GTK. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/4412/2001/3/10 Iso Aittojärvi, Mujesuo, Jousijärvi, Härmäkangas

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/4412/2001/3/10 Iso Aittojärvi, Mujesuo, Jousijärvi, Härmäkangas Markku Tenhola ja Matti Niskanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUHMON KAUPUNGISSA VALTAUSALUEILLA AITTO 1 (Kaivosrekisteri No 5032/1), MUJESUO 1 (Kaivosrekisteri No 5412/1), JOUSIJÄRVI 1 (Kaivosrekisteri No 5333/1) SEKÄ HÄRMÄKANGAS 1 (Kaivosrekisteri No 6108/1) SUORITETUISTA KULTA- JA SINKKIMALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA GTK

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Väli-Suomen aluetoimisto Kari Pääkkönen, aluejohtaja Dnro K 128/43/01 Kauppa- ja teollisuusministeriö Ylitarkastaja Heikki Vartiainen PL VALTIONEUVOSTO TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUHMON KAUPUNGISSA VALTAUSALUEILLA AITTO 1 (KAIVOSREKISTERI NO 5032/1), MUJESUO 1 (KAIVOSREKISTERI NO 5412/1), JOUSIJÄRVI 1 (KAIVOSREKISTERI NO 5333/1) SEKÄ HÄRMÄKANGAS 1 (KAIVOSREKISTERI NO 6108/1) SUORITETUISTA KULTA- JA SINKKIMALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA Oheisena tutkimustyöselostus (M06/4412/2001/3/10) Kuhmon kaupungissa valtausalueilla Aitto 1 (Kaivosrekisteri No 5032/1), Mujesuo 1 (Kaivosrekisteri No 5412/1), Jousijärvi 1 (Kaivosrekisteri No 5333/1) sekä Härmäkangas 1 (Kaivosrekisteri No 6108/1) suoritetuista kulta- ja sinkkimalmitutkimuksista vuosina Aluejohtaja Kari Pääkkönen Toimialapäällikkö Erkki Luukkonen Liite tutkimustyöselostus Jakelu GTK, Päätearkisto GTK, Väli-Suomen aluetoimiston arkisto Kopio/lähetelehti, Ville Niinikoski Kopio, Elias Ekdahl GTK PIJPB/P.O. Box 1237 FIN KUOPIO Puh , Int Fax: , Int

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä Tekijät Markku Tenhola Matti Niskanen Raportin laji M06 Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUHMON KAUPUNGISSA VALTAUSALUEILLA AITTO 1 (Kaivosrekisteri No 5032/1),... MUJESUO 1 (Kaivosrekisteri No 5412/1), JOUSIJÄRVI 1 (Kaivosrekisteri No 5333/1) SEKA HÄRMÄKANGAS 1 (Kaivosrekisteri No 6108/1) SUORITETUISTA KULTA- JA SINKKIMALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA Tiivistelmä Valtausalueet käsittävät kulta-aiheet Iso Aittojärvellä (Aitto, 1), Jousijärvellä (Jousijärvi 1) ja Mujesuolla (Mujesuo 1) sekä sinkkimineralisaation Härmäkankaalla (Härmäkangas 1). Kohteet sijoittuvat Kuhmon vihreäkivivyöhykkeen keskiosiin n km Kuhmon kaupungista pohjoiseen. Vuosien aikana valtausalueille kairattiin yhteensä 38 syväkairausreikää sekä tehtiin geofysikaalisia mittauksia että geokemiallista maaperänäytteenottoa. Tutkimukset osoittivat useita viitteitä kulta- ja sinkkimineralisaatioista, joskaan syväkairauksissa todetut metallipitoisuudet eivät yltäneet malmiluokan pitoisuuksiin. Iso Aittojärveltä Jousijärvelle ulottuva arseenipitoinen deformaatiovyöhyke (paikoin ultramyloniitti) lävistettiin myös syväkairauksissa. Vaikka jaksoon liittyy arseenikiisun lisäksi turinaliinisaatiota, kvartsiutumista ja karbonaattiutumista, niin kairauksissa todetut kultapitoisuudet olivat yleisesti ottaen alhaiset. Jousijärven reiässä R330 todettiin kolmen metrin vahvuinen kultamineralisaatio, jossa kultapitoisuudet vaihtelivat välillä ppb. Mujesuolla suurin kultapitoisuus pitoisuus oli ppb (1 m:n lävistys). Tremoliittipitoista kvartsikiveä, jota kansannäyte edusti (Au 850 ppm), ei kairauksissa varmuudella lävistetty. Lohkareen lähtökohdan selvittäminen vaatisikin lisäkairausta. Myöskään Härmäkankaan kairauksissa ei todettu malmiluokan sinkkipitoisuuksia, mutta noin 40 m leveän sinkkipitoisen vyöhykkeen (Zn ppm) jatkeet sekä etelään että pohjoiseen vaatisivat ehkä lisätutkimuksia. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Suomi, Kuhmo, Iso Aittojärvi, Jousijärvi, Mujesuo, Härmäkangas, kulta, sinkki, arseeni, timanttikairaus, moreenigeokemia, geofysiikka Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Kuhmo, Iso Aittojärvi, Jousijärvi, Mujesuo, Härmäkangas

