1 JOHDANTO Tausta ja tavoitteet Tutkimuskohteen sijainti Aikaisemmat tutkimukset 1

Transkriptio

1

2

3

4 Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 JOHDANTO Tausta ja tavoitteet Tutkimuskohteen sijainti Aikaisemmat tutkimukset 1 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET Geologiset tutkimukset Geofysikaaliset mittaukset Kairaus ja tutkimuskaivannot Karbonaattikivien analysointi 3 3 GEOFYSIKAALISET MITTAUKSET NUMMI-PUSULAN REMOSSA Yleistä Aerogeofysiikka Maastogeofysiikka Magneettiset mittaukset Slingram-mittaukset Gravimetriset mittaukset 6 4 TUTKIMUSALUEEN GEOLOGISET PÄÄPIIRTEET Remon karbonaattikiviesiintymä 7 5 KARBONAATTIKIVIEN KOOSTUMUS Karbonaattikivien mineraalikoostumus Karbonaattikivien kemiallinen koostumus 9 6 MINERAALIVARANTOARVIO 10 7 ESIINTYMÄN ARVIOINTI 13 8 KIRJALLISUUSVIITTEET 14 9 LIITTEET 15

5 1 1 JOHDANTO 1.1 Tausta ja tavoitteet Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) teollisuusmineraalitutkimusten yhtenä tavoitteena on paikantaa Etelä-Suomen alueelta taloudellisesti hyödynnettäviä paperipigmentin raaka-aineeksi soveltuvia kalsiittimarmoriesiintymiä. Remon tutkimuksista on vastannut geologi Hannu Seppänen. Tutkimuksiin ovat osallistuneet geologi Timo Ahtola, geologian ylioppilas Mark Vanhatalo ja tutkimusapulaiset Pekka Karimerto ja Jukka Kaunismäki. 1.2 Tutkimuskohteen sijainti Remon karbonaattikiviesiintymä sijaitsee Etelä-Suomen läänissä Nummi-Pusulan kunnan Heijalan ja Pusulan kylien alueella, karttalehdellä D. Geologian tutkimuskeskuksella on alueella 22,6 hehtaarin kokoinen Remo niminen valtaus (Kaivosrekisteri n:o 7599/1, liite 1, kuva 1), joka raukeaa Valtausalueelta on ykköstielle matkaa noin 13 km ja Helsinkiin noin 70 km. Tutkimusalueella ei ole suojelukohteita. 1.3 Aikaisemmat tutkimukset Remon karbonaattikiviesiintymä on tunnettu jo 1800-luvulla nimellä Remonmäki (Eskola et al., 1919). Esiintymän pääosa sijaitsee 500 m Hyönölästä Pusulan kautta Ikkalaan menevän tien pohjoispuolella (tie numero 1281). Tutkimusalueella on useita vanhoja louhoksia, joista kaksi suurinta sijaitsee Remonmäen luoteiskulmassa. Kooltaan ne ovat m ja m. Karbonaattikivijakso kulkee Remonmäeltä länsiluoteeseen Pöyrynmäelle ja sieltä edelleen luoteeseen Somerolle menevän maantien (numero 280) alitse. Jakso häviää näkyvistä maantien länsipuolella noin 2 km Hyönölän kylästä pohjoiseen. Nämä Remon luoteiset jatkeet tunnetaan Eskolan Suomen kalkkikivi kirjassa nimillä Pöyrynmäki ja Kuivala. GTK on alueella aikaisemmin tutkinut Kalkkimäen kalsiittimarmoriesiintymää (Reinikainen et al., 2000, Seppänen et al., 2004), joka sijaitsee myös Nummi-Pusulan kunnassa noin 4 km Remon itäpuolella.

6 2 Kuva 1. Remon ja Lounais-Suomen muut tunnetut karbonaattikiviesiintymät Korsman ja muut (1997) laatimalla geologisella kartalla. 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET 2.1 Geologiset tutkimukset Remon esiintymästä laadittiin 1:1500 mittakaavainen geologinen kartta, joka perustuu kalliopaljastumiin, tutkimusojiin sekä kairauksiin (liite 2). Kartan laati geologian ylioppilas Mark Vanhatalo Åbo Akademista pro gradu-työtänsä varten (Vanhatalo, 2005). 2.2 Geofysikaaliset mittaukset Remon tutkimuskohteella tehtiin syksyllä 2002 systemaattisia gravimetrisia mittauksia 1 km 2 ja magneettisia ja slingrammittauksia 3 km 2 kokoisella alueella.

7 3 2.3 Kairaus ja tutkimuskaivannot Remon esiintymän syväkairaus tehtiin Suomen Malmi Oy:n kalustolla kesällä ja syksyllä Kaikkiaan kairattiin 21 reikää, yhteensä 2561,35 metriä. Kairasydämet säilytetään GTK:n Lopen kairasydänarkistossa. Kairanreikien paikat on sidottu valtakunnalliseen X-Y koordinaatistoon GPS-laitteistolla ja Takymetrillä. Reikien sijaintiedot on esitetty liitteessä 3, kairausprofiilit liitteessä 4 ja kairanreikäraportit liitteessä 10. Kairansydämet raportoitiin Kaira-ohjelmalla GTK:n Lopen kairasydänarkistolla. Samalla näytteet valokuvattiin ja niistä valittiin analysoitavat näytteet (153 kpl/238,6 m). Laboratoriotutkimuksiin valitut kairasydämet halkaistiin analysointia varten. Esiintymän poikki kaivettiin kolme tutkimuskaivantoa (liite 2), joista kahdesta itäisemmästä sahattiin 17 näytettä (30,2 m), jotka analysoitiin. 2.4 Karbonaattikivien analysointi Karbonaattikivinäytteet analysointiin GTK:n kemian laboratoriossa Espoossa. Halkaistujen kairasydännäytteiden puolikkaat murskattiin leukamurskaimella 3-8 mm raekokoon (menetelmä 30) ja analyysiin kahtioimalla erotettu osa jauhettiin wolframikarbidipannulla (menetelmä 43) alle 60 mikronin fraktioon. Näytteiden analysointi tehtiin neljässä vaiheessa, 170 näytteestä (tilaukset 75474, 80447, ja 80459). 1) Leco-analysaattorilla määritettiin näytteiden hiilipitoisuus (menetelmä 811L). 2) Näytteistä tehtiin osittaisliuotus HCl:lla, ja liuenneesta aineksesta määritettiin pääalkuaineet ja joitakin hivenalkuaineita ICP-AES menetelmällä (menetelmät 406P, 000P). 3) Näytteiden kokonaiskoostumus, pää- ja hivenalkuaineet, analysoitiin röntgenfluoresenssimenetelmällä (XRF, menetelmä 175X). 4) XRD:llä määritettiin dolomiitti-kalsiittisuhde. Osittaisliotuksen kahden eri menetelmän, 406P (2M HCl) ja 000P (15 % HCl), tulokset eivät käytännössä eronneet toisistaan. 3 GEOFYSIKAALISET MITTAUKSET NUMMI-PUSULAN REMOSSA 3.1 Yleistä Nummi-Pusulan Remossa, karttalehdellä , tehtiin systemaattisia magneettisia, gravimetrisia ja sligrammittauksia syksyllä Mittauksien tarkoituksena oli karbonaattiesiintymän rakenteen ja jatkuvuuden seuraaminen.

8 4 Karbonaattikivien erottuminen geofysiikan avulla riippuu täysin sen ympärillä olevista kivilajeista, koska karbonaattikivien petrofysikaaliset ominaisuudet, huono sähkönjohtavuus, ei-magneettisuus ja tiheys n. 2,7, eivät juuri eroa happamista kivilajeista. Jos kivilajiympäristö on magneettinen, voidaan mahdollinen karbonaattikiviesiintymä rajata ei-magneettisena ympäristöstään. Jos kivilajiympäristössä on johteita, voidaan karbonaattikivi rajata ei-johtavana ympäristöstään slingrammittauksella. Geofysikaaliset mittaukset ovat myös geologisen kartoituksen tukena. 3.2 Aerogeofysiikka Karttalehtialueen 2023 matalalentomittaukset on tehty kahdessa vaiheessa, karttalehdet vuonna 1979 ja karttalehdet vuonna Aeromagneettisella kartalla (kuva 2) näkyy mittausalueen läpi lähes luode-kaakko-suuntaan kulkevat magneettiset anomaliavyöhykkeet, jotka ovat mahdollisesti poimurakenteen pohjoisosaa. Kuva 2. Aeromagneettinen kartta, karttalehdeltä 2023.

