LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN
|
|
- Auvo Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN Laboratoriotason lietemädätyskokeet Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v ) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta
2 SISÄLLYS 1 TAUSTA JA TAVOITTEET KOEJÄRJESTELYT Reaktoreiden syöttö ja poisteenotto Syötemateriaalit TULOKSET Lietesakeuden vaikutus prosessin tilaan Kuormitusnoston vaikutus prosessin tilaan Flotaatiolietteen lisäyksen vaikutus prosessin tilaan Eri lietteillä syötettävien biokaasureaktoreiden vertailu (4,2 kgvs/m 3 vrk ja sakeus 1 %) JOHTOPÄÄTÖKSET... 12
3 1 TAUSTA JA TAVOITTEET Bioliike-projektissa kartoitettiin Suomen kaikkien lietemädättämöjen tilannetta, mm. niihin syötettävien lietteiden sakeuden ja prosessitoiminnan kannalta. Selvityksestä laadittiin oma projektiraportti: Milla Salmela, Maritta Kymäläinen, Lietemädättämöselvitys. Suomen lietemädättämöjen kuormitustarkastelu. Selvitys osoitti, että mädättämöjä ajetaan käytännössä kovin alhaisilla kuormituksilla, ja useilla toimijoilla oli tarvetta lisätä käsittelykapasiteettia. Tähän mädättämöreaktorin toiminnan tehostaminen voisi tarjota mahdollisuuden ilman suuria uusia investointeja. Käytännössä olikin tarpeen selvittää, miten korkeisiin sakeuksiin ja reaktorikuormitukseen lietemädättämöissä voitaisiin päästä. Tätä varten hankkeessa toteutettiin perusteellinen, pitkäkestoinen (n.vuoden mittainen) lietetutkimus koereaktoreilla HAMKin ympäristöbiotekniikan laboratoriossa. Tavoitteena oli selvittää lietesakeuden ja reaktorikuormituksen vaikutusta mädätysprosessiin ja biokaasuntuottoon. Lisäksi koejaksolla tutkittiin, miten flotaatiolietteen lisääminen syöteseokseen vaikuttaa prosessiin. Tutkimuksessa käytettiin kahden eri jätevedenpuhdistamon lietteitä (A ja B). 2 KOEJÄRJESTELYT Koejakso suoritettiin HAMKin Visamäen yksikön ympäristölaboratoriossa kolmella nestetilavuudeltaan 3,5-litraisella reaktorilla (Kuva 1). Reaktoreissa on vesivaippalämmitys, jolla lämpötila oli säädetty 35 C:een; lämpötila, johon koejaksolla käytetyt ympit olivat sopeutuneet. Syöttöputki laskeutuu nestepinnan alle. Reaktoreissa on ajastettu sekoitus. Kaasumittaukseen käytettiin BioProcess Controlin AMPTS-laitteiston kaasunmittauskennostoa. Kuva 1. Kaasunmittauskennosto (vasemmalla) ja 3,5 litran koereaktorit 1
4 2.1 Reaktoreiden syöttö ja poisteenotto Reaktoreita syötettiin viitenä päivänä viikossa, myös kuormitukset ja viipymäajat oli laskettu viidellä päivällä. Syöteseos koostui tiivistetyn ja linkokuivatun lietteen seoksesta. Seostussuhde määräytyi tavoitellun sakeuden mukaan. Ennen poisteenottoa reaktoreiden massa sekoitettiin hyvin. Poisteputkessa ollut massa palautettiin reaktoriin ja varsinainen poiste otettiin reaktoripöntössä olleesta massasta, joka oli seonnut tasaisesti koko vuorokauden ajan. Poisteesta mitattiin päivittäin ph sekä kerran tai kaksi kertaa viikossa tehtiin tarkemmat analyysit. 2.2 Syötemateriaalit Reaktoreissa käytettiin ymppinä saman jätevedenpuhdistamon biokaasureaktorin poistetta, jonka lietettä käytettiin syötteenä. Lietteistä tutkittiin kuiva-aineen (TS) ja orgaanisen aineksen (VS) pitoisuus (SFS 38) sekä kokonaistyppi (Kjeldahl) ennen kuin niitä käytettiin syötteenä. Taulukko 1. Koejaksolla käytettyjen jätevedenpuhdistamolietteiden analyysitulokset. Syöte TS VS VS/TS N Al Fe Cu Zn S % % mg/g ka Puhdistamo A tiivistetty liete 3,6 2,2,61 39, linkokuivattu liete 22,4 12,9,58 44, flotaatioliete,9,5,58 8, <1 < Puhdistamo B tiivistetty liete 2,3 1,8,77 61,1 linkokuivattu liete 12,6 9,4,75 58,7 Puhdistamon A lietteiden kohdalla keskiarvot neljästä eri liete erästä (metallit yhdestä), flotaatiolietteestä yhdestä, Puhdistamo B:n lietteiden kohdalla keskiarvot