4 Karttalehdet D Muut tiedot Arkistosarjan nimi Malmiraportti Arkistotunnus M06/4412/2001/3/10 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 8 sivua, 1 liite Suomi

5 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date Authors Markku Tenhola, Matti Niskanen Type of report M06 Commissioned by Geological Survey of Finland Title of report The Gold and Zinc Prospects m Kuhmo, Eastern Finland m (register numbers of claims: Aitto 1, Mujesuo 1, 5412/1-1 Jousijärvi 1, 5333/1- Hännäkangas 1, ) Abstract The claims comprise gold prospects of Aitto 1, Mujesuo 1 and. Jousijärvi 1 and the zinc prospect of Härmäkangas. All these claims are located in the central part of the Kuhmo greenstone belt about km to the north to the city Kuhmo. Between geophysical and geochemical studies were carried out in the area. Based on these studies altogether 38 drill holes were made. High concentrations of gold and, zinc were found m drill cores. However, the concentrations and the dimensions of the mineralization were not high enough to form an economic ore. Strongly deformed and altered shear zone (in some places ultra mylonite) was found to exist from Iso Aittojärvi to Jousijärvi. Although this zone is very rich in arsenopyrite and tourmalinization and. silicification are strong, gold concentrations were low. In the drill hole R330 m Jousijärvi, three metres thick gold mineralization (Au ppb) was discovered. In Mujesuo the highest gold coneentration was ppb (thickness 1 m). However, tremolite bearing ''quartz rock'' with extremely high Au concentration (850 ppm) analysed from ore boulders, was not discovered. In Härmäkangas zinc concentrations were high in many drill cores. Approximately 40 m wide zinc bearing zone with several high concentrations ( ppm) was found. To clear up the zinc potential of this zone, more detailed studies should be done. Keywords Finland, Kuhmo, Iso Aittojärvi, Mujesuo, Jousijärvi, Härmäkangas, gold, zinc, arseeni, diamond. drilling, till geochemistry, geophysics Geographical area Finland, Kuhmo, Iso Aittojärvi, Mujesuo, Jousijärvi, Härmäkangas Map sheet D Other information

6 Report serial Exploration report Pages 8 pages, 1 appendix Archive code M06/4412/2001/3/10 Language Price Confidentiality Finish

