TAMPEREEN KAUPUNKI SANTALAHDEN ASEMAKAAVA. Valmisteluvaiheen yleisötilaisuus. Aika klo Santalahti, Pispanranta

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Muistio 1 (6) TAMPEREEN KAUPUNKI SANTALAHDEN ASEMAKAAVA Valmisteluvaiheen yleisötilaisuus Aika klo Paikka Santalahti, Pispanranta Läsnä Olli-Poika Parviainen apulaispormestari, Tampereen kaupunki Jouko Seppänen arkkitehti, Tampereen kaupunki Raija Mikkola arkkitehti, Tampereen kaupunki Alf Lindström arkkitehti, FCG Finnish Consulting Group Oy Katariina Pahkasalo projektisihteeri, FCG Finnish Consulting Group Oy Juha Luoma arkkitehti, Arkkitehdit LSV Oy - 48 osallista osallistujalistan mukaan - arviolta n. 10 henkeä, jotka eivät nimilistassa 1 Tilaisuuden avaus ja tervetulotoivotus Olli-Poika Parviainen avasi tilaisuuden klo ja pohjusti asiaa sekä esitteli läsnä olevat asiantuntijat. Parviainen kertoi osallistujalistan kiertävän, johon toivottiin nimiä osallistujamäärän arvioimiseksi. 2 Asemakaavoituksen lähtökohtia, Jouko Seppänen, Tampereen kaupunki Jouko Seppänen esitteli hankkeen taustoja, ollut vuodesta 1999 mukana hankkeessa. Nyt kaavaluonnosvaiheessa, ehdotusvaiheeseen voidaan vielä muokata mm. saatavan palautteen ja selvitysten perusteella. Jouko Seppänen esitteli nykytilannetta kuvien avulla ja kertoi monipuolisesti seikoista, jotka ovat asemakaavan takana. Kaupunkiseudun tavoitteena Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman myötä merkittävä asukkaiden lisäys kaupunkiseudulle, lisäyksestä Tampereelle asukasta. Tampereen kaupungilla käynnissä EHYT-hanke, jonka myötä yritetään löytää alueita, joihin voisi sijoittua täydennysrakentamista. Uudet asukkaat olisi tärkeää sijoittaa joukkoliikennereittien varrelle. Seppäsen mukaan tämä on yksi syy, miksi Santalahti on kiinnostava kaupungin näkökulmasta. Samoin kaupungin keskeisiä tavoitteita on ekotehokas kaupunkirakenne. Seppänen kertoi, että asemakaavoitus perustuu kaupungin laatimaan yleiskaavaan, jonka ratkaisujen takana osin mm. poikkeusluvin tehty asuinkortteli nykyisen työpaikka-alueen keskellä. Alueelle on suunniteltu asumista 1980-luvulta lähtien. Yleiskaavaa varten on tehty runsaasti selvityksiä. Keskeisimmät asiat yleiskaavassa on määritelty yleismääräyksissä, jossa kaksi pääkohtaa: kulttuuriympäristö/kaupunkikuva sekä asumisen edellytykset. Osayleiskaavan yhteydessä tehty pienoismalli, josta kuvautuu, millä ratkaisuilla Santalahden pihoille on saavutettavissa auringonvaloa. Seppänen esitteli voimassa olevaa asemakaavaa. Se mahdollistaa työpaikka-, teollisuus-, varastoaluetta. Seppänen näytti myös asemakaavan havainnekuvia. Nykyinen voimassa oleva asemakaava ei suojele vanhoja rakennuksia. Seppänen esitteli nykyisen asemakaavan sallimia korkeuksia.