samasta erästä kolmeen eri kertaan tehdyistä analyysistä. Metallit analysoitu Novalabilla, muut HAMK:n laboratoriossa. Jätevedenpuhdistamolla A biokaasureaktorin syötteenä käytetään painovoimaisesti tiivistettyä lietettä. Osa laitoksella syntyvästä lietteestä linkokuivataan ja lähetetään toisaalle mädätettäväksi. Flotaatioliete on otettu jätevedenpuhdistuksen viimeisestä vaiheesta. Laitoksella tämä liete sekoitetaan muihin lietteisiin ja syötetään bioreaktoriin. B puhdistamolla syötelietteenä käytetään lingottua lietettä. Koejaksolla sitä laimennettiin linkoukseen menevällä lietteellä. 2
5 l/kgvs vko 3 TULOKSET Koejakson aikana syöttöjen yhteydessä tarkkailtiin biokaasuntuottoa. Vähintään kerran syötemuutoksesta tehtiin biokaasun koostumusmittaus (Geotech GA 2 Plus). Tämä tapahtui syötejakson loppupuolella. Prosessin tilaa seurattiin poisteesta tehdyillä analyyseillä, kerran tai kaksi viikossa. Näihin analyyseihin kuuluivat ph, alkaliteetti (titraus), haihtuvat rasvahapot (titraus), ammoniumtyppi (Kjeldahl), kemiallinen hapenkulutus (Hach Lange), kuiva ja orgaaninen aines (SFS 38). Jokaisen syötejakson loppupuolella määritettiin myös kokonaistyppi (Kjeldahl). Tulokset on laskettu vastaamaan viiden vuorokauden syöttöä. Jos nämä lasketaan viikon jaksolle, niin esim. kuormitus 2 kgvs/m 3 vrk vastaa arvoa 1,4 kgvs/m 3 vrk ja arvo 15,5 vrk vastaa arvoa 22 vrk. 3.1 Lietesakeuden vaikutus prosessin tilaan Sakeuden muuttuminen syötteessä vaikuttaa myös muihin syöttöparametreihin, kuormitustasoon ja viipymäaikaan. Tästä syystä sakeuden muutosta tutkittiin kahdella reaktorilla, joissa toisessa sakeuden lisäksi vakioitiin kuormitus (2 kgvs/m 3 vrk) ja toisessa viipymä (15,5 vrk). Sakeus nostettiin 5 %:sta pikkuhiljaa 12 %:iin, jonka seurauksena viipymä piteni 15,5 vrk:sta 32 vrk:een. Toisessa tapauksessa kuormitus nousi arvosta 2 kgvs/m 3 vrk arvoon 4,6 kgvs/m 3 vrk. Sakeuden nostamista testattiin puhdistamon A lietteillä % 2kgVS / 2kgVS 15,5d / 15,5d 6% 2kgVS / 2,4kgVS 2d / 15,5d 8% 2kgVS / 3,3kgVS 26d / 15,5d 1% 2kgVS / 4,2kgVS 32d / 15,5d 12% --kgvs / 4,6kgVS ---d / 15,5d 12% --kgvs / 5kgVS ---d / 13,3d 1% --kgvs / 5kgVS ---d / 11,3d nouseva HRT (2kgVS) nouseva OLR (15,5d) Kuva 2. Sakeuden noston vaikutus tuottoon (l/kgvs viikossa) Syötesakeuden nouseminen 1 %:iin ei häirinnyt, kummassakaan tapauksessa, biokaasutuottoa. Reaktori, jossa kuormitus pysyi vakiona sakeuden noustessa, tuotti 1 %:n sakeudella n. 7 l/kgvs viikossa paremmin kuin sakeudella 5 %, mikä todennäköisesti johtui viipymäajan pitenemisestä. Reaktorissa, jossa viipymä pysyi vakiona, ei biokaasuntuotossa tapahtunut 3
6 g/kg suurta muutosta sakeuden noustessa. Syötteen kuiva-ainepitoisuuden ollessa 1 %, viipymä laski 15,5 vrk:sta 11,3 vrk:een, mikä romahdutti biokaasutuoton. Kun syötesakeus nousi TS-arvoon 12 % (ORL 4,6 kgvs/m 3 vrk, HRT 15,5 vrk) biokaasutuotto (orgaanista ainesta kohti) laski. Biokaasun tuoton laskuun syynä voi olla liian suuri sakeus hajoamisprosessin kannalta, mutta todennäköisemmin syy löytyy reaktoreiden ominaisuuksista: reaktorimassan sakeutuessa sekoitustulos huononee, mikä heikentää hajoamista ja alentaa kaasutuottoa. Sakeamman syöteseoksen myötä kasvoi myös reaktoriin syötetty typpipitoisuus (arvosta 1,7 gn/kg arvoon 4,9 gn/kg). Tämä nosti reaktorin ammoniumtyppipitoisuutta. Sakeudella 5 % reaktoreiden ammoniumtyppipitoisuudet olivat n. 1,5 g/kg, kun ne sakeudella 1 % nousivat kaksinkertaisiksi. 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, 5% 2kgVS / 2kgVS 15,5d / 15,5d 6% 2kgVS / 2,4kgVS 2d / 15,5d 8% 2kgVS / 3,3kgVS 26d / 15,5d 1% 2kgVS / 4,2kgVS 32d / 15,5d 12% --kgvs / 4,6kgVS ---d / 15,5d nouseva HRT (ORL 2kgVS) nouseva OLR (HRT 15,5d) Kuva 3. Sakeuden noston vaikutus reaktoreiden ammoniumtyppipitoisuuteen. Ammoniumtyppipitoisuuden kasvu näkyy myös kohonneissa ph-arvoissa. 8,4 8,2 8, 7,8 7,6 7,4 7,2 7, 6,8 5% 2kgVS / 2kgVS 15,5d / 15,5d 6% 2kgVS / 2,4kgVS 2d / 15,5d 8% 2kgVS / 3,3kgVS 26d / 15,5d 1% 2kgVS / 4,2kgVS 32d / 15,5d 12% --kgvs / 4,6kgVS ---d / 15,5d nouseva HRT (ORL 2kgVS) nouseva OLR (HRT 15,5d) Kuva 4. Sakeuden noston vaikutus reaktoreiden ph-arvoihin. 4