7 JOHDANTO Valtausalueiden sijainti, omistusolot ja maastotyyppi Raportoitavat kohteet sijaitsevat Kuhmon kaupungissa n km keskuksesta pohjoiseen peruskarttalehdellä D. Lähin lentokenttä sijaitsee Kajaanissa noin 60 km:n päässä. Valtausalueet sijaitsevat Kuhmon-Hyrynsalmen valtatien välittömässä läheisyydessä. Vartiuksen-Kontiomäen välinen rautatie kulkee n. 5-7 km päässä valtausalueista. Valtausalueiden sijainnit on esitetty 1: mittakaavaisella kartalla (kuva 1) sekä myös kuvassa 2. Valtausalueet sijaitsevat valtion mailla, paitsi Mujesuo 1, jossa yksityinen omistus on 25.5 %. Kasvillisuus on kuusivaltaista sekametsää. Vallitsevin maalaji on hiekkavaltainen moreeni, joka on hyvin kivistä ja tiivistä. Moreenin keskipaksuus on 2-5 m, joskin paksumpia maapeitteitä esiintyy etenkin Mujesuon alueella. Alueet sijaitsevat m m merenpinnan yläpuolella. Kalliopaljastumia esiintyy runsaasti etenkin valtausalueen pohjoisosassa. Tutkimusten tausta ja tutkimusvaiheet Iso Aittojärven alueen kultamalmitutkimukset alkoivat 1990-luvun alussa. Tällöin järven itärannalta paikannettiin voimakkaasti deformoitunut ja myloniittiutunut vyöhyke sekä kvartsi-turmaliinibreksia. Arseenikiisua esiintyy etenkin kloriittiliuskeessa sekä kvartsi-turmaliinibreksian yhteydessä. GTK:n toimesta tehtiin alueelle kaksi tutkimusojaa sekä otettiin kallionäytteitä. Lisäksi kairattiin kolme syväkairausreikää järven koillispäähän sekä Pienen,Aittojärven kaakkoispuolelle. Mujesuon alueen kultamalmitutkimukset saivat alkunsa Viljo Heikuran lähettämästä kansannäytteestä keväällä Tremoliittipitoisen juonikvartsilohkareen kultapitoisuus oli huomattavan suuri, 850 ppm. Lisäksi näyte sisälsi Ag 25.4 ppm, Cu ppm ja Pb 911 ppm. Lohkareessa oli näkyvää kultaa etenkin rakopinnoilla.vuonna 1991 alueelta kerättiin maaperänäytteitä, ja talvella 1994 jatkettiin aiemmin otettuja linjoja länteenpäin. Kesällä 1994 tehtiin alueella magneettisia ja IP-mittauksia (kuva 3) sekä tutkittiin moreenin stratigrafiaa sekä kulkeutumista. Jöusijärven itäpuolella moreeninäytteissä oleva kulta-anomalia (suurin pitoisuus ppb) sekä edellä mainittu kultapitoinen lohkare antoivat aiheen Jousijärven ja Mujesuon valtauksille (taulukko 1). Lisäksi valtauksen hakemiseen vaikutti IP- ja magneettisten anomalioiden todennäköinen jatkuminen Aittojärveltä Jousijärven itäpuolelle. Härmäkankaan sinkkimalmitutkimukset alkoivat vuonna 1995 GTK:n työnjohtaja Tarmo Kemppaisen todettua sinkkivälkettä kalliosta. Kallionäytteiden suurin sinkkipitoisuus oli 8 %. Varaus Härmäkankaan alueelle tehtiin vuonna Taulukko 1. Aitto 1:n, Jousijärvi 1:n, Mujesuo 1:n sekä Härmäkangas 1:n valtauksien kaivosrekisterinumerot, valtausalueiden koko ja nykyinen tila. Table 1. The names, registration numbers, sizes, registration and expiry dates of the claims Aitto 1, Mujesuo 1, Jousijärvi 1 and Härmänkangas Valtausalueen nimi Kaivosrek.numero Alue ha Valtaus hyväksytty Valtaus päättyy Aitto / Jousijärvi / Mujesuo l 5412/ Härmäkangas /

