Kristiinankaupunki, Härkmerifjärdenin laidun, Hoitosuunnitelma Metsähallitus, Pohjanmaan Luontopalvelut 2012

Transkriptio

1 Kristiinankaupunki, Härkmerifjärdenin laidun, Hoitosuunnitelma Metsähallitus, Pohjanmaan Luontopalvelut 2012

2 Sisällys: 1 Yleiskuvaus 3 2 Alueen nykytila 8 2. Yhteenveto 8 2A Natura 2000 luontotyypit ja uhanalaiset luontotyypit 12 2B Muut luontotyyppitiedot 15 2C Lajisto 17 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet 19 4 Toimenpiteet ja kustannukset 23 5 Vaikutukset 24 5A Vaikutukset Natura 2000-alueeseen 24 5B Muut vaikutukset luontoon, ympäristöön ja käyttöön 25 6 Seuranta, selvitys ja tutkimustarpeet sekä viestintä 26 LIITE 1. Laidunalueen sijainti ja suojelualueet 5 LIITE 2. YSA-alueiden rauhoitusmääräysten ja rasitteiden yhteenveto 6 LIITE 3. Yhteenveto lausunnoista ja YSA alueiden maanomistajien muutosehdotuksista sekä Metsähallituksen vastineet niihin. 7 LIITE 4. Vanha ilmakuva 10 LIITE 5. Härkmeren maisema-alue 11 LIITE 6. Natura luontotyypit laidunalueella 13 LIITE 7. Uhanalaiset luontotyypit 14 LIITE 8. Hartskatan rantalaidun 16 LIITE 9. Toimenpiteiden tavoitteet 21 LIITE 10. Toimenpiteet 22 LIITE 11. Kasvilajiston seuranta 27 2

3 1 Johdanto Yleissijaintikartta: Pakollinen Yleiskuvaus Lomakkeella annetaan hallinnolliset yleistiedot alueesta, kerrotaan suunnitelman tavoite ja sen mukaan tehtävien toimenpiteiden pinta-alat sekä kuvataan suunnitteluprosessi. Lausuntoyhteenveto YSA-alueiden rauhoitusmääräykset Muu liitekartta Suunnittelualueen nimi Härkmerifjärdenin laidun Pinta-ala (ha) 24 josta vettä (ha) 10 (kaislikkoa) Maakunta Pohjanmaa Kunta Kristiinankaupunki Kunnan osa Härkmeri Alueyksikkö POLP Tekijä(t) Tolonen Sanna Suunnitelman tavoite / tavoitteet Perinnebiotoopin ja linnustollisesti arvokkaan kosteikon hoito, umpeenkasvun estäminen ja edustavuuden lisääminen. Suojelualueet ja muut alueet Koodi Nimi Päämaankäyttölk Pinta-ala, (ha) 1) Perustettu 2) Lisätietoja YSA Härkmeren kosteikot ja saaristo 203 Muu LSU-2005-L-528, LSU-2005-L-529 luonnonsuojelualue YSA Härkmerifjärden Luonnonsuojeluohjelmien 0, EPOELY/2807/07.01/2010 alue FI Lapväärtin kosteikot Ei suojeltu 24 SCI ja SPA LVO Lintuvesiensuojeluohjelma-aluetta n. 23,5 Erityisarvot Luokka / arvo Pinta-ala (ha) Kuuluu Härkmeren maisema-alueeseen Kuuluu RAMSAR kosteikoihin (1507) Lapväärtin kosteikot kuuluvat Suomen kansainvälisesti tärkeisiin lintualueisiin (IBA) Laitumen eteläinen osuus on mainittu Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat (2003) julkaisussa nimellä Hartskatanin rantalaidun. Laitumen pohjoinen osa on mainittu luonnon monimuotoisuuskohteena järvenrantaniitty ja eteläinen osuus kohteena perinnebiotooppi julkaisussa Järvinen C. 2004: Maatalouden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Härkmeri. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen moniste 104/2004. Laitumen eteläinen osuus on mainittu inventoituna perinnebiotooppina Hartskatan julkaisussa Jaakkola, R. & Molander L.L. (toim,) 2000: Härkmeren maisema-alue, alueelliset ympäristöjulkaisut 181, Länsi-Suomen ympäristökeskus Kaava Härkmeren maisema-alueen osayleiskaava Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Vuosi Dnro Kattavuus Jaakkola, R. & Molander L.L. (toim,) 2000: Härkmeren maisema-alue, 2000 alueelliset ympäristöjulkaisut 181, Länsi-Suomen ympäristökeskus Perinnebiotooppien lajistoseurantakohde 2012 valtakunnallisesti arvokas (M+) Koko alue 24 ha Koko alue 24 ha. n. 24 ha noin 8 ha Merkintä SL 1 (Luonnonsuojelualue, valtakunnallisesti arvokas) - 1 Yleiskuvaus 2 Alueen nykytila 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet 4 Toimenpiteet ja kustannukset 5 Vaikutukset 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä Toimenpiteiden kattama kokonaispinta-ala, ha 24 Suunnitelman dnro Salatut liitteet Julkinen MH 4734/42/2012 Suunnitelman osallistaminen ja hyväksyminen Tapahtuma Päiväys Henkilö / organisaatio x 3