7 mg/l mgcaco3/l Samaa tahtia ammoniumtyppipitoisuuden noustessa nousi myös alkaliteettipitoisuus. Alkaliteetti 1 %:n sakeudella oli noin kaksinkertainen 5 %:n sakeuteen verrattuna % 2kgVS / 2kgVS 15,5d / 15,5d 6% 2kgVS / 2,4kgVS 2d / 15,5d 8% 2kgVS / 3,3kgVS 26d / 15,5d 1% 2kgVS / 4,2kgVS 32d / 15,5d 12% --kgvs / 4,6kgVS ---d / 15,5d nouseva HRT (ORL 2kgVS) nouseva OLR (HRT 15,5d) Kuva 5. Sakeuden noston vaikutus reaktoreiden alkaliteettiarvoon. Prosessista tehtyjen ammoniumtyppi- ja alkaliteettianalyysien perusteella prosessi toimi hyvin koko ajan. Kuitenkin haihtuvien rasvahappojen ja kemiallisen hapenkulutuksen tuloksista voidaan nähdä prosessissa häiriintymistä syötesakeuden noustessa 6 %:sta 8 %:iin (Kuva 6Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.). Ongelmia oli erityisesti reaktorissa, jossa kuormitus nousi sakeuden noustessa. Ongelmat näkyivät suurena hajontana eri aikaan viikosta tehtyjen analyysien välillä. Vaihtelua oli havaittavissa syöttöjakson alussa, muutaman viikon ajan, tämän jälkeen tilanne tasaantui. Vastaavaa ongelmaa ei esiintynyt myöhemmin % 2kgVS / 2kgVS 15,5d / 15,5d 6% 2kgVS / 2,4kgVS 2d / 15,5d 8% 2kgVS / 3,3kgVS 26d / 15,5d 1% 2kgVS / 4,2kgVS 32d / 15,5d 12% --kgvs / 4,6kgVS ---d / 15,5d nouseva HRT (ORL 2kgVS) nouseva OLR (HRT 15,5d) Kuva 6. Sakeuden noston vaikutus haihtuviin rasvahappoihin 5
8 Syötesakeuden kasvaessa myös poisteen sakeus kasvoi. Kuiva-aineen vähenemä pysyi tasaisena n. 35 ± 1 %, syötesakeuteen 1 % asti. Syötesakeuden noustua 12 %:iin, kuiva-aineen reduktio laski 13 %. Tämä ei välttämättä johdu suuren kuorman tuomasta heikentyneestä hajotuskyvystä, vaan huonontuneesta sekoitustehosta. Sakeampi massa laskeutuu reaktorin pohjalle, josta näyte otetaan. Massa on hankala sekoittaa homogeeniseksi, joten näytteestä tulee sakeampi kuin todellinen tilanne reaktorin sisällä on. 12% 1% 8% 6% 4% 2% % 2kgVS / 2kgVS 15,5d / 15,5d 2kgVS / 2,4kgVS 2d / 15,5d 2kgVS / 3,3kgVS 26d / 15,5d 2kgVS / 4,2kgVS 32d / 15,5d --kgvs / 4,6kgVS ---d / 15,5d Syötteen TS poisteen TS (nouseva HRT, 2kgVS) poisteen TS (nouseva OLR, 15,5d) Kuva 7. Syötteen ja poisteen sakeus, tässä TS-arvot. Poisteen VS/TS-suhde pysyi tasaisena sakeudesta riippumatta, noin,45 -,47, eli orgaanisen aineen osuus kuiva-aineesta oli lähes puolet. 3.2 Kuormitusnoston vaikutus prosessin tilaan. Kuormitusnoston vaikutusta prosessin tilaan seurattiin puhdistamon B lietteellä. Syöteseoksen sakeus oli vakio (1 %), joten kuormitusnostot laskivat viipymäaikaa. Kuormitus nostettiin arvosta 3,3 kgvs/m 3 vrk arvoon 5kgVS/m 3 vrk, jolloin viipymä laski 23 vrk:sta 15 vrk:een. Analyysitulosten ja biokaasuntuoton perusteella prosessin tila pysyi hyvänä kuormituksen noususta huolimatta. Viikoittainen biokaasuntuotto pysyi tasaisena koejakson ajan. Kuormalla 5 kgvs/m 3 vrk reaktori tuotti n. 5 l/kgvs paremmin kuin kuormituksella 3,3 kgvs/m 3 vrk. Biokaasun koostumus pysyi tasalaatuisena koko koejakson ajan, metaanipitoisuus oli noin 67 %. 6