8

9

10

11

12 6 TULOKSET Geokemialliset maaperätutkimukset Vuonna 1994 suoritettiin Iso Aittojärven alueella geokemiallinen maaperänäytteenotto. Näytteenottoalue on esitetty kuvassa 2. Näytteitä otettiin yhteensä 233, joista moreeninäytteitä oli 112 ja rapakallio- ja rapakalliomoreeninäytteitä 119. Maaperänäytteiden metallipitoisuudet olivat yleisesti ottaen alhaiset. Kuitenkin arseenipitoisuudet olivat korkeat ja muodostivat yhtenäisen anomaliavyöhykkeen näytteenottoalueen itäosaan Iso Aittojärven "alle" ja sen itärannalle. Useiden näytteiden arseenipitoisuudet ylittivät 800 ppm, suurimman pitoisuuden ollessa ppm. Arseenipitoiseen jaksoon sijoittuu myös suurin todettu kuparipitoisuus ppm kuten myös suurin nikkelipitoisuus ppm. Kultapitoisuudet olivat alhaiset, suurimman pitoisuuden ollessa 174 ppb. Mujesuon ja Jousijärven alueella geokemiallinen maaperänäytteenotto tehtiin kahdessa vaiheessa vuosina 1991 ja 1994 (kuva 2). Näytteet otettiin iskuporakoneella (Terri-iskuporakalusto) linjoilta, joiden linjaväli oli 100 m ja pisteväli 10 m. Yhteensä näytteitä otettiin Mujesuon ja Jousijärven alueelta 637, joista moreeninäytteteitä oli 376, rapakallionäytteitä 167, rapakalliomoreeninäytteitä 73 sekä kallionäytteitä 11. Näytteet analysoitiin käyttäen ICP-AES-laitteistoa, lukuunottamatta kultaa ja telluria, jotka analysotiiin GFAAS-menetelmällä. Mujesuon alueella kulta- ja arseenipitoisuudet olivat alhaiset. Suurin kultapitoisuus 51.7 ppb ja arseenipitoisuus 494 ppm todettiin rapakallionäytteissä. Sen sijaan nikkelipitoisuudet olivat suuret etenkin näytteenottoalueen itäosassa maksimipitoisuuden ollessa ppm. Suurin kromipitoisuus oli ppm. Suuret pitoisuudet johtuvat deformoituneista emäksisistä vulkaniiteista, kloriittiliuskeista ja ultramafiiteista (talkkiliuskeista), joita rapakallio- ja kallionäytteissä todettiin. Jousijärven alueella maaperänäytteiden metallipitoisuudet olivat hyvin alhaiset. Kuitenkin suurin kultapitoisuus (1 020 ppb) sijoittuu heikohkoon anomaliajaksoon Jousijärven itäpuolelle. Voimakas ja yhtenäinen pohjois-eteläsuuntainen arseenianomalia sijoittuu Jousijärven kohdalle, jossa suurin pitoisuus oli ppm. Moreenin kivisyydestä ja tiiveydestä johtuen kallio- ja rapakallionäytteiden osuus oli täällä vain 32 %, mikä osaltaan selittää alueen alhaiset metallipitoisuudet. Härmänkankaan alueella ei tehty kohteellista maaperätutkimusta. Geofysikaaliset tutkimukset Iso Aittojärven geofysikaaliset maastomittaukset käsittivät slingram- sekä magneettiset mittaukset (kuva 2). Magneettinen mittaus toteutettiin protonimagnetometrillä totaali-intensitettiimittauksena, linjavälin ollessa 50 m. Slingram -mittaukset tehtiin GTK:n kalustolla käyttäen 60 m:n kelaväliä ja 14 khz:n taajuutta. Linjavälit ja pistevälit olivat samat kuin magneettisessa mittauksessa. Kuvaan 2 on merkitty myös Jousijärven ja Mujesuon kohteiden geofysikaaliset mittausalueet. Mujesuo/Jousijärvi alueen magneettiset mittaukset tehtiin samalla tavoin kuin Ison Aittojärven alueella. Sen sijaan IPmittaukset (20 linjakilometriä) tehtiin Scintrex IPR/10 -ICP/8 laitteistolla dipoli-dipoli- mittauksena. Menetelmävakioina olivat a = 20 m ja n = 3 (dipolien keskipisteiden etäisyys oli 60 m). Syväkairaukset Vuosina kairattiin valtauslueille 38 syväkairausreikää yhteensä m, joista kuusi reikää oli Iso Aittojärvellä (291.3 m), yhdeksän reikää Jousijärvellä (381.9 m), 17 reikää Mujesuolla (996.7 m) sekä kuusi reikää Härmäkankaalla (394.8 m)(liite 1). Kairaukset toteutettiin POKA-kairauksena (GTK:n

