OPPIMISVERKOSTON PUIMALAMUISTIINPANOT, TEEMA: LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI (LAVA) OSANA LAPSIYSTÄVÄLLISTÄ KUNTAA

Transkriptio

1 OPPIMISVERKOSTON PUIMALAMUISTIINPANOT, TEEMA: LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI (LAVA) OSANA LAPSIYSTÄVÄLLISTÄ KUNTAA Case 1: Lahti Lappalainen, nuorisotyön ja perusopetuspalvelujen koordinaattori Kilponen, lasten ja nuorten kasvun vastuualuejohtaja, perusopetuspalvelut Palomäki, yleiskaava-arkkitehti Elina Vesterinen, muutosagentti Puimalan aluksi katsoimme videon, jossa lahtelaiset lapset kertovat oppilaskuntien hallitusten koulutuspäivien toteutuksesta lasten näkökulmasta. Lapsiystävällisen kuntaan liittyvä työskentely alkoi Yhteisessä työskentelyssä on ollut mukana laaja joukko ihmisiä: oppilaskuntien hallitusten jäsenet, varhaiskasvatuksen sekä ala- ja yläkoulujen työntekijät, nuorisotyö. Kaikille on järjestetty koulutusta ja rakennettu yhteistä pohjaa tätä kautta. Tiedotus on yksi haaste; tietävätkö esim. kaikki asukkaat, että Lahti on lapsiystävällinen kaupunki ja mitä sen eteen on tehty? Lapsiystävällisyys ei ole vain rikkaiden etuoikeus; mitä vähemmän on rahaa, sitä enemmän täytyy arvioida esimerkiksi lapsivaikutuksia. Työskentelyssä on kysymys erityisesti kulttuurisesta asiasta, siitä mikä on tapamme toimia. Lapsiystävällisen toimintakulttuurin kehittämisessä on erilaisia vaiheita. Perinteisellä oppilaskuntatyöskentelyllä on oma sijansa, mutta kulttuurinmuutos lapsiystävällisen kunnan rakentamassa laajentaa lasten ja nuorten osallisuuden muotoja. Kaikkien eri toimijoiden tulee tulla tietoiseksi ja toiminnalle tulee rakentaa systematiikkaa. Toimintakulttuuri onkin läheisessä yhteydessä arvoihin, jolloin yhteistä arvopohjaa tulee rakentaa jäsentyneesti. Lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönotto on nyt sellaisessa vaiheessa, että kaupungin talousarviossa sanotaan, että LAVA tulee osaksi päätöksentekoa. Tämä on iso asia lapsiystävällisen toimintakulttuurin edistämisessä valtuusto linjasi strategiassaan, että Lahdesta tehdään lapsiystävällinen kunta. Se antoi mm. minulle mandaatin kaavoituksessa huomioida lapsiystävällisyyden. Yhtäältä haluttiin osallistaa lapset ja toisaalta haluttiin saada tietoa siitä, millainen on lapsisystävällinen kaupunkiympäristö. Me teemme monenlaista vaikutusten arviointia, mutta lähdimme selvittämään, miten juuri lapsivaikutusten arviointia tehdään. Totesimme, että tarvitsemme tästä tietoa ja Lahdessa tehtiin useita lapsiystävällisiä selvityksiä. Tehtiin esim. varhaiskasvatuksen lähiluontokartoitus, jossa kartoitettiin kaikki päiväkotien lähiluontoalueet ja kulkureitit. Lahdessa on tehty myös muita tutkimuksia, esimerkiksi laaja tutkimus vuotiaiden lasten lähiympäristöistä ja liikkumisesta. Tästä syntyi laaja paikkatietoaineisto. Muun kaavoituksessa käytettävän datan joukkoon vietiin mm. tieto lapsille tärkeistä lähiluontoalueista. Ja tämä tieto vaikuttaa nyt suunnitteluun ja esimerkiksi asemakaavoittajat löytävät tiedon ja hyödyntävät sitä työssään.