9 mg/l l/kgvs vko ,3kgVS; 23d; 1% 4,2kgVS; 18d; 1% 4,6kgVS; 16d; 1% 5kgVS; 15d; 1% Biokaasuntuotto Metaanintuotto Kuva 8. Kuormitusnoston vaikutus biokaasu- ja metaanituottoon (l/kgvs viikossa) Prosessin tilan vakaus on nähtävissä tasaisten biokaasuntuottojen lisäksi poisteesta tehdyissä seuranta-analyyseissä, joiden tulokset pysyivät hyvällä alueella ,3kgVS; 23d; 1% 4,2kgVS; 18d; 1% 4,6kgVS; 16d; 1% 5kgVS; 15d; 1% Kuva 9. Kuormitusnoston vaikutus reaktoreiden haihtuvien rasvahappojen (VFA) pitoisuuksiin. Syötesakeuden pysyessä samana (1 %) pysyi tiivistetyn ja tiivistämättömän lietteen suhde samana. Samasta seossuhteesta johtuen syötteen typpipitoisuus oli vakio (6 g/kg), tästä seurasi myös reaktoreiden tasaiset ammoniumtyppipitoisuudet. 7
10 g/kg 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, 3,3kgVS; 23d; 1% 4,2kgVS; 18d; 1% 4,6kgVS; 16d; 1% 5kgVS; 15d; 1% Kuva 1. Kuormitusnoston vaikutus reaktoreiden ammoniumtyppipitoisuuteen. 3.3 Flotaatiolietteen lisäyksen vaikutus prosessin tilaan Jätevedenpuhdistamolla A biokaasureaktoriin syötetään jatkuvasti flotaatiolietettä osana syöteseosta, tästä syystä flotaatiolietettä meni päivittäin jokaiseen reaktoriin pieni määrä. Lisäksi tässä kokeessa yhdellä reaktorilla flotaatiolietteen määrää kasvatettiin, jotta saatiin selville sen vaikutus prosessiin. Flotaatiolietettä lisättiin alkuperäiseen syöteseokseen (ORL 2 kgvs/m 3 vrk; TS 1 %; HRT 32 vrk) niin, että lopullinen syöteseos laimeni, mutta kuorma ja syötelietteiden suhde pysyi samana. Flotaatiolietteen osuudeksi lopullisesta syötteestä valittiin aluksi 1 %, josta se nostettiin 2 %:iin ja lopulta 3 %:iin. Syöteseoksen laimentuessa sen tilavuus kasvoi ja viipymäaika lyheni 27 vrk:sta 2 vrk:een. Biokaasuntuotto lähti selvään laskuun flotaatiolietteen lisäyksen myötä. Kun syötteessä oli 1 % flotaatiolietettä, oli biokaasuntuotto n. 7 % alhaisempi kuin flotaatiolietteettömällä syötteellä. Flotaatiolietteen ollessa 3 % syöteseoksesta laski biokaasuntuotto n. 37 % alkuperäisestä. Biokaasutuottojen laskettua näin huomattavasti, vaihdettiin flotaatioliete vesijohtoveteen, sen osuus oli aluksi 3 % lopullisesta syötteestä. Koska biokaasuntuotoissa ei ollut havaittavissa muutosta kahden viipymäajan jälkeen, nostettiin syöteseoksen sakeutta. Sakeutta nostettiin niin että veden osuus lopullisesta syötteestä laski 1 %:iin ja viipymä nousi 25 vuorokauteen. Biokaasuntuottojen perusteella flotaatiolietteen lisääminen syötteeseen laskee biokaasuntuottoa. Vaikutus on pitkäaikaista, sillä biokaasuntuotossa ei tapahtunut muutosta flotaatiolietteen vaihduttua vedeksi, tai viipymäajan noustessa. 8
11 Volatily Fatty acid, mg/l l/kgvs vko 5 45 Flotaatiolietteen lisäys HRT 25,6d TS 8% HRT 32,4d HRT 26,5d TS 9% flo 1% HRT 23,5d TS 8% flo 2% HRT 19,7d TS 7% flo 3% HRT 19,7d TS 7% water 3% HRT 25,3d TS 9% water 1% Kuva 11. Flotaatiolietteen vaikutus biokaasuntuottoon (l/kgvs viikossa) Ennen flotaatiolietteen lisäämistä, sekä 1 %:n ja 2 %:n flotaatiolietelisäyksellä biokaasun metaanipitoisuus oli n %. Biokaasutuoton laskiessa sen metaanipitoisuus parani hieman. Kun syöteseoksesta 3 % oli flotaatiolietettä, saatiin metaanipitoisuudeksi n. 65 %. Flotaatiolietteen lisäyksen myötä syötteen pitoisuudet laskevat, mikä näkyy poisteesta tehtyjen analyysitulosten laskemisena (esim. Kuva 12 ja Kuva 13). Muutos tapahtuu syötelietteen laimenemisen takia, eikä itse flotaatiolietteellä ole välttämättä merkitystä muutokseen. Prosessin hajoaminen pysyy tasapainossa HRT 25,6d TS 8% HRT 32,4d HRT 26,5d TS 9% flo 1% HRT 23,5d TS 8% flo 2% HRT 19,7d TS 7% flo 3% HRT 19,7d TS 7% water 3% HRT 25,3d TS 9% water 1% Kuva 12. Flotaatiolietelisäyksen vaikutus reaktoreiden VFA-pitoisuuksiin. 9