4 Kommentteja Päivi Tervonen, kulttuuriperinnön erikoissuunnittelija/ Metsähallitus Kommentteja , Lena Wargén, suojelubiologi/ Metsähallitus Lausunto laidunalueiden toimenpidesuunnitelmasta , Alueellinen ELY keskus, Härkmeri samfälligheter ja Mirjam Härmark Maanomistajaluvat maankäytölle ja aidan rakentamiselle Hyväksyminen Härkmeri samfälligheter ja Mirjam Härmark Härkmeri samfälligheter, Mirjam Härmark,laiduneläinten omistaja, alueellinen ELY -keskus Suunnitelman toteuttamiseen tarvittavat luvat Luvan antaja Lisätietoja Lisätietoja Härkmerifjärdenin hoitosuunnitelman laadinta kuuluu Metsähallituksen Luonnonhoito-LIFE hankkeeseen. Hankkeen puitteissa laaditaan laidunalueella hoitosuunnitelma ja rakennetaan laitumen aita. Laidunalueelle on myös perustettu kasvillisuuden lajistoseurantaruudut Perinnebiotooppien seurantaohjeen (Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 117) mukaisesti. Kohteen hoitoon on tarkoitus hakea erityistukea. 1) suunnittelualueella oleva pinta-ala. 2) YSA-alueella päätöspäivä. 4

5 LIITE 1. Laidunalueen sijainti ja suojelualueet 1:25800 Copyright: Metsähallitus 2000 Liite 1. Härkmerifjärdenin laidun sijaitsee Kristiinankaupungissa, Härkmeren kylässä Härkmerifjärdenin rannalla kaakossa. Laitumen aitalinjaus on esitetty kartassa sinisellä viivalla. Laidun sijaitsee yksityisillä suojelualueilla YSA (vihreä lippu, vihreä rajaus) ja YSA (musta lippu, vihreä rajaus), FI Lapväärtin kosteikot Natura 2000 alueella (punainen viiva) ja LVO lintuvesiensuojeluohjelma-alueella (violetti palloviiva). 5

6 Pinta-ala (ha) Liikkumisrajoitusaika Rakentaminen, teiden rak. Ennallistaminen ja luonnonhoit Laiduntaminen Puiden tai puun osien ottaminen Muu Lisätieto, rasitteet Liite 2. YSA-alueiden rauhoitusmääräysten ja rasitteiden yhteenveto. Liite 2. YSA-kohteet, alueen hoidon suunnitellussa huomioitavat kielletyt tai rajoitetut toiminnot sekä rasitteet. Tunnus Nimi YSA Härkmeren kosteikot ja saaristo n. 24 x x x YSA Härkmerifjärden 0,03 x x x Pinta-ala yhteensä (ha) 24 Lisätietoja 6

7 Liite 3. Yhteenveto lausunnoista ja YSA -alueiden maanomistajien muutosehdotuksista sekä Metsähallituksen vastineet niihin. Esitetty muutosehdotus Härkmeri samfälligheter c/o Patrik Lindeman: 1. Uusi vuokrasopimus on laadittava ennen kuin suunnitelma voidaan hyväksyä. 2. Kaikki raivattu puutavara kuuluu Härkmerin jakokunnalle. Metsähallituksen vastaus / muutokset suunnitelmaan 1. Eläinomistaja huolii siitä että tehdään uusi vuokrasopimus. 2. Aitalinjaus raivataan raivaussahalla ainoastaan niiltä osin kuin se on tarpeellista. Otamme heti yhteyttä jakokuntaan kun aitalinjan raivaus on tehty Mirjam Härmark: Ei kommenteja. Ei muutoksia suunnitelmaan. 7