9 5 3.3 Maastogeofysiikka Remon alueelle on tehty 3 km² laajuinen systemaattinen magneettinen mittaus ja slingrammittaus sekä 1 km² laajuinen systemaattinen gravimetrinen mittaus. 3.4 Magneettiset mittaukset Magneettiset mittaukset tehtiin protonimagnetometrillä 50 m:n linjaväliä ja 10 m:n pisteväliä käyttäen. Kuvassa 3 on magneettinen väripintakartta Remon mittausalueelta. Magneettisia karttoja käytettiin karbonaattiesiintymän paikantamiseen. Mittausalueella pääkivilajina on kiisupirotetta sisältävä granaattikiillegneissi. Magneettiset anomaliat, joita karbonaattikivi seuraa aiheutuvat kiisupirotteesta. Alueen magneettiset anomaliajaksot ovat lähes luode-kaakko-suuntaisia. Kuva 3. Magneettinen väripintakartta. 3.5 Slingrammittaukset Slingrammittaukset tehtiin 60 m:n kelavälillä 50 m:n linjaväliä ja 20 m:n pisteväliä käyttäen.

10 6 Liitteissä 5 ja 6 on esitetty slingrammittauksen, reaali- ja imaginaariväripintakartat. Reaali- ja imaginaarikartoilla nähdään sama luode-kaakko-suuntaus kuin magneettisessa kartassa. Sähkömagneettiset anomaliat aiheutuvat heikosta kiisupirotteesta. 3.6 Gravimetriset mittaukset Painovoimamittaus tehtiin Worden-gravimetrillä, 50 m:n linjaväliä ja 20 m:n pisteväliä käyttäen. Kuvassa 4 gravimetrinen väripintakartta on esitetty X-Y-koordinaatistossa peruskartan kanssa. Painovoimatulkinta tehtiin linjalta 1 (kuva 4) irtomaapeitteen paksuuden määrittämiseksi. Ko. linjalla maapeitteen paksuus on noin 20 m, mikä varmistui myös kairauksissa. Kuva 4. Remon gravimetrinen väripintakartta. 4 TUTKIMUSALUEEN GEOLOGISET PÄÄPIIRTEET Remon karbonaattikiviesiintymä sijaitsee Svekofennisellä pääalueella (Korsman et al., 1997) Etelä-Suomen kaarikompleksissa Uudenmaan liuskevyöhykkeen itäosassa (kuva 1). Uudenmaan liuskealueen kivilajiseurannot ovat miljoonaa vuotta vanhoja ja sen suprakrustiset kivilajit ovat metamorfoituneet pääasiassa amfiboliittifasieksen olosuhteissa (Kähkönen, 1998). Uudenmaan liuskealueeseen lukeutuu felsisten gneissien, amfiboliittien ja granitoidien lisäksi useita karbonaattikivikerroksia (Koistinen, 1992), jotka ovat Kemiön seudulla pääasiassa kalsiittisia ja Kisko-Lohja ja Suomusjärvi-Nummi-Pusula alueilla koostuvat yleensä vuorottelevista kalsiitti- ja dolomiittikivikerroksista (Reinikainen, 2001). Vaikka kallioperäkartoilla karbonaattikivet on esitetty kapeina, epäjatkuvina kerroksina, ne muodostavat yleensä yhtenäisiä ja vain osittain paljastuneita jaksoja.

11 7 4.1 Remon karbonaattikiviesiintymä Remon karbonaattikiviesiintymä kuuluu luodekaakko-suuntaiseen karbonaattikivijaksoon, jota voi seurata n. 2,5 km matkan Kuivalan talon länsipuolelta Remonmäen kaakkoisreunaan. Kerrosten paksuus vaihtelee yleensä metristä muutamiin metreihin. Remonmäessä poimutuksen ansiosta muodostuman paksuus sisäraakkuineen on jopa 40 m (liite 2). Karbonaattikivikerrosten kaade on koilliseen. Remonmäessä karbonaattikivikerrosten ympärillä on kalsiittikarsigneissejä ja karsigneissejä, jotka sisältävät vaihtelevia määriä kalsiittia ja jotka ulompana vaihtuvat biotiittigneisseiksi (Vanhatalo, 2005). Koillisessa biotiittigneissit rajoittuvat graniittigneissiin ja lounaassa granodioriittiin. Näitä kaikkia kivilajeja leikkaavat nuoremmat graniittipegmatiittijuonet, joiden paksuus vaihtelee kymmenistä senteistä useihin metreihin. Kalsiittimarmorikerrokset sisältävät epäpuhtauksina runsaasti silikaattisia välikerroksia ja paikoin puhtaita wollastoniittikerroksia. Kuvissa 2 ja 3 on Remon esiintymälle tyypillistä karbonaattikiveä. 5 KARBONAATTIKIVIEN KOOSTUMUS 5.1 Karbonaattikivien mineraalikoostumus Remon karbonaattikivet ovat lähes valkoista tai harmaata kalsiittimarmoria. Rakenteeltaan kivet ovat granoblastisia ja useimmiten karkearakeisia, paikoitellen raekoko on yli 1 cm. Myös hiertynyttä hieno- ja keskirakeista kalsiittikiveä tavataan. Kalsiitti on vallitseva karbonaattimineraali, dolomiittia on yleensä 0-5 %. Eniten dolomiittista kalsiittikiveä on esiintymän luoteisosassa (reiät R471 ja R472), jossa dolomiitin osuus vaihtelee 10:stä 20 %:iin muutaman metrin matkalla. Remon silikaattimineraaleja ovat flogopiitti, wollastoniitti, diopsidi, kvartsi, kondrodiitti, serpentiini, spinelli ja titaniitti. Wollastoniittikalsiittimarmori muodostaa paikoin omia kerroksia.

12 8 Kuva 2. Remon kairanreikä R471. Alussa wollastoniittikalsiittimarmoria noin 0,5 m. Sen jälkeen on melko puhdasta kalsiittimarmoria. Välillä 12, sekä 17,50-20,20 on heikosti dolomiittista kalsiittimarmoria. Välillä 9,50-22,70 kalsiittipitoisuuden keskiarvo on 84,5 % sisältäen 25 cm sivukiveä. Kuva 3. Remon kairanreikä R483. Alussa on melko puhdasta mutta rikkonaista kalsiittimarmoria (välillä 2,70-12,85 85,5 % kalsiittia), sydänhukkaa on ensimmäisen 14 m matkalla 3 m. Kalsiittimarmorin jälkeen seuraa n. 1,5 m kalsiittikarsigneissiä, jonka jälkeen on jälleen kalsiittimarmoria (välillä 13,30-18,96 96,6 % kalsiittia). Lopussa on harmaata graniittipegmatiittia.

13 9 5.2 Karbonaattikivien kemiallinen koostumus Aluksi dolomiitin ja kalsiitin määrä laskettiin XRD:llä määritetyn kalsiitti-dolomiittisuhteen avulla näytteen hiilipitoisuudesta. Sen jälkeen liuenneesta kalsiumista vähennettiin dolomiitin ja kalsiitin osuus ja ylimäärän oletettiin olevan peräisin wollastoniitista. Wollastoniittikalsiittimarmoriksi luokiteltiin näytteet, joissa laskennallinen wollastoniitin määrä on yli 5 %. Näitä näytteitä oli 32 kpl (49,95 m). Loput näytteistä, joiden laskennallinen karbonaatin määrä oli yli 50 %, luokiteltiin kalsiittimarmoriksi. Näitä näytteitä oli 135 kpl (213,10 m). Heikosti dolomiittisen kalsiittikiven määrä näytteissä oli niin vähäinen (16,5 m), että alla olevissa taulukoissa ne on esitetty yhdessä kalsiittimarmorien kanssa. Taulukoissa 1 4 on yhteenveto kalsiittimarmorien ja wollastoniittikalsiittimarmorien kemiallisesta koostumuksesta. Yksittäiset analyysitulokset ovat liitteessä 11. Taulukko 1. Yhteenveto kalsiittimarmorien analyysituloksista Kokokivi (XRF) Happoliukoinen osa (ICP-AES) CaO MgO SiO 2 Fe 2 O 3 MnO CaO MgO SiO 2 Fe 2 O 3 MnO % % % % % % % % % % ka 47,80 2,67 9,47 0,74 0,042 44,10 1,17 0,64 0,38 0,024 haj 4,83 1,99 6,40 0,52 0,026 5,74 1,21 0,54 0,32 0,014 min 34,40 0,20 1,18 0,15 0,015 28,82 0,02 0,06 0,06 0,008 maks 56,50 15,70 27,00 2,99 0,184 53,87 5,02 3,53 1,83 0,100 med 48,50 2,06 8,78 0,68 0,036 45,05 0,45 0,56 0,29 0,022 Taulukko 2. Yhteenveto wollastoniittikalsiittimarmorien analyysituloksista Kokokivi (XRF) Happoliukoinen osa (ICP-AES) CaO MgO SiO 2 Fe 2 O 3 MnO CaO MgO SiO 2 Fe 2 O 3 MnO % % % % % % % % % % ka 39,12 0,20 28,30 0,05 0,060 32,94 0,21 4,31 0,30 0,025 haj 7,40 1,05 11,73 0,81 0,017 11,52 0,32 4,92 0,38 0,011 min 26,50 0,56 9,71 0,17 0,022 4,97 0,01 0,53 0,06 0,004 maks 50,00 5,60 54,00 3,39 0,087 47,71 1,23 21,82 1,94 0,047 med 41,60 1,33 29,80 1,37 0,053 36,10 0,11 3,36 0,23 0,025

