PERUNAN JA LIETELANNAN HYÖDYNTÄMINEN BIOKAASUTUOTANNOSSA
|
|
- Aarne Hyttinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PERUNAN JA LIETELANNAN HYÖDYNTÄMINEN BIOKAASUTUOTANNOSSA Kokeellinen tutkimus ja laskennallinen tarkastelu HAMK, Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma Biotalouden mahdollisuudet -moduuli Visamäki, Hämeenlinna Hanna-Elena Ryyttäri
2 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Biokaasuteknologia InforME-hanke METAANIPOTENTIAALITESTI Metaanipotentiaalitestin näytteet Metaanipotentiaalitestin tulokset JATKUVATOIMISET BIOKAASUN TUOTANTOKOKEET Koereaktorien syötteet Koereaktorien kuormitus ja visuaalinen arviointi TULOKSET Biokaasun tuotto ja laatu Prosessin tila ph TS ja VS Alkaliteetti ja VFA Liukoinen COD Ammoniumtyppi JOHTOPÄÄTÖKSET BIOKAASULAITOSLASKELMAT Teoriaa investoinnin kannattavuustarkastelusta Annuiteettimenetelmä Sisäisen korkokannan menetelmä Takaisinmaksuajan menetelmä Laskelmien lähtötietoja Tulokset Biokaasulaitoslaskelma 1 ( t/v) Biokaasulaitoslaskelma 2 ( t/v) Biokaasulaitoslaskelma 3 (9 500 t/v) Investoinnin vaikutus sisäiseen korkokantaan Johtopäätökset LÄHTEET... 30
3 2 1 JOHDANTO Työn tavoitteena oli selvittää perunankuorijätteen ja karjan lietelannan hyödynnettävyyttä biokaasutuotannossa Lammi-Hauho-Tuuloksen alueella. Raaka-aineiden biokaasutuottoa tutkittiin Hämeen ammattikorkeakoulun Visamäen yksikön ympäristölaboratoriossa ns. märkäprosessina kolmessa jatkuvatoimisessa koereaktorissa. Reaktoreihin syötettiin eri seokset lietelantaa ja perunankuorijätettä. Koereaktorien tilaa tarkkailtiin poisteanalyysein sekä biokaasun määrä- ja laatumittauksin. Lisäksi raakaaineiden metaanituottopotentiaalia tutkittiin panosluontoisella pullokokeella. Tulosten perusteella tehtiin biokaasulaskuria apuna käyttäen mitoituslaskelmat kolmelle eri kokoiselle biokaasulaitokselle. Työ tehtiin InforME-hankkeelle ja sen suoritti HAMK:n bio- ja elintarviketekniikan opiskelija Hanna-Elena Ryyttäri, työn ohjaajana toimi Laura Kannisto ja ohjaavana opettajana Maritta Kymäläinen. Työ suoritettiin ajalla Biokaasuteknologia Biokaasuteknologiaa eli anaerobisia prosesseja käytetään maatalouden, yhdyskuntien ja teollisuuden eloperäisten jätteiden ja sivutuotteiden käsittelyyn. Eloperäisten jätteiden sisältämä hiili ja ravinteet kuormittavat ympäristöä, hiilen hallitsematon hajoaminen tuottaa kasvihuonepäästöjä ja ravinteet rehevöittävät vesistöjä. Biokaasuprosessissa voidaan tuottaa uusiutuvaa energiaa ja kierrättää ravinteet hyödynnettäväksi kasvintuotannossa. Biokaasuprosessissa materiaali hajotetaan mikrobiologisesti hapettomissa olosuhteissa, prosessin lopputuotteina syntyy biokaasua ja käsittelyjäännöstä. Biokaasu on pääosin metaanin % ja hiilidioksidin % seos ja sitä voidaan hyödyntää lämmöntuotannon polttoaineena, kaasumoottorissa lämmön ja sähkön tuottamiseksi tai jalostaa liikennepolttoainekäyttöön. 1.2 InforME-hanke InforME -hankkeessa tarkastellaan Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnissa mahdollisuuksia tuottaa uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita ja parantaa energiatehokkuutta maaseudun yrityksissä. Hankkeen
4 kohderyhmänä ovat uusiutuvasta energiasta ja energian käytön tehostamisesta kiinnostuneet maatilat ja muut maaseudulla toimivat mikro- ja pienyritykset, kyläyhteisöt ja kunnat. InforME-hanketta hallinnoi Lahden ammattikorkeakoulu Oy (LAMK) ja kumppaneina hankkeessa ovat Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), Hämeen ammattikorkeakoulu Oy (HAMK), ProAgria Etelä-Suomi ry ja ProAgria Keskusten Liitto ry. Hanke on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittama tiedonvälityshanke. 3 2 METAANIPOTENTIAALITESTI Syötteiden metaanituottopotentiaali määritettiin HAMK:in ympäristötekniikan laboratoriossa panosluontoisella pullokokeella 37 C:ssa Bioprocess Controlin AMPTS (automatic methane potential test system) laitteistolla. Laitteisto on esitetty kuvassa 1: vasemmalla panoskoepullot vesihauteessa, keskellä NaOH-pesupullot ja oikealla kaasukennosto. Metaanituottotestin kesto oli 21 vrk. Panosluontoisessa metaanintuottopotentiaalitestissä tutkittava näyte punnitaan pulloihin herätteenä toimivan ympin kanssa. Pullojen kaasuntuottoa seurataan määräaika. Menetelmässä biokaasun hiilidioksidi absorpoidaan pesupulloissa natriumhydroksidiliuokseen ja mittauskennostoon johdetaan pelkkää metaania. Kuva 1. Bioprocess Control AMPTS -laitteisto
5 4 2.1 Metaanipotentiaalitestin näytteet Metaanipotentiaalitestissä tutkittiin lihakarjan lietelannan, maitokarjan lietelannan, perunan kuoren, jäteperunan ja perunan puristenesteen metaanituottopotentiaalia. Lietelannassa on mukana eläinten sonnan ja virtsan lisäksi eläinsuojan pesuvedet ja mahdollisia muita vesiä. Kuivikkeita lietelannan seassa on vähän tai ei ollenkaan. Perunan kuoret ja jäteperuna ovat perunan jatkojalostuksen sivutuotteita. Puristenestettä syntyy tärkkelyksen erotuksessa. Metaanipotentiaalitestissä ymppinä käytetystä biokaasureaktorin poisteesta ja näytteistä määritettiin kuiva-aine (TS 1) ja orgaaninen aines (VS 1) (taulukko 1). Lihakarjan lietelantaa ja perunankuorta käytettiin myöhemmin jatkuvatoimisessa biokaasureaktorissa, mitä varten otettiin uudet näytteet. Näiden TS- (TS 2) ja VS- (VS 2) pitoisuudet on myös esitetty taulukossa 1. Metaanituottotestissä käytettyjen näytteiden ja myöhemmin jatkuvatoimisten reaktorien syötteiden TS- ja VSpitoisuuksien erot johtuvat eroista näytteenotossa esim. näyte eri tavoin sekoittunut, näytteenotto eri kohdista (pinnasta/pohjasta). Taulukko 1. Näytteiden TS- ja VS-arvot TS (1) VS (1) TS/VSsuhde TS (2) VS (2) TS/VS - suhde Lihakarjan lietelanta 10,4 % 8,3 % 80,0 % 12,8 % 10,4 % 81,0 % Maitokarjan lietelanta 8,5 % 7,1 % 84,0 % ,3 % 16,5 % 90,0 % 20,1 % 18,3 % 91,0 % Peruna 18,8 % 18,1 % 96,0 % Perunankuori Puristeneste *) 21,2 % 20,0 % 94,0 % 15,3 % 13,6 % 89,0 % *) Puristeneste [(1)-näyte] oli poikkeuksellisen paksua ja kuiva-aineeltaan korkea, joten tästä otettiin uusintanäyte [(2)-näyte]. Panoskoetulos laskettiin kuitenkin taulukossa 1 esitettyjen TS(1) ja VS (1) -arvojen mukaan, sillä tämä näyte vastasi panoskokeessa testattua näytettä.
