Henkilöstöpalvelut Lokakuu Savuton Kouvola -toimintaohjelma

Transkriptio

1 Henkilöstöpalvelut Lokakuu 2013 Savuton Kouvola -toimintaohjelma

2 Tekstit: Savuton Kouvola -työryhmä Henkilöstöpalvelut Taitto: Suvi Lantta Kuvitus: Tea Salonsaari Kouvolan kaupungin julkaisu 2013 Savuton Kouvola -toimintaohjelma

3 SISÄLTÖ 1. KOUVOLAN KAUPUNKI ON SAVUTON TYÖPAIKKA LAINSÄÄDÄNNÖLLISET PERUSTEET SAVUTTOMALLE TYÖPAIKALLE SITOUTUMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO TIEDOTTAMINEN JA MARKKINOINTI KOULUTUS TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI TYÖAIKA SAVUTTOMALLA TYÖPAIKALLA TUPAKOINNIN VALVONTA TYÖYMPÄRISTÖ VÄESTÖN TERVEYDEN EDISTÄMINEN TOIMINTAOHJELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI... 9 LÄHTEET LIITE Tupakasta vieroituksen yksilöohjausmalli Savuton Kouvola -toimintaohjelma

4 1. KOUVOLAN KAUPUNKI ON SAVUTON TYÖPAIKKA Kouvolan kaupunki on savuton työpaikka alkaen. Savuttomuutta toteutetaan Savuton Kouvola -toimintaohjelman avulla. Työpaikan savuttomuus ja tupakoinnin lopettamisen tukeminen on tärkeää hyvän terveyden ja työkyvyn ylläpidon kannalta. Työympäristön tupakansavu on syöpävaarallinen aine, jolta työntekijät on suojattava työturvallisuuslain ja sen perusteella annettujen säännösten nojalla. Työpaikan savuttomuus on tässä suhteessa parasta työsuojelua. Tupakointi vaikuttaa koko elimistöön ja heikentää yleiskuntoa. Se lisää riskiä sairastua mm. lukuisiin hengityselin-, sydän- ja syöpäsairauksiin. Lisäksi se vaikeuttaa monien sairauksien hoitoa ja heikentää paranemistuloksia. Tupakoinnin lopettaminen edistää terveyttä ja sen vaikutukset näkyvät välittömästi. Savuton työpaikka on osoitus siitä, että työnantaja arvostaa työtekijöitään sekä haluaa ylläpitää ja edistää työntekijöidensä terveyttä ja hyvinvointia. Tupakoimattomuus tuo terveydellistä, taloudellista ja inhimillistä hyötyä. Savuttomuuden tukeminen tarkoittaa ennen kaikkea mahdollisuuden ja tuen tarjoamista tupakoiville työntekijöille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2008 tutkimuksen mukaan 77 % päivittäin tupakoivista miehistä ja 86 % naisista oli huolissaan tupakoinnin vaikutuksesta omaan terveyteensä. Miehistä ja naisista reilusti yli puolet ilmaisi haluavansa lopettaa tupakoinnin. Onkin tärkeää, että työpaikoilla pyritään edistämään tupakoimattomuutta ja tukemaan tupakoinnin lopettamista. Savuttomissa työpaikoissa toteutetaan mm. seuraavia toimintaperiaatteita: tupakointi on kielletty kaikkialla työpaikan sisätiloissa tupakkalain edellyttämillä tavoilla, työpaikan sisätiloissa ei ole tupakointitiloja ja mahdolliset tupakointipaikat on sijoitettu vähemmän näkyvästi ulos, riittävän kauas rakennuksesta siten, ettei tupakansavu pääse kulkeutumaan ulkoa savuttomiin sisätiloihin, tupakointi on kielletty työaikana eikä työaikana tapahtuvaa, virallisten taukojen ulkopuolista tupakointia lasketa työajaksi, uusia tupakointitiloja ei rakenneta eikä niitä ole yrityksen omistamissa tai hallinnoimissa rakennuksissa ja työtiloissa, työpaikan edustus- ja muut tilaisuudet ovat savuttomia, tupakkatuotteita ei myydä työpaikalla, tupakoivaa henkilökuntaa tuetaan tupakoinnin lopettamisessa, ilmoitus työpaikan savuttomuudesta on ilmoitettu asianmukaisin kyltein esimerkiksi ulko-ovilla ja työnhakuilmoituksissa kerrotaan työpaikan olevan savuton. Tupakkalaissa nuuskan käyttö nautintoaineena on rinnastettu tupakointiin. Sen vuoksi myöskään nuuskaa ei saa käyttää niissä tiloissa, joissa tupakointi on tupakkalain nojalla kielletty. Lain mukaan tupakointi ja nuuskan käyttö on kielletty päiväkotien, lastensuojelulain laitosten ja oppilaitosten sisätiloissa ja ulkoalueilla. Kielto koskee myös virastojen ja julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varattuja sisätiloja sekä työyhteisön yhteisiä ja yleisiä sekä asiakkaille tarkoitettuja tiloja. Savuton työpaikka on kiinteä osa työhyvinvointia. Työpaikan savuttomuus on koko työyhteisön etu. Savuttomuuslinjaus yhdessä tupakan käytön lopettamista tukevan toiminnan kanssa osoittaa työnantajan olevan tasapuolisesti kiinnostunut työntekijöiden terveydestä. 2. LAINSÄÄDÄNNÖLLISET PERUSTEET SAVUTTOMALLE TYÖPAIKALLE Työtä, työssäoloa ja työaikaa koskevat velvoitteet määräytyvät lakien, alempitasoisten säädösten ja mm. virka- ja työehtosopimusten perusteella. Työpaikan savuttomuutta säätelevät tupakkalaki, valtioneuvoston päätös ympäristön tupakansavusta, työturvallisuuslaki, 4 Savuton Kouvola -toimintaohjelma