2 Jatkossa haasteena on, miten tehdään vielä näkyvämmäksi ja miten viestitään esimerkiksi takaisin päiväkoteihin mitä hyötyjä kerätyistä aineistoista on. Meille on tullut jo käytännön kokemuksia siitä, miten aineisto vaikuttaa kaavasuunnitteluun. Esimerkiksi erään kerrostaloalueen kaavasuunnittelussa huomattiin, että lähipäiväkodin lapset kulkevat kerrostaloalueen läpi ja niinpä kerrostalokorttelin läpi tehtiin poikkeuksellisesti kulkuväylä ja tämä myös vahvistettiin asemakaavassa. Lapset, päiväkodit ja perheet eivät ole tämän tyyppisistä asioista välttämättä kovin tietoisia yleisesti kaupungissa. Yleiskaavaprosessissa on työskennellyt myös vuorovaikutussuunnittelija eli on osattu huomioida, että vuorovaikutusprosessit ovat oma osaamisen alue, johon täytyy myös panostaa. Esim. Lasten Lahti -tutkimuksen kautta meille selvisi, että koko kaupunki on lapsille oppimisympäristö ja lapset liikkuvat paljon laajemmalla alueella kaupungissa kuin osasimme ajatella. Meidän täytyy yhdessä eri toimijoiden ja myös paikallisen median kanssa yhdessä tehdä näkyväksi tätä tietoa ja sitä, miten tietoa hyödynnetään. Työ jatkuu ylätasolla poikkihallinnollista vuoropuhelua käymällä ja lapsiystävällisyys on pyritty nostamaan strategiatasolla esiin. Viime valtuustokaudella otettiin yhdeksi yleiskaavaan vaikutuskriteeriksi LAVA. Elina Viime vuosina on tehty erinomaista eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Nyt on tärkeää, miten työtä jatketaan ja saadaan laajennettua koko maakunnan tasolle. Pitäisi ehkä enemmän puhua EVAsta (ennakkovaikutusten arvioinnista) ja siitä, että LAVA on yksi osa sitä. Tämä edesauttaa LAVAn jalkauttamista päätöksentekoon. Meille onkin tulossa EVA-koulutus Lahteen. On tietyllä tavalla helpompi myydä EVAa kuin LAVAa. Seuraava vaihe on viedä eteenpäin sitä, että osana kaikkia päätöksiä arvioidaan lapsivaikutukset. Läpinäkyvyyden tavoite tukee kunnan päätöksentekoprosessia; se, että päätökset perustuvat tietoon. Tämä kannustaa tekemään työtä siten, että LAVA on osa arkea. Systematiikka ja ennakointi edistävät monia kulttuurisia pyrkimyksiä, mitkä ovat hyvin paljon tässä ajassa kiinni. Kannattaa edistää rinnakkain EVAa, esim. ympäristövaikutusten ja lapsivaikutusten arviointia. Kyllä tosiaan on myös kilpailevia agendoja, esim. elinkeinoelämä ja LAVA saattavat olla ristiriidassa, mutta ei välttämättä. Uskon siihen, että EVA on se juttu, ainoa uusi keino ja siitä lähtevä kehä (ennakointi, prosessi ja seuranta): tämä on oikeastaan keskeisintä koko LAPEssa. Aikaisemmin on puuttunut väline, mutta LAVA tukee vaikuttavuutta ja samalla voidaan myös arvioida jo tehtyä työtä. Lahdessa on nyt perustettu Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, joka liittyy LAPEen ja SOTEeen. Kunnan perustehtäviin jää hyvinvoinnin edistäminen, mielessä on pidettävä, että koko ajan tehdään hyvinvointityötä. Tärkeää on synnyttää toimintakulttuuria, jonka avulla lapsista ja nuorista pidetään hyvää huolta ja samalla on tunnistettava hyvinvoinnin palvelutarpeet. Rajapinnat SOTEn kanssa on mietittävä eri tavalla.

3 Meillä on uudenlainen kunta: sivistys ja tekninen ja ympäristötoimi. Me tekyläiset ollaan myös hyvinvointitekijöitä. Eihän me mitään muuta varten olla kuin kuntalaisten hyvinvointia varten. Jos me epäonnistutaan hyvinvointityössä, tulee monia vaikutuksia. Sivistystoimen kanssa ei tule olemaan ongelmia yhteistyössä, mutta tärkeää on selvittää, miten me toimimme SOTE-väen kanssa. Yleisökommentit 1) Mitä se uusi on? Systeeminen pykälämalli, pitää liittää strategiseen tasoon, osallisuus pitää olla arjessa 2) LAVA osana EVAa: samalla on kuitenkin muistettava, että LAVAa ei voi pelkästään viedä osana EVAa, koska silloin sivuutamme lapsen oikeudet ja lapsen edun ensisijaisuuden, jotka ovat nimenomaisesti LAVAn taustalla. 3) Kysymys lahtelaisille: Mistä lähtisit ensimmäisenä liikkeelle LAVAssa nyt? Lahtelaisten vastaukset: Strategiasta se lähtee. Arvokeskustelu alkaa nimenomaan lapsen oikeuksien tunnettavuudesta. Vasta sen jälkeen, kun yhteistä pohjaa on rakennettu, voidaan siirtyä enemmän käytäntöön. Case 2: Kokkola Katja Hakola, LAPE-projektityöntekijä (aikaisemmin Kokkolan nuorisopalveluissa osallisuuskoordinaattori) Veli-Matti Erkkilä, projektityöntekijä Anne Saarela, muutosagentti Katja Lahtelaisia kuunnellessa ajattelin, että meillä on vielä enemmän asiat levällään, eheä yhteinen pohja puuttuu esim. strategian tasolla. Meillä on tehty muutamia lapsivaikutusten arviointeja enimmäkseen sivistystoimen alla ja osallisuusrakenteita on luotu. Nyt olisi aika vetää hajanaista tekemistä yhteen ja rakentaa pohjaa yhteiselle systemaattiselle tekemiselle. Veli-Matti Kouluverkostoasiassa koulujen yhdistymisen yhteydessä on tehty lapsivaikutusten arviointia. Nyt pitäisi jatkaa ja tehdä myös seurantaa jo tehdyistä päätöksistä. Anne Kokkola on Keski-Pohjanmaan maakunnassa edelläkävijä, mutta nyt on tärkeää miettiä, miten saataisiin koko maakunta mukaan. Arvokeskustelun paikka on sekä SOITEssa että kunnissa. Arvokeskustelussa lähteä liikkeelle visiosta ja strategiasta. Katja Lukioiden yhdistämisen yhteydessä tehtiin NUVA (nuorisovaikutusten arviointi) Kokkolassa. Asia vietiin nuorisovaltuustoon ja se otti kantaa, jonka seurauksena perustettiin myös lukiolaisten työryhmä valmisteluun. Ajatus oli se, että lukiolaiset itse olivat valmistelemassa myös arviointiprosessia. Jälkiarvioinnista kyselin, että miten sitä on toteutettu, mutta en ennättänyt saada vastausta tänne. Osallisuuden kehittämisessä tässä onnistuttiin, sillä opiskelijat kokivat prosessin hyväksi. Onnistumisen arviointia tehtiin mm. siten, että kysyttiin opiskelijoilta. Myös 9-luokkalaiset osallistuivat toiminnallisella menetelmällä. Kokkolan osalta LAVAn edistäminen lähtee liikkeelle johtoryhmästä ja luottamushenkilöistä. Tarkoitus on myös lähteä Unicefin tukemana lapsiystävällisen maakunnan kehittämisprosessiin mukaan. Haaveilen itse Kokkolan kaupungin osalta myös lasten ja nuorten osallisuuden poluista tai kartasta.