14 10 Taulukko 3. Laskennalliset kalsiitti-, dolomiitti- ja wollastoniittipitoisuudet Kalsiittimarmori Wollastoniittikalsiittimarmori Kalsiitti Dolomiitti Totaalikarbonaattbonaatti Wollastoniitti Totaalikar- Wollastoniitti Kalsiitti Dolomiitti % % % % % % % % ka 80,09 0,63 81,56 0,47 44,98 0,82 45,80 15,52 haj 11,73 11,73 11,92 1,28 22,83 1,05 22,51 15,30 min 52,25 0,00 52,25 0,00 2,45 0,00 3,26 5,32 maks 97,50 19,34 100,00 4,74 78,43 3,72 80,26 62,29 med 81,66 0,00 82,25 0,00 42,66 0,00 42,66 10,61 Taulukko 4. Kalsiitti- ja wollastoniittikalsiittimarmorien CaO/MgO-suhde Kalsiittimarmori Wollastoniittikalsiittimarmori CaO/MgO CaO/MgO ka 210,24 722,13 haj 476,52 764,61 min 5,83 4,05 maks 2784, ,13 med 90,96 356,53 Kuvissa 5 ja 6 on esitetty analysoitujen näytteiden laskennallinen kalsiitti- ja dolomiitti- ja wollastoniittipitoisuuksien jakaumat. 6 MINERAALIVARANTOARVIO Remon karbonaattikiviesiintymän mineraalivaranto on arvioitu tasolle 50 m perustuen kairaustuloksiin ja paljastumien pintakartoitukseen. Syvyys kallion pinnasta laskentatasolle vaihtelee 80 m:stä 120 m:iin. Profiilit on kairattu m välein. Arvio laskettiin Gemcom-ohjelmalla. Aluksi kullekin profiilille piirrettiin kalsiitti- ja wollastoniittikalsiittimarmorien polygonit, joista sen jälkeen ohjelmalla muodostettiin solideja. Ohjelma laski solidien kalsiitti- ja wollastoniittipitoisuudet analyysituloksista. Sisäraakun pitoisuutena käytettiin nollaa ja puuttuvat analyysitulokset korvattiin kunkin kerroksen keskiarvolla. Varantoarviossa kalsiittimarmorin tiheytenä on käytetty 2,7 t/m 3 ja wollastoniittikalsiittimarmorin tiheytenä 2,8 t/m 3.

15 11 Kalsiittikivet Kalsiitti Dolomiitti Wollastoniitti Prosentteja näytepituudesta Pitoisuusluokka Kuva 5. Kalsiittimarmorien kalsiitti-, dolomiitti- ja wollastoniittipitoisuuksien jakauma. Wollastoniittikalsiittikivet Kalsiitti Dolomiitti Wollastoniitti Prosenttia näytetpituuksista Pitoisuusluokka Kuva 6. Wollastoniittikalsiittimarmorien kalsiitti-, dolomiitti- ja wollastoniittipitoisuuksien jakauma.

16 12 Kals4 Woll5 Woll1 Woll6 Kals3 Kuva 7. Remonmäen keskiosan solidit. Sinisellä kalsiittimarmori- ja vihreällä wollastoniittikalsiittimarmorisolidit. Solidit Woll2 ja Woll3 jäävät kuvassa solidin Kals4 alle. Merkittävin osa esiintymästä on Remonmäen keskiosassa käsittäen kairausprofiilit 5 9 (liite 4.1), joiden vaikutusalue on 575 m. Tämän alueen keskiosassa muodostuman paksuus sisäraakkuineen on jopa 40 m johtuen poimutuksesta. Kuvassa 7 ovat alueen solidit ja taulukoissa 5 ja 6 niiden massat ja pitoisuudet. Kuvan 7 solidien lounaispuolelta koilliseen kohti Pöyrynmäkeä kulkee kapea kalsiittimarmorijakso, jonka paksuus kairausten perusteella vaihtelee metristä muutamaan metriin. Pöyrynmäellä se jakautuu useampaan osaan, joista osa sisältää myös wollastoniittia. Kerrokset sisältävät tasolle 50 m 0,91 Mt kalsiittikiveä pitoisuudella 76,0 % kalsiittia ja kalsiittiwollastoniittikiveä 0,34 Mt pitoisuudella 16,5 % wollastoniittia. Taulukko 5. Remonmäen keskiosan wollastoniittikalsiittimarmorisolidien yhteismassa ja keskipitoisuus. Solidi Elementti Keskipitoisuus % Solidit yhteensä Analyysipituus m Tilavuus m 3 Varanto t 19, Kalsiitti 40,2 Wollastoniitti 16,3 Dolomiitti 0,1

17 13 Taulukko 6. Remonmäen keskiosan kalsiittimarmorisolidien massa ja keskipitoisuus. Solidi Analyysipituus Tilavuus Varanto Elementti Keskipitoisuus % m m 3 t Kalsiitti 69,2 Kals3 65, Kals4 126, Yhteensä 192, Wollastoniitti 1,9 Dolomiitti 0,3 Kalsiitti 75,7 Wollastoniitti 0,9 Dolomiitti 2,7 Kalsiitti 73,6 Wollastoniitti 1,2 Dolomiitti 1,9 Liitteessä 8 on esitetty kaikki tulkitut solidit ja liitteessä 9 solidien massat ja pitoisuudet. 7 ESIINTYMÄN ARVIOINTI Remon karbonaattikiviesiintymä osoittautui tutkimuksissa taloudelliselta merkitykseltään vähäiseksi. Ydinosan sisältämä kalsiittimarmorivaranto jäi pieneksi ja lisämassat Remonmäen ja Pöyrynmäen välillä ovat liian kapeita ja yli 20 m paksuisen savikerroksen alla. Lisäksi esiintymän kalsiittimarmorikerrokset sisältävät runsaasti silikaatteja. Tästä johtuen GTK luopuu Remon valtauksesta. Espoossa Hannu Seppänen Timo Ahtola Jaana Lohva Geologi Geologi Geofyysikko

18 14 8 KIRJALLISUUSVIITTEET Eskola, P., Hackman, V., Laitakari, A. & Wilkman, W.W Suomen kalkkikivi. Geoteknillisiä tiedonantoja 21, Valtioneuvoston kirjapaino, Helsinki, 265 s. Koistinen, T., Lyhyt kuvaus Tammisaaren kartta-alueen kallioperästä. Suomen geologinen kartta 1: : tilapäisten kallioperäkarttojen selitykset s. Korsman, K., Koistinen, T., Kohonen, J., Wennerström, M., Ekdahl, E., Honkamo, M., Idman, H., Pekkala, Y. (eds.) Suomen kallioperäkartta 1: Espoo: Geologian tutkimuskeskus. Kähkönen, Y Svekofenniset liuskealueet - merestä peruskallioksi. Teoksessa Lehtinen, M., Nurmi P. ja Rämö, T. (toim.) Suomen kallioperä 3000 vuosimiljoonaa. Helsinki: Suomen geologinen seura, ss Reinikainen, J., Petrogenesis of Paleoproterozoic marbles in the Svecofennian Domain, Finland. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti s. + 1 app., 2 app. maps. Reinikainen, J., Sarapää, O. & Seppänen, H., Tutkimustyöselostus Nummi-Pusulan kunnassa, valtausalueilla Kalkkimäki 1 ja 2 (kaiv. rek. n:rot 5530/, 5941/1) tehdyistä karbonaattikivitutkimuksista vuosina CM06/2041/2000/1/84. Salli, I., Suomusjärvi. Suomen geologinen kartta 1: kallioperäkartta, lehti 2023 Salli, I., Suomusjärvi. Suomen geologinen kartta 1: : kallioperäkartan selitys, lehti 2023, 39 s. + 2 liitettä. Seppänen, H., Reinikainen, J., & Karimerto, P., Raporttiin Tutkimustyöselostus Nummi-Pusulan kunnassa, valtausalueella Kalkkimäki 1 (kaiv.rek n:ro 7112/1) tehdyistä Kalkkimäen karbonaattikiviesiintymän jatkotutkimuksista vuosina , liittyvät syväkairausraportit, kairausprofiilit ja kemialliset analyysit. M19/2041/2004/1/84. Vanhatalo, M., Strukturgeologisk studie av Remonmäki kalkstenfyndighet i Pusula, Nummi- Pusula, Sydvästra Finland. Åbo Akademi, Pro gradu-tutkielma. 44 s. + 2 liitettä.

