Ravinnehuuhtoumamallien epävarmuudesta. Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus
|
|
- Ari-Pekka Karjalainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ravinnehuuhtoumamallien epävarmuudesta Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus
2 Esityksen sisältö Yleistä malleista, mallien epävarmuudesta Kuormituksen laskennasta mittausten pohjalta Kolmen erilaisen valuma-aluemallin esittely Uudet mittaustekniikat Vesiensuojelumenetelmät ja mallit Riskikartat Johtopäätöksiä
3
4 20.1. & Valuma-alueen prosessien mallinnus Dia: Mikko Dufva/SYKE
5 Mallin epävarmuuksista Tekninen epävarmuus: epävarmuudet mallituloksissa johtuvat mm. mallin lähtöarvojen luotettavuudesta ja laadusta. Metodologiset epävarmuudet: mallin rakenteesta johtuvat epävarmuudet, numeerisesta ratkaisuista johtuvat epävarmuudet Epistemologinen epävarmuus: epävarmuudet jotka liittyvät tieteelliseen tietämykseen eli ei tunneta prosessien syy- ja seuraussuhteita riittävän hyvin
6 Purkupiste: havainnot valuma-alueen kok. kuorma Virheellinen lähtödata voi johtaa esim. hajakuormituksen yliarviointiin.
7 Discharge m3/s Virtaama Ptot [µg l-1] Pitoisuus Yläneenjoki Yläne, vanhakartano Aurajoki /vuosi
8 SWAT =Soil and Water Assessment Tool VALUMA-ALUEMALLI
9 VALUMA-ALUEMALLINNUS LÄHTÖTIEDOT -korkeusmalli -maankäyttö -maalaji -ilmastohavainnot -mallin lähtötiedot TULOSMUUTTUJAT -vesitase -ravinteet -kiintoaines PROSESSIT -hydrologia (esim. haihdunta ja valunta) -maaperän fysikaaliset (esim. veden liike maassa) ja kemialliset prosessit (esim. ravinteiden liukeneminen) -uomaprosessit (esim. syöpyminen ja liettyminen) & Valuma-alueen prosessien mallinnus Kuva: Sirkka Tattari, 2004
10 SWAT-mallin soveltaminen Valuma-alueelle SWAT-malli Soil and Water Assessment Tool (Texas, USA) Työkalu suurehkojen valuma-alueiden valunnan, eroosion ja ravinnehuuhtoumien arviointiin sekä valuma-alueella tehtävien toimenpiteiden vaikutusten vertailuun Fysikaalinen malli, ts. toiminta perustuu sää- maaperä- ym. lähtötietoihin sekä fys.-kem. prosesseihin Vaatii runsaasti lähtötietoa
11 Valuma-alueen hydrologian simuloiminen voidaan jakaa kahteen osaan: maavaiheeseen vesivaiheeseen Maavaiheessa kuvataan veden ja sen mukana kulkeutuvan aineksen liikettä kunkin osavaluma- alueen pääuomaan ja vesivaiheessa veden virtausta ja aineiden kulkeutumista uomaverkostossa koko valuma-alueen purkupisteeseen. SWATissa veden virtausta maavaiheessa simuloidaan yhtälöllä (1): SW i SW t 0 ( Rday Qsurf E a wseep Qgw) i 1 SWi = lopullinen maaveden määrä päivänä i (mm) SW0 = alkuperäinen maaveden määrä päivänä i (mm) t = aika (päivinä) Rday = sademäärä päivänä i (mm) Qsurf = pintavalunta päivänä i (mm) Ea = haihdunta päivänä i (mm) wseep = vesimäärä, joka suotautuu maaprofiilin kautta veden kyllästämään vyöhykkeeseen Qgw = paluuvirtauksen määrä päivänä i
12 Photo: Eija Hagelberg Valunta: Pintavalunta/pintakerrosvalunta Salaojavalunta Oikovirtaukset Perkolaatio
13 Ravinteiden kulkeutuminen maa-alueilta uomiin tapahtuu joko pintavaluntana tai lateraalisena valuntana maakerroksessa.