5 terveydensuojelulaki ja työterveyshuoltolaki. Niiden lisäksi voi olla täydentäviä sopimuksia. Tupakkalaki (693/1976) Tupakkalaki määrittelee, että ympäristön tupakansavu on syöpävaarallinen aine, jolta suojaamiseen työssä noudatetaan, mitä tupakkalaissa ja työturvallisuuslainsäädännössä säädetään. Lain mukaan (12 ) tupakointi on kielletty: 1) perhepäivähoidon sisätiloissa perhepäivähoidon aikana, päiväkotien sisätiloissa ja ulkoalueilla sekä lastensuojelulain (417/2007) tai mielenterveyslain (1116/1990) nojalla hoitoa antavien laitosten alle 18-vuotiaille tarkoitetuissa sisätiloissa ja heille tarkoitetuilla ulkoalueilla; 2) perusopetusta, ammatillista koulutusta ja lukio-opetusta antavien oppilaitosten sisätiloissa ja oppilasasuntoloissa sekä niiden käytössä olevilla ulkoalueilla; 3) virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatuissa sisätiloissa; 4) sisätiloissa järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa; 5) työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä sekä asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa, jollei toisin säädetä; 6) yleisten kulkuneuvojen sisätiloissa; 7) asunto-osakeyhtiön tai muun asuinyhteisön asuinkiinteistöjen yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa; 8) ulkoalueilla järjestettävien yleisten tilaisuuksien katoksissa ja katsomoissa sekä muissa tilaisuuden seuraamiseen välittömästi tarkoitetuissa tiloissa, joissa osallistujat oleskelevat paikoillaan. Työnantaja on velvollinen neuvoteltuaan asiasta työntekijöiden tai näiden edustajan kanssa kieltämään tupakoinnin tai rajoittamaan sitä siten, etteivät työntekijät tahattomasti altistu tupakansavulle niissä työyhteisön työtiloissa, joissa tupakointi ei ole edellisen luettelon mukaan kielletty (13 ). Valtioneuvoston päätös ympäristön tupakansavusta ja siihen liittyvästä syöpävaaran torjunnasta työssä (1153/1999) Työnantajan tulee suojata työntekijää työssä ympäristön tupakansavun aiheuttamalta syöpävaaralta siten, että työntekijän altistumisen määrää ja kestoa ympäristön tupa kansavulle vähennetään niin paljon kuin se on kohtuudella ja teknisesti sekä tilojen rakenteellisia ratkaisuja hyväksikäyttäen mahdollista (5 ). Työturvallisuuslaki (738/2002) Työturvallisuuslain tavoitteena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä tai työympäristöstä johtuvia työntekijöiden terveyshaittoja (1 ). Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat (8 ). Työturvallisuuslain 33 :n 1 momentin mukaan työpaikalla tulee olla riittävästi kelvollista hengitysilmaa. Työpaikan ilmanvaihdon on oltava riittävän tehokas ja tarkoituksenmukainen. Ympäristön tupakansavun on todettu aiheuttavan terveysvaaran myös tupakoimattomille henkilöille. Terveydensuojelulaki (763/1994) Terveydensuojelulain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa (terveydensuojelu) (1 ). Terveydensuojelulain 26 :n mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätiloissa oleskeleville terveyshaittaa. Savuton Kouvola -toimintaohjelma 5