19 15 9 LIITTEET 1. Valtausalueen kartta 2. Remonmäen geologinen kartta 1 : Kairanreikien tiedot 4. Kairausprofiilit 5. Slingram, reaali väripintakartta 6. Slingram, imaginaari väripintakartta 7. Analysoitujen näytteiden CaO, MgO, Fe 2 O 3, MnO ja SiO 2 jakaumat 8. Tulkitut solidit 9. Solidien massat ja pitoisuudet 10. Kairanreikäraportit 11. Analyysitulokset (levykkeellä) 12. Kairanreikien valokuvat (levykkeellä)

20

21 Liite 2

22 Liite 3 Remon kairanreikien koordinaatit, suunta, kaade ja reiän pituus Reikänumero X Y Z Suunta Kaade Pituus R , ,30 R , ,35 R , ,30 R , ,30 R , ,40 R , ,80 R , ,70 R , ,40 R , ,20 R , ,70 R , ,50 R , ,80 R , ,20 R , ,20 R , ,25 R , ,90 R , ,75 R , ,90 R , ,80 R , ,30 R , ,30

23 Remon kairanreiät ja kairausprofiilit Liite 4.1

24 Liite 4.2

25 Liite 4.3

26 Liite 4.4

27 Liite 4.5

28 Liite 1.6

29 Liite 4.7

30 Liite 4.8

31 Liite 4.9

32 Liite 4.10

33 Liite 4.11

34 Liite 4.12

35 Liite 5 Slingram, reaalikomponentti

36 Liite 6 Slingram, imaginaarikomponentti

37 Liite CaO-jakauma Kals-kivi Wollkals-kivi Prosentteja näytepituudesta CaO % MgO Kals-kivi Wollkals-kivi Prosentteja näytepituudesta MgO %

38 Liite Fe2O3 Kals-kivi Wollkals-kivi 50 Prosentteja näytepituudesta Fe2O MnO Kals-kivi Wollkals-kivi Prosentteja näytepituudesta MnO %

39 Liite SiO2 Kals-kivi Wollkals-kivi Prosentteja näytepituudesta SiO2 %

40 Liite 8

41 Liite 9.1 Remon kairaukset Software by GEMCOM C:\GemcomProjects\Remo Solidi Elementti Leikkauksia Analyysipituus Solid/Drillhole Compositing Tilavuus m 3 Massa t Pitoisuus % Kals1 Kals 15 16, ,92 Woll 15 16, ,60 Dolo 15 16, ,13 Karb 15 16, ,05 Kals2 Kals 3 6, ,19 Woll 3 6, ,00 Dolo 3 6, ,00 Karb 3 6, ,19 Kals3 Kals 22 65, ,21 Woll 22 65, ,86 Dolo 22 65, ,31 Karb 22 65, ,52 Kals4 Kals , ,69 Woll , ,86 Dolo , ,69 Karb , ,38 Yhteensä Kals , ,17 Woll , ,22 Dolo , ,48 Karb , ,64

42 Liite Remon kairaukset Software by GEMCOM C:\GemcomProjects\Remo Solidi Elementti Leikkauksia Analyysipituus Solid/Drillhole Compositing Tilavuus m 3 Massa t Pitoisuus % Woll1 Kals 1 0, ,95 Woll 1 0, ,60 Dolo 1 0, ,65 Karb 1 0, ,61 Woll2 Kals 1 1, ,03 Woll 1 1, ,75 Dolo 1 1, ,76 Karb 1 1, ,80 Woll3 Kals 1 2, ,47 Woll 1 2, ,93 Dolo 1 2, ,82 Karb 1 2, ,29 Woll4 Kals 4 3, ,64 Woll 4 3, ,55 Dolo 4 3, ,92 Karb 4 3, ,56 Woll5 Kals 6 11, ,77 Woll 6 11, ,88 Dolo 6 11, ,00 Karb 6 11, ,77 Woll6 Kals 3 4, ,52 Woll 3 4, ,76 Dolo 3 4, ,00 Karb 3 4, ,52 Woll7 Kals 1 2, ,50 Woll 1 2, ,87 Dolo 1 2, ,00 Karb 1 2, ,50

43 Liite Solidi Elementti Leikkauksia Analyysipituus Tilavuus m 3 Massa t Pitoisuus % Woll8 Kals 1 3, ,69 Woll 1 3, ,28 Dolo 1 3, ,00 Karb 1 3, ,69 Yhteensä Kals 18 28, ,43 Woll 18 28, ,41 Dolo 18 28, ,14 Karb 18 28, ,58

44 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS SYVÄKAIRAUSRAPORTTI M. Vanhatalo Kunta/Kohde NUMMI-PUSULA/Remo Liite M 52/2023/03/R471 Karttalehti x : 6706,847 y : 2497,220 z : 47,413 Aika 6/2004 Suunta 225,00 Lähtökaltevuus 45,00 KALTEVUUSTIEDOT 0.00 m 45, m 44,40 40,00 m 44, m 44, m 44,70 45,30 m 44,70 Alasyvyys Kivilajiseloste m -6,90 MAATA -9,05 KALSIITTIKARSIGNEISSI, vihertävänharmaa, keskirakeinen. Rikkonainen. SH 2 m. -9,50 KALSIITTIWOLLASTONIITTIKIVI, valkoinen, hienorakeinen. Kellertävä sekä sisältää harmaita raitoja. todennäköisesti kvartsia. OMP 2,947. Syvyys 9,30 m. 9,20 KOH -9,90 KALSIITTIKIVI, harmaa, keskirakeinen. Rikkonainen. Sisältää wollastoniittiraitoja. -10,05 BIOTIITTIGNEISSI, harmaa, keskirakeinen. Rikkonainen. -12,00 KALSIITTIKIVI, vaaleanharmaa, keskirakeinen. Kalsiittikiven väri vaihtelee vihertävästä punertavaan. Vihertävä osuus sisältää diopsidia. Punertava osuus sisältää sekä diopsidia että mangaania. 9,60 11,55 SH 1,00 m. -12,10 BIOTIITTIGNEISSI, harmaa, keskirakeinen. Rakopinnoilla talkkia sekä karrettunut. 12,00 KONTAKTI/REIKÄ 85-22,70 KALSIITTIKIVI, vaaleanharmaa, keskirakeinen. Rakopinnoilla talkkia. Kalsiittikiven puhtaus vaihtelee suuresti, vaaleammissa osissa kalsiittipitoisuus lähes 100 % mutta harmaammissa osissa kalsiittipitoisuus 80 %. 19,15 22,15 SH 0,60. Kalsiittikivi paikkapaikoin rapautunut. OMP 2,740, syvyys 12,60 m. OMP 2,802, syvyys 17,65 m. 21,10-21,30 sekä 22,50-22,70 kalsiittikivi punertavaa sekä rapautunutta. 14,80 KOH 15,45 KOH 19,65 KOH -22,90 BIOTIITTIGNEISSI, harmaa, hienorakeinen. Osittain karrettunut. OMP 2,985, syvyys 22,75 m.