4 Aluksi tarvitaan kuitenkin kartoitus kaikesta olemassa olevasta osallisuuden rakenteista. Jatkokehittämisessä on huomioitava myös SOTE-puoli: miten kehitetään ja avataan yhteinen hyvinvointijohtaminen, ettei tule kaksi toisistaan irrallista organisaatiota uudistuksen myötä. Millä on tällä hetkellä olemassa yksittäisiä langanpätkiä, mutta nyt nämä langanpätkät pitää sitoa yhteen. Eli miten yksittäiset tehdyt asiat toimivat yhteisen tavoitteen eteen ja yhdistyvät strategiatyöhön. Varmasti nyt on mietittävä, mitä termejä käytetään, kun asiaa myydään. Tärkeää on puhua kaupungin vetovoimaisuudesta, jaetusta hyvinvointijohtamisesta ja perheiden hyvinvoinnista. Anne Johtoryhmään ollaankin menossa ja yhtä lailla SOTE-organisaation kanssa mietitään etenemistä. Yleisökommentti: Keskusteluista voisi vetää yhteen, että toisaalta LAVA voidaan nähdä osana EVA-perhettä ja toisaalta osana lapsen oikeuksien edistämistä. Lopputyöskentely ryhmissä Case 1 ja case 2 miettivät lapsivaikutustutkan avulla, miten tutkan eri osa-alueet toteutuvat tällä hetkellä asteikolla 1-5. Muut ryhmät keskustelevat tutkan ulottuvuuksista ja siitä, millaisia ajatuksia se herättää. Case Kokkola teki tutkan eri osa-alueet ja totesi, että eri ulottuvuudet ovat vielä alkutekijöissään. Lahti totesi, että arviointia voisi olla helpompi tehdä esim. toimialoittain, sillä kokonaiskuvaa on hankala arvioida yhtenäisesti. Eri osa-alueet saivat seuraavia arviointeja: Lasten oikeudet läpäisevänä periaatteena ja budjetissa (yhteistä arvopohjaa on luotu laajasti): 4, LAVAa arvioidaan systemaattisesti ja kattavasti: 2 (erityisesti systemaattisuutta puuttuu, vaikka LAVA-malli onkin rakennettu), Yhteistyökumppanit ovat sisäistäneet ja mukana lapsiystävällisyydessä: 3,5 (vaihtelua on, mutta esim. monet järjestöt ovat tässä todella pitkällä), Henkilöstön lapsityöosaaminen on hyvällä tasolla: 4 (tähän on panostettu ja järjestetty

5 mm. koulutuksia), Lapset saavansa äänensä kuuluville ja heillä on vaikutusvaltaa päätöksenteossa: 3 (hyviä kokemuksia, mutta systemaattisuus puuttuu), Verkostomainen toimintatapa toteutuu lapsiasioissa hyvin: 4 (on kehitetty verkostomaisesti yhdessä), Eri hallintokunnat sisäistäneet ja toteuttavat systemaattisesti: 2 (systemaattisuus vielä puuttuu), Jokerina lasten toiminallinen osallisuus ja yhdenvertaisuus: 5 (lapsilla mm. maan parhaat mahdollisuudet harrastaa koulupäivien jälkeen kouluissa). Kommentteja tutkasta: Käsitteet hämäsivät, esim. vaikuttavuus on eri asia kuin vaikutus. Vaatii jatkokehittelyä ja tarkentamista monin osin, mutta on välineenä sellainen, jonka avulla on mahdollisuus päästä hyvin syvälle tarkastelussa.