14 Ravinteiden prosesseja uomissa kulkevassa vedessä lasketaan SWATissa QUAL2E-mallin (Brown ja Barnwell 1987) yhtälöiden mukaisesti. Malli erottelee liuenneessa muodossa olevat ja kiinto-aineshiukkasiin sitoutuneet ravinteet. Liuenneet ravinteet kulkeutuvat virtaavan veden mukana, kun taas kiintoainekseen sitoutuneet ravinteet saattavat sedimentoitua uoman pohjaan.
15 Esim. typen mineralisaatio käsittää typpeä sisältävien orgaanisten yhdisteiden hajoamisen epäorgaaniseksi typeksi, kun mikrobit käyttävät niitä energialähteenään Mineralisaatiossa orgaaniseen ainekseen sitoutunut typpi vapautuu ammoniakkina. Ammonium hapettuu nitriitiksi ja nitraatiksi = Nitrifikaatio. Mallissa prosesseja säätelee lämpötila ja maan kosteus.
16 Esimerkki 1 SWAT sovellus Yläneenjoen valuma-alueelle
17 Yläneenjoen va SWAT sovellus Yläneenjoen valumaalueella km 2 -noin 30% maatalousmaata & Valuma-alueen prosessien mallinnus
18 DEM: Yläneenjoki 5-m resoluutio & Valuma-alueen prosessien mallinnus
19 Maalajit: Yläneenjoki Siltti 0 % 2 % Turve 14 % 42 % Moreeni 42 % Savi Peat Clay Moraine Water Silt
20 Maatalousmaa: TIKE peltolohkodata & Valuma-alueen prosessien mallinnus Autumn cereals 8 % Spring cereals 66 % Root crops 4 % Grasses 20 % Gardens 2 % Syysviljat Kevätviljat Juurikkaat Nurmet Puutarha
21
22 139 HRU 29 sub basins Threshold: land use/soil 10/10%
23 Discharge [m3/s] Discharge [m3/s] Tuloksia purkupisteessä: Virtaama (koko alue, osa-valuma-alue) Measured Q Simulated Q (initial, best guess) Measured Q Simulated Q (autocalibrated)
24 8000 t Kiintoaine (t vuodessa) Vuosi Kokonaisfosfori (kg vuodessa) kg Vuosi Kokonaistyppi (kg vuodessa) kg Vuosi Havaittu Simuloitu Mitatut (mustat pylväät) ja SWAT-mallilla simuloidut (harmaat pylväät) kiintoaine-, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppihuuhtoumat Yläneenjoen Vanhakartanossa.
25 Ref: CatchLake loppuraportti, Granlund K., 2010 Kuva 14. INCA-N mallisovellus Yläneenjoelle vuonna Alkuperäinen kalibrointi, tarkennettu kalibrointi, laboratoriohavainnot sekä on-line automaattimittaustulokset keväällä ja syksyllä.
26 Kalibrointitulosten vertailussa hyvyyslukuna käytetään usein Nashin & Sutcliffen (1970) esittämää kerrointa (E). E 1 T t 1 T t 1 Q t o Q 2 2 t Q Q o t m o missä Q o on havaittu virtaama, ja Q m on simuloitu virtaama. Q t on virtaama ajan hetkellä t. SWAT tekee käyttäjän valinnan mukaisesti joko päivittäiset, kuukausittaiset tai vuosittaiset tulostiedostot. Päivittäisten aikasarjojen käyttö E-kertoimen laskennassa johtaa harvoin varsinkaan pitoisuuksien osalta korkeaan hyvyyslukuun pitkällisenkään kalibroinnin jälkeen.