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Muistio 2 (6) Osa korkeuksista nousee asemakaavaluonnoksia korkeammalle, osa samaan korkeuteen. Yleisöstä esitettiin tarkentava kysymys kerrosalojen määrästä. Jouko Seppänen tarkensi, että osassa asemakaavoista on määritelty korkeuksia, osassa kerroslukuja, jolloin kerroksen korkeus voi olla hyvinkin suuri, kuten tyypillisesti tehdas- tai varastohallissa. Seppänen kertoi myös alueen kulttuurihistoriasta, väylien historiasta, teollisuuden saapumisesta Tampereelle/Santalahteen. Jouko Seppänen esitteli asemakaavoitusta varten tehtyä maisemaselvityksen kuvia ja karttoja sekä kasvillisuusselvitystä, jossa merkittäviä kohteita ovat vanhat metsät ja ketomainen alue. Seppänen korosti, että harju on alueen maisemahistorian tärkeä osa. Yleisöstä pyydettiin kertomaan yleiskaavan asukasmäärä- ja kerrosneliömääriä. Seppänen kertoi, että 1800 asukasta on ollut yleiskaavassa, mutta sitä on jouduttu miettimään uudelleen kaupungin myöhempien tavoitteiden takia. Varsinaisesti yleiskaavassa ei ole määritelty rakennusoikeutta, mutta havainnekuvissa oli tehokkuutena noin e=1,4. Yleisöstä esitettiin myös huomautuksia, että mentäisiin osallistujan näkemyksen mukaan illan pääasiaan eli näkymien peittymiseen Pispalasta. Jouko Seppänen esitteli lyhyesti, miten suunnitelmat ovat muuttuneet viimeisen vuoden aikana, mm. Pölkkylänniemeen liittyviä suunnitelmia. Seppänen kertoi, että selvityksiä on tehty lukuisia, mm. esteettömyys, liikenneselvitys, pilaantuneiden maiden selvityksiä, meluselvitystä, ekotehokkuusselvitystä. Näihin voi tutustua kaupungin kotisivuilla tai Frenckellissä. Seppäsen mukaan tavoitteena on, että ehdotusta päästää laatimaan vuoden 2012 aikana. 3 Asemakaavasuunnitelmat liitteineen, Alf Lindström, FCG Alf Lindström kertoi toimivansa projektissa kaavakonsulttina. Lindströmin mukaan kaavaluonnoksissa on yhdistetty kaupungin, osallisryhmän ja maanomistajien tavoitteita. Tavoitteena tehdä kaava joka on hyvä ja voi toteutua. Lindström kertoi, että erityisesti länsipäässä on tapahtunut muutoksia maankäyttöluonnoksista viimeisen vuoden aikana osin hallintasopimusten muutosten takia. Yleisöstä kysyttiin, ovatko rakennusliikkeet ostaneet kaupungin vuokraamia alueita. Tähän vastattiin, että näin ei ole tapahtunut. Melumallinnuksilla tarkistettu, että kaavan maankäyttöluonnoksista tapahtuneet tarkennukset eivät vaikeuta meluongelmia. Lindström esitteli, että kaavaluonnoksessa alueen läpi kulkee suojaisa, esteetön kevyen liikenteen reitti. Yleisöstä kysyttiin, onko tarkoitus viedä nykyisen rakennuksen läpi (jossa on käytössä kulkuaukko). Samoin kysyttiin Enqvistin huvilalle vievän ajoyhteyden ja kevyen liikenteen reitin yhdistämisestä. Todettiin, että kaavassa on yleiskaavan mukaisesti osoitettu kevyen liikenteen reitti, mutta kohta on tiedostettu haasteelliseksi. Ohjeellisena osoitettu reitti mahdollistaa myöhemmin tehtävät parannukset. Kevyen liikenteen reitti on tarkoitus jatkaa myös Tipotielle. Kaava-alueelle on myös osoitettu viheralueita ja istutettavia alueita. Lindström esitteli vaihtoehtojen eroja: tikkutehtaan alueella, paperitehtaan (Lemminkäisen) alueella, Yrjölän talon kohdalla, esteettömän ylikulun kohdalla korkeampia rakennuksia. Korkeampia rakennusten sijainteja on valit-