45 22,70 KONTAKTI/REIKÄ 90 22,75 KOH Liite ,55 KALSIITTIKIVI, harmaa, keskirakeinen. Alku melko puhdasta kalsiittikiveä mutta lopussa enemmän silikaattimineraaleja. -23,75 BIOTIITTIGNEISSI, harmaa, keskirakeinen. Sisältää biotiittiraitoja. -24,10 KALSIITTIKIVI, harmaa, keskirakeinen. Alku harmaampaa kuin loppuosa. -24,35 BIOTIITTIGNEISSI, harmaa, keskirakeinen. Sisältää magneettikiisuja. -25,85 KALSIITTIKIVI, harmaa, keskirakeinen. Alku melko puhdasta kalsiittikiveä mutta loppuosassa silikaattipitoisuus kasvaa. Rakopinnoilla talkkia. Loppu todella karrettunut sekä sisältää paljon talkkia. -26,70 GRANIITTIPEGMATIITTI, punainen, karkearakeinen. Rakopinnoilla talkkia. Sisältää myös vähän kalsiittia. Osittain karrettunut. -27,65 KALSIITTIKIVI, harmaa, keskirakeinen. Alussa paljon silikaatteja, loppuosa melko puhdasta kalsiittikiveä. OMP 2,759, syvyys 26,70 m. -27,90 KARSIGNEISSI, punainen, karkearakeinen. Raitainen rakenne. Vuorokerroksin vihreää diopsidia ja punertavaa kalimaasälpää. Todennäköisesti alunperin graniittipegmatiitti. -28,40 KALSIITTIKIVI, harmaa, keskirakeinen. Raitainen, silikaattirikas. 28,20 KERROKSELLISUUS/REIKÄ 90 = K 28,20 KOH -28,85 GRANIITTIPEGMATIITTI, punainen, karkearakeinen. Rakopinnoilla talkkia. Karrettunut. -29,45 KALSIITTIKIVI, harmaa, keskirakeinen. Raitainen, sisältää paljon silikaatteja. -29,65 GRANIITTIPEGMATIITTI, punainen, karkearakeinen. Raitainen, osittain paljon silikaatteja mutta paikoin todella puhdasta kalsiittikiveä. Sisältää myös wollastoniittiraitoja. Loppuosa todella karrettunut. OMP 2,741, syvyys 30,10 m. Vähän grafiittia lopussa. -32,50 KALSIITTIKIVI, harmaa, keskirakeinen. Raitainen, osittain paljon silikaatteja mutta paikoin todella puhdasta kalsiittikiveä. Sisältää myös wollastoniittiraitoja. Loppuosa todella karrettunut. OMP 2,741, syvyys 30,10 m. Vähän grafiittia lopussa. 30,00 KERROKSELLISUUS/REIKÄ 90 = K -33,95 BIOTIITTIGNEISSI, harmaa, keskirakeinen. Loppuosa karrettunut. 33,25 KOH

46 Liite ,90 GRANIITTIPEGMATIITTI, punainen, karkearakeinen. Paikoin todella tummaa biotiittirikasta pegmatiittia. OMP 2,536, syvyys 34,10 m. -38,95 BIOTIITTIGNEISSI, harmaa, keskirakeinen. Liuskeinen. OMP 2,850, syvyys 38,40 m. -39,20 GRANIITTIPEGMATIITTI, punainen, karkearakeinen. -42,70 GRANODIORIITTI, punaisenharmaa, karkearakeinen. Rakopinnoilla talkkia. OMP 2,684, syvyys 40,70 m. 40,00 KOH -45,30 GRANIITTIPEGMATIITTI, punainen, karkearakeinen. Loppuosa rikkonainen. OMP 2,572, syvyys 44,55 m. 44,05 KOH Reikä R471 loppu ,30 m.

47 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS SYVÄKAIRAUSRAPORTTI M. Vanhatalo Kunta/Kohde NUMMI- PUSULA/Remo Liite M 52/2023/03/R472 Karttalehti x : 6706,873 y : 2497,237 z : 44,816 Aika 6/2004 Suunta 225,00 Lähtökaltevuus 45,00 KALTEVUUSTIEDOT 0,00 m 45,00 30,00 m 45,40 60,00 m 45,50 90,00 m 45,70 10,00 m 45,60 40,00 m 45,50 70,00 m 45,60 97,35 m 45,70 20,00 m 45,50 50,00 m 45,50 80,00 m 45,70 Alasyvyys Kivilajiseloste m -18,50 MAATA -21,70 GRANIITTIGNEISSI, punamusta, keskirakeinen. Raitainen ja rikkonainen. Sisältää paikoin kalsiittia sekä ohuita epidoottikerroksia. 18,80 19,40 m SH 0,45 m. OMP 2,680, syvyys 19,50 m. OMP 0,2673, syvyys 21,10 m. 20,50 LIUSKEISUUS/REIKÄ 85 = L 21,00 KOH -22,30 KALSIITTIKIVI, punertavanharmaa, keskirakeinen. Raitainen, karrettunut sekä rakopinnoilla punertava FeOH-täyte. -23,75 KARSIGNEISSI, punainen, keskirakeinen. Karrettunut sekä sisältää runsaasti epidoottia sekä vähän kalsiittia. Alunperin graniittipegmatiitti. Loppuosa rikkonainen. 22,50 KONTAKTI/REIKÄ 90-26,70 KALSIITTIKIVI, punertavanharmaa, keskirakeinen. Alussa rikkonainen. Rakopinnoilla punainen FeOH-täyte. FeOH:n määrä vaihtelee suuresti. Hiertynyt, erittäin hienorakeinen, melkein puhdas kalsiittikivi 25,00 25,20. Viimeinen 50 cm karrettunut. OMP 2,714, syvyys 24,40m. 26,30 KERROKSELLISUUS/REIKÄ 80 = K -26,85 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, hienorakeinen. OMP 2,954, syvyys 26,75 m. -32,15 KALSIITTIKIVI, punertavanharmaa, keskirakeinen. FeOH-rikas. Viimeinen metri vaaleanharmaata melko puhdasta kalsiittikiveä. Paikoin erittäin silikaattirikas sekä karrettunut. 31,75 KOH

48 Liite ,80 EPIDOOTTIKARSI, vihreä, hienorakeinen. Hiertynyt, hienorakeinen vaaleanvihreä karsikivi. OMP 3,167, syvyys 32,05 m. -36,20 KALSIITTIKIVI, punertavanharmaa, keskirakeinen. Alku FeOH-rikas, keskiosa harmaampaa, loppuosa FeOH- ja silikaattirikas. Loppuosassa myös epidoottia. -38,15 KALSIITTIWOLLASTONIITTIKIVI, valkoinen, hienorakeinen. Väriltään vaalean kellertävänvihreä punaisine epäpuhtauksineen. Rakopinnoilla FeOH sekä talkkia. -41,00 KALSIITTIKIVI, harmaa, keskirakeinen. Sisältää FeOH. Lopussa runsaasti silikaatteja. 40,75 KOH -42,30 KALSIITTIWOLLASTONIITTIKIVI, valkoinen, hienorakeinen. Ei yhtä FeOH-rikas kuin edellinen, muuten samantapainen. Lopussa kalsiittirikas. 41,50 KOH -44,00 KALSIITTIKIVI, punertavanharmaa, hieno/keskirakeinen. FeOH-rikas. Alussa sekä lopussa hienorakeista hiertynyttä kalsiittikiveä, keskiosa keskirakeista melko puhdasta kalsiittikiveä. -45,00 KARSIGNEISSI, vaaleanvihreä, hienorakeinen. Hiertynyt. Keskiosa punaisenvihreä kalsiittipitoinen epidoottikarsi. -45,70 KALSIITTIWOLLASTONIITTIKIVI, valkoinen, hienorakeinen. Samankaltainen kuin edelliset mutta loppuosa todella puhdasta wollastoniittia. -47,20 KALSIITTIKARSIGNEISSI, punainen, keskirakeinen. FeOH-rikas, rakopinnoilla talkkia. -49,00 EPIDOOTTIKARSI, vihreä, hienorakeinen. Hiertynyt, hienorakeinen, vaaleanvihreä karsi. Rakopinnoilla talkkia. -54,00 KALSIITTIKARSIGNEISSI, punertavanvihreä, keskirakeinen. Samankaltainen kuin edellinen mutta sisältää wollastoniittiraitoja. Rakopinnoilla talkkia. 51,00 KOH -56,25 GRANIITTIPEGMATIITTI, punainen, karkearakeinen. Keskiosa todella karrettunut, loppua kohden raekoko pienenee ja tummat mineraalit lisääntyvät. Rakopinnoilla talkkia. -62,80 GRANIITTIGNEISSI, punamusta, keskirakeinen. Raitainen, rakopinnoilla talkkia. Alussa paljon tummia mineraaleja. Keskiosa punaisempi, sisältää myös vihreitä mineraaleja. Loppuosa punaista ilman vihreitä mineraaleja. OMP 2,699, syvyys 57,20 m. 56,65 LIUSKEISUUS/REIKÄ 85 = L -64,80 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, keskirakeinen. Liuskeinen. Väri on keskiosassa vähän punaisempi, sisältää enemmän kalimaasälpää.