6 CH4 (ml/gvs) Ympin ja näytteiden TS- ja VS-pitoisuuksien perusteella laadittiin resepti näytteiden ja ympin määrille (näytevs/ymppivs suhteella 0,5). Ympistä sekä jokaisesta näytteestä tehtiin kolme rinnakkaista panoskoepulloa Metaanipotentiaalitestin tulokset Metaanituottopotentiaalitestin tulokset on laskettu tuorepainoa (g), kuiva-ainetta (gts) ja orgaanista kuiva-ainetta (gvs) kohti (taulukko 2). Metaanituottojen laskemisessa käytetyt TS- ja VS-arvot on esitetty taulukossa 1. Taulukko 2. Näytteiden metaanipotentiaalit Näyte Metaanituotto ml/g näytettä Metaanituotto ml/gts Metaanituotto ml/gvs Lihakarjan lietelanta Maitokarjan lietelanta Perunankuori Peruna Puristeneste 90* * Puristenesteen tuotto märkää näytettä kohti on todellista suurempi, sillä testiin käytetty näyte oli oletettavasti kuivempaa kuin yleensä. 250 Lietelannan metaanipotentiaali ml/gvs Aika (vrk) Lihakarjan lanta Maitokarjan lanta Kuva 2. Lietelannan metaanipotentiaali (ml/gvs).
7 6 Lietelannan hajoaminen on hidasta mm. kuivikkeiden vaikutuksesta ja hajoaminen jatkuu testin loppuun saakka. Lihakarjan lietelanta tuotti metaania 200 ml/gvs ja maitokarjan lietelanta 190 ml/gvs (kuva 2). Lehmien lietelannan metaanituotto on tyypillisesti välillä ml/gvs. (Kymäläinen & Pakarinen, 2015) Perunajätteen metaanipotentiaali ml/gvs Aika (vrk) Perunan kuori Peruna Puristeneste Kuva 3. Perunajätteiden metaanipotentiaali ml/gvs Perunanäytteiden hajoaminen on nopeaa, tässä testissä hajoaminen tapahtui jo n. 2 vrk:ssa. Perunajätteistä parhaiten metaania tuotti helposti hajoavaa tärkkelystä ja proteiinia sisältävä perunan puristeneste 450 ml/gvs. Perunan kuoren ja perunan tuotot olivat pienempiä, kuorella 360 ml/gvs ja perunalla 390 ml/gvs (kuva 3). Vertailuna, puhtaan tärkkelyksen metaanituotto on 415 ml/gvs (Kymäläinen & Pakarinen, 2015). 3 JATKUVATOIMISET BIOKAASUN TUOTANTOKOKEET Kokeet tehtiin ns. märkäprosessina (TS < 15%) jatkuvatoimisessa prosessissa, jossa biokaasureaktoriin syötetään säännöllisesti uutta käsiteltävää materiaalia ja vastaava määrä käsiteltyä materiaalia poistetaan syötön yhteydessä reaktorista. Reaktoreissa syntynyt kaasu johdettiin kaasukennostoon (kuva 4), joka mittaa syntyneen kaasun määrää. Kokeessa käytettyjen reaktorien nestetilavuus on 3,5 litraa.
8 Reaktoreihin kytkettiin sekoittajat, jotka ajastettiin käynnistymään 2 h välein 5 min ajaksi. Vesivaippakierrolla reaktoreiden lämpötila pidettiin 37 C:ssa. Tulosten tarkastelun aloituspäiväksi valittiin 24.5., jolloin reaktorit oli todettu tiiviiksi, ylösajettu lannalla ja syöteseoksilla syöttäminen aloitettu. 7 Kuva 4. Kaasukennosto Kuva 5. Reaktorit kokoamisvaiheessa
9 8 3.1 Koereaktorien syötteet Lammi-Hauho-Tuuloksen -alueella syntyy vuosittain noin tonnia lehmien lietelantaa, josta suurin osa maitokarjan lietelantaa. Alueen perunan jatkojalostuslaitoksissa syntyy vuosittain noin 3500 tonnia perunankuorijätettä, jäteperunaa ja tärkkelyksen erotuksessa syntyvää puristenestettä. Koereaktorien syötteinä käytettiin lihakarjan lietelantaa ja perunankuorijätettä eri seoksina. Syöteseosten suhteet laskettiin alueella vuodessa syntyvien lanta- ja perunajätemäärien perusteella. Reaktorin F syötemääriin laskettiin kaikki alueella vuoden aikana syntyvä lietelanta tonnia ja kaikki syntyvä perunajäte 3500 tonnia. Reaktorin G syötemäärään puolet syntyvästä lannasta 8000 t ja kaikki syntyvä perunajäte 3500 t. Reaktorin H syötteeksi valittiin pelkkä perunajäte. Koereaktorien syötteistä määritettiin TS- ja VS-pitoisuudet (taulukko 3) ja syöteseokset laimennettiin vedellä % kuiva-ainepitoisuuden saavuttamiseksi. Syötteet säilytettiin pakastimessa ja sulatettiin pienissä erissä kylmiössä ennen syöttöä. Taulukko 3. Syötteiden TS- ja VS-pitoisuudet Syöte TS % VS % Lietelanta 12,8 10,4 Perunankuori 20,1 18,3 Kuva 6. Koereaktorit toiminnassa
10 9 3.2 Koereaktorien kuormitus ja visuaalinen arviointi Reaktorit ympättiin biokaasureaktorin poisteella, jossa on valmiina biokaasuprosessin vaatima toimiva mikrobikanta. Koereaktorien syöttö aloitettiin Reaktorit ylösajettiin syöttämällä niihin 7 arkipäivän ajan pelkkää lietelantaa kuormituksella 2 kgvs/m 3 d (1,4), tarkoituksena oli varmistaa reaktorien yhtenäinen toiminta. Koska reaktoreja syötettiin vain arkipäivisin, todellinen kuormitus laskettiin jakamalla viikottainen kuorma seitsemälle päivälle, tästä syystä todellinen kuormitus oli pienempi kuin laskennallinen kuormitus. Reaktorissa F kuormitus oli laskuvirheen takia 5 ja 6 kgvs/m 3 d kuormituksilla hieman suurempi (5,1 ja 6,4). Ylösajon jälkeen reaktoreja kuormitettiin lietelanta-perunankuori - seoksella ja perunankuorella, kuormitusta nostettiin asteittain reaktorissa F 6 kgvs/m 3 d (6,4), reaktorissa G 5 kgvs/m 3 d (3,6) ja reaktorissa H 3 kgvs/m 3 d (2,1) kuormitukseen saakka. Tarkat syötteiden määrät on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Jatkuvatoimisten reaktorien kuormitus ja syötteiden määrä Kuormitus (kgvs/m3 d) Päivää Lanta (g/pvä) Reaktori F Perunankuori (g/pvä) Laimennusvesi (g/pvä) TS % VS % 2 (1,4) 15 48,6 10,6 10, ,1 3 (2,1) 10 72,9 15,9 15, ,1 5 (5,1) 20 97,2 41,9 20, ,1 6 (6,4) 5 121,5 52,4 25, ,1 Reaktori G Kuormitus (kgvs/m3 d) Päivää Lanta (g/pvä) Perunankuori (g/pvä) Vesi (g/pvä) TS % VS % 2 (1,4) 15 38,0 16,6 13, ,3 3 (2,1) 10 57,0 25,0 20, ,3 4 (2,9) 20 76,1 33,3 27, ,3 5 (3,6) 3 95,1 41,6 33, ,3 4 (2,9) 38 37,0 55,5 39, ,6 Reaktori H Kuormitus (kgvs/m3 d) Päivää Lanta (g/pvä) Perunankuori (g/pvä) Vesi (g/pvä) TS % VS % 1 (0,7) 15 0,0 19,1 12, ,9 2 (1,4) 15 0,0 38,3 25, ,9 3 (2,1) 11 0,0 57,4 38, ,9