6 Työterveyshuoltolaki (1383/2001) Tämän lain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää: 1) työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2) työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta; 3) työntekijän terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa; sekä 4) työyhteisön toimintaa (1 ). 3. SITOUTUMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO 4. TIEDOTTAMINEN JA MARKKINOINTI Henkilöstö Henkilöstölle tiedotetaan Savuton Kouvola -käytännöistä ja työnantajan tarjoamasta tuesta tupakoinnin lopettamiseksi tiedotustilaisuuksissa, henkilöstölehti Kimarassa ja intranet Kontissa. Savuton Kouvola -käytäntöjä käsitellään myös kaupungin yhteistyöryhmässä, työsuojelutoimikunnassa, toimialojen yhteistyöryhmissä sekä työpaikkakokouksissa. Kaupunginhallitus päätti , että Kouvolan kaupungilla aloitetaan valmistelut kaupungin julistautumiseksi Savuttomaksi kunnaksi. Esityksen valmistelun aloittamisesta teki vammaisneuvosto. Kaupungin yhteistyöryhmä käsitteli esitystä maaliskuussa ja kannatti valmistelun aloittamista. Kaupunginhallituksen päätöksellä valmisteluun lisättiin myös kaupungin julistautuminen nuuskattomaksi kunnaksi. Nuuskan käyttö on jo lain perusteella kielletty niissä tiloissa, joissa tupakointi on tupakkalain nojalla kielletty. Tupakoinnin kieltäminen voidaan ulottaa laissa säädettyjä työyhteisön tiloja laajemmalle vain silloin, kun kiellon perusteena on muiden altistuminen tupakansavulle. Työpaikkailmoituksissa mainitaan, että Kouvolan kaupunki on savuton työpaikka. Savuttoman työpaikan periaatteista kerrotaan työnhakijoille työhaastatteluissa. Periaatteet käydään läpi myös uuden työntekijän perehdyttämisen yhteydessä. Perehdytysoppaan läpikäytäviin toimintaperiaatteisiin ja ohjeisiin lisätään maininta Savuttoman Kouvolan toimintaohjelman käsittelystä. Savuttomasta Kouvolasta kerrotaan myös uusille työntekijöille annettavassa Tervetuloa töihin Kouvolan kaupungille -oppaassa. Työnantaja kannustaa Savuttoman Kouvolan toteutumista vuosittain järjestettävillä erilaisilla kilpailuilla. Kouvolan kaupungille perustettiin kesäkuussa 2011 työryhmä, jonka tehtävänä oli valmistella työpaikan savuttomuus ja toteutus (aikataulut, vastuut ja toimenpiteet). Työryhmässä on ollut mukana henkilöstöhallinnon, työsuojelun, työterveyshuollon, terveyden edistämisen yksikön sekä henkilöstön edustus. Savuton kunta -työryhmään ovat kuuluneet henkilöstöjohtaja Päivi Karhu (pj.), työhyvinvointisuunnittelija Juha Roimola (sihteeri), työsuojelupäällikkö Annamaija Saarela, terveyden edistämisen suunnittelija Pirkko Kouhia-Turklin, työsuojeluvaltuutettu Tarja Taavila sekä työterveyshoitaja Marja Mäkelä Kymijoen Työterveydestä. Ulkoinen tiedotus Kuntalaisille tiedotetaan Kouvolan kaupungin olevan savuton työpaikka median sekä kaupungin internetsivujen välityksellä. Kouvolan kaupungin savuttomuudesta tiedotetaan kaupungin työpaikoissa Savuton Kouvola -kylteillä ja -opasteilla. Kaupungin palvelujen eri asiakasryhmille (esim. potilaat ja hoitoyksiköiden asukkaat) laaditaan erilliset oppaat savuttomuuden toteuttamiseksi. 5. KOULUTUS Savuttoman työpaikan valmistelua on käsitelty syksyn 2011 aikana kaupungin johtoryhmässä, yhteistyöryhmässä ja työsuojelutoimikunnassa. Konsernipalvelujen henkilöstöpalvelut ja terveyden edistämisen yksikkö laativat yhteistyössä työterveyshuollon kanssa koulutussuunnitelman, toimintamalleja 6 Savuton Kouvola -toimintaohjelma