27 Havaittujen ja simuloitujen päivittäisten virtaama-aikasarjojen visuaalinen vertailu on erityisen hyödyllistä virtaaman dynamiikan realistisen mallintamisen kannalta. Kun virtaaman vaihtelut, erityisesti huippuarvojen ajankohdat ja suuruus, simuloidaan pääpiirteissään oikein, ovat lähtökohdat ainepitoisuuksien ja kuormitusten laskemiselle olemassa. Ainehuuhtoumien, eli kuormitusten kalibroinnissa kannattaa useimmiten pitää lähtökohtana vuotuisia arvoja, koska päivittäisiin pitoisuushavaintoihin sisältyy epävarmuustekijöitä joita mallissa on usein mahdotonta ottaa huomioon (esim. satunnaisesti tapahtuvat, paikalliset voimakkaat maa- tai metsätaloustoimenpiteet, sortumat uomassa, satunnaiset pistekuormitukset ym
28 Esimerkki 2 Peltolohkomalli
29 PELTOLOHKOMALLI Water and phosphorus movement on a field plot with ICECREAM tillage transpiration precipitation inorganic fertilization manure evaporation infiltration reactions of phosphorus in the soil surface runoff and erosion uptake by roots vertical movement in soil profile water phosphorus sediment percolation out of the root zone
30 cum. DPr [kg/ha] Aurajoki - soluble P in runoff ICECREAM Mallia on testattu koekenttähavaintojen perusteella: -Hydrologia -P huuhtoumat -P varastot 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 DPr_m DPr_s 0,2 0, Asema/ Muuttuja Epäorgaaninen P (mg kg -1 ) Orgaaninen P (mg kg -1 ) Kok P (mg kg -1 ) Mitattu Simuloitu Mitattu Simuloitu Mitattu Simuloitu Toholampi Jokioinen [a] Sum of Chang and Jackson fractions ("Al-P", "Fe-P" and apatitic P) of inorganic P [b] Calculated as the difference of total P and the Chang and Jackson fractions
31 Peltolohko koko Suomi : --- Maaperäparametrien vaihtelu ( saven, siltin, hiekan osuus, pf, orgaaninen aines, hydraulinen johtavuus) --- Herkkyysanalyysi: keskiarvo, minimi, maksimi Onko järkevää muodostaa ns. Tyyppimaalajiprofiileja maatalousmaalle? KUTI-tutkimus 1990 luvun alussa peltomaamaanäytettä Miten hyödyntää Mallinnuksessa?
32 PartPsurf [kg/ha/a] DPsurf [kg/ha/a] Liuk. P huuhtouma 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 A B C D E F Soil type A= savimaat F= hiekkamaat 1,2 Partikkeli P huuhtouma pintavalunnassa 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 A B C D E F Soil type
33 Esimerkki 3 Esim. Arviointijärjestelmästä
34 VIHMA arviointijärjestelmä VIHMA:lla (=Viljelyalueiden valumavesien hallintamalli) voidaan arvioida pelloilta tulevan kuormituksen (eroosio, PartP, DRP, TotN, NO3-N) kokonaismäärää valuma-alueen mittakaavassa Ja priorisoida maatalouden toimenpiteitä (viljelykäytännöt, suojavyöhykkeet, kosteikot, laskeutusaltaat) Malli perustuu Suomesta saatavilla olevaan empiiriseen aineistoon ja sillä saadaan uutta tietoa toimenpiteiden vaikutuksista ja keskinäisistä suhteista
35 Valuma-alue - vesiensuojelumenetelmät
36 Suomen peltojen jakauma(%) Kaltevuusluokka (%) Maaperätyyppi Savi Siltti Karkeat maalajit Orgaaniset maat Yht. < > Yht
37 VIHMA havaintokentät Viljelykäytännöt Rakennetut kosteikot/ laskeutusaltaat Maankuivatus Suojavyöhykkeet Lapua Toholampi Tyrnävä Liperi Rautalampi Aurajoki Alastaro Jokioinen Vihti Inkoo Kirkkonummi
38 VIHMAn toimintamalli Ilmasto Peltolohko Valuma-alue Sadannan vuotuinen jakauma Lämpötila Ominaisuudet ja hallinta Maankäyttö (maatalous- vs. muu maa) Hydrologinen vuosityyppi Ominaiskuormitus Maatalouden aiheuttama kuormitus vastaanottaviin vesistöihin Vesiensuojelukäytännöt Ympäristötukijärjestelmä Vesipuitedirektiivi
39 Peltolohkomittaustuloksia kg/ha (Aurajoki): Muuttuja Eroosio P P DRP Kyntö ,03 0,36 Suorakylvö 675 1,23 1,67 Kevennetty muokkaus ,9 0,81 Yksinkertaisia malleja kehitetty olemassa olevien mittaustulosten pohjalta.
