- PDF Ilmainen lataus

Transkriptio

1 Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen Toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäminen Itä-Uudellamaalla/Sitoumus yhteisen campusalueen suunnittelun aloittamiseksi / Ordnande av yrkesutbildning på andra stadiet i östra Nyland/Förbindelse att inleda planeringen av ett gemensamt campusområde 1132/ /2015 KH 133 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja/bildningsdirektör Kurt Torsell Itä-Uudellamaalla toimii tällä hetkellä neljä ammatillisen koulutuksen järjestäjää: Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Amisto), Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland (Inveon), Oy Porvoo International College Ab (Point College) sekä Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab (Prakticum). Yleissivistävää lukiokoulutusta järjestävät lisäksi Askolan kunta, Loviisan kaupunki, Porvoon kaupunki sekä Sipoon kunta. Askolan kunnassa on vain suomenkielistä lukiokoulutusta. Loviisassa, Porvoossa ja Sipoossa lukiokoulusta annetaan suomen- ja ruotsikielisenä. Kuntarakenneselvitystyön väliraportissa, jonka Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Sipoon valtuustot hyväksyivät keväällä 2014, on nostettu esiin Itä-Uudenmaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen hajanaisuus. Valtuustojen hyväksymässä väliraportissa esitetään järjestämisverkon tiivistämistä, jotta voidaan turvata toisen asteen koulutuksen laadukas ja kustannustehokas alueellinen tarjonta jatkossa alueen koulutukselliset ja elinkeinoelämän tarpeet huomioiden. Itäisen Uudenmaan alueen koulutuksen järjestäjien yhteisen tilatyöryhmän työskentely käynnistyi kesän 2014 aikana. Työryhmän tavoitteena oli laatia konkreettisia suunnitelmia tiloista ja niiden tarpeista sekä esittää linjanvetoja rahoitusmalleineen päätöksenteon pohjaksi yhteisestä Campuksesta. Campus-suunnittelutyöryhmän raportin mukaan uusia tiloja yhteisessä Campuksessa tarvitaan kiireellisesti. Työsuojelulliset olosuhteet ovat haastavat niin Point Collegessa kuin Inveonissakin. Opiskelijoiden turvallinen oppimisympäristö on ollut tämän hankkeen keskeinen päämäärä. Ammatillisen koulutuksen järjestäminen ja sen jatkuminen alueella sekä koulutuksen järjestämislupien saamisen varmistaminen alueelle edellyttää muun muassa, että järjestäjällä on tarjota opiskelijoille asianmukaiset, turvalliset ja terveelliset tilat.

2 Joulukuussa 2014 Porvoon kaupunki, Loviisan kaupunki, Askolan kunta, Lapinjärven kunta, Myrskylän kunta, Pukkilan kunta sekä Sipoon kunta tilasivat selvityksen BDO Consulting Oy:ltä (selvitysmiehet Seppo Lyyra ja Timo Kasper). Selvityksessä kuvattiin toisen asteen koulutuksen yhteistyövaihtoehtoja, vaihtoehtojen suhdetta opetus- ja kulttuuriministeriön antamiin ohjeisiin sekä vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia. Joulukuussa 2014, kun selvitys käynnistyi, opetus- ja kulttuuriministeriö oli ilmoittanut, että koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan niin, että uudet luvat tulevat voimaan vuoden 2017 alussa. Ennakkotiedon mukaan (OKM/2/591/2015) järjestämislupahakemukset olisi pitänyt jättää opetus- ja kulttuuriministeriöön Toimilupauudistus kaatui sivistysvaliokunnassa , joten järjestämislupia ei tarvitse hakea uudelleen ilmoitettiin, että myös lukioiden ja ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus jää toteutumatta. Useimmat itäisen Uudenmaan alueen kunnat ovat omistajina monessa eri koulutuksenjärjestäjäorganisaatiossa. Sipoon kunnan näkökulmasta on arvioitava omistajapoliittisia linjauksia toisen asteen ammatillisen koulutuksen suhteen. Uudistetun kuntalain mukaan kunnan tulee myös huomioida kunnan taseeseen kertynyt alijäämä, joka tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta. Alijäämän kattamisvelvollisuus ja arviointimenettely on laajennettu koskemaan myös kuntayhtymiä. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa kunnan on huomioitava kuntayhtymiensä taloudellista tilannetta. Kunnan eikä muidenkaan kuntien ole nykylainsäädännön mukaan välttämätöntä olla osana koulutuksen järjestäjää, sillä kunnilla ei ole järjestämisvelvollisuutta ammatilliseen koulutukseen. Itä-Uudenmaan koulutuksenjärjestäjäorganisaatioiden lisäksi Sipoon kunta on myös jäsenenä KEUDAssa (Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä) sekä omistajana Prakticumissa (Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen). Sipoon kunnanhallituksen pitämän kokouksen yhteydessä käytiin periaatekeskustelu Itä-Uudenmaan toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta ja Sipoon kunnan linjauksista. Keskusteluun osallistuivat kunnanhallituksen jäsenet ja oppilaitosten päättävissä elimissä kuntaa edustavat luottamushenkilöt. Tilaisuudessa sovittiin seuraavista periaatelinjauksista: Toiminnan järjestäminen ja tilahallinnointi tulisi järjestää erikseen. Tilakysymys tulisi ratkaista ensin. Campuksen rakentaminen tulee toteuttaa ilman