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Muistio 3 (6) tu kaupunkikuvallisilla perusteilla. Paasikosken huvilan palamisen takia on ollut mahdollista viedä esteetön kevyen liikenteen väylä myös vaihtoehdossa A, mikä ei aikaisemmin ollut mahdollista. Lindström esitteli aluejulkisivukuvia. Yleisöstä henkilö (Aarne Raevaara) ryhtyi jakamaan paperilla osallistujille oman käsityksenä alueen näkymisestä. Yleisöstä esitettiin pyyntö, että kuva esitettäisiin julkisesti. Jouko Seppänen korosti, että Raevaaran jakama näkemys ei ole tehty osana suunnitelmaa eikä vastaa sitä. Yleisöstä esitettiin, että pitäisi esitellä vaihtoehtokaavoja ja osallisten tekemiä tulkintoja. Puheenjohtaja totesi, että kysymyksessä on Tampereen kaupungin tilaisuus, jossa esitellään kaupungin laatimia suunnitelmia. Puheenjohtaja pyysi yleisöä antamaan alustajalle puheenvuoron. Lindström esitteli tilaisuutta varten tehtyjä tarkempia suunnitelmia länsiosasta ylikulun paikkeilta. Yleisöstä kysyttiin, onko asiaa huomioitu Pispalassa suojelukaavan osalta ylikulun kohdalla ja miksi tehdään kaava, joka edellyttää ylikulkuja. Kalle Hyötynen yhdyskuntalautakunnasta totesi, että Pispalan asemakaavassa ei asiaa ole ratkaistu. Jouko Seppänen korosti, että yhteydet ovat merkittäviä Pispalan, kaupungin ja joukkoliikenteen kannalta. Kysymys on myös siitä, kuka maksaa. Jos ylikulku liitetään Santalahden asuinalueen rakentamiseen, rakennusliikkeet saadaan uusien yhteyksien maksajiksi, muuten kaupunki maksaa. Aarne Raevaara esitti, että kun samalla vähennetään rakentamista Pispalan puolella, tulee ristiriita kahden suunnitelman välillä. Sakari Kiestinen totesi, että Santalahden rakentaminen on positiivinen asia. Hän kysyi myös, mihin on kadonnut suunnitelmista C:n muotoinen rakennus. Lindström kertoi, että suunnitelma on poistunut rakennusliikkeen halusta. Lindström esitteli A- ja B-vaihtoehtojen osalta kuvin. Yleisöstä väitettiin, että B:n kauhukuvalla yritetään myydä A-vaihtoehtoa. Lindström kuvasi, että myös kaavassa on huomioitu kattomaisemaa. Yleisöstä esitettiin kysymys esteettömästä reitistä. Lindström kertoi, että kaikki reitit eivät ole esteettömiä. Osasta luiskista joudutaan tekemään pitkiksi, jotta saadaan kaltevuus riittävän pieneksi. Lindström esitteli vaihtoehdoista kuvia, joita mm. Pispalalaisessa oli toivottu. Puheenjohtaja totesi, että uutta aineistoa lisätään kaupungin kotisivuille. Yleisöstä esitettiin kysymys, ovatko puistovälit kohtia, joihin aurataan lumet. Lindström totesi, että näin tuskin tulee tapahtumaan. Yleisöstä esitettiin kommentti, että kuvat esittävät Helsingin Pasilaa. Lindström totesi, että kuvat ovat perspektiivikuvia Santalahden maankäyttöluonnosten virtuaalimallista. Lindström totesi lopuksi, että varsinaisia kaavakarttoja ei runsaiden välihuomautusten viemän ajan vuoksi ehditty esitellä yleisötilaisuudessa, mutta hän samalla korosti, että tärkeämpiä valmisteluvaiheessa ovat esitellyt havainnekuvat. 4 Liikennesuunnittelu, SITO / Melumallinnus, FCG Liikennesuunnittelija ei ole päässyt tilaisuuteen.