40 Esimerkki 2 VESIENSUOJELU
41 Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten arviointi: Malleilla & mittauksilla
42 Mallitulosten vertailua kg 120 Fosforikuormitus VEMALA VEPS VIHMA keskimääräiset talvet VIHMA lauhat talvet VIHMA kylmät talvet VEMALA keskiarvo
43 TEHO-tiloilla voimassa olevat Erityistukisopimukset
44 Muokkaustoimenpiteet: AURAJOKI Skenaario Normaali syyskyntö (kevätviljat) Perinteinen kyntö/kylvö (syysviljat) Kevennetty muokkaus Suorakylvö Pysyvä kasvipeitteisyy s ja kesannot Nykytila (ha) VHS (ha) VHS + 2 kaltevinta sk (ha) VHS + 3 kaltevinta sk (ha) VHS + kaikki sk (ha)
45 Muokkaustoimenpiteet, VIHMA Skenaario Kuormituksen muutos (%) nykytilanteessa ja VHS:n lisätoimilla ja suorakylvöllä saatavat lisävaikutukset (%-yksikköä) Eroosio PartP DRP TotP TotN NO3-N Nykytilanne Nykytilanne + VHS Nykytilanne + VHS + 2 kaltevinta sk Nykytilanne + VHS + 3 kaltevinta sk Nykytilanne + kaikki sk MYTVAS, jokisuu data: fosfori vähentynyt, typpi ei.
46 Retentio (%) KOSTEIKKO: Retentio vs. kosteikon suhteellinen pinta-ala Total P Total N Kosteikon ala /Yläpuolisen valuma-aluuen ala
47 SWAT: Vesiensuojelutoimenpiteiden simulointi Kosteikot ja laskeutusaltaat Parametrisointi osavaluma-alueittain Mitoitusparametrit Kiintoaineen pidättyminen yhtälöistä ja c sed.f = (c sed.i c sed.eq ) exp(-k s t d 50 ) + c sed.eq (kun c sed.i > c sed.eq, muutoin c sed.f = c sed.i ) sed stl = (c sed.i c sed.f ) V Lähtöpitoisuudet Ravinteiden pidättymistä simuloidaan laskeutumisnopeuden (v) avulla: Ms settling = v c A s dt Ravinteiden muutosprosesseja (esim. NO3 NO2 NH4) ei suoraan lasketa vaan v edustaa prosessien nettovaikutusta & Valuma-alueen prosessien mallinnus
48 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen Riippuu tulevan veden sisältämän kiintoaineen partikkelikokojakaumasta Tärkeä mekanismi, etenkin fosforia pidättyy, myös org. typpeä Liuenneen fosforin adsorptio Riippuu maaperän (Fe, Al), ja kosteikkoon tulevan veden ominaisuuksista (Ptasapainotila!) Taipumus heikentyä ajan myötä Denitrifikaatio l. nitraattitypen pelkistyminen kaasumaiseen muotoon Riippuu kosteikossa olevan orgaanisen aineen määrästä, tulevan veden nitraattipitoisuudesta ja lämpötilasta Ei heikkene ajan myötä Biologinen ravinteiden kulutus Makrofyyttikasvillisuuden osalta nettovaikutus vuositasolla vähäinen Kasvillisuus, levät, mikrobiologinen kulutus, sedimentaatio
49 Esimerkki monimuotoisesta ja tehokkaasta kosteikosta, Hovin kosteikko Vihdissä Pinta-ala 0,6 ha (5 % valuma-alueesta) Pitkä viipymä myös tulvajaksoill Valuma-alue (12 ha) 100 % peltoa, keskikaltevuus 2,8 % Korkeat tulevan veden pitoisuudet Fosforipitoinen ruokamultakerros poistettiin ennen kosteikon rakentamista Myös liuennutta fosforia poistuu
50 Hovin kosteikon tehokkuus Sameus Kiintoaine- ja kokonaisfosforipoistumat kosteikossa 1. mittausvuoden aikana 70 ja 67 % ja 2. mittausvuoden aikana 57 ja 53 %