3 kuntarahoitusta. Campus-alueen tilankäyttö tulisi suunnitella mahdollisimman kustannustehokkaasti ja synergiamahdollisuudet huomioiden. Koulutusta tulisi järjestää erikseen kieliryhmittäin niin, että Point Collegen erityispiirre (kolmikielisyys) huomioidaan. Jolleivat yllä olevat periaatteet toteudu, sovittiin, että Sipoon kunnalla on vaihtoehtoinen etenemissuunnitelma: Jollei yllä mainittua tilaratkaisua löydy, Sipoo haluaa aloittaa neuvottelut vetäytymisestä nykyisistä koulutusorganisaatioista. Jollei kielipohjaista koulutuksen järjestämisratkaisua löydy, Sipoo ehdottaa, että Porvoo ottaa kokonaisvastuun toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisestä. Sivistysvaliokunnan lausunto Sivistysvaliokunta on antanut seuraavan lausunnon Sipoon kunnan linjauksista, jotka koskevat toisen asteen ammatillista koulutusta Itä-Uudellamalla: Toiminnan järjestäminen ja tilahallinnointi tulisi järjestää erikseen. Tilakysymys tulisi ratkaista ensin. Campuksen rakentaminen tulee toteuttaa ilman kuntarahoitusta. Campus-alueen tilankäyttö tulisi suunnitella mahdollisimman kustannustehokkaasti ja synergiamahdollisuudet huomioiden. Koulutusta tulisi järjestää erikseen kieliryhmittäin niin, että Point Collegen erityispiirre (kolmikielisyys) huomioidaan. Jolleivat yllä olevat periaatteet toteudu, Sipoon kunta etenee asiassa seuraavasti: Jollei yllä mainittua tilaratkaisua löydy, Sipoo haluaa aloittaa neuvottelut vetäytymisestä nykyisistä koulutusorganisaatioista. Jollei kielipohjaista koulutuksen järjestämisratkaisua löydy, Sipoo ehdottaa, että Porvoon kaupunki ottaa kokonaisvastuun toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisestä. Lisäksi sivistysvaliokunta toivoo kunnanhallituksen tarkastelevan ensin Sipoon toisen asteen ammatillisen koulutuksen strategiaa ja linjaavan mm., miten Sipoo osallistuu koulutuksen eri järjestämisverkkoihin. Nyt Sipoo on mukana useissa koulutusta järjestävissä organisaatioissa ja on syytä tarkastella eri vaihtoehtojen mielekkyyttä. Kun strategia ja linjaukset on tehty, Sipoon kunnan ratkaisut arvioidaan oppilaitoskohtaisesti erikseen ja mahdollisille toimenpiteille asetetaan aikarajat. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää, että Itä-Uudenmaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisen linjausten tulee olla