49 Liite ,80 GRANIITTIPEGMATIITTI, punainen, karkearakeinen. Todella kvartsirikas. Alussa sekä lopussa granodioriittia noin cm. Sisältää FeOH-raitoja. -67,80 GRANODIORIITTI, mustanharmaa, keskirakeinen. Alku todella tummaa melkein mustaa, loppuosa graniittisempaa. -69,15 GRANIITTIPEGMATIITTI, punainen, karkearakeinen. Kvartsirikas, sisältää myös tummia mineraaleja sekä FeOH-raitoja. -70,20 GRANODIORIITTI, mustanharmaa, keskirakeinen. 69,50 KOH -70,70 GRANIITTIPEGMATIITTI, punainen, karkearakeinen. Sisältää FeOH-raitoja. -72,10 GRANODIORIITTI, mustanharmaa, keskirakeinen. Keskiosa graniittisempi. -73,00 GRANIITTIPEGMATIITTI, punainen, karkearakeinen. Rikkonainen, sisältää tummia mineraaleja. -75,80 GRANODIORIITTI, mustanharmaa, keskirakeinen. Graniittisempi kuin edelliset. Loppuosa rikkonainen. OMP 2,830, syvyys 74,20 m. -79,50 GRANIITTIGNEISSI, punamusta, keskirakeinen. Raitainen sekä rikkonainen. Loppuosa tummempaa. 76,75 LIUSKEISUUS/REIKÄ 85 = L -82,00 GRANIITTIPEGMATIITTI, punainen, karkearakeinen. Kvartsirikas sekä rikkonainen. Sisältää myös mustia mineraaleja. -84,80 GRANODIORIITTI, mustanharmaa, keskirakeinen. Punaisempi kuin edelliset. OMP 2,747, syvyys 83,30 m. -91,10 GRANIITTIPEGMATIITTI, punainen, karkearakeinen. Alussa paljon kvartsia sekä 30 cm granodioriittia. Keskiosassa gneissisempi raitainen osuus. OMP 2,608, syvyys 90,55 m. 87,90 LIUSKEISUUS/REIKÄ 85 = L -97,35 GRANODIORIITTI, mustanharmaa, keskirakeinen. Alku vähän vaaleampi, keskiosa melkein musta mutta loppuosa muuttuu punaisemmaksi. Reikä R472 loppu ,35 m.

50 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS SYVÄKAIRAUSRAPORTTI T. Ahtola Kunta/Kohde NUMMI-PUSULA/Remo Liite M 52/2023/03/R473 Karttalehti x : 6706,789 y : 2497,348 z : 48,207 Aika 7/2003 Suunta 225,00 Lähtökaltevuus 45,00 KALTEVUUSTIEDOT 0,00 m 46,90 40,00 m 45,90 80,00 m 46,00 130,00 m 45,70 10,00 m 46,20 50,00 m 45,90 90,00 m 46,10 140,00 m 45,60 20,00 m 46,10 60,00 m 46,00 100,00 m 46,00 150,30 m 45,60 30,00 m 46,00 70,00 m 45,80 120,00 m 45,90 Alasyvyys Kivilajiseloste m -4,20 MAATA (4,40 m suojaputkea) -7,90 BIOTIITTIGNEISSI, kirjavanharmaa, hienorakeinen. Raitainen, osittain granitisoitunut. Graniittisemmat osueet karkearakeisia. -12,05 KALSIITTIKARSIGNEISSI, vihertävänharmaa, hienorakeinen. Raitainen. Sisältää neljä 5 10 cm kalsiittipätkää: 8,15 8,25, 8,35 8,40, 8,70 8,80 ja 11,95 12,05. 10,00 LIUSKEISUUS/REIKÄ 85 = L -19,20 BIOTIITTIGNEISSI, harmaa, hienorakeinen. Raitainen. Loppuosa graniittisempaa ja myös karrettunut sisältää myös rakokalsiittia. -20,40 KALSIITTIKARSIGNEISSI, vihertävänharmaa, keskirakeinen. Sisältää 5 30 cm leveitä kalsiittikiviosueita: 19,20 19,25, 19,80 19,85, 20,15 20,40. 19,30 RAITAISUUS/REIKÄ 60-21,65 GRANIITTIPEGMATIITTI, punainen, karkearakeinen. Erittäin rikkonainen. -22,60 SARVIVÄLKEBIOTIITTIGNEISSI, mustanharmaa, hienorakeinen. Todennäköisesti entinen emäksinen vulkaniitti. -23,60 KALSIITTIKIVI, vaaleanharmaa, keskirakeinen. kalsiittipitoisuus 80 90%. -24,15 KALSIITTIKARSIGNEISSI, vihertävänharmaa, hienorakeinen. Sisältää rakokalsiittia sekä rakopinnoilla talkkia. -26,00 KALSIITTIKIVI, harmaa, hienorakeinen. Silikaattipitoisuus lisääntyy loppua kohden. rakopinnoilla talkkia. Kalsiittipitoisuus 70%.

51 -26,20 KVARTSIDIORIITTI, harmaa, keskirakeinen. Liite ,70 KALSIITTIKIVI, harmaa, hienorakeinen. Kalsiittipitoisuus 70%. Alku vaaleampaa, silikaattipitoisuus kasvaa loppua kohden. Viimeinen 30 cm todella hienorakeinen melko puhdas kalsiittikivi. -31,05 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, hienorakeinen. Kontaktit karrettuneet. -31,50 KALSIITTIKIVI, vaaleanharmaa, hienorakeinen. Hiertynyt, keskiosa silikaattirikkaampi, kalsiittipitoisuus 60%. -32,00 KALSIITTIKARSIGNEISSI, harmaa, hienorakeinen. Keskiosassa 5 cm kalsiittikiveä muuten ainoastaan rakokalsiittia. -34,50 KALSIITTIKIVI, valkoinen, keskirakeinen. Sis. vähän wollastoniittia, muuten melko puhdas kalsiittikivi. Kalsiittipitoisuus 80 90%. -35,85 GRANIITTIPEGMATIITTI, harmaa, karkearakeinen. Rikkonainen. -37,15 KALSIITTIKIVI, harmaa, hienorakeinen. Alku hiertynyt sekä puhtaampaa kalsiittikiveä, kalsiittipitoisuus 80 90%. -37,90 GRANIITTIPEGMATIITTI, harmaa, karkearakeinen. Loppuosa karrettunut, kalsiittikiveä 37,60 37, ,60 KALSIITTIKIVI, valkoinen, karkearakeinen. Sisältää lopussa vähän wollastoniittia muuten todella puhdas kalsiittikivi, kalsiittipitoisuus >90%. -40,60 GRANIITTIPEGMATIITTI, harmaa, karkearakeinen. Rikkonainen. -41,70 KALSIITTIKIVI, harmaa, keskirakeinen. Silikaattirikas (diopsidi, tremoliitti), kalsiittipitoisuus 60%. -47,60 BIOTIITTIGNEISI, tummanharmaa, hienorakeinen. Biotiitin määrä vaihtelee suuresti. alussa myös kaksi 5 cm leveää kalsiittikivikerrosta: 42,25 42,35 ja 42,50 42,60. Keskiosassa myös kalsiittikarsigneissiä. 43,00 LIUSKEISUUS/REIKÄ 65 = L -55,25 GRANIITTIPEGMATIITTI, punaisenharmaa, karkearakeinen. Seoskivi graniittipegmatiitti/biotiittigneissi. Pegmatiitti on vallitseva kivilaji. -63,60 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, hienorakeinen. Raitainen, loppuosassa enemmän kalimaasälpää. 56,00 LIUSKEISUUS/REIKÄ 60 = L -63,75 KALSIITTIKIVI, harmaa, keskirakeinen. Silikaattirikas, loppuosa hiertynyt. -67,30 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, keskirakeinen. Keskiosa sisältää vähemmän biotiittia.

52 Liite ,90 GRANIITTIPEGMATIITTI, punaisenharmaa, karkearakeinen. 72,50 73,70 biotiittigneissi. Pegmatiitin loppuosa todella karkearakeinen sekä maasälpärikas. -82,90 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, keskirakeinen. Raitainen. -84,05 KALSIITTIKARSIGNEISSI, vihertävänharmaa, hienorakeinen. Raitainen. Rakopinnoilla talkkia. 83,20 RAITAISUUS/REIKÄ 70-87,10 KALSIITTIKIVI, harmaa, karkearakeinen. 85,15 asti vaaleampaa melko puhdasta kalsiittikiveä. Keskiosa silikaattirikas, loppu taas puhtaampaa. Kalsiittipitoisuus 70 80%. -87,35 GRANIITTIPEGMATIITTI, harmaa, karkearakeinen. -87,65 KALSIITTIKIVI, harmaa, hienorakeinen. Kalsiittipitoisuus 70%. -87,85 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, hienorakeinen. -89,50 KALSIITTIKIVI, harmaa, keskirakeinen. Silikaattirikas, kalsiittipitoisuus 60 70%. -90,20 GRANIITTPEGMATIITTI, punainen, karkearakeinen. -92,10 KALSIITTIKIVI, valkoinen, karkearakeinen. Alussa melko puhdasta kalsiittikiveä. Nollakiveä 5 cm. Kalsiittipitoisuus. 80%. -92,25 KARSIGNREISSI, punaisenharmaa, keskirakeinen. -92,80 KALSIITTIKIVI, harmaa, keskirakeinen. Silikaatirikas, kalsiittipitoisuus 60%. 92,30 SN/MERKKI/RAITAISUUS 80 = /40-97,80 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, keskirakeinen. Raitainen. Kontaktit karrettuneet. -98,85 KALSIITTIKIVI, harmaa, keskirakeinen. Punertava FeOH:n värjäämä. Silikaattirikas. Kalsiittipitoisuus 60%. -101,05 BIOTIITIGNEISSI, tummanharmaa, hienorakeinen. Raitainen. -107,50 GRANIITTIPEGMATIITTI, punainen, karkearakeinen. Rikkonainen. -120,20 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, hienorakeinen. Epäpuhdasta kalsiittikiveä väleillä 109,80 110,00, 115,95 116,10 ja 118,70-118,80. Sisältää runsaasti pegmatiitisia osueita. -121,10 KALSIITTIKIVI, harmaa, karkearakeinen. Karsigneissiä 10 cm keskiosassa. -123,25 KARSIGNEISSI, vihertävänharmaa, hienorakeinen. Raitainen. 123,00 LIUSKEISUUS/REIKÄ 70 = L