12 g/kg 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, HRT 25,6d TS 8% HRT 32,4d HRT 26,5d TS 9% flo 1% HRT 23,5d TS 8% flo 2% HRT 19,7d TS 7% flo 3% HRT 19,7d TS 7% water 3% HRT 25,3d TS 9% water 1% Kuva 13. Flotaatiolietelisäyksen vaikutus reaktoreiden ammoniumtyppipitoisuuteen. 3.4 Eri lietteillä syötettävien biokaasureaktoreiden vertailu (4,2 kgvs/m 3 vrk ja sakeus 1 %) Eri puhdistamoilla syntyvät lietteet ovat erilaisia, tästä syystä koereaktoreiden syötelietteistä on mahdotonta saada täysin toisiinsa vertailtavia. Seuraavassa vertaillaan kahden eri puhdistamon lietteillä syötettäviä koereaktoreita 4,2 kgvs/m 3 vrk kuormalla ja sakeudella 1 %. Seokset on saavutettu sekoittamalla tiiviimpää ja märempää lietettä keskenään. Erilaisista syötteistä seuraa myös eroavat prosessiarvot. Taulukko 2. Eri puhdistamoiden lietteillä syötettyjen reaktoreiden prosessiarvot, kun ORL 4,2 kgvs/m 3 vrk ja sakeus 1 %. Syöte Reaktorin A syöte Reaktorin B syöte viipymä vrk Syötteen VS/TS Poisteen VS/TS biokaasun tuotto l/kgvs w VSreduktio % metaani- % Syötteen N-pitoisuus g/kg Poisteen NH4-N g/kg 15,5,58, ,5 63,4 3,9 3, 18,74, ,1 68,1 6, 4,2 Koska syötelietteiden VS/TS-suhde eroaa toisista huomattavasti (A lietteillä n.,6 ja B lietteillä n.,76) halutun VS-kuormituksen saavuttamiseksi (vakio TS-pitoisuudella) syötteiden tilavuudet poikkesivat toisistaan, minkä seurauksena B-syötteellä viipymäaika oli n. 3 vrk pidempi. A lietteellä syötetyn reaktorin biokaasuntuotto oli viikossa n. 1 l/kgvs parempi kuin B lietteellä syötetyn reaktorin. B lietteellä saatiin parempi metaanipitoisuus, mutta tästä huolimatta A lietteellä syötetyn reaktorin metaanituotto oli paremman biokaasuntuoton takia parempi n l/kgvs. 1
13 gn/kg l/kgvs vko A ORL 4,2 kgvs HRT 15,5d B ORL 4,2kgVS HRT 18d Biokaasu Metaani Kuva 14. Eri lietteiden biokaasu- ja metaanituotot (l/kgvs viikossa) Puhdistamo B:n lietteen korkeampi typpipitoisuus johti selvästi korkeampiin ammoniumtyppipitoisuuksiin reaktoripoisteessa Syötteen N-tot Poisteen NH4+ A ORL 4,2 kgvs HRT 15,5d B ORL 4,2kgVS HRT 18d Kuva 15. Syötteen kokonaistyppi-ja poisteen ammoniumtyppipitoisuus Korkeamman ammoniumtyppipitoisuuden johdosta myös ph-arvo ja alkaliteettipitoisuus olivat korkeammat lietteellä B syötettäessä. Korkeamman alkaliteettinsa ansiosta B reaktori sietää myös korkeampia haihtuvien rasvahappojen (VFA) pitoisuuksia ilman ongelmia. B lietteellä syötetyn reaktorin alkaliteettiarvot olivat 3 % suurempia kuin A lietteellä, VFA-arvoissa ero oli jopa 5 %. 11
14 alkaliteetti mgcaco3/l VFA mg/l Alkaliteetti 4 4 VFA 2 2 A ORL 4,2 kgvs HRT 15,5d B ORL 4,2kgVS HRT 18d Kuva 16. Eri lietteiden vaikutus alkaliteettiin ja haihtuviin rasvahappoihin B lietteellä syötetyn reaktorin poisteen TS-pitoisuus oli korkeampi kuin A lietteellä syötetyn. B lietteellä TS reduktio oli 28,1 % kun se A lietteellä oli 33,5 %. 1% 8% 6% 4% 2% Syötteen TS Poisteen TS % A ORL 4,2 kgvs HRT 15,5d B ORL 4,2kgVS HRT 18d Kuva 17. Eri lietteiden vaikutus TS-reduktioon. 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Kokeessa osoitettiin, että hyvä biokaasutuotto ja prosessin tasapaino voidaan saavuttaa nykyistä käytäntöä korkeammilla lietemädättämön sakeusja kuormitusarvoilla. Kokeessa pystyttiin ilman ongelmia nostamaan sakeus arvoon 1 % sekä kuormitus arvoon 4,2 kgvs/m 3 vrk, kun viipymä pysyi yli 15 vrk. 12
15 Flotaatiolietteen lisäämisen todettiin vähentävän biokaasuntuottoa. Flotaatiolietteellä ei ole vaikutusta biokaasun metaanipitoisuuteen tai prosessintilaan. Oletettavasti vaikutus kestää reaktorissa pitkään, sillä biokaasuntuotto ei parantunut flotaatiolietteen vaihduttua veteen. Eri laitosten puhdistamolietteet ovat erilaisia. Erilaisista lietteistä johtuen biokaasureaktoreiden prosessiarvot eroavat toisistaan. Reaktorit pystyvät toimimaan selvästi erilaisissa prosessiarvoissa. Reaktoreiden biokaasutuotot ja kuiva-aineen vähenemät kuten myös ammoniumtyppitasot voivat vaihdella reaktoreissa merkittävästikin, syötelietteiden eroista johtuen. 13
MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET
MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...