4 seuraavat: Toiminnan järjestäminen ja tilahallinnointi tulisi järjestää erikseen. Tilakysymys tulisi ratkaista ensin. Campuksen rakentaminen tulee toteuttaa ilman kuntarahoitusta. Campus-alueen tilankäyttö tulisi suunnitella mahdollisimman kustannustehokkaasti ja synergiamahdollisuudet huomioiden. Koulutusta tulisi järjestää erikseen kieliryhmittäin niin, että Point Collegen erityispiirre (kolmikielisyys) huomioidaan. Jolleivat yllä olevat periaatteet toteudu, Sipoon kunta etenee asiassa seuraavasti: Jollei yllä mainittua tilaratkaisua löydy, Sipoo haluaa aloittaa neuvottelut vetäytymisestä nykyisistä koulutusorganisaatioista. Jollei kielipohjaista koulutuksen järjestämisratkaisua löydy, Sipoo ehdottaa, että Porvoon kaupunki ottaa kokonaisvastuun toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisestä. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen beslutar att riktlinjerna för ordnandet av utbildningen på andra stadiet i östra Nyland ska vara följande: Ordnandet av verksamheten och lokalitetsdispositionen ska ordnas skilt. Lokalitetsfrågan ska avgöras först. Byggandet av Campuset ska genomföras utan kommunal finansiering. Dispositionen av lokaliteterna på Campusområdet ska planeras möjligast kostnadseffektivt med beaktande av eventuella synergifördelar. Utbildningen ska ordnas skilt för varje språkgrupp så att Point Colleges säregenskap (trespråkighet) beaktas. Om ovanstående principer inte förverkligas, fortskrider Sibbo kommun på följande sätt: Om lokalitetsfrågan inte kan lösas enligt ovan, vill Sibbo påbörja förhandlingar om att dra sig ur de nuvarande utbildningsorganisationerna. Om inte en lösning hittas för ordnandet av utbildning på basis av språk, föreslår Sibbo att Borgå stad tar helehetsansvaret för ordnandet av utbildningen på andra stadiet. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag.

5 KH 190 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja / bildningsdirektör Kurt Torsell Toisen asteen ammatillisen koulutuksen tilaratkaisusta tehtävät päätökset eivät ole edenneet itäisellä Uudellamaalla ja esim. yhteisen toiminnallisen campusalueen suunnittelua ei ole aloitettu. Lähtökohtana hankkeen positiiviselle etenemiselle tulee olla koulutuksen järjestäjien sekä näiden omistajayhteisöjen riittävä ja selkeä tahtotila. Tahtotila tarkoittaa sitoutuneisuutta aloittaa välittömästi campuksen suunnittelu koko laajuudessaan ottaen huomioon myös eri rahoitusvaihtoehtojen selvitystyön. Tosiasiallisesti eritysesti Inveonin ja Point Collegen tilojen akuutit haasteet ovat kasvaneet entisestään ja niiden ratkaisemiseksi käytettävissä oleva aika on kulumassa umpeen. On ilmeistä, että tilojen kunto heijastuu konkreettisella tavalla jo nyt koulutuksen vetovoimaisuuteen alueen eri oppilaitoksissa. Erityisen merkittävä opiskelijamäärän vähennys on ollut Inveonissa. Inveon perustettiin ja se aloitti toimintansa 462 opiskelijalla (BHK:n ja ÖN:n oppilaat yhteensä) ja vuonna 2015 opiskelijamäärä on 275. Valtion toimenpiteiden yksityiskohdat mm. toisen asteen koulutuksen mahdollisten rakenteellisten uudistusten tavoitteista ja keinoista eivät ole kokonaisuudessaan selvillä. Toisaalta erityisesti edelleen kasvavat säästöpaineet koko julkishallinnossa niin käyttötalouden kuin investointien osalta tulevat joka tapauksessa vaikuttamaan alueiden mahdollisuuksiin tarjota esim. nykyisenkaltaista ammatillista koulutusta. On arvioitu, että ammatillisesta koulutuksesta leikataan vuositasolla rahoitusta noin 400 euroa/oppilas, keskimääräisen opiskelijahinnan ollessa noin euroa/vuosi.tämä vähennys toteutunee jo vuona On todennäköistä, että ilman merkittäviä sopeuttamistoimia myös itäisen Uudenmaan koulutuksenjärjestäjien taloudellinen tilanne heikkenee. Huomioitavaa on, että koulutuskuntayhtymien osalta on uuden kuntalain perusteella tehtävä mm. perussopimuksen muutos, jossa todetaan menettelyt alijäämien kattamisen suhteen. Kuntayhtymien alijäämistä vastaavat viimekädessä omistajakunnat. Perussopimuksia uudistettaessa on myös mahdollista, että järjestäjien omistajapohja samalla muuttuu. Haasteet koskettavat nuorisoasteen koulutuksen lisäksi myös ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta sekä oppisopimuskoulutusta. Julkilausuttuna tavoitteena on yhdistää ammatillinen perus- ja lisäkoulutus, oppisopimuskoulutus sekä työvoimapoliittinen koulutus. Jatkossa tätä kokonaisuutta