8 2 Alueen nykytila; yhteenveto Johdanto Lomakkeella kuvataan koko suunnittelualueen luonnon yleiskuvaus sekä ennallistamista tai luonnonhoitoa rajoittavat arvot tai 4 Toimenpiteet ja kustannukset piirteet. Tarkoituksena on osoittaa, mitkä alueet kaipaavat hoitoa tai ennallistamista ja miksi sekä toisaalta kuvata niitä asioita, 5 Vaikutukset 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä jotka jollakin tavoin rajoittavat toimenpiteitä. Alueen lyhyt yleiskuvaus Härkmerifjärdenin laidun sijaitsee Lapväärtin kosteikot Natura 2000 alueella (FI ) Härkmerifjärdenin rannalla kaakossa. Härkmerifjärden on humuspitoinen, matala, entisestä merenlahdesta muodostunut järvi. Se on kansainvälisesti arvokas lintujen ruokailu-, pesimä- ja levähdysalue, jolla pesii useita uhanalaisia ja taantuneita lajeja. Härkmerifjärden kuuluu Lintuvesiensuojeluohjelmaan ja IBA -alueisiin ja RAMSAR alueisiin. Laidunalueeseen kuuluu laajalti, länteen avautuvaa avointa rantaniittyä, ruovikkoa ja kaislikkoa (perinnebiotooppeja, Natura 2000 luontotyyppejä ja uhanalaisia luontotyyppejä) sekä pieni metsäinen alue laitumen länsilaiteella. Laidun rajautuu lännessä suureksi osaksi paikoin kallioisiin metsiin. Osa laitumesta muodostuu valtakunnallisesti arvokkaan (M+) perinnebiotooppin, Hartskatanin rantalaitumen rantaniittyosasta ja suuri osa laitumesta on mainittu myös alueen luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmassa. Härkmerifjärdenin kasvillisuus on edustavaa. Siihen lukeutuu myös joitakin murtovesilajeja. Laidunalueelta on havaittu aiemmin huomionarvoisia kasvilajeja. Avoimen ranta-alueen pohjoisella osalla esiintyy jonkin verran pensoittumista ja ruovikoitumista. Lähellä on useita perinnebiotooppien hoitokohteita. Tärkeimmät luontoarvot: vedetään tähän yhteenvetona Luontotyyppi- ja lajisto-lomakkeilta Luontotyypit Alueella on Natura 2000 luontotyyppiä (vaihettumissuot ja rantasuot 7140), uhanalaisia luontotyyppejä (sisävesien matalakasvuiset vihvilä-, heinä- ja saraniityt ja sisävesien suursaraniityt) sekä avoimia perinnebiotoopeiksi laskettavia luontotyyppejä (mm. suursaraniittyä ja matalakasvuisia niittyjä) yhteensä 97 % koko laidunalueen pinta-alasta. Noin puolet laidunalueesta, eteläinen osuus, muodostuu Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat -julkaisussa mainitun valtakunnallisesti arvokkaan (M+) Hartskatanin rantalaitumen rantaniittyosasta. Kyseinen alue on mainittu laitumen pohjoisosan kanssa myös Härkmeren maatalouden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmassa (2004). Loput alueen luontotyypeistä (3 %) ovat puustoisia luontotyyppejä, jotka eivät omaa erityisarvoja. Alueella esiintyy jo jonkin verran umpeenkasvua laitumen pohjoisella osalla (ruovikoituminen ja pensoittuminen). Lajisto Alueen kasvillisuus on edustavaa. Laidunalueelta ja sen tuntumasta on havaittu useita huomionarvoisia kasvilajeja. Härkmerifjärden on kansainvälisesti arvokas lintujen ruokailu-, pesimä- ja levähdysalue, jolla pesii useita uhanalaisia ja taantuneita lintulajeja. Vesilinnut ovat hallitsevin ryhmä, mutta myös kahlaajia esiintyy. Lapväärtin kosteikot Natura -alueeseen kuuluu myös Synderssjön ja Blomträsket lintujärvet Härkmerifjärdenin länsipuolella. Näillä kolmella järvellä esiintyy 21 Lintudirektiivin liitteen I lintulajia ja 10 Lintudirektiivin liitteen I mainitsemaa säännöllisesti esiintyvää muuttolintua. Perinnebiotooppien, uhanalaisten ja Natura 2000 luontotyyppien olemassaolo mahdollistaa luontotyypeistä riippuvaisen lajiston säilymisen ja monipuolistumisen alueella. Suhteellisen lähellä, Härkmerifjärdenin rannoilla on useita perinnebiotooppien hoitokohteita. Liitekartta tai -taulukko Vanha ilmakuva alueelta on liitteenä 3. Yhteenveto maankäytön historiasta tai alueen luonnosta aikaisemmin sekä vertailu nykyiseen Härkmerifjärdenin alueella on ollut laidunnusta pitkään ja aluetta on laidunnettu sitä mukaa, kun maa paljastunut merestä luvulla Härkmerifjärdenin vedenpintaa laskettiin, jotta laajoja ranta-alueita saatiin laidunkäyttöön. Hoitosuunnitelman kohteena olevan laidunalueen eteläosan, Hartskatanin rantalaidun (8,2 ha), laidunnus on lopetettu vasta vuonna Mahdollisista laidunnustauoista ei ole tietoa. Erityisarvot (voivat rajoittaa hoitoa tai ennallistamista) Erityisarvo Kartta Lisätiedot Virkistyskäyttöä tai on ei -rakenteita Erityisiä maisema-arvoja on ei Alue on osa Härkmeren maisema-aluetta. Maisema-alueen rajaus on esitetty liitteessä 4. Muinaisjäännöksiä on ei Suojelualueen rajan on ei läheisyys Pohjavesialue on ei Muita erityispiirteitä on ei Uhanalaisia lajeja Direktiivilajeja Uhanalaisia luontotyyppejä Maanomistajan toiveet hoidosta Lisätietoja - ll 1 Yleiskuvaus 2 Alueen nykytila Natura 2000 luontotyyppejä 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet 8

9 9

10 LIITE 4. Vanha ilmakuva Ilmakuva on vuodelta Ranta-alue on ollut nykyistä avoimempi, mikä näkyy parhaiten laidunalueen pohjoisosassa. 10