11 Reaktorin F syötteenä oli lietelanta-perunankuori seos tuorepainosuhteella: 82/18. Kuormitus aloitettiin alkaen 2 kgvs/m 3 d (1,4) kuormalla. Syöteseoksen laskennassa tapahtuneen laskuvirheen vuoksi reaktoria ei kuormitettu 4 kgvs/m 3 d, vaan kuormitus nostettiin 3 kgvs/m 3 d (2,1) kuormituksen jälkeen suoraan 5 kgvs/m 3 d (5,1) ja edelleen 6 kgvs/m 3 d (6,4), samalla muuttui myös seoksen tuorepainosuhde suunnitellusta 82/18 suhteesta arvoon 70/30, joka vastasi G-reaktorin tuorepainosuhteita. Reaktorin G syötteenä oli lietelanta-perunankuori seos suhteella 70/30. Kuormitus aloitettiin 2 kgvs/m 3 d (1,4) kuormalla ja nostettiin 5 kgvs/m 3 d (3,6) asti. Tämän jälkeen raaka-aineiden seossuhdetta muutettiin arvoon 40/60 ja reaktoria kuormitettiin 38 päivää 4 kgvs/m 3 d (2,9) kuormalla. Reaktorin H syötteenä oli pelkkä perunankuori. Kuormitus aloitettiin varovasti alhaisella 1 kgvs/m 3 d (0,7) kuormalla, tarkkaillen pysyykö reaktori tasapainossa. Reaktorin kuormitus oli tarkoitus nostaa arvoon 4 kgvs/m 3 d (1,4). Koe jouduttiin kuitenkin päättämään 3 kgvs/m 3 d (2,1) kuormituksella 11 arkipäivän jälkeen (19.7.). Perunankuorisyötteen kiivaasta hajoamisesta johtuva runsas vaahto nousi kaasulinjaan, esti kaasun kulkemisen linjassa ja aiheutti reaktorin sisällön purkautumisen ulos reaktorista sekoittajan akselin kautta (kuva 7). 10 Kuva 7. Reaktori H Reaktorien F ja G (kuva 8) käyttäytyminen kokeen aikana oli keskenään samankaltaista. F ja G muuttuivat vaaleammiksi ja väriltään ruskeaksi. Reaktorien F ja G poisteiden haju muuttui kokeen aikana voimakkaammaksi. F:n ja G:n pintaan muodostui hajoamattomasta
12 rehusta sekä lannan sisältämistä kuivikkeista kiintoainekerros (kuva 11). Kiintoaineen määrä kasvoi kokeen aikana, mutta kerros ei haitannut kaasun muodostumista eikä vapautumista. Reaktorin H sisältö tummeni kokeen aikana. Reaktoriin muodostui kokeen aikana runsaasti ilmavaa tiskivaahtoa (kuva 11), voimakasta vaahtoamista ilmeni vain syöttöjen jälkeen ja vaahto hävisi viimeistään yön aikana. 11 Kuva 8. Reaktori G
13 12 Kuva 9. Reaktori F lietelantakuormalla 2 kgvs/m 3 d ja kuormalla 5 kgvs/m 3 d Kuva 10. Reaktori H lietelantakuormalla 2 kgvs/m 3 d ja kuormalla 3 kgvs/m 3 d
14 13 Kuva 11. Ylhäällä reaktorien F (5 kgvs/m 3 d) ja G (4 kgvs/m 3 d) kiintoainekerros ja reaktorin H (3 kgvs/m 3 d) vaahtoa TULOKSET Tuloksissa vertaillaan eri seoksilla ja kuormituksilla syötettyjen koereaktorien biokaasutuottoja ja koostumuksia sekä prosessin tilaa poisteanalyysitulosten avulla. 4.1 Biokaasun tuotto ja laatu Koereaktorien tuottamaa biokaasun määrää mitattiin kaasukennoston avulla, kennostolta kaasutuottomäärät siirtyivät automaattisesti tietokoneelle. Koereaktoreiden kaasuntuottolukemat kirjattiin ylös arkipäivisin ennen syöttöä.
15 14 Reaktori F tuotti kokeen aikana biokaasua keskimäärin noin 420 ml/gvs, reaktori G 520 ml/gvs ja reaktori H 760 ml/gvs (kuva 12) Biokaasutuotto (ml/gvs) kgvs 2 kgvs 3 kgvs kgvs 3 kgvs 4 kgvs kgvs 3 kgvs 5 kgvs Aika (vko) F G H Kuva 12. Reaktorien viikoittaiset biokaasutuotot (litraa/kgvssyötetty) Kaasun koostumusta analysoitiin kaikista reaktoreista kokeen aikana kaasupusseihin yhden vuorokauden ajan kerätystä kaasusta kaasuanalysaattorilla (Geotech GA 2000 PLUS kuva 13). Tulokset on esitetty taulukossa 5. Kuva 13. Kaasuanalysaattori (Geotech GA 2000 PLUS)
16 15 Taulukko 5. Reaktoreissa muodostuneen biokaasun koostumus Aika aloituksesta (vrk) Kuormitus (kgvs/m3) CH4 CO2 O2 F 21 2 (1,4) 58,4 % 40,8 % 0,8 % G 21 2 (1,4) 56,4 % 42,4 % 1,3 % H 21 1 (0,7) 53,4 % 45,6 % 1,0 % 42 2 (1,4) 55,6 % 43,6 % 0,8 % 450 Reaktorien metaanituotot (ml/gvs) F G H Kuva 14. Reaktorien metaanituotot (litraa/kgvssyötetty) (värilliset pylväät) ja metaanipotentiaalitestin mukaiset tuotot (harmaat pylväät). Kaasun koostumusmittausten perusteella reaktorien metaanituotot olivat F 250 ml/gvs, G 290 ml/gvs ja H 420 ml/gvs. Kuvassa 14 harmaalla on merkitty metaanipotentiaalitestin avulla saadut arvot: F 245 ml/gvs, G 270 ml/gvs ja H 360 ml/gvs. 4.2 Prosessin tila Reaktorien poisteista tehtiin kerran viikossa TS- ja VS-määritykset ja kaksi kertaa viikossa poistenäytteistä määritettiin ph, alkaliteetti, haihtuvat
17 rasvahapot (VFA), liukoinen kemiallinen hapenkulutus (liukoinen COD) ja ammoniumtyppi. Lisäksi ph-mittauksia tehtiin muutamia kertoja viikossa satunnaisesti ph ph-arvoja mitattiin muutamia kertoja viikossa ph-mittarilla HANNA instruments HI Kaikkien reaktorien poisteiden ph-arvot pysyivät koejakson ajan välillä 7,4-8,7. Reaktorien ph-arvot laskivat lannan korvautuessa perunankuorella, F reaktorin poisteen ph-arvo oli kuormituksella 2 kgvs/m 3 d oli 8,04, 3 kgvs/m 3 d kuormituksella 7,95 ja 5 kgvs/m 3 d 7,82. G reaktorin poisteen ph-arvo oli kuormituksella 2 kgvs/m 3 d oli 8,06, 3 kgvs/m 3 d kuormituksella 7,90 ja 4 kgvs/m 3 d 7,82. Reaktori H poisteen ph-arvo oli 1 kgvs/m 3 d 8,15, 2 kgvs/m 3 d 7,78 ja 3 kgvs/m 3 d 7, ,5 9 8,5 8 7,5 7 6,5 6 5,5 ph-arvot Aika (vrk) F G H Kuva 15. Reaktoripoisteiden ph-arvot
18 TS ja VS TS- ja VS-pitoisuudet määritettiin kerran viikossa haihdutus/hehkutusmenetelmällä standardin SFS-3008 mukaisesti. Kuva 16. Hehkutetut näytteet eksikaattorissa 85% 80% 75% 70% 65% 60% 55% Poisteiden TS-reduktio 50% F G H Kuva 17. Poisteiden TS-reduktiot Lähtökuormituksen aikana reaktoripoisteiden TS oli keskimäärin 2,7 %. F reaktorin poisteen TS-pitoisuus nousi hieman lannan korvautuessa perunankuorella, poisteen TS oli keskimäärin välillä 3,4-4,8 %. G reaktorissa TS-pitoisuus pysyi hyvin samanlaisena koko kokeen ajan 3,8-4,6 %. Reaktori H poisteen TS pieneni enemmän lähtökuorman, koska pelkkää perunankuorta sisältävä syöte hajosi paremmin kuin muihin
19 reaktoreihin syötetyt lietelanta-perunankuoriseokset. Saman voi todeta myös reaktoreiden VS-reduktioista. Reaktorin H TS oli kokeen aikana välillä 2,0-3,7%. Kuvissa 17 ja 18 on esitetty TS- ja VS-pitoisuuksista lasketut TSja VS-reduktiot % Poisteiden VS-reduktio 90% 3 kgvs 85% 80% 2 kgvs 1 kgvs 2 kgvs 75% 3 kgvs 5 kgvs 70% 2 kgvs 4 kgvs 65% 60% 3 kgvs Aika (vrk) F G H Kuva 18. Poisteiden VS-reduktiot VS-reduktio eli orgaanisen aineen hajoaminen oli lantaperunaseoksilla noin % (reaktorit F ja G) ja perunareaktorissa H selvästi korkeampi, jopa n. 90 %. Kun näitä verrataan reaktorista saatuihin metaanituottoihin, mitkä todettiin olevan vähintään metaanituottopotentiaalin mukaisia, reduktiot voisivat todellisuudessa olla jopa hivenen tässä laskettuja korkeampia. Syynä tähän on, että koereaktoreiden poistenäytteet otetaan reaktorin alaosasta, jolloin on mahdollista että näytteeseen tulee mukaan enemmän kiintoainesta kuin mitä reaktorissa on keskimäärin. Tämä nostaa poisteen TS- ja VS-pitoisuuksia eli heikentää niistä laskettuja reduktioarvoja Alkaliteetti ja VFA Alkaliteetti ja haihtuvien rasvahappojen määrä (VFA) määritettiin titraamalla TitraLab 840 laitteistolla (kuva 19) kaksi kertaa viikossa.