53 Liite ,75 KALSIITTIKIVI, harmaa, hienorakeinen, huonolaatuinen. Kalsiittipitoisuus 50 60%. -124,40 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, hienorakeinen. -124,95 GRANIITTIPEGMATIITI, harmaa, karkearakeinen. -126,15 KALSIITTIKIVI, harmaa, hienorakeinen, kalsiittipit.70 80%. -136,75 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, hienorakeinen. Epäpuhdas kalsiittikivi väleillä 132,40-132,55 ja 132,75-132, ,55 GRANIITTIPEGMATIITTI, punainen, karkearakeinen. -146,50 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, hienorakeinen. -147,90 GRANIITTIPEGMATIITTI, punaisenharmaa, karkearakeinen. -150,30 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, hienorakeinen. Keskiosa sisältää enemmän maasälpää. 149,80 LIUSKEISUUS/REIKÄ 50 = L Reikä R473 loppu 150,30 m

54 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS SYVÄKAIRAUSRAPORTTI M. Vanhatalo Kunta/Kohde NUMMI-PUSULA/Remo Liite M 52/2023/03/R474 Karttalehti x : 6706,813 y : 2497,373 z : 45,816 Aika 7/2003 Suunta 225,00 Lähtökaltevuus 45,00 KALTEVUUSTIEDOT 0,00 m 45,70 40,00 m 44,10 80,00 m 44,30 120,00 m 43,80 10,00 m 44,90 50,00 m 44,40 90,00 m 44,30 130,00 m 43,90 20,00 m 44,50 60,00 m 44,20 100,00 m 44,00 132,30 m 43,90 30,00 m 44,50 70,00 m 44,40 110,00 m 44,00 Alasyvyys Kivilajiseloste m -21,60 MAATA (Maaputki 22,50 saakka) -35,10 BIOTIITTIGNEISSI, harmaa, keskirakeinen. Raitainen. Alussa vähän rikkonaista pegmatiittia, 10 cm pätkissä. Loppuosa todella kvartsirikas, sisältää myös magneettikiisua. 1 cm:n paksuisia kalsiittiraitoja syvyydellä 31,80 ja 33,55. OMP 2,739 syvyys 40,65 m. 22,55 KERROKSELLISUUS/REIKÄ 85 = K 30,00 LIUSKEISUUS/REIKÄ 85 = L -35,45 KALSIITTIKIVI, vaaleanharmaa, keskirakeinen. Raitainen. OMP 2,739 syvyys 35,40 m. Sisältää wollastoniittia. -35,80 KARSIGNEISSI, punertavanharmaa, keskirakeinen. Karrettunut, raitainen. Vuorokerroksin kalimaasälpää ja silikaatteja. Todennäköisesti entinen pegmatiitti. 35,45 KOH -36,15 KALSIITTIKIVI, vaaleanharmaa, keskirakeinen. Raitainen. Sisältää wollastoniittia. Loppuosa karrettunut. -41,25 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, keskirakeinen. Raitainen. OMP 2,697 syvyys 39,55 m. Keskiosa graniittinen rakopinnoilla talkkia. Loppuosa karrettunut. Kalsiittikarsi 40,20 40, ,45 KALSIITTIKIVI, harmaa, keskirakeinen. Silikaattirikas, raitainen -41,65 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, keskirakeinen. Raitainen. -41,85 KALSIITTIKIVI, harmaa, hieno/keskirakeinen. Raitainen, silikaattirikas sekä hiertynyt.

55 Liite ,00 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, keskirakeinen. Alussa kvartsirikas, keskiosa hiertynyt. 41,85 KERROKSELLISUUS/REIKÄ 85 = K -46,50 KALSIITTIKARSIGNEISSI, harmaa, hieno/keskirakeinen. Sisältää kalsiittiraitoja. Paikkapaikoin hiertynyt. -51,65 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, keskirakeinen. Raitainen. Keskiosa melkein mustaa, lopussa pegmatiittia. 46,50 KONTAKTI/REIKÄ 85 51,05 KOH -54,45 KALSIITTIKIVI, vaaleanharmaa, keskirakeinen. Alku silikaattirikas ja karretunut. Keskiosa hiertynyt. Sisältää wollastoniittiraitoja. OMP 2,759 syvyys 54,30 m. 53,85 KOH -54,75 KARSIGNEISSI, harmaa, keskirakeinen. Karrettunut pegmatiitti. -55,05 KALSIITTIKIVI, harmaa, keskirakeinen. Raitainen sekä silikaattirikas. -57,10 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, keskirakeinen. Sisältää vuorottelevia 50 cm:n pegmatiittikerroksia. -57,25 KALSIITTIKIVI, harmaa, keskirakeinen. Silikaattirikas loppu todella karrettunut. -59,50 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, keskirakeinen. Raitainen, paikkapaikoin kvartsirikas. -60,00 KALSIITTIKIVI, vaaleanharmaa, keskikokoinen. Loppuosa silikaattirikas. OMP 2,765 syvyys 59,85 m. -62,90 KARSIGNEISSI, kirjavanharmaa, keskirakeinen. Todella karrettunut. Keskiosassa pieni kalsiittipitoisuus. Paikkapaikoin kvartsirikas. -66,00 KALSIITTIKIVI, kirjavanharmaa, keskirakeinen. Todella silikaattirikas mutta paikkapaikoin 5 cm hiertynyttä puhtaampaa kalsiittikiveä. Keskiosa muutenkin puhtaampaa kalsiittikiveä. Loppu todella karrettunut. -67,80 KARSIGNEISSI, tummanharmaa, keskirakeinen. Alussa vähän kalsiittia sekä wollastoniittia. -68,80 KALSIITTIKIVI, harmaa, keskirakeinen. -71,10 KARSIGNEISSI, harmaa, keskirakeinen. Raitainen. 2 cm:n wollastoniitti kerros 71,20. Viimeinen 0,5 metriä biotiittigneissiä. -71,40 KALSIITTIKIVI, harmaa, keskirakeinen. Alku todella karrettunut ja silikaattirikas loppu puhtaampaa.

56 -81,35 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, keskirakeinen. Liite KALSIITTIKIVI, valkoinen, karkearakeinen. Melko puhdas kalsiittikivi. -91,40 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, keskirakeinen. Raitainen. Alussa 20 cm:n pätkiä pegmatiittia. 89,00 LIUSKEISUUS/REIKÄ 80 = L 88,55 KOH -95,45 GRANIITTIPEGMATIITTI, punainen, karkearakeinen. Rikkonainen. Lopussa biotiittigneissiä 20 cm:n pätkinä. -101,20 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, keskirakeinen. Raitainen. Keskiosa rikkonainen. Loppu kvartsirikas. -110,80 GRANIITTIPEGMATIITTI, punainen, karkearakeinen. Lopussa tummempaa. Keskiosassa 0,5 m graniittigneissiä. OMP 2,591 syvyys 109,50m. -116,60 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, keskirakeinen. Raitainen. Keskiosan alussa 0,5 m pegmatiittia, keskiosa muutenkin kvartsirikas. -116,70 KALSIITTIKIVI, harmaa, keskirakeinen. Silikaattipitoinen. -119,00 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, keskirakeinen. Raitainen. Sisältää vuorottelevia pegmatiittijuonia. -119,30 KALSIITTIKIVI, harmaa, keskirakeinen. Silikaattipitoinen. -120,70 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, keskirakeinen. Raitainen. Loppuosa kvartsirikas. Keskiosassa 0,5 m pegmatiittia. 120,65 KOH -122,45 KALSIITTIKIVI, harmaa, keskirakeinen. Silikaattipitoinen. Keskiosa hiertynyt, hienorakeinen. Viimeinen 10 cm karrettunut. -129,80 GRANIITTIPEGMATIITTI, punainen, karkearakeinen. Alussa tummempaa. Loppuosa rikkonainen. -131,90 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, keskirakeinen. Raitainen. Alussa enemmän kvartsia. -132,30 GRANIITTIPEGMATIITTI, punainen, karkearakeinen. Kvartsirikas. 131,90 KONTAKTI/REIKÄ 80 Reikä R474 loppu 132,30 m