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Muistio 4 (6) Lindström esitteli melumallinuksen lähtökohtia. Yleisöstä kysyttiin, miksi melumallinnus tulee tehdä ja mikä aiheuttaa melua. Melua aiheuttavat rantaväylän liikenne ja rautatiellä kulkeva raideliikenne. Melun kehittyminen perustuu liikenne-ennusteisiin. Yleisöstä kysyttiin, miten on varauduttu radalla kulkeviin kemikaalikuljetuksiin. Lindström totesi, että suunnitelmissa on rakennusmassojen sijoittelulla huomioitu pihojen ja oleskelualueiden suojaus. Yleisöstä kysyttiin, että miksi melu tulee huomioida alueella. Yleisöstä Eeva Keppo sanoi Jouko Seppäsen vuosi sitten kertoneen kolmikerroksisen rakennuksen riittävän. Lindström esitteli, miten uusi alue rakennetaan siten, että melu saadaan hallituksi. Melun kulkeutumista ei pystytä kuvaamaan muutamalla yksinkertaisella säännöllä, vaan tilanne on mallinnettava tietokoneohjelmalla. Mallinnuksia on tehty useita suunnitelmien kehittyessä. Alueelle on maankäyttöluonnoksia muotoilemalla pystytty luomaan riittävän meluttomia alueita korttelipihoilla. Tielle/rautatiealueille avautuvilla puistoalueilla meluarvot ovat hieman koholla. Melumallinnuksen avulla on voitu todeta, että Santalahden rakentaminen ei lisää Pispalan melua. Yleisöstä todettiin, että kolme kerroksinen rakennusratkaisu olisi söpö. 5 3D-mallin esittely, Juha Luoma, LSV Juha Luoma kertoi, että suunnittelutyön aikana on ylläpidetty 3D-mallia, joka on yhdistelmä eri suunnittelutoimistojen omia osa-alueita kuvaavista malleista ja laserkeilatusta maastotietokannasta. Juha Luoma esitteli mallia yleisön toivomista paikoista. Mallin käsittely todettiin vaikeaksi, mikä johtuu alueen laajuudesta ja sen sisältämästä valtavasta tietomäärästä. Tämä tekee tiedoston käsittelyn tietokoneelle raskaaksi. 6 Yleisökommentit, kysymykset ja vastauksia Yleisöstä kysyttiin, onko yksittäisen kansalaisen mahdollista vaikuttaa. Kalle Hyötynen (yhdyskuntalautakunta) vastasi, että juuri nyt on mahdollista vaikuttaa. Toinen lautakunnan edustaja (nainen) totesi, että nollavaihtoehtoa ei varmastikaan tule. Yleisöstä kysyttiin, että miksei ole tuotu esiin, että rakennettiin rinteen mukaisesti. Jouko Seppänen totesi, että rinteen mukainen rakentaminen pohjoisrinteessä ei ole kohtaan soveltuvaa. Juha Luoma esitteli kuvin, mitä tarkoittaisi, jos tulisi kaksi-kolmekerroksista rakentamista. Yleistöstä kysyttiin tärinän vaikutusta. Juha Luoma kertoi, että tärinäalue menee tietyillä paikoilla rakennusalueella ja se on huomioitava rakentamisessa. Yleisöstä kysyttiin, mitä tarkoittaa pilaantuneiden maiden riskikartoitus. Alf Lindström vastasi, että riskikartoituksessa on vedetty yhteen aikaisempia tutkimuksia. Tämän jälkeen maanomistajat ovat tehneet lisäselvityksiä. Esiselvitys on toiminut kaavaan aineistona, jotta voidaan tehdä tarvittavat määräykset kaavakartalle. Länsi-Alvarin puheenjohtaja Sami Yli-Pihlaja kommentissaan toi esiin, että hyvää suunnitelmissa on Pölkkylänniemen käyttöönotto, melun hallinta,