11 LIITE 5. Härkmeren maisema-alue (Lähde: Härkmeren maisema-alue 2000). 11

12 2 A Natura 2000 luontotyypit ja uhanalaiset luontotyypit Johdanto Lomakkeella kuvataan koko suunnittelualueella sijaitsevat Natura 2000 luontotyypit sekä uhanalaiset luontotyypit. 1 Yleiskuvaus 2 Alueen nykytila 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet 4 Toimenpiteet ja kustannukset Natura 2000 luontotyyppikartta: pakollinen Liite Natura 2000 luontotyyppi ja niiden edustavuus Luontotyyppien pinta-alat (ha) Luontotyyppien edustavuus (ha) N2000 Luontotyyppi I tyyppi II tyyppi III ha nen tävä kittävä Luonto- Luonto- Yhteensä, Erinomai- Hyvä Merkit- Ei mer- Natura luontotyypin Luontotyyppi alueen koodi 1 ja 2) koodi FI Vaihettumissuot ja rantasuot (kuviot 2:47, 2.45) 5 Vaikutukset 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä Natura alueen koodi Natura 2000-luontotyyppien peittämä alue, ha FI Inventoimaton alue, ha Pinta-ala yhteensä 12 Selvitys luontotyyppitietojen eroavaisuuksista Natura tietokantalomakkeeseen nähden Uhanalaiset luontotyypit (LuTU) Tiedoissa voi olla eroavaisuuksia Natura 2000 tietokantalomakkeeseen nähden, jos myöhemmät inventoinnit ovat tuoneet lisätietoa. Luontotyyppi Pinta-ala, ha Uhanalaisuusluokka 3) Suomi Sisävesien matalakasvuiset vihvilä-, heinä- ja saraniityt (kuviot 2.51, 2.48, 3.48) 1,42 CR CR/ Sisävesien suursaraniityt (2.47) 8,22 EN EN/ Etelä-Suomi / Pohjois- Suomi Lisätietoja Natura 2000 luontotyyppien osuus koko alasta on 50 %, uhanalaisten luontotyyppien osuus 40 % (tässä päällekkäisiä tyyppejä). 1) * = Ensisijaisen tärkeänä pidetty Natura luontotyyppi 2) Lihavoituna ne Natura 2000 luontotyypit, jotka olivat peruste valita ko. alue Natura alueverkostoon 3) Uhanalaisuusluokat: RE = Hävinneet, CR = Äärimmäisen uhanalaiset, EN = Erittäin uhanalaiset, VU = Vaarantuneet, NT = Silmälläpidettävät, LC = Säilyvät, DD = Puutteellisesti tunnetut 12

13 LIITE 6. Natura 2000 luontotyypit laidunalueella (Natura aluerajaus punaisella) 1:11600 Copyright: Metsähallitus 2000 Natura-luontotyypit Vaihettumissuot ja rantasuot Lähteet ja lähdesuot Huurresammallähteet Letot Taarnaluhtaletot Metsäluhdat Tulvametsät Puustoiset suot Luonnonmetsät Harjumetsät Lehdot Kalkkikalliot Silikaattikalliot Kallioiden pioneerikasvillisuus Keidassuot Muuttuneet ennalkelp.keidassuot Aapasuot Sisävedet 13

14 1:6500 LIITE 7. Uhanalaiset luontotyypit Copyright: Metsähallitus 2000 Härkmerifjärdenin laitumen uhanalaiset luontotyypit. Sisävesien matalakasvuiset vihvilä-, heinä- ja saraniityt (kuviot 2.51, 2.48, 3.48), sisävesien suursaraniityt (2.47). 14

15 2 B Muut luontotyyppitiedot Johdanto Lomakkeella kuvataan koko suunnittelualue luontotyypit. Lomakkeella tarkastellaan myös suunnittelualueen asemaa osana suojelualueverkostoa ja kytkeytyneisyyttä muihin verkoston sekä lähialueiden kohteisiin. 1 Yleiskuvaus 2 Alueen nykytila 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet 4 Toimenpiteet ja kustannukset 5 Vaikutukset 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä Inventointiluokka Kasvillisuustyyppi Liite Inventointiluokka Pinta-ala (ha) Osuus (%) Kasvillisuustyyppi Pinta-ala (ha) Osuus (%) 332 Väli- ja rimpipintaiset suot (2.47) 8,23 34 Vesisarayhdyskunnat 8, Väli- ja rimpipintaiset suot (2.45) 3,82 16 Järviruokoyhdyskunnat 3, Järvi tai lampi (3.12) 10,06 41 Ruoko-, luikka- ja kaislarantaniityt 10, Kostea niitty (2.48, 2.51, 3.48) 1,42 6 Matalakasvuiset vihvilä-, heinä- ja sararantaniityt 1, Sammal-varpu-ruoho (lehtomainen) (2.58, 2.57) 0, Sammal-varpu (tuore) (2.59, 3.55) 0, Jäkälä-sammal-varpu (kuivahko) (2.46) 0,03 0,1 Inventoimatta Inventoimatta Muita 0,72 3 Yhteensä (ha) 24,25 100,1 Yhteensä (ha) 24,25 100,1 Lisätietoja Noin puolet laidunalueesta, eteläinen osuus, muodostuu Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat -julkaisussa mainitun valtakunnallisesti arvokkaan (M+) Hartskatanin rantalaitumen rantaniittyosasta (liite 8). Hartskatanin rantalaitumen laidunnus on lopetettu vuonna Hartskatanin rantalaitumeen on kuulunut järvenrantaniityn lisäksi nyt ulkopuolelle jääviä metsälaidunta ja hakaa. Hartskatanin alue on mainittu perinnebiotooppina myös Härkmeren Maatalouden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmassa (2004). Yleissuunnitelmassa Härkmerifjärdenin laitumen pohjoisosa on luokiteltu laidunnuksella hoidettavaksi kosteikkobiotooppiksi. Suhteellisen lähellä, Härkmerifjärdenin ranta-alueilla on myös useita muita hoidossa olevia perinnebiotooppikohteita. Härkmerifjärden kuuluu lintuvesiensuojeluohjelmaan ja IBA -alueisiin ja RAMSAR-alueisiin. Yhteenveto luontotyypeistä Perinnebiotooppien ja Natura 2000 luontotyyppien osuus laidunalueen kokonaispinta-alasta on 98 %. Eteläosa laitumesta kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen (M+) Hartskatanin rantalaidun -perinnebiotooppiin. Se on esitetty myös alueen maaseudun luonnon yleissuunnitelmassa. Osa em. alueista lukeutuu myös uhanalaisiin luontotyyppeihin (40 %). Loput alueen luontotyypeistä (2 %) ovat puustoisia luontotyyppejä (kangasta ja lehtipuustoa), jotka eivät omaa erityisarvoja. Alueella esiintyy jo jonkin verran umpeenkasvua laitumen pohjoisella osalla (ruovikoituminen ja pensoittuminen). Suhteellisen lähellä on myös muita hoidossa olevia perinnebiotooppikohteita. 15

16 LIITE 8. Hartskatan rantalaidun Lähde: Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat (2003). 16

17 2 C Lajisto Johdanto Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen lajisto. Direktiivilajisto kuvataan koko suunnittelualueelta, mutta muu lajisto vain niiden lajien osalta, joihin suunnitelluilla toimenpiteillä arvioidaan mahdollisesti olevan vaikutusta. Lomakkeella tarkastellaan myös suunnittelualueen lajistoa osana suojelualueverkostoa ja kytkeytyneisyyttä muihin verkoston sekä lähialueiden kohteisiin. 1 Yleiskuvaus 2 Alueen nykytila 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet 4 Toimenpiteet ja kustannukset 5 Vaikutukset 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä Liite Natura aluekoodi FI Laji 1) lietetatar Persicaria foliosa (Polygonum foliosum) Suojelustatus D 2) e/u 3) R 4) U 5) Elinympäristö Muu status 6) II x EN Tulvaiset maatuvat järvien liejurannat FI kurki Grus grus I x Märät suot ja luhtarannat FI liro Tringa glareola I x Aukeat suot muuttoaikoin a rehevät ruohikkoiset rannat FI laulujoutsen Cygnus Cygnus I x Järvet ja lammet FI ruisrääkkä Crex crex I x Ranta- ja luhtaniityt FI suokukko Philomachus pugnax I x EN Rantaniityt Isäntä- / ravintokasvi Vieraslaji 7) Selvitys tietojen eroavaisuuksista Natura tietokantalomakkeeseen nähden Yhteenveto Mainitut linnustotiedot perustuvat alueelta tehtyihin havaintoihin. Tiedot voivat erota Natura 2000 tietokantalomakkeen tiedoista. Suunnitellulla laidunalueella on perinnebiotooppeja, Natura luontotyyppejä ja uhanalaisia luontotyyppejä (osin päällekkäisiä), joilta on aiempia havaintoja huomionarvoisista kasvilajeista (purtojuuri Succia pratensis, nuokkurusokki Bidens cernua). Härkmerifjärden on kansainvälisesti arvokas lintujen ruokailu-, pesimä- ja levähdysalue, jolla esiintyy useita lintudirektiivin liitteen I lajeja, pesii uhanalaisia ja taantuneita lintulajeja. Vesilinnut ovat 17

18 hallitsevin ryhmä, mutta myös kahlaajia esiintyy. Laidunnus palauttaa avoimia luontotyyppejä ja mahdollistaa perinnebiotooppilajiston leviämisen niille sekä puustoisille luontotyypeille. Lisätiedot Luontodirektiivin liitteen II laji lietetatar on havaittu kyseisellä Natura-alueella, mutta ei varsinaisesti suunnitellun laidunaluerajauksen sisällä. Aivan laidunalueen tuntumassa sijaitsevilla perinnebiotoopeilla ovat esiintyneet huomion arvoiset lajit: kurjenkello Campanula persicifolia ja jäkki Nardus stricta. Puustoisten alueiden hoidolla luodaan potentiaalia elinympäristöjä myös em. lajien tyyppisille lajeille. Suhteellisen lähellä, Härkmerifjärdenin rannoilla on useita muitakin hoitokohteita. Lapväärtin kosteikot Natura -alueeseen kuuluu myös Sundesjön ja Blomräsket lintujärvet Härkmerifjärdenin länsipuolella. Näillä kolmella järvellä esiintyy 21 Lintudirektiivin liitteen I lintulajia ja 10 Lintudirektiivin liitteen I mainitsemaa säännöllisesti esiintyvää muuttolintua. 1) Lihavoituna ne direktiivilajit, jotka olivat peruste valita ko. alue Natura alueverkostoon 2) D = EU:n Lintudirektiivin liitteessä 1 tai Luontodirektiivin liitteessä II tai IV mainittu laji 3) e = erityistä suojelua tarvitseva laji, u = uhanalainen laji 4) R = rauhoitettu laji 5) U = Valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalainen tai silmällä pidettävä laji Uhanalaisuusluokitus: CR = Äärimmäisen uhanalainen, EN = Erittäin uhanalainen, VU = Vaarantunut, NT = Silmällä pidettävä, RT = Alueellisesti uhanalainen 6) H = Harvinainen, V = Vaatelias, M = Muu 7) Vain poistettavat vieraslajit merkitään 18

19 3 Johdanto Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet Lomakkeella kuvataan toimenpidealueet ja niillä tehtävät toimenpiteet riittävän yksityiskohtaisesti toiminnan suorittamista varten. Kartat Pakolliset : Toimenpiteiden tavoite ja Toimenpide-kartta Toimenpiteiden tavoite Tavoite Liitekarttoja Laidunnuksella pidetään avoimet rantaniityt avoimina ja parannetaan luontotyyppien edustavuutta. Tavoitteena on perinnebiotooppikasvillisuuden sekä perinnebiotooppiluontotyypeistä ja kasveista riippuvaisten muiden eliöiden lisääntyminen alueella, myös puustoisilla luontotyypeillä. Laidunalue on osa tärkeää Härkmerifjärdenin lintukosteikkoa. Pinta-ala, ha Avoimien luontotyyppien hoito 23,5 Puustoisten luontotyyppien hoito 0,7 Lintuveden hoito 23,5 1 Yleiskuvaus 2 Alueen nykytila 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet 4 Toimenpiteet ja kustannukset 5 Vaikutukset 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä Yhteensä 47,7 Laidunnettava ala, ha 1) 24 Toimenpiteetön vaikutusala, ha 2) Tavoite Kuvion tai osaalueen kuvaus Toimenpiteen kuvaus Alueen kuvaus toimenpiteen jälkeen, tavoite Avointen ja puustoisten luontotyyppien hoito Toimenpide laidunnus Osasto ja kuvio/kuviot Koko alue Pintaala, ha 24 Priorisointi Suurin osa laidunalueesta on alavaa ja avointa rantaa, jonka luontotyyppejä ovat paikoin ruovikoitunut ja pensoittunut luhtainen suursaraniitty, matalakasvuinen niitty, kaislikko ja ruovikko. Laidunta rajaa idässä paikoin metsä ja laitumeen kuuluukin pienialaisesti puustoisia luontotyyppejä (kangasta ja lehtipuustoista aluetta) laitumen itälaiteella sekä pieni kallioinen saareke laitumen pohjoisosassa ruovikon keskellä. Alueella aloitetaan laidunnus. Laiduneläimiksi sopii parhaiten ylämaankarja tai muut nautaeläimet. Laidunnusaika on noin kolme kuukautta vuodessa alkaen kesäkuusta. Laidunnuspaine on noin 1 eläin/ha. Aita sijoittuu niin, että se päättyy molemmista päistä veteen. Aita rakennetaan erittäin vahvoja pylväsmäisiä kulmatolppia ja kestotolppia käyttäen. Tolppaväli on noin 4 5 m. Sähkölankana käytetään kolmea rautalankaa (2 mm) ja kahta valkoista sähköistä aitanauhaa (10-20 mm). Vieterit sijoitetaan noin 60 m välein. Portit sijoitetaan etelään nykyisen vanhan laitumen laitumen porttia vastapäätä sekä pohjoiseen. Eteläisen portin ja vanhan laitumen portin väliin varataan ylimääräiset eläinten siirtämiseen tarvittavat liikuteltavat käytävän muodostamat langat. Pohjoisen portin rakenne olisi mieluiten metallinen veräjä. Laidunnus pitää rantaniityn matalana ja avoimena. Ruovikoitunut ala supistuu ja pensaikot vähenevät. Avoimien perinnebiotooppityyppien edustavuus paranee. Myös puustoiset alueet avautuvat hieman. Laidunnus mahdollistaa perinnebiotooppilajiston leviämisen alueelle. Tavoite Aitalinjaus. Toimenpide Raivaus Osasto ja kuvio/kuviot Laitumen reuna Pintaala, ha 2300 m 3) Priorisointi 3) 1 1 Kuvion tai osaalueen Aitalinjaus kulkee pääosin avoimen ranta-alueen laidassa metsänlaiteella ja osittain metsäisillä kuvioilla. kuvaus Toimenpiteen kuvaus Aitalinjaus raivataan raivaussahalla niiltä osin kuin se on tarpeellista. Puustoisten luontotyyppien poikki menevän aitalinjausosuuden pituus on noin 300 m ja muun, paikoin mahdollisesti raivattavan, aitaosuuden pituus noin 1000 m. Alueen kuvaus toimenpiteen jälkeen, tavoite Avoimien rantakuvioiden reuna-alueelta voidaan joutua poistamaan jonkin verran nuorta puustoa tai pensaikkoa. Parantaa maisemakuvaa, palauttaa luontotyyppiä ja voi lisää edustavuutta, mutta merkitys on vähäinen. Puustoisilla kuvioilla aitalinjauksen raivaus tekee aukkoja metsäkasvillisuuteen. Vaikutus luontotyyppeihin on vähäinen. Raivausjäte siirretään pois laidunalueelta. Tavoite Avoimen Toimenpide Raivaus tarvittaessa myöhemmin. Osasto ja Kuvion 2.47 N-osa Pinta- n. 4 Priorisointi 2 19

20 Kuvion tai osaalueen kuvaus Toimenpiteen kuvaus Alueen kuvaus toimenpiteen jälkeen, tavoite Lisätiedot perinnebiotoopin hoito kuvio/kuviot ala, ha 3) Avoin rantaniittyalue on kuvion N -osassa (saraniitty ja pieni matalakasvuinen niitty) paikoin pensoittunut. Pensaat jätetään laiduneläinten virikkeeksi ja hoidettavaksi. Alueen raivaustarve tarkistetaan 3-5 vuoden päästä. Pensaikkoa ravataan, mikäli sitä on vielä jäljellä. Raivaus tapahtuu loppukesällä. Raivausjäte siirretään pois laidunalueelta. Toimenpide palauttaa avointa niittyä ja lisää edustavuutta. 1) Eri toimenpiteiden alojen (ha) summa: jos toimenpidealalla on tehty useampia toimenpiteitä, on myös toimenpideala laskettu useampaan kertaan. 2) Kertoo sen pinta-alan, jolla ei ole tehty toimenpiteitä, mutta jolle toimenpiteiden välittömät vaikutukset ulottuvat. 3) Kertoo toimenpiteiden kiireellisyyden: Joko aiottu toteuttamisvuosi tai luokiteltuna 1 = suuri toteutetaan 5 vuoden kuluessa, 2 = vähäisempi kiireellisyys 20

21 LIITE 9. Toimenpiteiden tavoitteet Toimenpiteiden tavoitteena on hoitaa laidunalueen avoimia luontotyyppejä (värjäämätön ala) ja puustoisia luontotyyppejä (oranssilla värjätty ala). 21

22 LIITE 10. Toimenpiteet 1:12900 Copyright: Metsähallitus 2000 Koko aluetta hoidetaan laiduntamalla. Laitumen aitalinjaus on merkitty sinisellä viivalla. Aitalinjausta raivataan tarvittavin osin. Kuvion 2:47 N -osan pensaikkojen raivaustarve tarkistetaan 3-5 vuoden kuluttua (punaisella viivoitettu alue). Pensaikkoa raivataan, mikäli sitä on vielä laidunnuksen jäljiltä häiritsevästi jäljellä. 22

23 4 Toimenpiteet ja kustannukset Johdanto Lomakkeella kuvataan toimenpiteet, arvioidaan vaadittavat resurssit töiden toteuttamiseksi ja hakattavat puutavaralajit. Näiden avulla pystytään arvioimaan toimenpiteiden kustannukset, jollei niitä ole arvioitu jo itse lomakkeelle. 1 Yleiskuvaus 2 Alueen nykytila 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet 4 Toimenpiteet ja kustannukset 5 Vaikutukset 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä Toimenpide Aita-alueen raivaus ja raivausjätte en keruu. Aidan rakennus Pensaikon raivaus Toimenpi -teen laatu Tarkenn e Priorisoin ti Osasto Kuvio(t) Erityisesti kuviot : 2.58, 2.59, 2.57 ja Mutta koko aitalinjaus tulee tarkistaa. Miestyön ä Miesyön ä m Miestyön ä Loppuke sä,syksy 1-2 Pinta-ala, ha Määrä ja yksikkö Tunnit Huom. Metsäisillä kuvioilla aitalinjaust a n. 300 m. Tarkistettav aa ja raivattavaa on todennäköi sesti n. 1000m:llä 24 h Metsähallitus toteuttaa ostopalveluna. 10 päivää Metsähallitus toteuttaa ostopalveluna. 2.47:n N- osa n. 0,25 ha 8-32 h Raivaus toteutetaan vuonna , mikäli se on tarpeen. Laiduneläinten omistaja toteuttaa toimenpiteen. Toimenpiteen voi sisällyttää erityisympäristötukihakemukseen. Myytävä puutavara lajeittain eroteltuina Kustannuksia aiheuttavat työaika-arviot, yhteenveto Puutavaralaji Määrä m3 Puutavaralaji Määrä m3 kustannustekijä Työpäiviä Muu Lisätiedot 1) Kertoo toimenpiteiden kiireellisyyden: 1 = suuri (toteutetaan 5 vuoden kuluessa, 2 = pieni, toteutetaan myöhemmin suunnittelukaudella 23

24 5A Johdanto Natura aluekoodi Vaikutukset Natura alueeseen Lomakkeella arvioidaan toimenpiteiden vaikutukset Natura luontotyyppeihin ja direktiivilajeihin. Arvioidaan sekä positiiviset että mahdolliset negatiiviset vaikutukset. Direktiivilajeista arvioidaan vaikutukset vain luontodirektiivin liitteiden II ja IV sekä lintudirektiivin liitteen I lajeihin. Natura 2000 luontotyyppi tai direktiivilaji 1) Direktiivin liite (lajien osalta) Toimenpide Arvioitu vaikutus 1 Yleiskuvaus 2 Alueen nykytila Perustelu positiivisille tai negatiivisille vaikutuksille 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet 4 Toimenpiteet ja kustannukset 5 Vaikutukset 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä FI Vaihettumissuot ja rantasuot Laidunnus/ (raivaus) + Laidunnus estää luontotyypin umpeenkasvua, ruovikoitumista ja pensoittumista ja lisää edustavuutta. (Mahdollinen pensaikon raivaus palauttaa luontotyyppiä.) FI lietetatar Persicaria foliosa II Laidunnus + Laidunnus estää rantojen umpeenkasvua ja luo sekä pitää yllä lajille (Polygonum foliosum) soveliaita kasvupaikkoja. FI kurki Grus grus I Laidunnus + Voi hyötyä luhtaisen rantaniityn avoimena ja matalana pysymisestä. FI liro Tringa glareola I Laidunnus + Hyötyy kasvillisuuden matalakasvuisuudesta. FI ruisrääkkä Crex crex I Laidunnus Hyötyy kasvillisuuden matalakasvuisuudesta. FI suokukko Philomachus pugnax I Laidunnus + Voi hyötyä rantaniityn avoimena ja matalana pysymisestä. Natura 2000-luontotyypit tai direktiivilajit, joihin toimenpiteillä ei arvioida olevan vaikutuksia. Natura vaikutusten arvioinnin tarveharkinta perusteluineen laulujoutsen Cygnus Cygnus Ei tarvita Tehtävät toimenpiteet eivät merkittävästi heikennä niitä arvoja, joiden perusteella alue/alueet on valittu Natura 2000 verkostoon. Tämän perusteella toimenpiteet eivät vaadi luonnonsuojelulain (1096/ ) mukaista Natura 2000-arviota. Tarvitaan Liite Lisätiedot 1) *= priorisoitu Natura luontotyyppi, lihavoituina ne lajit tai luontotyypit, jotka olivat peruste valita ko. alue Natura alueverkostoon 24

25 Suunn. alue Ulkopuol. alue 5B Johdanto Toimenpi-teen tavoite Muut vaikutukset luontoon, ympäristöön ja käyttöön Arviointi kohdistuu suunniteltujen toimenpiteiden suunnittelualueelle tai sen ulkopuolelle aiheutuviin vaikutuksiin, jotka eivät liity alueen Natura 2000-arvoihin. Lomakkeella arvioidaan toimenpiteiden negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia luontoon (esim. kasvillisuustyypit ja lajit), ympäristöön ja alueen käyttöön. Toimenpide Vaikutuksen kohde Kohdentuminen Vaikutuksen tarkempi kuvaus (kuvio tai osa-alue merkitään tarvittaessa) 1 Yleiskuvaus 2 Alueen nykytila 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet 4 Toimenpiteet ja kustannukset 5 Vaikutukset 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä Toimenpiteet negatiivisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi Avoimien luontotyyppie n hoito Puustoisten luontotyyppie n hoito Avoimien ja puustoisten luontotyyppie n hoito Avoimien ja puustoisten luontotyyppie n hoito Avoimien ja puustoisten luontotyyppie n hoito Laidunnus/ aita-alueen raivaus/ mahdollinen pajujen raivaus Laidunnus /aita-alueen raivaus Laidunnus Laidunnus Laidunnus Suursaraniitty, Matalakasvuinen niitty, Kaislikko Ruovikko Puustoiset kuviot x x x x x (kuvio/ osaalue) :46 Koko alue Koko alue Koko alue Kuvaus Ruovikoiden ja pajukkojen väheneminen. Luontotyyppien palautuminen ja edustavuuden lisääntyminen. Lajiston mahdollinen monipuolistuminen, niittylajiston runsastuminen. Uhanalaisten, harvinaisten ja huomionarvoisten lajien esiintymisen mahdollistuminen. Lajiston mahdollinen monipuolistuminen. Niittykasvillisuuden mahdollinen lisääntyminen. Uhanalaisten, harvinaisten ja huomionarvoisten lajien esiintymisen mahdollistuminen. Yli-/alilaidunnus Laidunnuksen loppuminen. Alueen maisemallinen arvo paranee. Kuvaus Hidastaa luonnollista sukkessiokehitystä. Voidaan välttää seuraamalla tilannetta vuosittain ja tekemällä hoitoseuranta 3-5 vuoden välein sekä muuttamalla laiduneläinten määrää tai laidunnuksen kestoa tarvittaessa. Etsitään uusia alueen laiduntamisesta kiinnostuneita eläintenomistajia. Liite Lisätietoja 25

26 6 Seuranta, selvitys- ja tutkimustarpeet sekä viestintä Lomakkeella kuvataan toimenpidealueilla oleva tai niille suunniteltu seuranta, mahdolliset tulevaisuuden selvitys- ja tutkimustarpeet sekä viestintä. 1 Yleiskuvaus 2 Alueen nykytila 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja toimenpidealueet 4 Toimenpiteet ja kustannukset 5 Vaikutukset 6 Seuranta, tutkimus ja viestintä Seuranta Kartta Kuvio / osa-alue Seurantatyyppi Seurantavuodet Seurantamenetelmä Koko laidunalue Hoitopäiväkirja Vuosittain Perinnebiotooppien hoitopäiväkirjalomake Koko laidunalue Hoitoseuranta Joka vuosi Hoitoseurantalomake Laitumen pohjoisosa (kuvio 2.47) Kasvillisuuden seuranta Ensimmäinen lajisto-otanta tehdään ennen hoidon aloittamista. Ensimmäiset seurannat vuoden, kolmen ja viiden vuoden kuluttua hoidon aloittamisesta, minkä jälkeen seurannat tapahtuvat viiden vuoden välein Lajistoseurannan ohjeiden mukaan tehtävät kasvillisuuskoealat. Laidunalueelle on vuonna 2012 perustettu kasvillisuuden seurantakoeala. Selvitys- ja tutkimustarpeet - Viestintä Alueelle on tulossa infotaulu. Lisätiedot Tarkkaillaan vieraslajien esiintymistä alueella. Vieraslajien esiintyminen pyritään estämään. 26

27 LIITE 11. Kasvilajiston seuranta 1:6900 Copyright: Metsähallitus 2000 Laidunalueelle on perustettu kasvilajiston seurantakoeala (punainen rajaus) vuonna 2012 Metsähallituksen perinnebiotooppien seurantaohjeen mukaisesti (Raatikainen toim. 2009). 27