7 ja tapahtumia, joiden avulla lisätään tietoisuutta tupakoinnin haittavaikutuksista ja tuetaan henkilöstön tupakoinnin lopettamista. Koulutuksen avulla varmistetaan, että esimiehet ja koko henkilöstö saavat opastusta ja tietoa Savuttomasta Kouvolasta. Koulutus käsittää tupakoinnin, nikotiiniriippuvuuden ja vieroitushoitokäytännöt sekä opastuksen tupakoinnin lopettamiseen kannustavasta toimintatavasta. 6. TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI Tupakointi on jokaisen henkilökohtainen ratkaisu, joten tärkeintä tupakasta irtipääsyssä on oma motivaatio. Tupakointi on opittu tapa, joten siksi siitä voi myös oppia pois. Tupakoinnin lopettaminen on merkittävin tekijä, jonka henkilö voi tehdä oman terveytensä edistämiseksi. Mikäli työntekijä haluaa lopettaa tupakoinnin, sitä tuetaan monin eri keinoin. Tupakkaklinikka Kouvolan terveyden edistämisyksikössä aloittaa Tupakkaklinikka, jossa kaupungin työntekijät ja koko kaupungin väestö saa tietoa ja tukea tupakoinnin lopettamiseen. Klinikalla on mahdollisuus yksilöohjaukseen tai osallistumiseen Irti tupakasta -ryhmiin. Korvaushoito Työnantaja kannustaa henkilökuntaa tupakoimattomuuteen tarjoamalla maksutonta yksilö- tai ryhmäohjausta työterveyshuollossa sekä maksutonta vieroitushoitoa. Tuki koskee vakinaisen henkilökunnan lisäksi myös määräaikaisia työntekijöitä, edellyttäen kuitenkin, että määräaikaisen työntekijän työsuhde jatkuu vähintään neljän kuukauden ajan vieroitushoidon aloittamisesta. Korvaushoidon aloittamiseksi tupakoivan työntekijän tulee ottaa yhteyttä omaan työterveyshoitajaan. Korvaushoidon onnistumista seurataan työterveyshuollossa yksilökäynneillä tai ryhmäohjauksessa. Työterveyshuollon vastaanotolla tai ryhmäohjauksessa voi käydä työajalla. Sopiva korvaushoito sovitaan yhdessä työterveyshuollossa. Tarjolla on seuraavia nikotiinikorvaushoitotuotteita: Nicorette Nicorette Nicorette Nicorette Nicorette Nicorette Nicotinell Nicotinell Nicotinell fruit Nicorette microtab Nicotinell mint Champix Champix 15 mg/16h 14 depotlaastaria 15 mg/16h 7 depotlaastaria 10 mg/16h 7 depotlaastaria 5 mg/16h 7 depotlaastaria 2 mg 30 purukumia 4 mg 30 purukumia 2 mg 24 purukumia 4 mg 24 purukumia 4 mg 24 purukumia 2 mg classic 90 resoritablettia 1 mg 36 imeskelytablettia 0,5+1 mg aloituspakkaus tablettia 1 mg 112 tablettia. Tupakasta vieroituksen yksilöohjausmalli on Savuton Kouvola -toimintaohjelman liitteenä. 7. TYÖAIKA SAVUTTOMALLA TYÖPAIKALLA Henkilöstön tupakointi on kielletty työaikana lukuun ottamatta virka- ja työehtosopimusten mukaisia ruokailu- ja kahvitaukoja. Virka- ja työehtosopimuksiin ei sisälly säännöksiä tupakkatauoista. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan työpäivään sisältyy pääsääntöisesti vähintään puolen tunnin lepoaika (ruokailutauko), jota ei lueta työaikaan ja jonka aikana saa poistua työpaikalta. Jaksotyötä tekevät eivät yleensä voi tehtävien luonteen vuoksi poistua työpaikaltaan, joten heille järjestetään mahdollisuus minuuttia kestävään ateriointiin työaikana työpaikalla. Lisäksi viranhaltijalle/työntekijälle järjestetään päivittäin yksi 10 minuutin pituinen tauko (kahvitauko), joka luetaan työaikaan ja jonka aikana ei saa poistua työpaikalta. Savuton Kouvola -toimintaohjelma 7

8 Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) mukaan työntekijälle on annettava päivittäin työpäivän keskivaiheille sijoittuva 1 tunnin tai paikallisesti sopien vähintään ½ tunnin pituinen lepo- ja ruokailutauko, jonka aikana hän saa esteettömästi poistua työpaikalta ja jota ei lueta työaikaan, tai jollei taukoa voida järjestää, tilaisuus aterioida työn aikana työpaikalla. Lisäksi työntekijälle annetaan säännöllisenä työaikana kaksi 15 minuutin pituista lepo- tai kahvitaukoa ja ne sijoitetaan aamu- ja iltapäivän keskivaiheille. Tauot luetaan työaikaan kuuluviksi ja ne sisältävät myös matkoihin kuluvat ajat. Tupakalle poistuminen voidaan kieltää työyksiköissä myös edellä mainittujen virka- ja työehtosopimusten mukaisten ruokailu- ja kahvitaukojen aikana, jos työpaikallaolo on taukojen aikana tarpeellista työn luonteen vuoksi. Esimerkiksi sellaiset jakso- ja vuorotyötä tekevät työntekijät, joilla ei ole varsinaista lepoaikaa, saattavat olla sellaisessa asemassa, että tupakalle poistuminen voi vaarantaa työtehtävien hoidon. Esimiesten tehtävänä on tiedottaa työyksikölleen toimintaohjeista ja kertoa työnantajan tuesta tupakoinnin lopettamiseksi sekä työnjohto-oikeutensa nojalla huolehtia savuttoman työpaikan toteutumisesta. 8. TUPAKOINNIN VALVONTA Aluehallintovirasto ohjaa kuntia tupakkalain ja sen nojalla annettujen määräysten toimeenpanossa läänin alueella. Työsuojeluviranomainen valvoo tupakkalain noudattamista työpaikoilla osana työsuojelun valvontaa. Se valvoo tupakkalain mukaisten työnantajille kuuluvien velvoitteiden noudattamista ja vastaa ympäristön tupakansavun syöpävaarallisuuden valvonnasta. Työnantajalla on aina ensisijainen vastuu siitä, että lain nojalla annettuja tupakointikieltoja noudatetaan työpaikalla. Esimiehet valvovat työnantajan edustajina työpaikoilla lakien noudattamista sekä Savuton Kouvola -toimintaohjelman toteutumista. Kaikilla henkilökuntaan kuuluvilla on oikeus ja velvollisuus ystävällisesti muistuttaa savuttomasta työpaikasta, jos asiakas, vierailija tai työntekijä tupakoi muualla kuin tupakointiin osoitetussa paikassa. Seuraukset tupakointikiellon rikkomisesta Työnantajan asettamat työturvallisuuslakiin tai tupakkalakiin perustuvat tupakointikiellot ovat määräyksiä, joita viranhaltijan/työntekijän on työsopimuslain (TSL 3:1) ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (KVhL 4:17) määräysten perusteella noudatettava. Työnantajalla on lakiin perustuvan työnjohto- ja valvontavaltansa nojalla oikeus kieltää tupakointi työajalla. Esimiehillä on velvollisuus työnantajan edustajana puuttua tietoonsa tulleeseen työajan käytöstä annettujen määräysten noudattamatta jättämiseen. Ensisijaisesti tilanteet pyritään ratkaisemaan keskustelemalla asiasta kyseisen henkilön kanssa ja selvittämällä työnantajan mahdollisuudet tukea tupakoimattomuutta työaikana. Viime kädessä työnantajalla on oikeus kurinpidollisin toimin puuttua toistuvaan työajan käyttöä koskevien määräysten rikkomiseen. Tämä tarkoittaa ensin suullisen huomautuksen antamista. Jos määräysten rikkominen jatkuu annetusta huomautuksesta huolimatta, annetaan kirjallinen varoitus. Mikäli varoitukseen johtanut käyttäytyminen edelleenkin jatkuu, työnantaja voi ryhtyä virka-/työsuhteen päättämiseen. 9. TYÖYMPÄRISTÖ Savuton työpaikka merkitsee huomattavia rajoituksia tupakointiin. Tupakointi on kielletty Kouvolan kaupungin hallitsemien rakennusten sisätiloissa, parvekkeilla ja pysäköintihalleissa sekä riittävällä etäisyydellä ulko-ovista, ikkunoista ja ilmanvaihtolaitteista. Riittäväksi etäisyydeksi katsotaan yleensä noin 10 metriä, jotta tupakansavu ei pääse kulkeutumaan sisätiloihin ja muut eivät tahattomasti altistu tupakansavulle. Erityissyistä joissakin laitoshoitoyksiköissä asukkaiden terveydentilan takia voidaan sallia tupakointiparvekkeet, 8 Savuton Kouvola -toimintaohjelma

9 jos ne täyttävät ilmastoinnille ja paloturvallisuudelle asetetut kriteerit. Tarvittaessa asiakkaille, asukkaille, potilaille tai vierailijoille järjestetään virallinen ulkotupakointipaikka riittävän kauas rakennuksesta. Henkilökunnan tehtäviin ei kuulu asiakkaiden, asukkaiden tai potilaiden kuljettaminen tupakkapaikkoihin. edistämisessä on parasta markkinointia Savuttomalle Kouvolalle. Savuton Kouvola -toimintaohjelma haastaa toimialat miettimään, miten tupakoimattomuus saataisiin laajennettua koskemaan myös kaikkia kuntalaisia. Tupakointi on kokonaan kielletty päivähoidon, perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja lukio-opetuksen ulkoalueilla. 11. TOIMINTAOHJELMAN SEURANTA JA ARVIOINTI Tupakointi on kielletty myös kaupungin hallinnoimissa ajoneuvoissa ja työkoneissa. Kiinteistöjen ja työyksiköiden tulee kiinnittää riittävästi Savuton Kouvola / Savuton työpaikka tms. tupakointikielto -kylttejä esim. ulko-oville ja ilmoitustauluille. Tarvittaessa kieltokylteissä opastetaan viralliselle ulkotupakointipaikalle. Tuhkakuppeja on ainoastaan virallisilla ulkotupakointipaikoilla. Epäviralliset tupakointipaikat tulee lakkauttaa. Kiinteistöjen ja työyksiköiden vastuuhenkilöiden tulee huolehtia siitä, että tupakointiasiat työyksiköissä saatetaan tämän toimintaohjeen mukaisiksi. Toimintaohjelman seurannasta ja arvioinnista vastaavat esimiehet yhdessä työsuojelutoimikunnan kanssa. Työsuojeluorganisaatio ja työterveyshuolto seuraavat työpaikkakäynneillä toimintaohjelman toteutumista. Savuttoman työpaikan toteuttamiseen ja kehittämiseen liittyvää palautetta kerätään sekä esimiehiltä että henkilöstöltä. Savuton Kouvola -intranetsivulle tehdään palautelinkki, johon kaupungin henkilöstö voi antaa palautetta savuttomuudesta ja sen toteutumisesta. 10. VÄESTÖN TERVEYDEN EDISTÄMINEN Savuton Kouvola -toiminnalla pyritään luomaan myönteistä ilmapiiriä tupakoimattomuuden edistämiseksi Kouvolan kaupungin työpaikoilla. Toiminnan toivotaan vähentävän myös kuntalaisten tupakointia. Tupakoinnin lopettamisella voidaan ehkäistä mm. uusien sydän- ja keuhkotautitapausten syntyä sekä kuolleisuutta niihin. Kaupungin työntekijät eri alojen ammattilaisina toimivat esimerkkinä ja esikuvina lapsille, nuorille, asiakkaille, asukkaille, potilaille ja vierailijoille. Työyksikön oven pielessä tai nurkan takana tupakalla seisoskeleva työntekijä näkyy ja viestittää sanattomasti. Sama viesti tulee, jos työntekijä haisee tupakalle. Tupakanhaju koetaan usein epämiellyttävänä. Kaupungin henkilöstön esimerkillinen toiminta tupakoimattomuuden Savuton Kouvola -toimintaohjelma 9

10 LÄHTEET Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös , Dnro 912/4/12 Koskinen S., Kilpeläinen M. & Laakso, E Päihteet Tupakka, alkoholi ja huumeet palvelussuhteen ongelmina. Helsinki: Edita Publishing Oy. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES) Laki kunnallisesta viranhaltijasta ( /304) Savuton kuntayhtymä -toimintaohjelma Carea. Savuton työpaikka kiinteä osa hyvinvointia -esite. Suomen ASH ry:n, Hengitysliiton, Suomen Syöpäyhdistyksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön Työhyvinvointifoo-rumin julkaisema opas. Tavoitteena savuton työpaikka. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu 2006: 14. Tupakkalaki ( /693) Terveydensuojelulaki ( /763) Työsopimuslaki ( /55) Työterveyshuoltolaki ( /1383) Työturvallisuuslaki ( /738) Valtioneuvoston päätös ympäristön tupakansavusta ja siihen liittyvästä syöpävaaran torjunnasta työssä ( /1153) [viitattu ] 10 Savuton Kouvola -toimintaohjelma

11 LIITE Tupakasta vieroituksen yksilöohjausmalli Tupakasta vieroituksen yksilöohjausmalli Työntekijä käy työterveyshoitajan luona alkukartoitusvastaanotolla. Suunnitellaan sopiva nikotiinikorvaushoito. Tarvittaessa ohjaus lääkärin vastaanotolle. Työntekijä soittaa työterveyshoitajalle 2 viikon kuluttua. Työntekijä käy työterveyshoitajan vastaanotolla, kun hän on ollut tupakoimatta 4 viikkoa. Työterveyshoitaja soittaa työntekijälle 3 kk:n kuluttua tupakoinnin lopettamisesta. Työterveyshoitaja soittaa työntekijälle 6 kk:n kuluttua tupakoinnin lopettamisesta. Nikotiinikorvaushoidon saaneille tehdään seurantakysely vuoden kuluttua tupakoinnin lopettamisesta Savuton Kouvola -toimintaohjelma 11

12 Lisätietoja: Henkilöstöpalvelut