20 19 Kuva 19. TitraLab 840 -titrauslaitteisto Alkaliteetti (mg CaCO3/l) 3 kgvs 5 kgvs kgvs 3 kgvs 4 kgvs kgvs 2 kgvs 3 kgvs Aika (vrk) F G H Kuva 20. Reaktoripoisteiden alkaliteetti kuormituksen muuttuessa
21 Reaktoripoisteiden alkaliteettiarvot on esitetty kuvassa 20. Kaikissa reaktoreissa alkaliteetti asettui lähtökuorman 2 kgvs/m 3 d aikana tasolle mg CaCO3/l. Reaktorin F alkaliteetti kasvoi kuormituksen noustessa, kuormituksella 2 kgvs/m 3 d alkaliteetti oli mg CaCO3/l, kuormituksella 3 kgvs/m 3 d mg CaCO3/l ja kuormituksella 5 kgvs/m 3 d mg CaCO3/l. Myös reaktorin G alkaliteetti kasvoi kuormituksen noustessa, kuormituksella 2 kgvs/m 3 d alkaliteetti oli mg CaCO3/l, kuormituksella kgvs/m 3 d mg CaCO3/l ja suurimmalla 4 kgvs/m 3 d kuormituksella mg CaCO3/l. Reaktorin H alkaliteetti pieneni käynnistyksessä lisätyn ympin ja lähtökuormassa syötetyn lietelannan häviämisen myötä, kuormituksella 1 kgvs/m 3 d alkaliteetti oli mg CaCO3/l, kuormituksella 2 kgvs/m 3 d 9500 mg CaCO3/l ja kuormituksella 3 kgvs/m 3 d 8200 mg CaCO3/l. Tyypillisesti biokaasureaktorin alkaliteettiarvo on välillä CaCO3/l 20 Haihtuvien rasvahappojen määrä, VFA (mg/l) kgvs kgvs 3 kgvs 3 kgvs kgvs kgvs 3 kgvs Aika (vrk) F G H Kuva 21. Poisteiden haihtuvien rasvahappojen määrä
22 Reaktoripoisteiden haihtuvien rasvahappojen määrä on esitetty kuvassa 20. Haihtuvien rasvahappojen määrä VFA asettui reaktoreissa lähtökuorman 2 kgvs/m 3 d aikana tasolle 560 mg/l. Reaktorin F VFA-pitoisuus nousi kuormituksen kasvaessa, kuormituksella 2 kgvs/m 3 d haihtuvien rasvahappojen määrä oli 560 mg/l, kuormituksella 3 kgvs/m 3 d 610 mg/l ja kuormituksella 5 kgvs/m 3 d 810 mg/l. Reaktorin G VFA-pitoisuus nousi hieman F reaktoria vähemmän kuormituksen kasvaessa, kuormituksella 2 kgvs/m 3 d haihtuvien rasvahappojen määrä oli 550 mg/l, kuormituksella 3 kgvs/m 3 d 560 mg/l ja kuormituksella 4 kgvs/m 3 d 650 mg/l. Reaktorin H VFA-pitoisuus pysyi koko koejakson ajan hyvällä, alhaisella tasolla: kuormituksella 1 kgvs/m 3 d haihtuvien rasvahappojen määrä oli 510 mg/l, kuormituksella 2 kgvs/m 3 d 440 mg/l ja kuormituksella 3 kgvs/m 3 d 400 mg/l. (kuva 20) 21 VFA/Alkaliteetti-suhde 0,09 0,08 0,08 0,07 0,06 0,05 0,04 0, Aika (vrk) F G H Kuva 22. Poisteiden VFA/alkaliteetti-suhde VFA/alkaliteetti-suhde pysyi kaikissa reaktoreissa hyvällä tasolla välillä 0,04 0,08 (kuva 21). F reaktorissa tapahtui pientä nousua kuormituksen ollessa 5 kgvs/m3. VFA/alkaliteetti-suhteen suositellaan olevan alle 0,3 (Kymäläinen & Pakarinen, 2015).
23 Liukoinen COD Liukoinen COD määritettiin Hach Lange (LCK-514) pikamenetelmällä kaksi kertaa viikossa. Reaktoripoisteiden CODliuk arvot on esitetty kuvassa Liukoinen kemiallinen hapenkulutus COD (g/l) Aika (vrk) F G H Kuva 23. Liukoinen kemiallinen hapenkulutus, CODliuk. (g/litra). Liukoinen COD asettui reaktoreissa lähtökuorman 2 kgvs/m 3 d aikana tasolle 4,4 g/l. F reaktorin poisteen COD kasvoi kuorman noustessa, kuormituksen ollessa 2 kgvs/m 3 d COD oli 4,8 g/l, kuormituksella 3 kgvs/m 3 d 5,4 g/l ja kuormituksella 5 kgvs/m 3 d 6,6 g/l. Reaktori G poisteen CODliuk. kasvoi hieman vähemmän kuorman noustessa, kuormituksen ollessa 2 kgvs/m 3 d COD oli 4,6 g/l, kuormituksella 3 kgvs/m 3 d 5,0 g/l ja kuormituksella 4 kgvs/m 3 d 5,7 g/l. H reaktorissa CODliuk.-arvot pienenivät perunankuoren määrän lisääntyessä: kuormituksen ollessa 1 kgvs/m 3 d CODliuk. oli 4,0 g/l, 2 kgvs/m 3 d 3,1 g/l ja 3 kgvs/m 3 d 2,7 g/l Ammoniumtyppi Poisteiden ammoniumtyppipitoisuudet määritettiin kaksi kertaa viikossa Foss:n Kjeltec-analysaattorilla. Reaktoripoisteiden ammoniumtyppipitoisuudet on esitetty kuvassa 22.
24 23 Ammoniumtyppi (mgn/g) 3,0 2,8 2,6 2,4 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1, Aika (vrk) F G H Kuva 24. Poisteiden ammoniumtyppipitoisuudet (mgn/g). Reaktoreissa F ja G ammoniumtypen määrä pysyi kuormituksesta riippumatta välillä (F) 2,1 2,5 mgn/g ja (G) 2,0 2,4 mgn/g. Reaktorissa H ammoniumtypen määrä pieneni kokeen edetessä käynnistyksessä lisätyn ympin ja lähtökuormassa syötetyn lannan häviämisen myötä pitoisuudesta 2,2 mgn/g pitoisuuteen 1,2 mgn/g. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Perunajätteiden metaanituottopotentiaali on noin kaksinkertainen lietelantaan nähden. Perunan puristenesteen metaanipotentiaali kuivaainetta (TS) kohti on % suurempi kuin perunankuoren ja jäteperunan, johtuen puristenesteen todennäköisesti suuremmasta proteiinipitoisuudesta. Jatkuvatoimisilla reaktoreilla saavutettiin metaanituottotestin tuloksia vastaavat metaanituotot, mikä kertoo materiaalien hyvästä hajoamisesta jatkuvatoimisen reaktoriajon aikana. Pelkkää perunankuorisyötettä käytettäessä ongelmaksi muodostui runsas vaahtoaminen. Tämä alkoi kuormitustasolla n. 2,5 kgvs/m 3 d, ja reaktoriajo lopetettiin kuormitustasolla 3 kgvs/ m 3 d hallitsemattoman
25 vaahdonmuodostuksen takia. Tässä reaktorissa oli myös havaittavissa merkittävä alkaliteettitason lasku eli puskurikyvyn heikkeneminen, mikä oli vielä laskusuunnassa kokeen päättyessä. Perunankuorisyöte vaatisi sekaan puskurikykyä tuovan syötteen, jotta vältettäisiin reaktorin ajautuminen hapoille ja sitä seuraava ph-lasku. Lietelanta-perunaseosreaktorit saavuttivat tässä koeajossa 5 kgvs/m 3 d kuormituksen ilman vaahto-ongelmia. Tätä voidaan jo pitää hyvänä kuormitustasona märkäprosessissa. Lietelantaa sisältävä syöte aiheuttaa reaktorin pinnalle kuorikerroksen, joka hillitsee perunankuoren hajoamisesta syntyvän vaahdon muodostumista BIOKAASULAITOSLASKELMAT Omien koetulosten perusteella tehtiin mitoituslaskelmat ja taloudelliset kannattavuustarkastelut kolmelle eri biokaasulaitokselle. Laskelmat tehtiin käyttäen biokaasulaskuria. ( 6.1 Teoriaa investoinnin kannattavuustarkastelusta Investoinnin kannattavuutta tulee arvioida vähintään kahdella menetelmällä viidestä, joita ovat: nykyarvomenetelmä annuiteettimenetelmä sisäisen korkokannan menetelmä pääoman tuottoaste-menetelmä takaisinmaksuajan menetelmä Investoinnin kannattavuuden arvioinnissa käytettäviä menetelmiä on kuvattu tarkemmin luvuissa Annuiteettimenetelmä Annuiteettimenetelmässä nykyhankintameno jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi, vuosieriksi eli annuiteeteiksi. Vuosierä sisältää sekä poiston että annetun vuosikoron yhteenlaskettuna. Investointiin ryhtyminen on kannattavaa silloin, kun vuotuiset nettotuotot ovat yhtä suuret kuin pääoman hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Mikäli investointiin liittyy jäännösarvo, on sen nykyarvo vähennettävä hankintakustannuksista. Laskentamenetelmän ongelmallisuutena on se, että kovin toisistaan poikkeavia nettotuottovuosia on hankala hahmottaa. (Yritystulkki 2015).
26 Sisäisen korkokannan menetelmä Laskentamenetelmä on sukua nykyarvomenetelmällä sillä eroavuudella, että menetelmässä haetaan investoinnin tuottamaa korkokantaa. Jos korkokanta on suurempi kuin tavoite, on investointi kannattava toteuttaa. (Yritystulkki 2015) Takaisinmaksuajan menetelmä Takaisinmaksuajan menetelmässä selvitetään, kuinka nopeasti investoinnin yhteenlasketut nettotuotot maksavat investoinnin takaisin eli ylittävät perushankintakustannukset. Laskukaava on siis varsin yksinkertainen eli hankintakustannus / vuotuinen nettotuotto. (Yritystulkki 2015). 6.2 Laskelmien lähtötietoja Syötteinä laskelmissa on käytetty lietelantaa, perunan kuorta ja perunan puristenestettä. Lietelannan metaanituottopotentiaalina on käytetty arvoa 200 m 3 CH4/tVS, perunankuoren 360 m 3 CH4/tVS ja puristenesteen 450 m 3 CH4/tVS. TS- ja VS-pitoisuudet lietelannalla ovat TS 9 % ja VS 7 %, perunankuorella 20 % ja 18 %, puristenesteellä 15 % ja 14 %. Reaktorit toimivat märkäprosessina ja syöteseosten kuiva-ainepitoisuudet ovat %. Biokaasureaktoreja syötetään 260 päivänä vuodessa eli arkipäivisin. Reaktoritilavuus määritettiin lisäämällä laskettuun nestetilavuuteen 15 %. Reaktorien vipymäajaksi on valittu 30 vuorokautta biokaasureaktorissa ja 20 vuorokautta jälkikaasuuntumisaltaassa, jotta orgaanisen aineksen hajoaminen tapahtuisi mahdollisimman täydellisesti ja suurin osa syötteistä muodostuva metaanista saadaan talteen. Näissä tarkasteluissa yksi kuutio (m 3 ) metaania (CH4) vastaa energiasisällöltään 10 kwh. 80 % tuotetusta kaasusta myydään ulos hintaan 0,07 /kwh ja 20 % tuotetusta energiasta menee laitoksessa tarvittavan lämmön tuotantoon, lämpökattilan hyötysuhde on 85 %. Laitoksen sähkökulutus on 7 % kokonaisenergiantuotosta. Investointikustannuksiin on laskettu mukaan biokaasun tuotantoyksikkö, kaasukattila ja poltin sekä käsittelyjäännöksen jatkojalostus ja varastointi (2 kk tarve). Käsittelyjäännöksen varastoinnin vaatima tila on pieni, koska käsittelyjäännös voidaan kuljettaa takaisin suoraan maatiloille. Investointikustannuksissa on huomioitu 20 % investointituki. Investointituen ulkopuolelle jää mädätysjäännöksen kiintoaineen ja nestejakeen erotteluun tarvittava maksava linko. Laitoksen nettotuotto on laskettu vähentämällä vuosittaisista tuotoista laitoksen käyttökulut. Tuottoina on huomioitu tuotetun kaasun myynti ja käyttökuluina huolto- ja varaosakustannukset, joiden määrä on 2 % kokonaisinvestoinnin määrästä, syöteraaka-aineiden hankintakulut 6 /t ja
27 sähkön ostaminen (hinta 0,1 /kwh). Käyttökuluissa ei ole huomioitu työstä aiheutuvia kustannuksia Tulokset Biokaasulaitoslaskelma 1 ( t/v) Mitoituslaskelmassa 1 on syötteinä kaikki alueella vuodessa syntyvä lietelanta tonnia ja perunajäte tonnia (kuori t ja puristeneste t), syötteiden määrä yhteensä tonnia vuodessa. Taulukkoon 6 on koottu laskelman keskeisimmät lähtötiedot ja tulokset. Suunnitelman tarkat laskelmat on nähtävissä osoitteessa Taulukko 6. Biokaasulaitoksen 1 lähtötiedot ja tulokset Biokaasulaitoslaskelma 1 ( t/v) Syötteet Määrä t/a Suhde Lietelanta % Perunankuori % Puristeneste % Yht Syöteseoksen TS-pitoisuus 10,7 % Syöteseoksen VS-pitoisuus 8,8 % Reaktori Kuormitus kgvs/m3vrk 2,97 Viipymä - valittu arvo (vrk) Reaktorin tilavuus m Jälkikaasuuntumisaltaan viipymä - valittu arvo (vrk) 20 Jälkikaasuuntumisaltaan tilavuus m Energia Metaanituotto m3/a Laitoksen kokonaisenergiantuotto (kwh) Tuotettu metaanienergia MWh/a Myytävä kaasu kwh/v Tuotot ja kulut Tuotot (kaasun myynti) Käyttökulut Nettotuotto /a Kannattavuus Investointikustannus, joka sisältää ei tukikelpoisen investoinnin (linko) Investointituki % Tuen määrä Investointikustannus tuen jälkeen Annuiteetti tuki huomioiden Takaisinmaksuaika tuki huomioiden v 6,76 Korkokanta tuki huomioiden 13,25 %
28 Biokaasulaitoslaskelma 2 ( t/v) Mitoituslaskelmassa 2 on syötteinä lietelanta tonnia ja perunajäte tonnia (kuori t ja puristeneste t), yhteensä tonnia. Taulukkoon 7 on koottu laskelman keskeisimmät lähtötiedot ja tulokset. Suunnitelman tarkat laskelmat on nähtävissä osoitteessa Taulukko 7. Biokaasulaitoksen 2 lähtötiedot ja tulokset Biokaasulaitoslaskelma 2 ( t/v) Syötteet Määrä t/a Suhde Lietelanta % Perunankuori % Puristeneste % Yht Syöteseoksen TS-pitoisuus 11,9 % Syöteseoksen VS-pitoisuus 10,0 % Reaktori Kuormitus kgvs/m3vrk 3,36 Viipymä - valittu arvo (vrk) 30 Reaktorin koko tilavuus m Jälkikaasuuntumisaltaan viipymä - valittu arvo (vrk) 20 Jälkikaasuuntumisaltaan tilavuus m3 730 Energia Metaanituotto m3/a Laitoksen kokonaisenergiantuotto (kwh) Tuotettu energia MWh/a Myytävä kaasu kwh/v Tuotot ja kulut Tuotot Käyttökulut Nettotuotto /a Kannattavuus Investointikustannus, joka sisältää ei tukikelpoisen investoinnin (linko) Investointituki % Tuen määrä Investointikustannus tuen jälkeen Annuiteetti tuki huomioiden Takaisinmaksuaika tuki huomioiden v 7,09 Korkokanta tuki huomioiden 12,50 %
29 Biokaasulaitoslaskelma 3 (9 500 t/v) Mitoituslaskelmassa 3 on syötteinä lietelanta tonnia ja perunajäte 3500 tonnia (kuori 2500 t ja puristeneste 1000 t), yhteensä 9500 tonnia. Pienemmän lietelannan määrän takia syötteen kuiva-ainepitoisuus on liian korkea märkäprosessiin, joten syötettä on laimennettava vedellä 13 %:n kuiva-ainepitoisuuteen. Laimennukseen voi olla mahdollista käyttää mädätysjäännöksen separoinnissa syntyvää nestejaetta, on kuitenkin huomioitava mahdollinen liukoisen typen määrän kumuloituminen. Suunnitelmassa ei ole huomioitu laimennusveden hintaa. Taulukkoon 8 on koottu laskelman keskeisimmät lähtötiedot ja tulokset. Suunnitelman tarkat laskelmat on nähtävissä osoitteessa Taulukko 8. Biokaasulaitoksen 3 lähtötiedot ja tulokset Biokaasulaitoslaskelma 3 (9 500 t/v) Syötteet Määrä t/a Suhde Lietelanta % Perunankuori % Puristeneste % Yht Laimennusvesi 420 Syöteseoksen TS-pitoisuus 12,0 % Syöteseoksen VS-pitoisuus 10,2 % Reaktori Kuormitus kgvs/m3vrk 3,41 Viipymä - valittu arvo (vrk) 30 Jälkikaasuuntumisaltaan viipymä - valittu arvo (vrk) 20 Reaktorin koko tilavuus m3 940 Jälkikaasuuntumisaltaan tilavuus m3 620 Energia Metaanituotto m3/a Laitoksen kokonaisenergiantuotto (kwh) Tuotettu energia MWh/a 3085 Myytävä kaasu kwh/v Tuotot ja kulut Tuotot Käyttökulut Nettotuotto /a Kannattavuus Investointikustannus, joka sisältää ei tukikelpoisen investoinnin (linko) Investointituki 20 % Tuen määrä Investointikustannus tuen jälkeen Annuiteetti tuki huomioiden Takaisinmaksuaika tuki huomioiden v 6,6 Korkokanta tuki huomioiden 13,50 %
30 Investointikustannus Investoinnin vaikutus sisäiseen korkokantaan Kuvassa 25 on esitetty laskelman 2 ( t/v) kokonaisinvestoinnin määrän vaikutus korkokantaan biokaasulaitos 2:n kohdalla. Investointikustannusten vaikutus korkokantaan ,0 % 8,0 % 10,0 % 12,0 % 14,0 % 16,0 % Korkokanta Kuva 25. Investointikustannusten vaikutus korkokantaan 6.4 Johtopäätökset Näissä laskelmissa investoinnin kannattavuutta on arvioitu kolmella eri tavalla: annuiteetti-, sisäisen korkokannan ja takaisinmaksuajan menetelmillä. Annuiteettimenetelmässä laitoksen pitoajaksi on valittu rakennuksille 20 vuotta, tekniikalle 10 vuotta ja moottoreille 4 vuotta. Jäännösarvo on oletettu nollaksi ja laskentakorkokanta on 7 %. Annuiteettimenetelmällä laitos 1 on kannattavin, mutta laitosten välillä ei ole suuria eroja. Sisäisen korkokannan menetelmällä laitos 3 on kannattavin, tosin ero laitoksen 1 kannattavuuteen ei ole suuri. Takaisinmaksuajan menetelmällä laitos 3 on kannattavin, mutta tälläkään menetelmällä erot eivät ole suuria. Koska eri laitosten investointien kannattavuudessa ei ole merkittäviä eroja on laitoksen mitoituksessa kiinnitettävä erityistä huomioita kaasun kysyntään, jotta saadaan kaikki laitoksessa syntyvä kaasu myytyä.
31 30 LÄHTEET Kymäläinen, M. & Pakarinen, O. (toim.) (2015). BIOKAASUTEKNOLOGIA Raaka-aineet, prosessointi ja lopputuotteiden hyödyntäminen. HAMKin julkaisuja 17/2015. Lahden ammattikorkeakoulu (n.d.) InforME-hanke. Haettu osoitteesta Luonnonvarakeskus. Biokaasulaskuri. Haettu osoitteesta Luostarinen S., Paavola T., Ervasti S., Sipilä I. & Rintala J. (2011). Lannan ja muun eloperäisen materiaalin käsittelyteknologiat. Hyötylantatutkimusohjelman kirjallisuuskatsaus. MTT Jokioinen. Haettu osoitteesta Riihimäki M., Mahal K., Suoniemi J., Nurmio J., Sirkiä S., Marttinen S., Pyykönen V. & Winquist E. (2014). Biokaasulaskurin käyttöohje. KÄYTÄNNÖN OHJEITA BIOKAASULAITOINVESTOINTIA HARKITSEVALLE. MTT Jokioinen. Haettu osoitteesta rja.pdf Toimiva yrittäjä (2015). Investoinnin kannattavuus. Haettu osoitteesta
LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN
LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN Laboratoriotason lietemädätyskokeet Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 TAUSTA JA TAVOITTEET...
LisätiedotRavinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke
Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Kerääjäkasvien biokaasun tuotanto -osio Loppuseminaari 11.4.2017 Maritta Kymäläinen, Laura Kannisto HAMK, Biotalouden tutkimusyksikkö, Biojalostamoprosessit -tutkimusryhmä
LisätiedotKerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali
Kerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke kesä-syksy 2015 Laura Kannisto, Maritta Kymäläinen Kerääjäkasvien koeruudut Koeruudun koodi A2 A3
LisätiedotBiokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin
Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Miksi biokaasulaitos Mitä se syö Mitä se antaa ulos Onko taloudellisesti kannattavaa Oman tarpeen mukainen tai yritys alueellisen tarpeen mukaan Erityisongelmat
LisätiedotKERÄÄJÄKASVIEN KÄYTTÖ BIOKAASUN TUOTANNOSSA Pilot-tason koereaktorikokeet Mustialassa
KERÄÄJÄKASVIEN KÄYTTÖ BIOKAASUN TUOTANNOSSA Pilot-tason koereaktorikokeet Mustialassa Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön (Ravinneresurssi) hanke Laura Kannisto, Maritta Kymäläinen Hämeenlinna, 10.5.2017
LisätiedotANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)
TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotTEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus
TEHOLANTA SEMINAARI 11.12.2018 Biokaasun tuotannon kannattavuus Erika Winquist Siipikarjaliiton seminaari 25.10.2017 Biokaasun tuotannon kannattavuus Esimerkkitilat Broileri-, kalkkuna ja munatila Biokaasulaitokset
LisätiedotMÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET
MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...
LisätiedotSiipikarjanlannasta biokaasua
Siipikarjanlannasta biokaasua Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, Dos. sari.luostarinen@luke.fi Biokaasuprosessi Proteiinit Hiilihydraatit Rasvat HYDROLYYSI Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus
LisätiedotRavinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi
Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi www.hamk.fi/ravinneresurssi Maritta Kymäläinen, HAMK ja Erika Winqvist, Luke Palopuron akroekologinen symbioosi tilaisuus, 10.2.2017
LisätiedotYmpäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle
Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010
LisätiedotHarri Heiskanen 24.11.2011
Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen
LisätiedotJÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA
JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA Teija Rantala ja Sanna Antikainen, Savonia-ammattikorkeakoulu VÄHÄHIILINEN MAATILA -SEMINAARI 12.12.2018 Tutkimuksen taustaa Tutkimus
LisätiedotBiokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?
Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot
LisätiedotJÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ
JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ Teija Rantala, Jani Paukkonen, Sanna Antikainen, Miisa Tavaststjerna Ravinnerenki-hanke, Savonia-ammattikorkeakoulu Maataloustieteenpäivät
LisätiedotMaatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä
Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit
Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -
LisätiedotMaatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla
Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Ilmase-hanke Nurmes 3.12.2013 Tutkija, FM Ville Pyykkönen Erikoistutkija, FT Sari Luostarinen 1 Biokaasuteknologia Eloperäisen
LisätiedotKerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali
Kerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke kesä/2015 kevät/2016 Laura Kannisto, Maritta Kymäläinen Kerääjäkasvien koeruudut Koeruudun koodi
LisätiedotKerääjäkasveista biokaasua
Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien
LisätiedotJA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )
Annuiteettimenetelmä Investoinnin hankintahinnan ja jäännösarvon erotus jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi eli annuiteeteiksi, jotka sisältävät poistot ja käytettävän
LisätiedotBiokaasu maatiloilla tilaisuus
Biokaasu maatiloilla tilaisuus Kankaanpää 22.01.2019 Markku Riihimäki Riihimäki Yhtiöt Oy 0400 323 730 markku@riihimaki-yhtiot.fi Valintaan vaikuttavat tekijät Valitse tilanteesi mukainen vaihtoehto Biokaasulaitoksia
LisätiedotBiokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta
1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita
LisätiedotKooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa
Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu
LisätiedotMaatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke
1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan
LisätiedotLantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä
Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä AgriFuture-seminaari Iisalmessa 29.11.2017 Ville Pyykkönen, tutkija (FM), Luke Luke Maaninka farm-scale biogas plant
LisätiedotBIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI
BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan
LisätiedotSanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)
Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin
ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase
LisätiedotJätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy
Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki
LisätiedotBiokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan
Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan Erika Winquist 11. 12.10.2016 Investointikustannuksen muodostuminen Investointituki Tarvittavat luvat Kannattavuuden reunaehdot Biokaasulaskurin
LisätiedotBIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA
BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan
LisätiedotINVESTOINTIEN EDULLISUUSVERTAILU. Tero Tyni Erityisasiantuntija (kuntatalous)
INVESTOINTIEN EDULLISUUSVERTAILU Tero Tyni Erityisasiantuntija (kuntatalous) 25.5.2007 Mitä tietoja laskentaan tarvitaan Investoinnista aiheutuneet investointikustannukset Investoinnin pitoaika Investoinnin
LisätiedotAlueellinen biokiertomalli ravinnekierrätyksen tehostamiseksi - BioKierto. Biokaasutapaaminen Saarioinen, Sahalahti
Alueellinen biokiertomalli ravinnekierrätyksen tehostamiseksi - BioKierto Biokaasutapaaminen Saarioinen, Sahalahti 14.6.2018 BROILERINLANTA (ex storage) Kangasalla kaikki turvepohjaista kuiviketta Broileripaikkoja
LisätiedotBiokaasuntuotannon kannattavuus
Biokaasuntuotannon kannattavuus Ville Kuittinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Sisältö Biotila hankkeen laskelmat Toni Taavitsainen, Envitecpolis PKAMK:n biokaasulaskurin tuloksia
LisätiedotMTT Sotkamo: päätoimialueet 2013
MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:
LisätiedotAVA:n Kuivamädätyslaitos, Augsburg
AVA:n Kuivamädätyslaitos, Augsburg 8.5.2014 Kolmen kunnan omistama biokaasulaitos, joka käsittelee 600 000 asukkaan biojätteet. Teknologia: Kuivamädätys, tulppavirtaus (Thöni). Käyttöönotto: lokakuussa
LisätiedotYleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos
Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Ravinnerenki-hankkeen tuparit Iisalmi 21.1.2015 Ville Pyykkönen (tutkija, FM) Biokaasuteknologia Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus hapettomissa
LisätiedotMaatalouden biokaasulaitos
BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita
LisätiedotVIITE: Tarjous JÄRVIRUO ON BIOENERGIAN TUOTANTOPOTENTIAALIN TESTAUS PILOT-MITTAKAAVASSA
MZYMES Oy on vuonna 2002 perustettu teollisen ja ympäristöbiotekniikan yritys, joka kehittää uusia innovatiivisia menetelmiä teollisuuden tarpeisiin. Tarjoamme asiakkaillemme ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita
LisätiedotMetli. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20)
Metli Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä Hankkeen esittely Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20) Toteuttajat: FM Maarit Janhunen (Savonia), FT
LisätiedotBiokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma
Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy
LisätiedotSelvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)
Sisäisen korkokannan menetelmä Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäinen korkokanta määritellään
LisätiedotBiobisnestä Pirkanmaalle
Biobisnestä Pirkanmaalle Lempäälä 23.2.2017 9.3.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Historia 1998 Biokaasuntuotanto alkoi Kalmarin maatilalla. Biokaasua on tuotettu lannasta, nurmesta ja elintarviketeollisuuden
LisätiedotRatkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta. 1200 b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy
Kotitehtävät 7. Aihepiirinä Investointi Ratkaisuehdotuksia 1. Investoinnin hankintameno on 9000 euroa ja siitä saadaan seuraavina vuosina vuosittain 1200 euron tulot. Määritä a) koroton takaisinmaksuaika
LisätiedotRatkaisuja hajautettuun energiantuotantoon
Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä
LisätiedotBiokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina
Biokaasun tuotanto on nyt KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina 29.11.2017 BIOGTS OY Perustettu 2011 Biokaasu- ja biodiesellaitoksen suunnittelu, rakentaminen, operointi sekä tutkimus
LisätiedotBiokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?
Biokaasu sisältää tavallisesti Biokaasuntuotannon perusteita Ville Kuittinen Metaania (CH 4 ) 40 70 % Hiilidioksidia (CO 2 ) 30 60 % Epäpuhtauksina mm. rikkivetyä Biokaasua muodostuu Erilaisten mikrobien
LisätiedotBiokaasulaskurin esittely
Biokaasulaskurin esittely Heidi Rintamäki MTT Lannan ravinteet käyttöön -hyötyjä tilan taloudelle ja ympäristönsuojelulle Ylistaro, Esityksen sisältö Biokaasusta yleisesti Kannattavuuteen vaikuttavia asioita
LisätiedotMÄDÄTEPÄIVÄ PORI Biokaasulaitokset. Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki
MÄDÄTEPÄIVÄ PORI 28.11.2018 Biokaasulaitokset Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki 2 1.Laitoksen rakenne meillä ja muualla, onko eroa 2.Laitostyypit 3.Laitoksen vaikutus lopputuotteeseen 4.Viranomaistahot,
LisätiedotBIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos
BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos Biokaasun tuotanto Missä tuotetaan? Suomessa on lietemädättämöitä jäteveden-puhdistamoiden yhteydessä yhteensä 18 kpl 16:ssa eri
LisätiedotMaatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet
Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet Envitecpolis Oy Henri Karjalainen 15.3.2016 LUOTTAMUKSELLINEN Esitelmän rakenne 1) Envitecpolis 2) Biokaasuntuotanto maatilalla 3) Voiko biokaasuntuotanto
LisätiedotRavinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla
Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi
LisätiedotPienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja
Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari 15.11.2010 Lohja Hankkeen historiaa Suunnittelu käynnistettiin jo 2008, maanrakennustöihin päästiin
LisätiedotBiokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä
Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys
LisätiedotMaatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet
Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Idea hankkeeksi, liiketoiminnaksi ja rahaksi bioenergian koordinaatiopäivä 13.10.2010 Hämeen ammattikorkeakoulu INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN
LisätiedotKiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä. Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy
Kiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy Prof. Jukka Rintala ja Asst.Prof. Marika Kokko Kemian ja biotekniikan laboratorio,
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto
Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:
LisätiedotPeltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa
LisätiedotBiokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy
Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut
LisätiedotMatkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle
Matkaraportti - Biokaasukoulutuksen opintomatkalta Maaningan MTT tutkimuskeskukseen ja Savonia ammattikorkeakoululle 2.4.2013 Matkalaiset: Rauli Albert, Risto Kiiskinen, Esa Tukiainen, Teuvo Lehikoinen,
LisätiedotBiokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy
Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen
LisätiedotKasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo
Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena Marja Lehto, Tapio Salo Kasvissivutuotteen rumpukompostointi Lähtö- ja seosaineet 2 Syksyllä analysoitiin näytteet Alitalon Vihannes Oy:stä 1-v ja 2-v
LisätiedotREKITEC OY/Tero Savela Kalajoki
REKITEC OY/Tero Savela 14.07.2016 Kalajoki Naudan liete sisältää n. 11 litraa polttoöljyä metaanina Lannassa on nestettä 96-88% Lanta sisältää typpeä n. 3,5 kg/m3 Lanta sisältää fosforia noin 0,6 kg/m3
LisätiedotKerääjäkasvit biokaasutuotannossa
Kerääjäkasvit biokaasutuotannossa Maaseudun energiapäivä 29.11.2016, Lahti Maritta Kymäläinen Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma Biotalouden tutkimusyksikkö, HAMK Kuvaa ei voi näyttää. Ravinteet
LisätiedotBIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET
BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin
LisätiedotBiokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus
Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian
LisätiedotLannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla
Teholanta-hankkeen loppuseminaari 11.12.2018, Tampere Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla Reetta Palva, TTS Työtehoseura Lähtökohdat Lannan poltto tilalla olemassa olevassa lämpökattilassa
LisätiedotBioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto
BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna
LisätiedotESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala
ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA Ravinnerenki, Teija Rantala 21.1.2016 Suomen maatilamittakaavan biokaasulaitokset Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 18 Maatiloilla tuotettu
LisätiedotEnergiaRäätäli Suunnittelustartti:
EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön
LisätiedotCASE PANELIA ja MUUT
CASE PANELIA ja MUUT Nakkila 1.9.2016 Biokaasulaitoksen esiselvityksen merkitys laitoshankinnassa Markku Riihimäki Riihimäki-Yhtiöt Kustavi 1.9.2016 1 MITÄ ON BIOKAASU Biokaasu on kaasuseos, jota syntyy
LisätiedotENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014
ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut
LisätiedotBIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi
BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan
LisätiedotMaatalouden kuivamädätyslaitos. 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy
Maatalouden kuivamädätyslaitos 5.11.2014 Juha Luostarinen Metener Oy Kalmarin tilalta saatuihin kokemuksiin pohjaten perustettiin 2002 Metener Oy tarjoamaan biokaasuteknologiaa: - Biokaasulaitostoimitukset
LisätiedotKOHTI HIILINEUTRAALIA MAITOA MAIDONTUOTANNON SIVUVIRTOJEN TEHOKAS HYÖDYNTÄMINEN
KOHTI HIILINEUTRAALIA MAITOA MAIDONTUOTANNON SIVUVIRTOJEN TEHOKAS HYÖDYNTÄMINEN ANTTI-PEKKA PARTONEN RAVINNERENKI- JA LANTALOGISTIIKKA-HANKKEIDEN TULOSSEMINAARI 25.4.2019 1 N P KESTÄVÄ MAIDONTUONTANTO
Lisätiedot- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:
- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto
LisätiedotKokkolan biokaasulaitos
Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen
LisätiedotHevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1
Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa 3.10.2017 15.10.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Biokaasun raaka-aineita 15.10.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 2 Energiasisältö Materiaali
LisätiedotLämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut
Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)
LisätiedotHevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014
Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 ASIAKASVERKOSTO HAMK Mustialan koulutila Tammela HAMK LTY MTT Teknistaloude llinen
LisätiedotBionurmi-loppuseminaari Säätytalo
Bionurmi-loppuseminaari 13.3.2014 Säätytalo Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva Lehtonen, Jukka
LisätiedotBiokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus
Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Henri Karjalainen Envitecpolis Oy Energiaa maatiloille 28.11.2016 2016 Copyright Envitecpolis Oy 1 Onko biokaasulaitos kannattava maatilakokoluokassa? 2016 Copyright
LisätiedotYhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015
Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3
LisätiedotLasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN
Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä
LisätiedotKaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys
17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti
LisätiedotViite:Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi vuosiksi
LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Viite:Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi vuosiksi 2014-2020. Lausunnon antaja: Pielisen Karjalan
LisätiedotTäyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä
Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä
LisätiedotRUOKOHELVEN BIOKAASUTUSKOKEET Loppuraportti 4.11.2009
RUOKOHELVEN BIOKAASUTUSKOKEET Loppuraportti 4.11.2009 Juha Luostarinen (Kannen kuva: Ruokohelpikasvusto 1. korjuun hetkellä) Johdanto Ruokohelpi on Suomessa merkittävissä määrin viljelty energiakasvi,
LisätiedotKuivamädätys - kokeet ja kannattavuus
Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2
Lisätiedott / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta
Suomi pyrkii ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Maataloudella on merkittävä rooli tavoitteen edistämisessä, sillä se on yksittäisistä toimialoista suurin fosforin ja typen käyttäjä. Ravinteita hyödynnetään
LisätiedotTulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma
Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten
LisätiedotSinustako biokaasuyrittäjä?
Sinustako biokaasuyrittäjä? Karstula 28.11.2016 Biokaasun tuotanto Saija Rasi Erika Winquist Ville Pyykkönen Luonnonvarakeskus Kuva: Valtra Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit
LisätiedotMädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.
Mädätyksen lopputuotteet ja niiden käyttö Kehityspäällikkö Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Biolaitosyhdistyksen teemaseminaari 7.11.2013, Jokioinen Biokaasuprosessi sulkee kierron Lähtökohtana lopputuotteiden
LisätiedotBiokaasusta lannoitetta ja energiaa (A32641) loppuraportti
Biokaasusta lannoitetta ja energiaa (A32641) loppuraportti Yhteenveto Biokaasusta energiaa ja lannoitetta-hanke alkoi vuoden 2012 alussa ja sitä hallinnoi Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Hankkeen yhtenä
LisätiedotBiokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys
Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys Lämpöyrittäjätapaaminen 10.12.2008 Saarijärvi, Bioenergiakeskus, Kolkanlahti Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen
LisätiedotJätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy
Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
Lisätiedot