6 säädeltäisiin yhdellä toimintalailla ja yhdellä järjestämisluvalla. Itäisen Uudenmaan koulutuksenjärjestäjien välillä ei ole tällä hetkellä selkeää em. koulutustarpeiden yhteistä ennakointimenettelyjä, mikä johtaa myös alueen sisäiseen kilpailuun ja tehottomuuteen. Porvoon kaupunki pyytää mennessä alueen koulutuksen järjestäjiltä (Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland, Oy Porvoon International College Ab ja Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab) sekä näiden omistajayhteisöiltä sitoumusta aloittaa välittömästi yhteisen toiminnallisen campuskokonaisuuden konkreettinen suunnittelu Porvoon Perämiehentien alueelle siten, että suunnitelma voidaan tuoda hyväksyttäväksi maaliskuun 2016 aikana. Suunnitelman tulee sisältää riittävän yksilöidysti vähintään eri toimijoiden tilojen yhteiskäyttömahdollisuudet ja synergia, alustavan suunnitelman alueen maankäytöstä ja tarvittavista kokonaistilaratkaisuista uudisinvestointeineen, aikataululuonnoksen sekä esityksen tarvittavista omistus- ja rahoitusvaihtoehdoista. Vastuu tarkemmasta organisoitumisesta, toiminnallisesta suunnittelusta, resursoinnista ja itse kokonaissuunnitelmasta on koulutuksen järjestäjillä. Porvoon kaupunki antaa maankäytöllisen sekä kaavoituksellisen tuen suunnitelmalle. Saatujen vastausten perusteella tehdään lokakuun loppuun 2015 mennessä arvio mahdollisuudesta edetä toisen asteen ammatillisen koulutuksen tilakysymysten osalta sellaisessa realistisessa aikataulussa, jolla voidaan vähintään osittain turvata koulutuksen vetovoima ja säilyminen itäisen Uudenmaan alueella. Porvoon kaupunginhallitus päätti yksimielisesti pyytää mennessä alueen koulutuksen järjestäjiltä (Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland, Oy Porvoon International College Ab ja Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab) sekä näiden omistajayhteisöiltä sitoumusta aloittaa välittömästi yhteisen toiminnallisen campuskokonaisuuden konkreettinen suunnittelu Porvoon Perämiehentien alueelle siten, että suunnitelma voidaan tuoda hyväksyttäväksi maaliskuun 2016 aikana. Sipoon kunnan vastaus Porvoon kaupunginhallituksen sitoumuspyyntöön aloittaa välittömästi yhteisen toiminnallisen campuskokonaisuuden konkreettinen suunnittelu Porvoon Perämiehentien alueelle siten, että suunnitelma voidaan tuoda hyväksyttäväksi maaliskuun 2016 aikana. Sipoon kunnan hallitus on päättänyt Sipoon kunnan linjauksista