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Muistio 5 (6) poikittaisyhteydet, rakentaminen ylipäätään, mutta mittakaava saisi olla lähempänä Pispalan mittakaavaa. Hän totesi, että pelkona on, että pihoista tulee pimeitä. Yli-Pihlaja toi esiin, että vanhojen tehtaiden alueella olisi mahdollisuuksia omaehtoiseen kulttuuritoimintaan. Rakennusten sisältöön olisi mahdollista vaikuttaa, alueella on aitoa vaihtoehtokulttuuria. Lindström totesi, että asemakaavaluonnos säilyttää sellaisia rakennuksia, joille omistajilla on ollut vaikea löytää käyttöä. Kaupunki on kuitenkin vaatinut vanhan rakennusperinnön säilyttämistä. Lindström totesi, että edellisen kommentoijan esittämät käyttömahdollisuudet olisivat mitä tervetulleimpia. Veikko Niskavuori esitti pispalalaisten teettämän kuvasovitteen. Kuva on tehty vuoden vanhojen suunnitelmien pohjalta. Kuvissa on kuvattu myös nykyisten rakennusten korkeudet. Niskavaara kysyi, mikä on maisemavaikutusarvioinnin rooli, kun selvittäjällä ei ole ollut hänen tulkintansa mukaan käytössä kuvasovitteita. Niskavaara totesi, että virtuaalimalli ei ole ollut kaupunkilaisilla käytössä. Yleisöstä esitettiin, että kaupunki tekisi samasta kohtaa, josta pispalalaiset ovat tehneet kuvasovitteen, kuvan vaihtoehdoista A ja B. Samoin toivottiin toimitettavaksi uusia kuvasovitteita osallisille. Jouko Seppäsen päätyi siihen, että nämä tehdään ja lisätään kaupungin kotisivuille. Yleisöstä kysyttiin, että voisiko olla vaihtoehto C, jossa asukasluku pysyisi 1800:ssa. Antti xxx, toi esiin, että on hyvä, että on virtuaalimalli käytössä. Hän totesi, että asukkaita tarvitaan lisää kaupunkiin, mutta oliko paikka oikea. Yleisöstä ehdotettiin, että alueesta olisi pahvimalli/pienoismalli. Yleisöstä todettiin, että Santalahti ja Pispala nivoutuvat yhteen. Samalla esitettiin, että Santalahden ulkomuoto muistuttaa Pasilaa, sitäkö todella halutaan. Niskavaara toi esiin, että tehtäisiin pispala/rantakylätyyppinen pientaloalue. Kohtuullinen vaihtoehto olisi 1800 asukkaan enintään 7-kerroksinen kerrostaloalue. Vaihtoehdot A ja B ovat Niskavaaran mukaan kelvottomia, asukasmäärä on liian korkea ja maisema tuhoutuu. Aarne Raevaara toi esiin, että kaikkia maanomistajia pitäisi kohdella tasapuolisesti. Raevaara esitti, että Pispalan ja Santalahden alueilla on ristiriitaa suunnittelussa. Hän toi esiin, että myös yksityiset ihmiset omistavat maata. Yleisöstä kannatettiin pahvimallia. Mårten Sjöblom toi esiin Pispalan kulttuuriympäristökysymyksen. Hän totesi, että alueelle lienee pakollista rakentaa kerrostaloja. Tällöin kuitenkin on otettava huomioon lähtökohtana sijainti Pispalan kulttuurimaiseman vieressä. Hänen mukaansa tämä ei tarkoita sitä, että näkyy vain horisontti, vaan pitää näkyä myös rantaviivaa. Myös se on huomioitava, näkyykö rakennusten välistä näkymiä. Sjöblom esitteli myös nettiosoitteita, joissa esitellään Pispalaa ja Santalahtea (pispala.fi/kaavoitus, youtube.com/pispalanharju).

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Muistio 6 (6) Aarne Raevaara pyysi puheenjohtajaa äänestyttämään, mitä vaihtoehdosta yleisö piti parhaimpana. Vaihtoehto A sai enemmän kannatusta kuin vaihtoehto B mutta samalla kommentoitiin, että sitäkään ei pidetty hyvänä. Puheenjohtaja Parviainen veti yhteen keskustelun. Hänen mukaansa esiin nousseita teemoja olivat mm. lähes kaikilla halu kehittää aluetta, alueen viihtyisyys, alueen rooli osana kulttuurimaisemaa, maisema- ja valoisuustekijät, vaihtoehto C joka olisi toisenlainen, informoivaa pienoismallia toivottiin, jolla voidaan havainnoida aluetta. FCG Finnish Consulting Group Oy Muistion laati FCG / Pahkasalo