LisätiedotHarri Heiskanen 24.11.2011
Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen
LisätiedotKERÄÄJÄKASVIEN KÄYTTÖ BIOKAASUN TUOTANNOSSA Pilot-tason koereaktorikokeet Mustialassa
KERÄÄJÄKASVIEN KÄYTTÖ BIOKAASUN TUOTANNOSSA Pilot-tason koereaktorikokeet Mustialassa Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön (Ravinneresurssi) hanke Laura Kannisto, Maritta Kymäläinen Hämeenlinna, 10.5.2017
LisätiedotANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)
TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotTulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma
Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten
LisätiedotKerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali
Kerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke kesä-syksy 2015 Laura Kannisto, Maritta Kymäläinen Kerääjäkasvien koeruudut Koeruudun koodi A2 A3
LisätiedotRavinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke
Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Kerääjäkasvien biokaasun tuotanto -osio Loppuseminaari 11.4.2017 Maritta Kymäläinen, Laura Kannisto HAMK, Biotalouden tutkimusyksikkö, Biojalostamoprosessit -tutkimusryhmä
LisätiedotVIITE: Tarjous JÄRVIRUO ON BIOENERGIAN TUOTANTOPOTENTIAALIN TESTAUS PILOT-MITTAKAAVASSA
MZYMES Oy on vuonna 2002 perustettu teollisen ja ympäristöbiotekniikan yritys, joka kehittää uusia innovatiivisia menetelmiä teollisuuden tarpeisiin. Tarjoamme asiakkaillemme ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita
LisätiedotLIETEMÄDÄTTÄMÖSELVITYS Suomen lietemädättämöjen kuormitustarkastelu
LIETEMÄDÄTTÄMÖSELVITYS Suomen lietemädättämöjen kuormitustarkastelu Milla Salmela, Maritta Kymäläinen 24.1.2014 Hämeenlinna SISÄLLYS 1 TAUSTAA... 1 1.1 Lietteen mädätyksen historiaa ja nykytilanne... 1
LisätiedotMetli. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20)
Metli Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä Hankkeen esittely Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20) Toteuttajat: FM Maarit Janhunen (Savonia), FT
LisätiedotKerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali
Kerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke kesä/2015 kevät/2016 Laura Kannisto, Maritta Kymäläinen Kerääjäkasvien koeruudut Koeruudun koodi
LisätiedotKasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla
Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla Selvitys Lepaa 17.12.2014 Teo Kanniainen Bioliike-projektia (v. 2013-2014) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta. SISÄLLYS 1 KASVATUSKOE JA TAVOITTEET...
LisätiedotPERUNAN JA LIETELANNAN HYÖDYNTÄMINEN BIOKAASUTUOTANNOSSA
PERUNAN JA LIETELANNAN HYÖDYNTÄMINEN BIOKAASUTUOTANNOSSA Kokeellinen tutkimus ja laskennallinen tarkastelu HAMK, Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma Biotalouden mahdollisuudet -moduuli 7.9.2017
LisätiedotYhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia
Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna
LisätiedotKasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo
Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena Marja Lehto, Tapio Salo Kasvissivutuotteen rumpukompostointi Lähtö- ja seosaineet 2 Syksyllä analysoitiin näytteet Alitalon Vihannes Oy:stä 1-v ja 2-v
LisätiedotMaatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä
Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen
LisätiedotMÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN KASAVARASTOINNIN AIKAISET RAVINNEVALUMAT
MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN KASAVARASTOINNIN AIKAISET RAVINNEVALUMAT Jatkoa Anni Pihkamäen opinnäytetyölle Laura Kannisto 2014 Bioliike-projektia (v. 2013-2014) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS
LisätiedotHevosenlanta tuottaa biokaasua
Hevosenlanta tuottaa biokaasua Elina Tampio 1), Elina Virkkunen 2), Pekka Heikkinen 2), Mikko Hietaranta 3), Markku Saastamoinen 4) 1) MTT Bioenergia ja ympäristö, Animale, 31600 Jokioinen, elina.tampio@mtt.fi
LisätiedotMärehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotPienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja
Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari 15.11.2010 Lohja Hankkeen historiaa Suunnittelu käynnistettiin jo 2008, maanrakennustöihin päästiin
LisätiedotPUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011
PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden
LisätiedotRavinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi
Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi www.hamk.fi/ravinneresurssi Maritta Kymäläinen, HAMK ja Erika Winqvist, Luke Palopuron akroekologinen symbioosi tilaisuus, 10.2.2017
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun
LisätiedotJÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA
JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA Teija Rantala ja Sanna Antikainen, Savonia-ammattikorkeakoulu VÄHÄHIILINEN MAATILA -SEMINAARI 12.12.2018 Tutkimuksen taustaa Tutkimus
LisätiedotKiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä. Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy
Kiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy Prof. Jukka Rintala ja Asst.Prof. Marika Kokko Kemian ja biotekniikan laboratorio,
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotERIKOISTAPAUKSET VEDEN KÄSITTELYYN SIVUTUOTTEISTA TEHDYILLÄ RAKEILLA,
ERIKOISTAPAUKSET VEDEN KÄSITTELYYN SIVUTUOTTEISTA TEHDYILLÄ RAKEILLA, Kuokkanen, T., Kuokkanen, V., Rämö, J. Rakeistettujen materiaalien ominaisuuksia Kalsiumkarbonaatti, tuhka, verkkosilikaattipohjainen
LisätiedotBIOJÄTE-LIETESEOKSEN BIOKAASUTUS KOEREAKTORILLA
BIOJÄTE-LIETESEOKSEN BIOKAASUTUS KOEREAKTORILLA Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Bio- ja elintarviketekniikka Visamäki, 10.11.2009 Laura Kannisto OPINNÄYTETYÖ Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma
LisätiedotJÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ
JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ Teija Rantala, Jani Paukkonen, Sanna Antikainen, Miisa Tavaststjerna Ravinnerenki-hanke, Savonia-ammattikorkeakoulu Maataloustieteenpäivät
LisätiedotJäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko
Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko marika.kokko@tuni.fi ProRavinne -hanke Projektin tavoite: Kehitetään jäteveden ja biojätteen käsittelyprosesseja
LisätiedotBIOLOGINEN FOSFORIN- JA TYPENPOISTO
BIOLOGINEN FOSFORIN- JA TYPENPOISTO ORIMATTILA Vääräkosken jätevedenpuhdistamo VÄÄRÄKOSKEN PUHDISTAMO Puhdistamon allastilavuuksia: tulevan veden tasausallas V= 300 m 3 sakokaivolieteallas V= 50 m 3 ilmastusallas
LisätiedotBiokaasusta lannoitetta ja energiaa (A32641) loppuraportti
Biokaasusta lannoitetta ja energiaa (A32641) loppuraportti Yhteenveto Biokaasusta energiaa ja lannoitetta-hanke alkoi vuoden 2012 alussa ja sitä hallinnoi Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Hankkeen yhtenä
LisätiedotKuivamädätys - kokeet ja kannattavuus
Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2
LisätiedotLääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT
Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin
LisätiedotPaimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015
1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen
FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen 21.9.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen I
LisätiedotRUOKOHELVEN BIOKAASUTUSKOKEET Loppuraportti 4.11.2009
RUOKOHELVEN BIOKAASUTUSKOKEET Loppuraportti 4.11.2009 Juha Luostarinen (Kannen kuva: Ruokohelpikasvusto 1. korjuun hetkellä) Johdanto Ruokohelpi on Suomessa merkittävissä määrin viljelty energiakasvi,
LisätiedotBiohiili ja ravinteet
Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili
LisätiedotMaatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla
Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Ilmase-hanke Nurmes 3.12.2013 Tutkija, FM Ville Pyykkönen Erikoistutkija, FT Sari Luostarinen 1 Biokaasuteknologia Eloperäisen
LisätiedotPerusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1
Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa
LisätiedotKERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi
ORAVIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 2.7.2017 (4484). Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie 776 58130 Oravi ORAVIN VESIOSUUSKUNNAN PANOSPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILU 2.7.2017 OLOSUHTEET
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta
LisätiedotPerunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen
Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.
LisätiedotKERTARAPORTTI 20.11.2015
s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset
LisätiedotLUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous
LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotViherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI
Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia
LisätiedotCASE: LAHTI AQUA MÄDÄTTÄMÖJEN SANEERAUS
CASE: LAHTI AQUA MÄDÄTTÄMÖJEN Energiatehokas vesihuoltolaitos 1/2018 1 Mädättämön saneeraus Lahti Aqua uudisti puhdistamon mädättämöt ja prosessin ajotavan. Tehtyjen toimien ansiosta myös kaasuntuotanto
LisätiedotMETLI. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Loppuraportti
Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä METLI Loppuraportti 15.10.2014 Tuomas Huopana (1, Olavi Raatikainen (1, Mikko Kolehmainen (1, Maarit Janhunen (2 ja Eero Antikainen (2. 1) Itä-Suomen
LisätiedotOrimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016
Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet
LisätiedotHevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus
Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,
LisätiedotSiipikarjanlannasta biokaasua
Siipikarjanlannasta biokaasua Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, Dos. sari.luostarinen@luke.fi Biokaasuprosessi Proteiinit Hiilihydraatit Rasvat HYDROLYYSI Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus
LisätiedotLaboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa
Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Novalab Oy on yksityinen, kotimaisessa omistuksessa oleva ympäristö- ja vesilaboratorio toimipiste Karkkilassa
LisätiedotKoksin laatuun vaikuttaneet tekijät Ruukki Metalsin koksaamolla vuosina 2006-2011
Koksin laatuun vaikuttaneet tekijät Ruukki Metalsin koksaamolla vuosina 2006-2011 Piia Kämäräinen, Ruukki Metals Oy Koksiseminaari, Oulun yliopisto, 23.5.2012 1 23/05/2012 www.ruukki.com Piia Kämäräinen
LisätiedotSideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3
Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.
LisätiedotTUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018
TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 JOENSUUN VESI Tuupovaaran jätevedenpuhdistamo 1 VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Tuupovaaran taajaman jätevedet puhdistetaan
Lisätiedot2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo
2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,
LisätiedotKERTARAPORTTI 25.8.2015
s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)
LisätiedotEi ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja
Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo
LisätiedotKUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/2017
1 KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/217 1. YLEISTÄ Loka-joulukuun välisenä aikana puhdistamon kuormitusta ja toimintaa on seurattu vähintään kaksi kertaa kuussa 24 h:n kokoomanäytteistä.