13 Geocommando, GM100) käyttäen pääasiassa tankokokoa ø= 46 mm, mutta Aittojärvellä myös kokoa ø=56 mm. Kairareikien tiedot on esitetty taulukossa 2. Kairareikien sijainnit on merkitty kuvaan 4. Iso Aittojärven syväkairauksissa todetut kultapitoisuudet kuten myös telluuripitoisuudet olivat alhaiset. Suurin kultapitoisuus oli 395 ppb (R322) ja telluuripitoisuus 262 ppb (R324). Sen sijaan arseenipitoisuudet olivat korkeat koko kairauskentässä suurimman pitoisuuden ollessa ppm (R324). Jousijärvellä reiässä R330 todettiin kolmen metrin vahvuinen kultamineralisaatio, jossa kultapitoisuus vaihteli välillä ppb. Arseenipitoisuus oli täällä korkeimmillaan ppm. Kultapitoinen lävistys oli granaattipitoisessa intermediaarisessa tuffiittissa, jossa oli heikko rautakiisupirote. Mujesuolle kairattiin vuosina 1994 ja syväkairausreikää yhteensä m. Kairareikien kivilajit olivat pääasiassa voimakkaasti kloriittiutuneita emäksisiä vulkaniitteja ja amfiboliitteja sekä länsiosassa granitoideja. Etenkin itäosassa esiintyi runsaasti talkki/karbonaatti -liuskeita välikerroksina emäksisessä vulkaniitissa. Tremoliittipitoisia kloriittiliuskeita tavattiin kairarei'issä R337, R338, R346 ja R355, mutta tremoliittipitoista kvartsikiveä, jota kultapitoinen kansannäyte edusti, ei kairauksissa todettu. Magneettikiisua ja rikkikiisua esiintyi monin paikoin sekä jonkun verran kuparikiisua. Sen sijaan arseenikiisua ei tavattu. Mujesuon kairauksissa todetut kultapitoisuudet olivat yleensä alhaiset. Kuitenkin reiässä R344 syvyydellä m kultapitoisuus oli 1 m:n matkalla ppb. Kivilaji oli sädekivimäinen tremoliitti-aktinoliitti-kloriittikivi, jossa oli rautakiisu- ja kuparikiisukasaumia.sekä muutama hippu (0.1x0.5 mm) näkyvää kultaa. Kivi ei ollut kuitenkaan samaa tyyppiä kuin kansannäytteenä tullut kultapitoinen kvartsikivi. Kivessä oli kuitenkin joitakin kapeita kvartsijuonia. Tämä tremoliittipitoinen horisontti tuli näkyviin myös etummaisessa reiässä syvyydellä m (R343), jossa kultapitoisuus oli ppb. Arseeni- ja telluripitoisuudet olivat kauttaaltaan alhaiset. Ison Aittojärven ja Jousijärven kautta kulkeva arseeni-turmaliinipitoinen vyöhyke ei ulotu Mujesuon alueelle, vaan se sijaitsee noin 700 m Mujesuon itäpuolella. Härmäkankaan alueen kairauksissa ei todettu malmiluokan sinkkipitoisuuksia. Sen sijaan reiässä R369 tavattiin useita sinkistä rikastuneita kivilajeja, joissa pitoisuudet vaihtelivat välillä ppm. Sinkkipitoisen vyöhykkeen leveys oli n. 40 m. Vyöhykkeessä myös arseenipitoisuus nousi selvästi. Myös rei'issä R367 ja R366 sinkki- ja arseenipitoisuudet olivat paikoin korkeat, molempien alkuaineiden pitoisuuksien monin paikoin ylittäessä 1000 ppm. Kultapitoisuudet olivat kauttaaltaan alhaiset. Raportissa esitetty tieto on tallennettu numeerisessa muodossa GTK:n tietokantoihin ja on sieltä tarvittaessa saatavissa.(taulukko 2). Taulukko 2. Geoaineiston tallennusmuodot Table 2. Data format of the geological, geochemical and geophysical material 7 Tietotyyppi Type of the data Asiakirja Document Kartat. Maps Geokemialliset analyysit, kairaustiedot Geochemical analysis, drilling data Maastogeofysiikka Ground geophysics Lentogeofysiikka Airborne geophysics Tallennustyyppi Data format Corel-WP -tiedostot ARC-View, JPG -tiedostot Excel -tiedostot GEOSOFT, ASCII -tiedostot GEOSOFT, ASCII -tiedostot

14 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI 8 Tutkimukset osoittivat Kuhmon vihreäkivivyöhykkeen Vuosangan alueella useita viitteitä kulta- ja sinkkimineralisaatioista,joskaan syväkairauksissa todetut metallipitoisuudet eivät yltäneet malmiluokan pitoisuuksiin. Kuitenkin Mujesuon ppb:n kultapitoisuus on huomattavan suuri. Iso Aittojärveltä Jousijärvelle ulottuva arseenipitoinen ruhjevyöhyke, johon liittyy myös turmaliinia, kvartsiutumista ja karbonaattiutumista, on kultamineralisaatioiden kannalta mielenkiintoinen. Tästä oli osoituksena kolmen metrin lävistys, jossa kultapitoisuudet vaihtelivat välillä ppb. Mujesuon erittäin kultapitoisen (850 ppm) kansannäytteen lähtökohdan selvittäminen vaatisi myös lisäkairausta. Härmäkankaan noin 40 m leveällä sinkkipitoisella vyöhykkeellä saattaisi olla jatkeita sekä eteläettä pohjoissuuntaan. GTK luopui valtauksista, koska alueelta ei paikannettu lupaavia kulta- tai sinkkimineralisaatioita, joiden olisi voitu katsoa johtavan kaivostoimintaan. Käytetty kirjallisuus Hyppönen, V. (1973) Suomen geologinen kartta 1: Kallioperäkartta. Lehti 4412-Hiisjärvi. Geologian tutkimuskeskus. Hyppönen, V. (1983) Suomen geologinen kartta 1: Kallioperäkarttojen selitykset. Ontojoen, Hiisijärven ja Kuhmon kartta-alueiden kallioperä. Geologian tutkimuskeskus. 60 s. Kuopiossa Markku Tenhola

15