51 Kosteikkojen vaikutus valuma-aluetasolla Esimerkki 2: Yläneenjoen alue 233 km 2 (maatalousalueiden osuus 34 %), arvioinnit SWAT-valuma-aluemallilla a) Alueelle rakennettu 10 kosteikkoa joiden yhteispinta-ala n. 2,6 ha SWAT-simulaatioiden mukaan niillä voidaan pidättää n. 1 % ravinnekuormituksesta Skenaario 1: Kosteikko jokaiselle osavaluma-alueelle, yht. 29 kpl yht. pinta-ala 7,5 ha Ravinnekuormituksesta pidättyisi < 4 % Skenaario 2: alueelle rakennetut 10 kosteikkoa mitoitettu Hovin tapaan Ravinnekuormituksesta pidättyisi n. 20 % mutta kosteikkopinta-alaa tarvittaisiin 350 ha (1,5 % koko valuma-alueesta)
52 Uudet mittaustekniikat- sameus, nitraatti
53 Discharge m3/s Virtaama Ptot [µg l-1] Pitoisuus Yläneenjoki Yläne, vanhakartano Aurajoki /vuosi
54 Anturi Valmistaja Tyyppi Mittausalue- ja tarkkuus nitraattityppi S::can Nitro::lyser 0-20 mg/l ± 0,05 mg/l sameus S::can Nitro::lyser 0-50 FTU ± 0,2 FTU Meteorologiset muuttujat: lämpötila (vesi) Marvet/Luode Luode-Temp C ± 0,25 C tuulen suunta Vaisala WXT ± 3 tuulen nopeus Vaisala WXT m/s ± 3 % sademäärä Vaisala WXT510 kumul. sadanta ± 5 % ilmanpaine Vaisala WXT hpa ± 1 hpa ilman lämpötila Vaisala WXT C ± 0,3 C ilman kosteus Vaisala WXT % ± 1 %
55 Ongelmia mittausdatassa? S:can: optisen linssin puhtaus Mekaaninen vai kompressoitu ilmapudistus? Photo: Lippo Sundberg, MTT
56 Käsinäytteen ajoitus vaikuttaa ravinnekuormitusravioon Viite: The Finnish Environment 6/2012, Iital & Tattari
57 Savijoki, NO3 ug/l NO3 ja W, anturidata vs. näytteet anturi kalibroitu (0,33x) ug/l näyte ug/l w w/mm
58 susp. sed. conc. [mg/l] susp. sed. conc. [mg/l] Korrelaatio sameus - kiintoaine 250 Correlation between turbidity and suspended sediment concentration Vanhakartano 400 Correlation between turbidity and suspended sediment concentration Peräsuonoja 350 y = 0.90x R 2 = y = 0,93x R 2 = 0, y = 0,80x R 2 = 0, y = 0.68x R 2 = turbidity [FNU] turbidity [FNU] P2 P2,INT1 Lin. (P2) Lin. (P2,INT1) S11 S11,INT1 Lin. (S11) Lin. (S11,INT1) P2: Vanhakartano, pääuoma S11: Peräsuonoja, sivu-uoma HERTTA-aineistosta: ja kevät 2006
59 Arvioitu kiintoainekuorma (tn) Mittaus- menetelmä Huhtikuu 2006 Lokakuu 2006 Tammikuu 2007 Huhtikuu 2007 Lokakuu 2007 Arvioitu kuorma, käsinäytteet Arvioitu kuorma, jatkuvatoiminen mittari Yläneenjoki, 1200 Käsinäytteet Jatkuvatoiminen Vanha kartano hu 2006 lo 2006 ta 2007 hu 2007 lo 2007
60 Savijoki : 1500 ha, 39% maatalousmaata Epävarmuus arvoinneissa:
61 Riskikartat
62 Miten maatalouden ravinnepäästöjä mitataan? Mittauksia tehdään peltolohko-, pienen valuma-alueen ja ison jokivaluma-alueen mittakaavassa. Peltolohkotasolla toimenpiteiden vaikutus on osoitettu. Pienet maatalousvaltaiset valuma-alueet Pienillä valuma-alueilla maan käyttö sisältää usein muutakin kuin peltomaata, jolloin muiden kuormituslähteiden osuus tulee vähentää maatalouden kuormitusluvuista. Mitä pienempi on pellon osuus valuma-alueiden pinta-alasta sitä vaikeammin on kuormituksen muutos havaittavissa. Jatkuvatoimisilla vedenlaatuantureilla on pystytty tarkentamaan kuormitusarvioita osoittamaan mm. kosteikkojen tehokkuus Todellisuudessa maatalouden kuormitus alkaa pienentyä havaittavissa määrin vasta sitten kun erilaisia toimenpiteitä on toteutettu hyvin laaja-alaisesti: kuormituksen vuosivaihtelu muu mittauksiin liittyvä epävarmuus matemaattiset mallit Perinteinen Uutta mittaustekniikkaa