7 kokouksessaan koskien "Toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäminen Itä-Uudellamaalla". Itä-Uudenmaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisen linjausten tulee olla seuraavat: - Toiminnan järjestäminen ja tilahallinnointi tulisi järjestää erikseen. - Tilakysymys tulisi ratkaista ensin. - Campuksen rakentaminen tulee toteuttaa ilman kuntarahoitusta. - Campus-alueen tilankäyttö tulisi suunnitella mahdollisimman kustannustehokkaasti ja synergiamahdollisuudet huomioiden. - Koulutusta tulisi järjestää erikseen kieliryhmittäin niin, että Point Collegen erityispiirre (kolmikielisyys) huomioidaan. Mikäli yllä olevat periaatteet eivät toteudu, Sipoon kunta etenee asiassa seuraavasti: - Mikäli yllä mainittua tilaratkaisua ei löydy, Sipoo haluaa aloittaa neuvottelut vetäytymisestä nykyisistä koulutusorganisaatioista. - Mikäli kielipohjaista ratkaisua koulutuksen järjestämiseksi ei löydy, Sipoo ehdottaa, että Porvoon kaupunki ottaa kokonaisvastuun toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisestä. Kunnnanjohtajan ehdotus Sipoon kunta on asettanut reunaehtonsa toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämiselle Itä-Uudellamaalla. Näiden ehtojen perusteella Sipoon kunta ei näe estettä osallistua "toiminnallisen campuskokonaisuuden konkreettiseen suunnitteluun Porvoon Perämiehentien alueelle". Ymmärtääksemme suunnittelukuluista vastaavat koulutuksen järjestäjät. Ennen suunnittelutyön käynnistämistä ja suunnittelutyön aikana kunnan vaikuttamismahdollisuudet,tulisi myös tarkentaa, esimerkiksi ohjausryhmän kautta. Campus-alueen suunnittelun toteuttamistapa ja suunnittelukustannukset tulisi myös olla tiedossa. Tässä vaiheessa ei ole mahdollista arvioida, miten Sipoon kunnan muut ehdot/linjaukset toteutuisivat. Tästä syystä Sipoo varaa itselleen oikeuden vetäytyä hankkeesta, jos maaliskuun 2016 menneessä valmistuvassa suunnitelmassa esitetään mallia jossa Sipoon kunnan ehdot eivät täyttyisi. Erityisesti campuksen rakentamisen rahoittamiskysymys (ilman kuntarahaa) sekä kysymys toiminnan ja tilahallinnoinnin järjestämiseksi erikseen tulisi selvittää mahdollisimman pian, jotta Sipoon kunta voisi tehdä lopullisen päätöksensä. Kommundirektörens förslag Sibbo kommun har den andra juni 2015 fastställt sina ramvillkor för ordnande av yrkesutbildning på andra stadiet i östra Nyland.

8 Utifrån dessa villkor ser inte Sibbo kommun några hinder för att delta "i den konkreta planeringen av en funktionell campushelhet vid Styrmansgatan i Borgå". Vi har förstått att utbildningsarrangörerna står för planeringskostnaderna. Innan planeringsarbetet inleds och under planeringsarbetet ska kommunens påverkningsmöjligheter preciseras, till exempel via en styrgrupp. Även sättet på vilket campusområdet planeras och kostnaderna för planerandet ska vara klarlagda. I detta skede är det inte möjligt att bedöma hur Sibbo kommuns övriga villkor/riktlinjer skulle förverkligas, och därför reserverar Sibbo kommun sig rätten att dra sig ur projektet, ifall det i planen som färdigställs senast i mars 2016 framställs en sådan modell där Sibbo kommuns villkor inte skulle uppfyllas. Särskilt frågan om hur campuset ska finansieras (utan kommunfinansiering) samt hur verksamheten och lokalitetsdispositionen ska ordnas skilt ska utredas snarast möjligt så att Sibbo kommun kan göra sitt slutliga beslut. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag.