Kansallisen mielenterveysja päihdesuunnitelman toimeenpano Helsingissä Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto ja terveyskeskus
|
|
- Elli Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kansallisen mielenterveysja päihdesuunnitelman toimeenpano Helsingissä Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto ja terveyskeskus
2 JOHDANTO Sosiaali- ja terveysministeriön Mieli työryhmän keskeiset ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 (Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma) viedään sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen mielenterveys- ja päihdetyön hoitoprosesseihin, jotta ne saadaan vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin joustavammin ja entistä varhaisemmassa vaiheessa. Alustavaa toimeenpanosuunnitelmaa ovat valmistelleet terveyskeskuksen toimitusjohtaja Matti Toivolan ja sosiaaliviraston sosiaalijohtaja Paavo Voutilaisen toimeksiannosta aikuispalvelujohtaja Helinä Hulkkonen ja johtajapsykiatri Tuula Saarela. Valmistelijat ovat kuulleet asiantuntijoina mm. terveysasemien johtaja Antti Iivanaista ja sosiaalisen kuntoutuksen päällikkö Mari Aaltoa. Mielenterveys- ja päihdealan järjestöjä kuultiin marraskuussa 2009 pidetyissä keskustelutilaisuuksissa. Tehtäväksiantoon ei sisältynyt uudelleenorganisoinnin hahmottamista. MIELI OHJELMA HELSINGISSÄ Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli sisältää 18 kehittämisehdotusta. Ehdotuksilla halutaan vahvistaa asiakkaan asemaa, painottaa edistävää ja ehkäisevää työtä sekä vahvistaa palvelujen integroimista toiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja eri ikäryhmien tarpeita huomioonottaviksi. Lisäksi tuetaan mielenterveys- ja päihdetyön ohjauskeinojen kehittämistä. Helsingissä otetaan kehittämisalueiksi seuraavat neljä suunnitelman ehdotusta: 1. Parannetaan mielenterveys- ja päihdeongelmien samanaikaista hoitoa ja hoitoon pääsyä. 2. Otetaan käyttöön keinoja asiakkaan aseman ja osallisuuden parantamiseen. 3. Parannetaan lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta ja palveluihin pääsyä. 4. Rakennetaan ikäihmisten tarpeita vastaavia mielenterveys- ja päihdepalveluja. Ohjelman muiden ehdotusten toteutumista seurataan sekä tavallisessa toiminnassa että hankkeiden kautta. Mielenterveyskuntoutujien työllistymisen edellytysten paranemista seurataan Terve Helsinki -hankkeen yhteydessä. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien työllistymisedellytyksiä ja työllistymistä edistetään työvoiman palvelukeskus Duurissa. Pakkotoimien käytön väheneminen on osa Auroran sairaalan eristämiskäytäntöjen muuttamista ja sairaala osallistuu myös valtakunnalliseen pakon käytön vähentämisen seurantaryhmään.
3 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 MIELI OHJELMA HELSINGISSÄ... 2 SISÄLTÖ TAVOITE: MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMIEN SAMANAIKAINEN HOITO JA HOITOON PÄÄSY NYKYTILANNE TOIMENPITEET TAVOITE: OTETAAN TEHOKKAASTI KÄYTTÖÖN KEINOJA ASIAKKAAN ASEMAN JA OSALLISUUDEN PARANTAMISEEN NYKYTILANNE TOIMENPITEET TAVOITE: PARANNETAAN LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN SAATAVUUTTA JA PALVELUIHIN PÄÄSYÄ NYKYTILANNE TOIMENPITEET TAVOITE: MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT VASTAAVAT IKÄIHMISTEN TARPEITA NYKYTILANNE TOIMENPITEET LOPPUSANAT... 12
4 1 1. TAVOITE: MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMIEN SAMANAIKAINEN HOITO JA HOITOON PÄÄSY 1.1 NYKYTILANNE Terveysasemat hoitavat valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti pääasiassa lievästi tai keskivaikeasti oireilevia mielenterveys- ja päihdeasiakkaita. Helsingissä tarjotaan kaupungin Mielenterveysohjelman mukaisesti jokaisella terveysasemalla asiakkaille psykiatrisen erikoissairaanhoitajan palveluja, joita tuetaan psykiatrisella konsultaatiolla terveyskeskuksen psykiatriaosastosta. Jalkautuvat mielenterveystiimit tukevat mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kotihoitoa. Vakavammista mielenterveysongelmista kärsiviä helsinkiläisiä hoidetaan psykiatrian poliklinikoilla, päiväsairaaloissa ja psykiatrisessa sairaalassa. Osa psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluista ostetaan HUS:sta. Sosiaaliasemilta ja perhekeskuksista saa tukea ja ohjausta päihdehuollon erityispalveluihin ja kolmannen sektorin palveluihin. Päihdehuollon erityispalveluja tarjotaan sosiaaliviraston nuorisoasemilla, A-klinikoilla, huumeklinikalla ja laitoksissa. A-klinikoiden palveluihin kuuluvat ehkäisevä päihdetyö, päivätoiminta, avovieroitus ja -kuntoutus, yksilö-, perhe- ja ryhmähoidot sekä korvaushoito. Huumeklinikan palveluihin kuuluvat hoidon tarpeen arviointi ja hoito sekä korvaushoidon arviointi. Päihdehuollon laitospalveluissa tarjotaan katkaisuhoitoa ja laitoskuntoutusta. Peliriippuvuutta hoidetaan Helsingin, Vantaan, Kauniaisten, THL:n ja järjestöjen yhteisellä Peliklinikalla. HAVAITUT KEHITTÄMISTARPEET NYKYTILANTEESSA Mielenterveys- ja päihdetyön perus- ja erityispalvelut toimivat nykyisellään pääosin erillään (kuva 1). Mielenterveys- ja päihdetyön välisen alueellisen yhteistyön säännöllisyys vaihtelee alueittain ja työryhmittäin. Konsultaatiomahdollisuutta käytetään, mutta yhteistyötä ei ole ohjeistettu systemaattisesti. Samanaikaista mielenterveys- ja päihdehäiriötä sairastavaa asiakasta saatetaan ohjata hoitoon yksiköstä toiseen sen mukaan, mikä arvioidaan asiakkaan päällimmäiseksi ongelmaksi, jolloin haastavimmat kaksoisdiagnoosiasiakkaat voivat jäädä palvelujen ulkopuolelle. Asiakkaan ensisijainen ongelma ja avun tarve saattavat tulla määritellyiksi sen perusteella, mihin hoitopaikkaan hän on hakeutunut. Erilliset asiakas- ja potilastietojärjestelmät sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen välillä estävät osaltaan tiedonkulkua. MITÄ ON JO TEHTY TILANTEEN PARANTAMISEKSI Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoitoon on kehitetty yhteistyön malleja mm. Maunulan ja Oulunkylän kriisipäivystysmallissa, Itäkeskuksen kaksoisdiagnoosipotilaiden hoitomallissa sekä Kontulan ja Kivikon yhteistyömalli Ko- Kissa.
5 2 Maunulan ja Oulunkylän kriisipäivystysmallissa terveysaseman päivystävän työparin muodostaa A-klinikan erikoissairaanhoitaja tai sosiaaliterapeutti ja terveysaseman terveyden- tai sairaanhoitaja. Asiakkaille tarjotaan matalan kynnyksen avokatkopalveluja ja nopeaa hoitoon pääsyä elämänkriiseissä. Asiakas saa selkeästi määriteltyjä matalan kynnyksen päivystyspalveluja. Osalle asiakkaista A-klinikka on liian korkean kynnyksen takana ja toiminnassa saatujen kokemusten mukaan terveysasema tavoittaa heidät helpommin. Terveyskeskuksen psykiatria ja sosiaaliviraston päihdehuolto kehittivät hoitomallin samanaikaisesta vakavasta päihde- ja mielenterveyden häiriöstä kärsivien henkilöiden eli kaksoisdiagnoosipotilaiden hoitoon valtionavustuksella rahoitetun erillishankkeen tuella vuosina A-klinikan työntekijä integroitui toiminnallisesti poliklinikan päihdepsykiatriseen tutkimus- ja hoitotyöryhmään. Motivoivan lähestymistavan toteuttamiseksi koulutettiin terveydenhuollon henkilökuntaa, hoitokäytäntöjä selkeytettiin ja aloitettiin uusia toimintamuotoja kuten muutosryhmät ja valvottu antabushoito. Päihdepsykiatrinen työryhmä toteutti tarpeen mukaan liikkuvaa työtapaa. Kontula Kivikko-työmallissa päihdehoitoon ja psykiatriseen sairaanhoitoon erikoistunut sairaanhoitaja ja sosiaalineuvoja ovat potilaiden tavoitettavissa terveysaseman aukioloaikana. Toiminnan kohderyhmänä ovat päihdeasiakkaat, moniongelmaiset asiakkaat ja kaksoisdiagnoosiasiakkaat. Yksilötyön lisäksi tehdään ryhmämuotoista hoitoa yhdessä Itäkeskuksen psykiatrian poliklinikan kanssa. Päihdehoitajan ja sosiaaliohjaajan toimenkuvaan kuuluu myös muun henkilökunnan konsultointi ja laaja yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. KUVA 1. Sosiaaliasemien, perhepalvelujen ja A-klinikoiden sekä terveysasemien ja psykiatrian poliklinikoiden yhteistyön nykytilanne.
6 3 1.2 TOIMENPITEET Asiakkaan hoidon ja palvelun tarpeen arvio aloitetaan siinä toimipisteessä, johon hän on hakeutunut. Alkoholinkäyttöä arvioivaa AUDIT-kyselyä ja hoidollista mini-interventiota käytetään kaikissa palveluissa. Tutkimus, hoito ja palvelut suunnitellaan kullekin asiakkaalle hänen yksilöllisen tilanteensa perusteella häntä kuullen ja hänen kanssaan sopien. Arvion tehnyt taho kokoaa asiakkaan tarvitsemat hoito- ja palvelutahot yhteen, jolloin samalla sovitaan eri toimijoiden työnjaosta ja vastuista asiakkaan oma osuus mukaan lukien. Asiakasta voidaan tavata myös hänen kotonaan tai muussa tarkoituksen mukaisessa paikassa. Asiakkaan näkökulmasta hoito ja palvelut muodostavat yhden kokonaisuuden ja hän saa ne yhden oven takaa (kuva 2). Valtakunnallisesta KASTE-ohjelmasta saadun hankerahoituksen (viite) tuella Helsingin terveysasemille perustetaan vuosina moniammatillisia työryhmiä (terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke). Työryhmissä toimii mielenterveys- ja päihdetyöntekijöitä sekä sosiaalineuvojia terveysasemien omahoitaja omalääkäri-työparien työn tukena. A-klinikoiden (12) ja psykiatriaosaston työntekijät työskentelevät terveysasemilla, joilla mielenterveysterveys- ja päihdehoitoa on saatavilla aiempaa varhaisemmassa vaiheessa ja yhtäaikaisesti. Sosiaalineuvojat ohjaavat asiakkaita sosiaaliturvaan, asumiseen, työllistymiseen ja kuntoutumiseen liittyvissä kysymyksissä. Tiimien työntekijät saavat suoraa konsultaatiota päihdehoitopalveluista ja psykiatriasta. Uusi toimintamalli kehitetään ja arvioidaan vuoden 2012 loppuun mennessä, jolloin päätetään sen mahdollisesta vakinaistamisesta. Vuoden 2011 alusta alkoholiavokatkaisuhoitoa ei enää anneta A-klinikoilla, vaan asiakkaat voivat hakeutua omalle terveysasemalleen, kun tarvitsevat apua alkoholin käyttönsä katkaisemiseen. Avokatkaisuhoitoa terveysasemilla annetaan arkisin. Kuntalaisen käyttöliittymä -hanke tukee osaltaan myös Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa ( ). Kehittämistyössä kiinnitetään erityisesti huomiota päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien aikuisten alaikäisiin lapsiin ja heidän tuen tarpeeseensa. KUVA 2. Yhden oven periaate. Asiakas saa mielenterveys- ja päihdepalvelut joustavasti ja tarvitsemanaan kokonaisuutena.
7 4 Perusterveydenhuollon, päihdehuollon ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon samanaikaista mielenterveys- ja päihdehäiriötä sairastavien potilaiden hoitoa koskevassa työnjaossa noudatetaan seuraavia periaatteita: Lievät ja keskivaikeat psykiatriset ongelmat ja lievät päihdeongelmat hoidetaan perusterveydenhuollossa hyödyntäen moniammatillista osaamista sekä psykiatrian ja päihdehuollon konsultaatioita. Vaikea-asteiset psykiatriset ongelmat ja lievät päihdeongelmat hoidetaan psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Lievät psykiatriset ongelmat ja vakavat päihdeongelmat hoidetaan päihdehuollon palveluissa psykiatrisen konsultaation tuella. Vaikea-asteiset psykiatriset ongelmat ja vakavat päihdeongelmat hoidetaan yhteisenä työnä psykiatrian erikoissairaanhoidon ja päihdehuollon erillisissä palveluissa. Tiivistelmä ehdotetuista ja meneillään olevista toimenpiteistä Terveysasemille muodostetaan lääkäri hoitaja-työparien tueksi moniammatilliset mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja sosiaalineuvonnan palvelut ja tehdään arvio toiminnan vakiinnuttamisesta vuoden 2012 loppuun mennessä ( Kuntalaisen käyttöliittymä ). Terveysasemien ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon psykiatristen sairaanhoitajien toimenkuvaa kehitetään vuonna 2010 tehdyn arvioinnin pohjalta. Psykiatrian konsultaatiotoimintaa ehdotetaan vahvistettavaksi siten, että jokaisella neljällä terveysasematulosyksiköllä on konsultoiva psykiatri. Ehdotetaan nimettäväksi päihdehoitoyksiköitä konsultoiva psykiatri sekä psykiatrista sairaalatoimintaa konsultoiva päihdehoidon erikoislääkäri (päihdelääketieteen erityispätevyyden omaava lääkäri). Kotihoidon mielenterveystiimit siirtyvät vuoden 2011 alusta psykiatrian kotihoitotiimeiksi. Tehdään poikkiorganisatoriset hoito- ja palveluprosessikuvaukset, jotka perustuvat Käypä hoito -suosituksiin (esimerkiksi Alkoholiongelmaisen potilaan hoito, Masennuspotilaan hoito), vuoden 2011 aikana. Tiedon ja osaamisen siirtymisen varmistamiseksi luodaan työkiertomalli, jonka avulla turvataan psykiatrisen ja päihdehoitotyön osaaminen ja kehittyminen eri yksiköissä (terveysasema, A-klinikka, psykiatrian poliklinikka).
8 5 2. TAVOITE: OTETAAN TEHOKKAASTI KÄYTTÖÖN KEINOJA ASIAKKAAN ASEMAN JA OSALLISUUDEN PARANTAMISEEN 2.1 NYKYTILANNE Mieli 2009 ohjelma painottaa asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua ja palveluihin pääsyä. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa järjestöt ovat aktiivisia toimijoita ja osa palveluverkostoa. Sosiaalivirasto ja terveyskeskus ostavat järjestöiltä palveluja oman toimintansa tukemiseksi ja tekevät järjestöjen kanssa laajaa hankeyhteistyötä toimintansa kehittämiseksi. Lisäksi sosiaalivirasto ja terveyskeskus tukevat vuosittain keskimäärin 45 mielenterveys- ja päihdealan järjestöä myöntämällä näille toiminta-avustusta. Järjestöavustuksia on jaettu ehkäisevään työhön ja vertaistukitoimintaan. HAVAITUT KEHITTÄMISTARPEET NYKYTILANTEESSA Mielenterveys- ja päihdeongelmissa asiakkaan motivoiminen hoitoon on usein haasteellista ja edellyttää uusia työtapoja ja -asenteita. Vertaisten saaminen mukaan hoitoprosessiin helpottaa usein asiakkaan sitoutumista. Palvelujen käyttäjiä kuullaan erilaisten hankkeiden yhteydessä, mutta vielä ei ole riittävästi vakiintuneita yhteistyömalleja, joiden puitteissa heitä voitaisiin systemaattisesti kuulla palveluja suunniteltaessa ja arvioitaessa. Kokemus- ja vertaisasiantuntijoiden1 osaamista hyödynnetään hoidon tukena entistä enemmän. M ITÄ ON JO TEHTY TILANTEEN PARANTAMISEKSI Helsingissä Auroran sairaala osallistuu valtakunnalliseen pakon käytön vähentämiseen tähtäävään ohjelmaan. Koko henkilöstön täydennyskoulutuksen ja hoito-osastojen rakenteellisten muutosten kautta leposide-eristysten määrä on vähentynyt huomattavasti. Hoitokäytäntöjen kehittäminen jatkuu edelleen. Auroran sairaalassa muutetaan vuonna 2011 yksi vuodeosasto ns. vaikeahoitoisten potilaiden osastoksi, jolloin osaamista keskittämällä ja henkilökuntamäärää lisäämällä kohdennetaan hoitoa tarkoituksenmukaisesti pitäen tavoitteena sairaalahoidon keston lyhenemistä. 1 Kokemusasiantuntijoilla tarkoitetaan henkilöitä, joilla on omia kokemuksia mielenterveys- ja päihdeongelmista joko niistä itse kärsivänä, niistä toipuneena, palveluita käyttäneenä, omaisena tai läheisenä. Vertaistoimijat ovat vapaaehtoistyötä tekeviä henkilöitä, jotka toimivat palvelujärjestelmässä asiakkaan pitkäaikaisen hoidon tukena tai toimivat vertaisryhmissä tai vertaistukihenkilöinä.
9 6 Sosiaalivirastossa asiakasnäkökulma huomioidaan palvelujen arvioinnissa ja kehittämisessä. Yhtenä esimerkkinä on palveluja arvioiva, jo vakiintunut asiakasraati-toiminta Läntisellä A-klinikalla. Toisen tyyppinen esimerkki on vertaistukea hyödyntävä anonyymi tekstiviestipalvelu Voimapiiri, jonka sisällön päihteidenkäyttöä vähentävät asiakkaat tuottavat itse. Myös päihdepalvelujen tuottavuuden ja palvelurakenteiden kehittämishankkeessa (v ) toimintaa kehitetään yhdessä palveluntuottajajärjestöjen kanssa sekä kuullaan kokemusasiantuntijoita ja vertaistukiverkkoa. 2.2 TOIMENPITEET Palvelu/hoitotarpeen joustava arviointi ja sujuva ohjaaminen tarvittavaan hoitoon kohentaa asiakkaan asemaa. Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut (esim. Kuntalaisen käyttöliittymä ja toimintakeskus Villa Sture, Itäisen alueen lähiöasemat) sekä vertaistukitoiminnan ottaminen mukaan hoidon ja palvelun suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen vahvistavat palvelujen käyttäjän asemaa. Perusterveydenhuollon ryhmämuotoista hoitoa on tavoitteena tarjota nykyistä enemmän masennuspotilaille ja päihdehaitoista kärsiville. Sosiaaliturvaan, asumiseen, työllistymiseen ja kuntoutumiseen liittyvän ohjauksen ja neuvonnan avulla ( Kuntalaisen käyttöliittymä ) tuetaan henkilöitä, jotka ovat vaarassa masentua tai syrjäytyä taloudellisten vaikeuksien tai arkielämän hallinnan vaikeuksien vuoksi. Käypä hoito -suosituksia ja yhteisiä hoitomalleja hyödyntämällä ja henkilöstön ammatillista osaamista tukemalla turvataan yksilöllinen ja potilaskohtainen hoidontarpeen arvio ja hoito-ohjelmien soveltaminen. Mielenterveys- ja päihdealan järjestöjen kanssa etsitään konkreettisia yhteistyön muotoja, jotka liittyvät vertaistuen ja kokemusasiantuntijoiden hyödyntämiseen potilaiden hoidossa ja palvelujen kehittämisessä. Samoin parannetaan keskinäistä viestintää ja tiedotusta sekä koulutusyhteistyötä. Palvelujen käyttäjien edustajat kutsutaan kehittämishankkeiden ohjausryhmiin ja heitä kuullaan strategian valmistelussa ja kouluttajina. Vertaistukitoiminta lisätään osaksi asiakkaan hoito- ja palveluprosessia. Asiakkaita edustavien järjestöjen kanssa laaditaan vuonna 2011yhteinen toimintamalli kokemusasiantuntijoiden ja vertaistuen käytöstä mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Eri toimijoiden välille syntyvistä yhteistyön muodoista tehdään kirjalliset sopimukset, joissa määritellään eri toimijoiden tehtävät ja vastuut. Toiminnan toteutumista seurataan vuositasolla.
10 7 3. TAVOITE: PARANNETAAN LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN SAATA- VUUTTA JA PALVELUIHIN PÄÄSYÄ 3.1 NYKYTILANNE Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyössä toimijoita ovat perusterveydenhuolto, sosiaali- ja opetustoimi, lasten- ja nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito sekä mm. nuorisoasiankeskus. Kaupunginvaltuuston hyväksymä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (LASU) kehittää hallintokuntien rajat ylittäviä peruspalveluja ja varhaista tukea parantamaan lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta. Lasten ensisijainen neuvonta-, arviointi- ja hoitopaikka on oma terveysasema ja lastenneuvola, joka ohjaa tarvittaessa neuvolapsykologille tai erityistason tutkimukseen ja hoitoon. Koululaisille mielenterveystyön peruspalveluja tarjoavat koululääkärit, terveydenhoitajat, koulukuraattorit ja koulupsykologit sekä joissakin kouluissa psykiatriset sairaanhoitajat. Opiskelijaterveydenhuollossa tarjotaan joissakin oppilaitoksissa psykiatrisen sairaanhoitajan palveluja. Lasten ja nuorten psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta vastaa HUS. Päivähoito, oppilashuolto ja sosiaalitoimi ohjaavat tarvittaessa arviointiin ja jatkohoitoon. Perheneuvola tukee lapsen tai nuoren tervettä kasvua ja kehitystä tarjoamalla apua kasvatukseen ja vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä ja auttaa lasta tai perhettä kohdanneissa akuuteissa kriiseissä. Perheneuvola tarjoaa pari- ja perheterapiatoimintaa sekä vauvaperhetukea. Perheneuvolaan ei tarvita lähetettä ja sinne pääsee viiveettä. NUORTEN JA PERHEIDEN VERKOSTONA TOTEUTETTAVAT PALVELUT Sosiaaliviraston Klaari Helsinki koordinoi lasten ja nuorten ehkäisevää päihdetyötä. Klaari -koordinaattorit (7) tuovat tietoa ehkäisevästä päihdetyöstä asuinalueiden toimijoiden ulottuville alueellisissa verkostoissa. Klaarin tavoitteena on lisätä päihteiden ongelmalliselta käytöltä suojaavia tekijöitä lasten ja nuorten elämänpiirissä ja vähentää päihteiden käytölle altistavia riskitekijöitä. Läntisen A-klinikan perheiden avokuntoutus tarjoaa intensiivistä koko perheen päihdekuntoutusta. Helsingin kolme nuorisoasemaa palvelevat vuotiaita nuoria, jotka ovat huolissaan omasta tai läheistensä päihteiden käytöstä tai muista riippuvuuksista. Palvelut on tarkoitettu myös nuorten vanhemmille ja muille läheisille. Nuorisoasemat tarjoavat neuvontaa, tilanteen ja hoidontarpeenarviointia, yksilö-, pari- ja perhekeskusteluita ja ryhmätoimintaa sekä konsultaatiota ja työnohjausta yhteistyökumppaneille. Nuorten päihdepsykiatrian poliklinikka (HUS) tarjoaa tutkimusta ja avohoitoa vuotiaille helsinkiläisille nuorille sekä puhelinkonsultaatiota HUS-
11 8 alueen nuoria hoitaville työntekijöille. Poliklinikalle lähetetään nuoret, joilla on todettu selkeästi haittoja aiheuttavaa päihteiden käyttöä sekä nuorisopsykiatrista arviointia, tutkimusta tai hoitoa edellyttävä mielenterveysongelma, kuten esim. depressio tai käytöshäiriö. Huumeklinikka toimii matalalla kynnyksellä ilman ajanvarausta. Asiakkaille tarjotaan hoidontarpeen arviointia, hoitoon ohjausta ja palveluohjausta sekä alkaen korvaushoidon tarpeen arviointeja. HAVAITUT KEHITTÄMISTARPEET Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen tuottamista ja toimijoiden työnjakoa uudistettiin vuonna Lasten mielenterveyspalvelujen tehtäväjako sekä hoitopolut vaativat edelleen selkiyttämistä. Päätoimijoita ovat terveyskeskus, HYKS ja sosiaalivirasto. Yhteistyötä koordinoi HYKSin, sosiaaliviraston, opetusviraston ja terveyskeskuksen yhteinen lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä. Haasteita on erityisesti lapsille ja nuorille tarkoitettujen korjaavien palvelujen riittävyydessä sekä vaikeasti oireilevien lasten kokonaisvaltaisessa tuessa ja moniammatillisessa yhteistyössä. Mieli suunnitelmassa esitetään, että esimerkiksi raja kasvatus- ja perheneuvolan ja psyykkistä kehitystä tukevan terveydenhuollon välillä on purettava. Lapsia ja perheitä palvelevaa moniammatillista yhteistyötä tulisi konkretisoida samalla, kun kaikin tavoin tuetaan lapsen ja perheen hyvää arkea. Lapsen asumisen ja arjen järjestäminen on lastensuojelun vastuulla silloin, kun lapsi ei voi asua kotona. Mieli 2009 painottaa vastuullisten aikuisten mukaanottoa lastensuojelu-asiakkaiden auttamisessa. Lastenpsykiatrinen hoito järjestetään lastenpsykiatrisen arvion perusteella. Selkeytystä tarvitaan mm. työnjaon ja vastuiden määrittelyyn sovellettaessa lastensuojelulakia huostaan otettujen ja psykiatrista apua tarvitsevien lasten palvelujen turvaamiseen. Tavoitteena on, että sijaishuollossa olevat lapset saavat lastenpsykiatrista hoitoa avohoitopainotteisesti samoin kriteerein kuin muut lapset. MITÄ ON TEHTY TILANTEEN PARANTAMISEKSI Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kärkihankkeena on lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen työjakojen selkeyttäminen. Tavoitteena on kehittää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja opetustoimen yhteistyötä. Lisäksi selkeytetään esim. lastensuojelun sijaishuollon ja HUS:in lasten ja nuorten psykiatrian työjakoa. Nuorten päihdetyössä nuorisoasemat työskentelevät perhe- ja verkostokeskeisesti A-klinikoiden, lastensuojelun avohuollon sosiaalityön, psykiatrian sekä lasten sijaishuollon uusien avo- ja laitostiimien kanssa. Yhteistyön toimivuutta ja palveluihin ohjautumista arvioidaan HUS:n lasten ja nuorten päihdepsykiatrisen poliklinikan ja A-klinikoiden kanssa. Perheneuvoloiden kanssa hoidetaan yhteistyössä vuotiaita päihteillä, pelaamisella ja netinkäytöllä oireilevia nuoria ja heidän vanhempiaan. Lasten psykoterapioihin pääsyä parannettiin uudistuksella, jossa ostopalvelupsykoterapioiden käytännöt yhtenäistettiin ja ohjaus keskitettiin koko HYKSalueella Psykoterapiakeskuksen huolehdittavaksi vuoden 2010 alusta. Psykoterapiaa tarvitsevat lapset tulivat samanarvoiseen asemaan ja uudistus paransi psykoterapian saatavuutta.
12 9 3.2 TOIMENPITEET Lapsen ja nuoren tilanteen arviointi aloitetaan siinä toimipisteessä, mihin hän tai hänen vanhempansa tai läheisensä ovat hakeutuneet. Lapsen tai nuoren tarvitsemat hoito- ja palvelutahot sekä hänen verkostonsa kootaan yhteen. Tarvittaessa tehdään kotikäyntejä. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyötä toteutetaan ensisijaisesti lasten ja nuorten omassa elinympäristössä ja peruspalveluissa, kuten kodissa, päivähoidossa ja koulussa sekä neuvolassa ja terveysasemalla. Perustason ja lastensuojelun toimijoita tuetaan järjestämällä erikoissairaanhoidon konsultaatiota. Lasten sijaishuollon yksiköille turvataan konsultaatiosopimuksen kautta lapsikohtaisen konsultaation lisäksi osasto- ja laitoskohtainen konsultaatio lastenja nuorisopsykiatriasta. Toiminnassa painotetaan ongelmien ennaltaehkäisyä. Neuvolassa tartutaan jokaiseen tilanteeseen, jossa perheessä on päihteidenkäyttöä, väkivaltaa, turvattomuutta tai mielenterveysongelmia. Perheen lapset otetaan huomioon ja sovelletaan jo kehitettyjä työmuotoja (esimerkiksi Lapset puheeksi -mallia), kun vanhempia hoidetaan mielenterveyspalveluissa. Aikuispsykiatriassa ja A- klinikoilla jatketaan perhe- ja verkostokeskeistä sekä ja perheitä opastavaa työtapaa. Meneillään olevista lukuisista hankkeista seulotaan toimiviksi osoittautuneet käytännöt.
13 10 4. TAVOITE: MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT VASTAAVAT IKÄIHMISTEN TARPEITA 4.1 NYKYTILANNE Ikäihmisten mielenterveys- ja päihdetyössä toimijoina ovat perusterveydenhuolto, kaupunginsairaalan geriatriset yksiköt, terveyskeskuksen psykiatrian poliklinikat ja sairaalatoiminta, sosiaaliasemat, vanhusten hyvinvointikeskukset ja päihdehuollon erityispalvelut sekä HUS. Perusterveydenhuolto on ensilinjassa ikäihmisten tavallisten mielenterveysja päihdeongelmien tunnistamisessa ja hoidossa. Terveyskeskuksen psykiatriaosaston konsultaatiopoliklinikalla toimii vuodesta 2010 alkaen kaksi vanhuspsykiatriaan perehtynyttä erikoislääkäriä. Konsultaatioita tehdään terveysasemille, kaupunginsairaalan päivystys- ja akuuttiyksiköihin sekä geriatrisille muistipoliklinikoille, kotihoitoon, sosiaalitoimen yksiköihin ja psykiatriaosaston eri toimipisteisiin. A-klinikat tekevät yhteistyötä psykiatrian poliklinikan ja terveysaseman kanssa sekä konsultoivat peruspalvelun työntekijöitä. Lisäksi A-klinikat tekevät jalkautuvaa työtä. Vanhuspsykiatrinen osastohoito hankitaan pääosin HUS psykiatriasta, jonne ohjataan vaikeaoireisia potilaita ja laajaa tutkimusta tarvitsevia iäkkäinä sairastuneita henkilöitä. HAVAITUT KEHITTÄMISTARPEET Iäkkäiden henkilöiden määrän lisääntyessä lisääntyy myös mielenterveys- ja päihdehäiriöistä kärsivien vanhusten määrä. Vanhuspsykiatrian osaamisen ja tietotaidon saatavuudessa on vaikeuksia vuonna 1998 tapahtuneen erikoisalakoulutuksen lopettamisen vuoksi. Helsingistä puuttuu perusterveydenhuoltoa ja sosiaalitoimen vanhuspalveluja sujuvasti konsultoiva moniammatillinen päihde- ja vanhuspsykiatrian työryhmä. HUSista saatavat palvelut (vanhuspsykiatrian poliklinikka ja kaksi 18- paikkaista suljettua akuuttiosastoa) ovat jo nyt riittämättömiä. HUS vanhuspsykiatrian palvelut eivät nykyisellään kohdennu erityisen vaativiin tilanteisiin ja moniongelmaisille potilaille. Päihdepalveluissa ja vanhuspalveluissa palvelukirjo on monipuolinen ja tietotaitoa on olemassa, mutta osaaminen ja hyvät käytännöt ovat hajallaan. Ikääntyneille kohdennettuja hoitopalveluja ei ole riittävässä määrin kehitetty. Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön yhteinen hoito-ohjelma puuttuu. MITÄ ON JO TEHTY TILANTEEN PARANTAMISEKSI Sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhteinen muistisairaan potilaan hoitoketju on kuvattu ja todettu potilaiden hoidon käytäntöä hyvin palvelevaksi. Hoitoketjun jalkauttaminen on aloitettu molemmissa virastoissa. Valmistelussa on hoitoketjun kuntalaisversion julkaiseminen.
14 11 Terveyskeskuksen psykiatriaosastoon on vuonna 2010 palkattu kaksi vanhuspsykiatriaan perehtynyttä konsultoivaa lääkäriä. Terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteistyönä toteutetaan vuosina noin vuoden kestävä moniammatillinen vanhuspsykiatrian täydennyskoulutus, johon osallistuu yli 30 työntekijää. Terveyskeskuksen vanhuspsykiatrian apulaisylilääkäri vastaa siitä, että Helsingin vanhuspsykiatrisen palvelujärjestelmän kuvaus päivitettiin syksyn 2010 aikana. Kuvaukseen liitetään seuraavat näyttöön perustuvat tutkimus- ja hoitokäytännöt: mielialahäiriöiden hoito, päihteiden käyttö, akuuttitilanteiden hallinta kotihoidossa ja kaupunginsairaalassa, psykoosin hoito, muistisairaan potilaan neuropsykiatriset ja käytösoireet sekä erotusdiagnostiikka. Pohjoisella A-klinikalla on toteutettu kaksivuotinen kokeilu, jossa kotihoidossa olevien päihdeongelmaisten hoitoa on kehitetty yhdessä kotihoitohenkilöstön kanssa. A-klinikalle on palkattu sairaanhoitaja ikääntyneiden kotihoidossa olevien päihdeongelmaisten hoitoa ja hoidon konsultointia varten. Tavoitteena on ollut löytää kotihoitoon sopivia hoitoratkaisuja sekä saada tukea kotihoidon henkilöstöä. Työmalli on vakinaistettu. Sosiaalivirastossa on laadittu vuonna 2009 työryhmäraportti Ikäihmisten päihdetyön kehittäminen. Sosiaalivirastossa on käynnissä kouluttautuminen Pilke-ryhmien ohjaajiksi. Pilke-ryhmät ovat järjestöjen kehittämiä ohjattuja ryhmiä, ja ne tarjoavat vaihtoehtoista viriketoimintaa liikaa päihteitä käyttäville ikäihmisille. Kolmannen sektorin Helsinki Mission yli 60-vuotiaille suunnattu seniori- ja vanhustyö tarjoaa erilaisia tuki- ja toimintamahdollisuuksia, kuten senioripysäkkitoimintaa, aamukorva-puhelinpalvelua ja seniorivirikeryhmiä, yksinäisille ja masentuneille ikäihmisille. 4.2 TOIMENPITEET Ikäihmisen ensisijainen hoidollinen kontaktipinta on terveysasema ( Kuntalaisen käyttöliittymä ) tai kotihoidon työryhmä. Vanhuspalveluissa, terveysasemalla, kotihoidon työryhmissä ja somaattisissa päivystyspisteissä tunnistetaan aktiivisesti mahdolliset päihde- ja mielenterveysongelmat. Osaamisen varmistamiseksi peruspalvelujen henkilöstölle järjestetään riittävästi päihde- ja mielenterveystyön koulutusta. Asiakkaan hoidon ja palvelun tarve arvioidaan aina siinä toimipisteessä, mihin hän hakeutuu. Tutkimus ja hoito räätälöidään asiakkaalle hänen yksilöllisen tilanteensa perusteella siten, että arvion tehnyt taho kokoaa asiakkaan tarvitsemat hoito- ja palvelutahot yhteen. Ikäihmisten tarpeet otetaan huomioon mielenterveys- ja päihdepalveluja suunniteltaessa. Iäkkäiden mielenterveys- ja päihdehäiriöiden tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta tuetaan psykiatriaosaston jalkautuvalla vanhuspsykiatrisella konsultaatiotoiminnalla, työnohjauksella ja koulutuksella. Esitetään perustettavaksi vuonna 2011 terveyskeskukseen liikkuva moniammatillinen päihde- ja vanhuspsykiatrian yhteinen konsultataatiotiimi tukemaan vanhusikäisten hoitoketjun toimintaa.
15 12 Pohjoinen A-klinikka ja kotihoito levittävät yhteistyössä Ikäihmisten päihdehoitopolku -projektissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä koko kaupungin alueen koottavan yhdyshenkilöverkoston kautta. A-klinikkatoiminnassa laajennetaan ikääntyneille tarjottavia kotiin vietäviä mielenterveys- ja päihdepalveluja Maunulan mallista saatuja kokemuksia hyödyntäen. Järjestöjen kehittämää ikäihmisten Pilke-ryhmä toimintaa aletaan toteuttaa omana toimintana sosiaaliviraston vanhusten hyvinvointikeskuksissa vuonna Keväällä 2011 aloitetaan ryhmätoiminta psykiatriaosaston iäkkäille-, mielialahäiriö- ja ahdistuspotilaille yhdessä Vanhustyön Keskusliiton kanssa. Työnjakoa HYKS vanhuspsykiatrian ja terveyskeskuksen välillä seurataan ja arvioidaan osana Helsinki HUS-yhteistyötä. Harkittavaksi tulee, olisiko terveyskeskuksen psykiatriaosaston tarpeen järjestää vanhuspsykiatrista osastohoitoa myös omana toimintanaan. Muistisairaiden potilaiden neuropsykiatrisia ja käytösoireita hoidetaan omaishoitajia ja muita hoitavia tahoja konsultoiden ja työnohjaten. Tämän potilasryhmän akuuttia osastohoitoa toteutetaan Suursuon sairaalan osastolla 23 terveyskeskuksen vanhuspsykiatrian konsultaatiotuen turvin. Väestön ikääntymisen myötä muistisairauksien määrä tulee kasvamaan. Tämän vuoksi on aloitettu Helsingin kaupungin muistiohjelman valmistelu. LOPPUSANAT Helsingin mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano-ohjelma on laadittu sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen tiiviissä yhteistyössä. Yhteisenä pyrkimyksenä on tarjota tukea varhaisemmassa vaiheessa ja lähempänä avun tarvitsijaa. Ohjelmassa korostuu yhtäältä eri ikäryhmien mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen entistä saumattomammaksi kokonaisuudeksi ja toisaalta asiakkaiden aseman aito vahvistaminen. Tärkeää on saada ohjelma muuttumaan todeksi arjen työssä. Se vaatii kaikilta osapuolilta joustavaa lähestymistapaa ja valmiutta muutokseen. Joitain uusia työmalleja on jo lähdetty toteuttamaan ja niistä saatu myös ensimmäisiä kokemuksia. Positiivisten kokemusten ohella edessä on myös haasteita. Tärkeää on silloin vahva luottamus siihen, että asiantuntemusta yhdistämällä kyetään tarjoamaan oikea-aikaista ja laadukkaampaa palvelua apua tarvitsevalle kuntalaiselle.
Peruspalvelu: terveysasema, perhepalvelut tai sosiaaliasema
KANSALLISEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMAN TOIMEENPANO HELSINGISSÄ HELSINGIN KAUPUNKI Terveyskeskus & Sosiaalivirasto versio 2.3.2011 Peruspalvelu: terveysasema, perhepalvelut tai sosiaaliasema jalkautuminen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta kaupungin mielenterveysohjelman uusimisesta HEL 2012-014529 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon:
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotAnna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010
Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja
LisätiedotHelena Vorma lääkintöneuvos
12.6.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos Helena Vorma lääkintöneuvos MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELULAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-
LisätiedotLohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut
Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta
LisätiedotPäihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa
Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 101 LAUSUNTO ALOITTEESTA KOTIHOIDOSSA OLEVIEN HYVIEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUSPALVELUJEN EDELLYTYKSISTÄ Terke 2010-272 Esityslistan asia TJA/11 TJA Terveyslautakunta
LisätiedotIkääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009
Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen
Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
LisätiedotPohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne Lapin päihdepalvelujen kehittäminen osana päihdetyön kehittämisyksikkörakennetta 12.3.2009 1 12.3.2009 2 Koordinaatioprojektin
LisätiedotH E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I
HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu
LisätiedotPohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi
Lisätiedot3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)
Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä
LisätiedotPienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL
Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä
LisätiedotHelsingin mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistyminen
Helsingin mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistyminen Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Tuula Saarela LT, psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Sisältö näkökulma yhdistymiseen
LisätiedotHyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.
Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012 Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.2009 Taina Hussi Lastensuojelu on kaikkien lasten suojelua Helsingin lasten
LisätiedotSKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille
SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille Merja Etholén-Rönnberg Sairaala-, kuntoutus- ja hoivaosasto Idän palvelualueen johtaja 22.1.2014 Vanhusneuvosto Strategiset/tärkeät linjaukset päihdepalvelujen
LisätiedotMitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?
Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa
LisätiedotOulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä
Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-
LisätiedotLastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa
Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotOtetaanko perheet puheeksi?
Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2012 1 (5) historia 23.04.2012 423 Pöydälle 23.04.2012 päätti panna asian pöydälle. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310
LisätiedotIkäihmisten päihdepalvelut. Vanhusneuvosto 21.01.2014 Sairaanhoitajat Mervi Hursti ja Sirpa Ylipiha
Ikäihmisten päihdepalvelut Vanhusneuvosto 21.01.2014 Sairaanhoitajat Mervi Hursti ja Sirpa Ylipiha Terveys- ja päihdepalvelut Osastopäällikkö Hannu Juvonen Terveysasemat ja sisätautien poliklinikka Päivystys
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen
LisätiedotPoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)
PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
LisätiedotPäihdeongelmaisen hoidon porrastus
Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä
LisätiedotKokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin
Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin 20.5.2011 Vva ry Osallisuusryhmän verkostotapaaminen Pop Valo hankkeen kokemusasiantuntija
LisätiedotEhdottaja Pilotti/kehittämistehtävä Toimijat Muuta, kysymyksiä Next step Sosiaalipäivystys/ Sirpa Määttä
Ehdottaja Pilotti/kehittämistehtävä Toimijat Muuta, kysymyksiä Next step Sosiaalipäivystys/ Sirpa Määttä Risu Rikoksista irti suuntaamalla uudelleen RISU -Rikoksista irti suuntaamalla uudelleen moniammatillinen
LisätiedotTervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens
Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000
LisätiedotHyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto
Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun
LisätiedotOPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ 22.11.2017 Käytetyt aineistot Vaativa erityinen tuki Kuuma-kuntien perusopetuksessa 2016/ Mika Saatsi 31.1.2017 -selvitys
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyö Suomessa
Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotVälittäjä 2009 -hanke
Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat
LisätiedotPsykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento
Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen
LisätiedotETELÄ-LAPPI RYTMIÄ EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN - VUOSIKELLO SOPPAA, SAIPPUAA JA MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ PÄIHTEETÖNTÄ PÄIVÄTOIMINTAA
SOPPAA, SAIPPUAA JA MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ PÄIHTEETÖNTÄ PÄIVÄTOIMINTAA KEHITTÄJÄ- ASIAKAS- REKRYTOINTI RYTMIÄ EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN - VUOSIKELLO PÄIHDETIETOA IKÄIHMISILLE - tapahtumat PÄIHDEPALVELU- POLKU
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (12) Terveyslautakunta Tja/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2012 1 (12) 71 Lausunto Eduskunnan oikeusasiamiehen selvitys- ja lausuntopyyntöön ruotsinkielisistä avohoidon mielenterveyspalveluista HEL 2012-001050 T 06 00 00 Päätös
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotYhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi
Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen
LisätiedotKouvolan päihdestrategia 2009-2012
Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian
LisätiedotMuutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi
Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen
LisätiedotLUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA
LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (6) Kaupunginvaltuusto Stj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (6) 8 Vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikan ja neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmän siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 1/ (5) Kaupunginhallitus Stj/
Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) 1 V 20.1.2016, Vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikan ja neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmän siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotTAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotTurvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki
Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta
LisätiedotMielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017
Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi
LisätiedotMielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi
Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne Repokari, Ranta, Holi Tausta: 2017 poikkeuksellinen lähetteiden määrän kasvu
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotHoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla
Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla Nuori ja vanhemmat Lähettävä taho: Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Yksityislääkäri Hoidontarpeen arviointi Huolen herääminen ja yhteydenotto Hoidontarpeen
LisätiedotJärvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut
Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Erityispalvelujen johtaja Tanja Penninkangas Alvar Aallon tie 2, 62900 Alajärvi Puh. 06-24122301, 040-3517710 20.2.2014 1 Kuntavertailun
LisätiedotToimenpide-ehdotuksia opiskeluterveydenhuollon kehittämiseksi. Tuoreen selvityksen keskeisiä tuloksia
Toimenpide-ehdotuksia opiskeluterveydenhuollon kehittämiseksi Tuoreen selvityksen keskeisiä tuloksia Vaikuttavat mielenterveysinterventiot osana opiskeluterveydenhuoltoa - hanke 2014 2016 Henna Haravuori
LisätiedotTerveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä
Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskuksesta tarjotaan avosairaanhoidon terveysasemapalveluja psykiatria- ja päihdepalveluja
LisätiedotLasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea
LisätiedotKokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa
Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( ) Levi
POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009 31.10.2011) Levi 24.3.09 I-VAIHEEN Lapin osuus: perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalipalveluita
LisätiedotMasentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta
Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 9.2.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 27 19.1.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA KESKI-IKÄISTEN MIESTEN SAIRAUKSIEN ENNALTAEHKÄISEVÄSTÄ TOIMINNASTA Terke 2009-2826 Esityslistan asia TJA/6 TJA
LisätiedotJääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut
Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas
LisätiedotKipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä
Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut
LisätiedotPäihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ
Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (5) 335 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite kuntouttavasta hoitotyöstä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen
LisätiedotMiten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?
Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (6) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (6) 513 V Stj/ Vt Tuomo Valokaisen aloite vanhemmille ihmisille suunnattujen keskustelutilaisuuksien järjestämisestä päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto
LisätiedotErityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä
Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä 17.10.2012 Tuula Tiainen Rakennetun ympäristön osasto tuula.tiainen@ymparisto.fi Erityisryhmät ja asuminen
LisätiedotNuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti
Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti Lapsen paras - yhdessä enemmän Pääkaupunkiseudun LAPE-hanke Erityis- ja vaativa taso Terveydenhuolto/HUS Marjaana Karjalainen 1 GMI - Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti
Lisätiedot- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi
- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (6) Kaupunginhallitus Stj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (6) 5 V 20.1.2016, Vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikan ja neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmän siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin
LisätiedotMielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö
Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-
LisätiedotValtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, 28.8.2007, Sessio 4. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - mitä huomioitavaksi suunnitelmassa käytännön näkökulmasta? Sihteerinä kirjasi
LisätiedotAsiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,
Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotVarsinais-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kartoitus / Mielenterveystalo.fi portaali
Varsinais-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kartoitus / Mielenterveystalo.fi portaali MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN SEMINAARI Olli Oranta 24.3. 2015 Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut remonttiin
Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)
LisätiedotSuuntana lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin lisääntyminen ja päihteidenkäytön väheminen
Suuntana lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin lisääntyminen ja päihteidenkäytön väheminen Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen Päihdeasiain neuvottelukunta
LisätiedotHopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli
Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää
LisätiedotLöydettynä yksin asuvat ikäihmiset ja etsivä vanhustyö. Minna Pietilä
Löydettynä yksin asuvat ikäihmiset ja etsivä vanhustyö Minna Pietilä 8.11.18 MIKSI tehdä etsivää vanhustyötä?! Etsitään ja tuetaan vaikeissa elämäntilanteissa olevia ikäihmisiä, jotka ovat palvelujen
LisätiedotMukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija
Mukava Kainuu Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Mukava Kainuu Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Visio: Lapset ensin Lapsiystävällinen maakunta Tavoitteena on 1. Muuttaa, kasvattaa
LisätiedotIkääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus
Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyskeskuksen organisaatio Terveyslautakunta Toimitusjohtaja Terveysasemat 26 terveysasemaa
LisätiedotNÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA
NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA Sirpa Kumpuniemi hankesuunnittelija Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä Kirsi Riihimäki, ylilääkäri Vantaalaisen hyvä mieli-hanke IISALMI 13.6.2012 K Riihimäki 2 23.8.2011
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli) - missä mennään? 8.2.2013 Helena Vorma lääkintöneuvos
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli) - missä mennään? 8.2.2013 Helena Vorma lääkintöneuvos Tausta Kansanedustajien (106) toimenpidealoite kansallisen mielenterveysohjelman laatimiseksi
LisätiedotMiten Mieli 2015 toimii
Reijo Laitinen 28.1.2010 Miten Mieli 2015 toimii käytännön äihdetyössä? Mielenterveys- ja äihdesuunnitelma Kansanedustajien aloite mielenterveysohjelman laatimiseksi 2005 => STM sitoutui kansallisen mielenterveys-
LisätiedotEtelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke
Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys
LisätiedotToimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria
Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria KH: Laatusuositus yhtenäinen tutkimusrunko kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma
Lisätiedot