63 Riskialueet ja kohdentaminen: jyrkät pellot ja tulvivat pellot turvepellot korkean fosforiluvun pellot Datatarpeet: tarkka korkeusmalli, maan fosforiluku, lannan levitysalat, pellon kasvipeitteisyys kasvukauden ulkopuolella Aluetaso Suurin P-kuormitus/vesistöalue Riskialuekarttojen tulee olla selkeitä ja objektiivisia, jolloin niitä voidaan käyttää päätöksenteon tukena Mallinnuksen näkökulmasta Mitä pienempi alue, sitä tarkempaa dataa tarvitaan. Peltolohkotaso
64
65 Loppupäätelmiä Malleilla mahdollista arvioida vesiensuojelun vaikutuksia, mutta arvio sisältää runsaasti epävarmuustekijöitä Kokonaiskuormitusarvioita on mahdollista jatkossa tarkentaa jatkuvatoimisella vedenlaadun mittauslaitteistolla mutta kuormituksen osittamisen tarkentaminen eri lähteisiin (maatalous, metsätalous, pistekuormitus ym.) edellyttäisi uusia huuhtoumatutkimuksia erityisesti maatalouden osalta ja sellaisista maaperä/kaltevuus/kasvi olosuhteista, joista nyt ei ole saatavilla mitään mittaustietoa. Jatkuvatoimisten antureiden sijoittaminen uomastoon eri puolille vesistöaluetta agriculture deposition peat production scattered settlements forestry point load natural background
66 Loppupäätelmiä Mallit kalibroitava aina paikkakohtaisesti. Riittävästi mittausaineistoa erilaisista olosuhteista (maaperä, maan käyttö) Hyvyyskriteerin asettaminen etukäteen? Epävarmuustarkasteluja, herkkyystarkasteluja. Uusi jatkuvatoiminen veden laadun mittaustekniikka mahdollistaa mallien paremman kalibroinnin nitraatin, sameuden osalta ( savimailla myös kokonaisfosfori). Mallien kyky ennustaa tulevaisuutta miten hyvin nykytila pystytään mallintamaan? Riittävästi testausta erilaisilla alueilla.
67 Kirjallisuusviitteitä: Maan vesi- ja ravinnetalous Ojitus, kastelu ja ympäristö (toim. Paasonen-Kivekäs, Vakkilainen, Äijö). Kpl 13: Matemaattiset mallit maan vesi- ja ravinnetalouden säädössä s Salaojayhdistys ry. Tattari, S., Koskiaho, J., Bärlund, I., Jaakkola, E Testing a river basin model with sensitivity analysis and autocalibration for an agricultural catchment in SW Finland. Agricultural and Food Science 18, 3-4: Koskiaho, J., Lepistö, A., Tattari, S., Kirkkala, T On-line measurements provide more accurate estimates of nutrient loading: a case of the Yläneenjoki river basin, southwest Finland. Water science and technology 62 (1): Puustinen, M., Turtola, E., Kukkonen, M., Koskiaho, J., Linjama, J., Niinioja, R., Tattari, S VIHMA - A tool for allocation of measures to control erosion and nutrient loading from Finnish agricultural catchments. Agriculture, Ecosystems and Environment 138 (3-4): Tattari, S. Helin, J. Granlund, K. Jaakkola, E. Väisänen, S Paikkatietotarpeet valuma-alueiden kuormitusarvioinneissa. Julkaisussa: Väisänen, S., Puustinen, M. (toim.) Maatalouden vesistökuormituksen hallinta : seuranta, mallit ja kustannustehokkaat toimenpiteet vesienhoidon toimenpideohjelmissa. Helsinki, Suomen ympäristökeskus. 93 s. Suomen ympäristö ; 2010, 23: Granlund, K. Tattari, S. Puustinen, M. Helin, J. Väisänen, S. Linjama, J Kuormitusmallien mahdollisuudet, kehitystarve ja mallitulosten vertailu. Julkaisussa: Väisänen, S., Puustinen, M. (toim.) Maatalouden vesistökuormituksen hallinta : seuranta, mallit ja kustannustehokkaat toimenpiteet vesienhoidon toimenpideohjelmissa. Helsinki, Suomen ympäristökeskus. 93 s. Suomen ympäristö ; 2010, 23:44-68.
Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus
Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus MAISA hankkeen päätösseminaari, 19.3.2014 1 HAJAKUORMITUS Maatalous Metsätalous Hulevedet Haja-asutus Turvetuotanto
LisätiedotVesiensuojelukosteikot
Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit
LisätiedotMuokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen
Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen Markku Puustinen RAVI-Seminaari Luumäki 13.1.2011 12.1.2011 Sisältö Maatalouden vesistökuormituksen hallinta Nykytilanne ja mahdollisuudet
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
LisätiedotKosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa
Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen hallintaan Seminaari 30.3.2010, Kauttuan klubi Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Jari Koskiaho, SYKE Kosteikkojen käyttö vesiensuojelussa
LisätiedotPellon muokkaus ja kasvipeitteisyys
Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Markku Puustinen Merikeskus Vellamo 27.3.2013 Maatalous ja vesistökuormitus Yleistä Kuormituksen vuodenaikaisjakauma Hydrologia sadanta, valunta Peltolohkojen tila kasvukauden
Lisätiedot5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle
5 YKSITYISKOHTAISET LASKENTATULOKSET AURAJOELLE 28 5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle Seuraavassa on esitetty kuvina Aurajoelle: sateen, lämpötilan ja virtaaman muutokset eri ilmastonmuutosskenaarioissa
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotMiten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja
LisätiedotPeltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset
Peltolohko Lohko- vai valuma-aluekohtaiset ratkaisut - Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Markku Puustinen, Syke, 3.4.2019 Pellot ja vedet kuntoon Kuivatusalue Vaikutusten havaitseminen
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/
LisätiedotKiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013
Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli
LisätiedotMaatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset
Maatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Kiitokset: Markku Puustinen, Jari Koskiaho Turo Hjerppe, Sari Väisänen Sisältö Johdanto Mittakaavakysymys
LisätiedotKäytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LisätiedotEri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos
Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin
LisätiedotSuomen kosteikkoselvitys
Suomen kosteikkoselvitys Kati Berninger, Sirkka Tattari, Jari Koskiaho & Markku Puustinen Yhteistoiminnallisuus ja monivaikutteisuus esimerkkinä kosteikkojen rakentaminen Seminaari 18.4. 2012 Kosteikon
LisätiedotAutomaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa
Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa
LisätiedotRavinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista
Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun
LisätiedotNummelan hulevesikosteikon puhdistusteho
Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos
LisätiedotEkologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja
Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja Markus Huttunen, Suomen ympäristökeskus Ekologiset vaikutukset ja ennusteet järvelle tai vesistölle Järveen tuleva ravinnekuormitus ja sen
LisätiedotJatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama
Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen
LisätiedotMittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta
Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta Jari Koskiaho, SYKE, Vesikeskus/VMA Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15. 16.10.2013 Pyhäjärvi-Instituutti, Kauttua
LisätiedotVEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
LisätiedotHavaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia
Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta
LisätiedotRavinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat
Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät
LisätiedotMaatalouden ympäristötoimenpiteiden vaikutusten arviointi ja kustannustehokkuus
Maatalouden ympäristötoimenpiteiden vaikutusten arviointi ja kustannustehokkuus Turo Hjerppe, Sari Väisänen Markku Puustinen ja Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan
LisätiedotJatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella
Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Mari Räty 1, Kirsi Järvenranta 1, Perttu Virkajärvi 1, Erkki Saarijärvi 2 ja Hanna Kröger 3 1) MTT Maaninka, Kotieläintuotannon
LisätiedotPasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt
Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun
LisätiedotTOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla
TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla Salaojituksen neuvottelupäivät 2017, Ähtäri 23.- 24.3.2017 24.3.2017 Jyrki Nurminen Salaojituksen tutkimusyhdistys ry Toimivat salaojitusmenetelmät
LisätiedotRavinnekuormitus hallintaan mallinnuksella ja veden laadun mittauksilla
