityispiirteitä paremmin. Pienalue yhteistyön pitää runsastua, jotta käytännön järjestelyt ovat mahdollisia. Pedagogista johtamista voisi täsmentää, jotta vastuut ovat selkeitä ja osaaminen tulee hyödynnettyä. Muutoksen johtaminen ja muutoksen arviointi ovat johtajan tehtäviä. Siihen tarvitaan työkaluja ja työnohjausta hallinnolta ja aikaa. Millaisia osaamisen kehittämistarpeita muutokset aiheuttavat Lisää erityispedagogista osaamista koko henkilökunnalle, lapsen tarpeisiin vastaamista isossa ryhmässä, ryhmätoiminta menetelmiä, vinkkejä, miten toteuttaa ryhmämuotoista tukitoimintaa, lisää osaamista välineiden ja materiaalien käyttämiseen konkretisointia, mallittamista ryhmätoiminnassa, koko tiimiä pitää kouluttaa, pitää oppia näkemään lapsiryhmän tarpeet, jotta osaa ottaa apuvälineitä ja materiaaleja käyttöön. Asiantuntijaverkoston hallinta ja yhteistyötaitojen kehittämistä sekä uusien prosessien hallinta. Näihin tarvitsee koulutusta, että osaamme toimia. Muuta huomioitavaa Oli sittenkin aika haastava tehtävä tämän kokoaminen olisi vaatinut enemmän aikaa keskustelulle. Käyty keskustelu oli antoisaa. (päiväkodin johtajan kommentti).