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotNEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä
15/Nide 07 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 127 386L0278 N:o L 181 /6 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI 4.7.86 NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän,
LisätiedotMetsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet
Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori
LisätiedotTITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU
Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotURAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS
URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotLannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö
Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden
LisätiedotTietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta
Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista
LisätiedotLOPPURAPORTTI 13.4.2012. Teija Rantala Ari Jääskeläinen Maarit Janhunen
SELVITYS LAPINLAHDEN JÄTEVESILIETTEEN JA MAHDOLLISTEN MUIDEN ORGAANISTEN JAKEIDEN YHTEISBIOKAASULAITOKSESTA JA KÄSITTELYJÄÄNNÖKSEN HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA YLÄ- SAVON ALUEELLA LOPPURAPORTTI 13.4.2012
LisätiedotSUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Tuotannon ja kulutuksen tutkimusohjelma Suomenojan tutkimusasema. TESTAUSRAPORTTI Tunnistenumero: SYKE-2004-A-3-A4/32 15.5.
SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Tuotannon ja kulutuksen tutkimusohjelma Suomenojan tutkimusasema TESTAUSRAPORTTI Tunnistenumero: SYKE-2004-A-3-A4/32 15.5.2009 Green Rock Oy Sivu 1/9 Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotSade, mm Keskilämpötila, o C sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016
18 25 15 2 Sade, mm 12 9 6 15 1 5 Keskilämpötila, o C 3-5 sade 2-215 sade 216 lämpötila 2-215 lämpötila 216 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,
LisätiedotEri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus
TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon
LisätiedotYhteistyössä on voimaa!
Haitalliset aineet puhdistamoja hajalietteissä, TkT Vesihuolto 2015 Vesialan asiantuntijapalvelut Yhteistyössä on voimaa! Projektin johto: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys Yhteistyö
LisätiedotRinnakkaissaostuksesta biologiseen fosforinpoistoon
Rinnakkaissaostuksesta biologiseen fosforinpoistoon Sakari Pitkäjärvi Huittisten puhdistamo oy 1 1 Perinteinen rinnakkaissaostus Fosfori saostetaan jätevedestä kemiallisesti Esimerkiksi ferrisulfaattia
LisätiedotBOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7
BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 Kemijärven suunnitellun biotuotetehtaan jätevesien kulkeutuminen kuormituspisteeltä P8 Raportti 1.3.217 Arto Inkala,
LisätiedotNo 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017
No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016
TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET
LisätiedotTalvivaara, johdetut ja otetut vedet sekä aiheutunut kuormitus
Talvivaara, johdetut ja otetut vedet sekä aiheutunut kuormitus 2010 15.5.2013 Vuosittain Kolmisopesta otettavan raakaveden määrä: 2009 2010 2011 2012 1-4/2013 Kolmisoppi m3/a 1 360 042 3 149 317 3 136
LisätiedotKokkolan biokaasulaitos
Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen
LisätiedotEero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö
Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.28 Eero Mäntylä Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostilannoituksen jälkeen Kompostien käytön edut maanviljelyssä
LisätiedotUusiutuvien energiamuotojen tutkimusjohtaja-hanke
Uusiutuvien energiamuotojen tutkimusjohtaja-hanke Loppuraportti Harri Heiskanen Yhteenveto Uusiutuvien energiamuotojen tutkimusjohtaja-hanke alkoi vuoden 2009 alussa ja sitä hallinnoi Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä
LisätiedotBIOKAASUTUOTANNON PROSESSIT JA BIOKAASUN TUOTANTO
Opinnäytetyö (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Elintarviketekniikka 2011 Aleksi Virta BIOKAASUTUOTANNON PROSESSIT JA BIOKAASUN TUOTANTO OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun ammattikorkeakoulu Bio- ja
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotLittoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta
1(4) 12.12.2017 Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 15.11.2017 toteutetusta tutkimuskerrasta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2018 Littoistenjärven oja- ja hulevesien tarkkailututkimuksen
LisätiedotJÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT
JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,
LisätiedotKERTARAPORTTI
s. 1 (1) JANAKKALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 10/2018, 11.10.2018 (5JATUR). Tarkkailuajankohtana Janakkalan jätevedenpuhdistamon prosessissa todetiin joitain poikkeamia. Tulopumppaamossa todettiin
Lisätiedot1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4
EKOKEM OYJ:N JEPUAN HYÖTYVOIMALAITOKSEN ILMAN LAADUN JA YMPÄRISTÖN TILAN TARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 1 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2015... 1 2.1 Päästöt ilmaan...
LisätiedotKaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen
KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen
LisätiedotSuon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen
Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun Markku Koskinen 11. helmikuuta 2008 1 Tulokset Tulokset on jaettu mitattuihin pitoisuuksiin ja laskettuihin huuhtoumiin. Pitoisuudet on edelleen jaettu
LisätiedotTyökalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke
Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2016
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin
LisätiedotPuhdistustulos täytti tarkkailukerralla ympäristöluvan vaatimukset (vaatimukset täytettävä vuosikeskiarvona laskettuna). Nitrifikaatio oli voimakasta.
TAIVASSALON UNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 2/2017, 3.5.2017 (taiva8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana hyvin. Puhdistustulos täytti tarkkailukerralla ympäristöluvan vaatimukset (vaatimukset täytettävä
Lisätiedot