57 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS SYVÄKAIRAUSRAPORTTI M. Vanhatalo Kunta/Kohde NUMMI-PUSULA/Remo Liite M 52/2023/03/R475 Karttalehti x : 6706,709 y : 2497,462 z : 49,271 Aika 7/2003 Suunta 225,00 Lähtökaltevuus 45,00 KALTEVUUSTIEDOT 0,00 m 44,50 40,00 m 43,70 80,00 m 42,90 120,00 m 42,60 10,00 m 44,10 50,00 m 43,30 90,00 m 42,70 130,00 m 42,60 20,00 m 44,00 60,00 m 43,10 100,00 m 42,70 140,00 m 42,60 30,00 m 43,90 70,00 m 43,00 110,00 m 42,60 150,40 m 42,60 Alasyvyys Kivilajiseloste m -3,15 MAATA -5,70 KALSIITTIWOLLASTONIITTIKIVI, vaaleanharmaa, hienorakeinen. Punertava. Raitainen. Alussa wollastoniitti raitoja. Loppupäässä Ca-Mg-silikaattiraitoja. Karbonaattipitoisuus %, pienenee loppua kohti. OMP 2,755, syvyys 3,30 m. 4,50 KOH -6,60 PEGMATIITTI, punertavanharmaa, karkearakeinen. Karrettunut. -7,95 KALSIITTIWOLLASTONIITTIKIVI, vaaleanharmaa, hienorakeinen. Raitainen. Wollastoniitti/kalsiitti/Ca-Mg-silikaattiraitoja. Karbonaattipitoisuus 60%. OMP 2,765, syvyys 6,80m. 7,20 RAITAISUUS/REIKÄ 75-10,10 KALSIITTIKIVI, harmaa, keskirakeinen. Karbonaattipitoisuus 50 60%. Muut diopsidi, kvartsi, tremoliitti. -13,30 KALSIITTIKARSIGNEISSI, vihertävänharmaa, hienorakeinen. Raitainen, kapeat n. 1 cm:n kalsiitti- ja diopsidi/tremoliittiraidat vaihtelevat. 12,30 RAITAISUUS/REIKÄ 70 12,95 KOH -16,10 KALSIITTIKIVI, vaalean harmaa, hienorakeinen. Hiertynyt, raitainen, paikoin punertava. Karbonaattipitoisuus 50 60%. -24,00 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, keskirakeinen. Suuntautunut. Alussa karsikiveä lopussa graniittia. 18,80 LIUSKEISUUS/REIKÄ 60 = L

58 Liite ,80 KALSIITTIKARSIGNEISSI, vihertävänharmaa, hienorakeinen. Pääosa diopsidi/tremoliittikartta, sisältää 5 20 cm leveitä epäpuhtaita kalsiittiosueita. -28,10 KALSIITTIKIVI, harmaa, hienorakeinen. Karbonaattipitoisuus 60%. Sisältää kvartsia ja diopsidia. -28,75 GRANIITTI, harmaa, keskirakeinen. -39,55 KALSIITTIKARSIGNEISSI, vihertävänharmaa, hienorakeinen. Samanlainen kuin edellinen. -40,30 GRANIITTIPEGMATIITTI, harmaa, karkearakeinen. -41,75 KARSIGNEISSI, vihertävänharmaa, hienorakeinen. Sisältää muutaman 5 cm leveän kalsiittikerroksen. -42,50 GRANIITTIPEGMATIITTI, harmaa, karkearakeinen. -45,90 KALSIITTIKIVI, harmaa, hienorakeinen. Raitainen, Ca-Mg-silikaatteja. Karbonaattipitoisuus 60%. -46,35 GRANIITTIPEGMATIITTI, harmaa, keskirakeinen. -49,85 KALSIITTIKARSIGNEISSI, vihertävänharmaa, hienorakeinen. Raitainen, 1 20 cm leveitä epäpuhtaita kalsiittikiviosueita. -52,35 GRANIITTIPEGMATIITTI, harmaa, karkearakeinen. -64,50 GRANODIORIITTI, tummanharmaa, keskirakeinen. Heikosti suuntautunut. Sisältää cm leveitä graniittipegmatiittijuonia. 52,60 KOH -68,45 KALSIITTIKIVI, valkoinen, keskirakeinen. Karsikiveä väleillä 65,00 65,25 ja 65,45 65,50 sekä 65,80 65,90. Karbonaattipitoisuus 80%. -69,10 KARSIGNEISSI, vihertävänharmaa, hienorakeinen. -70,90 KALSIITTIKIVI, harmaa, hienorakeinen. Raitainen, Ca-Mg-silikaatteja ja kvartsia. Karbonaattipitoisuus noin 60%. -71,80 KARSIGNEISSI, vihertävänharmaa, hienorakeinen. -77,30 BIOTIITTIGNEISSI, harmaa, hienorakeinen. Sisältää 5 20 cm leveitä karsikiviosueita. Suuntautunut. 76,20 LIUSKESUUS/REIKÄ 15 = L -78,50 KALSIITTIKIVI, harmaa, hienorakeinen. Karbonaattipitoisuus 60 70%. Sisältää Ca-Mg- silikaatteja.

59 Liite ,90 KARSIGNEISSI, vihertävänharmaa, hienorakeinen. Raitainen sisältää pari kalsiittiraitaa. -80,60 KALSIITTIKIVI, harmaa, hienorakeinen. Karbonaattipitoisuus 60 70%. Loppu 40 cm valkoista puhdasta karkearakeista kalsiittikiveä. -80,85 SARVIVÄLKEGNEISSI, harmaamusta, hienorakeinen. OMP 2,904. Muuttunut emäksinen vulkaniitti. 80,75 KOH -83,15 KALSIITTIKIVI, valkoinen, karkearakeinen. Paikoin kellertävä (hienorakeista kondrodiittiä). OMP 2,713, syvyys 82,70m. Karbonaattipitoisuus > 90%. -83,70 GRANIITTIPEGMATIITTI, harmaa, keskirakeinen. -86,75 KALSIITTIKIVI, harmaa, keskirakeinen. Tiheästi 5 30 cm leveitä karsigneissiosueita, yhteensä 0,90 m. Karbonaattipitoisuus noin 50%. -87,45 KALSIITTIWOLLASTONIITTIKIVI, valkoinen, hienorakeinen. Kalsiitti on sinertävää, wollastoniittia 66%, kalsiittia 33%. 86,85 KOH -90,80 KALSIITTIKIVI, harmaa, hieno/keskirakeinen. Raitainen, silikaattien määrä kasvaa loppua kohti. Karbonaattipitoisuus 70 80%. -91,45 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, hienorakeinen. Suuntautunut, raitainen. -94,90 GRANIITTIPEGMATIITTI, punainen, karkearakeinen. Biotiittigneissiä väleillä 91,85 92,15 ja 93,00 94, ,00 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, hienorakeinen. Suuntautunut sekä raitainen. 95,20 5 cm leveä kalsiitti/karsikivipätkä. -100,00 GRANIITTIPEGMATIITTI, punainen, karkearakeinen. 99,20 99,30 karrettunut kalsiittikivi. -102,05 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, hienorakeinen. Suuntautunut, raitainen. -104,70 GRANIITTIPEGMATIITTI, punainen, karkearakeinen. -106,15 KALSIITTIKARSIGNEISSI, vihertävänharmaa, hienorakeinen. Raitainen, 20 cm alusta sekä lopusta on kalsiittikiveä, karbonaattipitoisuus alle 50%. -123,60 GRANIITTIPEGMATIITTI, punainen, karkearakeinen. Biotiittigneissiä väleillä 111,25 111,75 ja 112,75 113, ,30 BIOTIITTIGNEISSI, tummanharmaa, hienorakeinen. Suuntautunut, raitainen. Biotiitti/kvartsi+maasälpämäärät vaihtelevat. -129,75 KALSIITTIKIVI, harmaa, hienorakeinen. Karbonaattipitoisuus noin 60%.