Ravinnekuormitus hallintaan mallinnuksella ja veden laadun mittauksilla LOHKO II -hanke Ravinteiden kierrätyksen tulokset kiertueella, 28.11.2018 Lahti Airi Kulmala/MTK, Pasi Valkama/VHVSY, Inese Huttunen
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotPeltojen ravinnekierron työkalu. Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE
Peltojen ravinnekierron työkalu Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE Taustatietoa ICECREAM peltomallista ICECREAM on peltolohkon ravinneprosesseja kuvaava laskentamalli ICECREAM on sovitettu laskemaan
LisätiedotVesistöjen ravinnekuormituslähteet ja maatalouden vähentämismahdollisuudet. Markku Puustinen, SYKE, Suitian linna
Vesistöjen ravinnekuormituslähteet ja maatalouden vähentämismahdollisuudet Markku Puustinen, SYKE, 26.5.2016 Suitian linna Taustaa o Maankäytöstä ja muusta ihmistoiminnosta aiheutuu lähes aina ravinne-
LisätiedotHydrologiset tarkastelut Satakunnassa
Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa Tiia Vento, Markus Huttunen Vesikeskus/vesistömalliryhmä Suomen ympäristökeskus 27.01.2015 Sisällys 1 VEMALA-malli... 1 2 Lapinjoki 33... 3 3 Pyhäjoki 34.06... 6 1
LisätiedotVeden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla
Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla Lassi Warsta, Heidi Salo, Kersti Haahti ja Mika Turunen Suomen hydrologian yhdistyksen
LisätiedotKokemuksia automaattisista mittauksista
Kokemuksia automaattisista mittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Automaattimittaukset VHVSY:ssä Osana yhteistarkkailua kesäaikaisessa seurannassa Maataloudesta tulevan hajakuormituksen
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotLiika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?
Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä
Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä - tuloksia LOHKO-hankkeesta Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Mistä tänään puhutaan? LOHKO- ja LOHKO
LisätiedotVoiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa
Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus Taustaa Soita on
LisätiedotRavinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan KiertoVesi ( )
Ravinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan KiertoVesi (2016 2019) Sari Väisänen, Markku Puustinen, Sirkka Tattari, Turo Hjerppe, Ahti Lepistö, Ilkka Sammalkorpi, Elina Röman,
LisätiedotMaatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus. Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3.
Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3.2016 Säkylä
LisätiedotKäyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013
Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013 VARELY Helmi Kotilainen 23.5.2013 1 VARELYn mittaukset aloitettiin yhdellä siirrettävällä laitteella 2008 23.5.2013 Hel 2 mi Kot
LisätiedotMaatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili
Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus
Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,
LisätiedotKäytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä
Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä Marjo Tarvainen Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.11.2017 Finntesting seminaari, Viikki VARELYn jatkuvatoimisten vedenlaatuasemien
LisätiedotLuonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna
Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Kuivatus Ympäristökuormitus Maisema Valuntavesien pidättäminen valuma-alueilla
LisätiedotLUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous
LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotMaamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen P, 130 Mg Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15-20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha Luonnontilaisen
LisätiedotKuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa
Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.fi 3.4.2019 Mistä
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen
LisätiedotVesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna
Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotYmpäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki
Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen 22-23. 2.2017, Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki o Maatalous ja vesistöt o Kiintoaine ja ravinnekuormituksen muodostuminen o Kuormituksen hallinta o Peltotoimenpiteet
LisätiedotPaimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski 15.3.2016 SAVE. Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä
Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski 15.3.2016 SAVE Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä Eliisa Punttila, projektikoordinaattori, Helsingin yliopisto Peltojen kipsikäsittely
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotRavinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset
Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset 1 Mihin kuormitusarviot perustuvat SYKEn hydrologinen malli (SYKE_WSFS) & kuormitusmalli (VEMALA) Fosforin ja typen kuormituksen syntyminen maa-alueilta
LisätiedotViherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI
Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia
LisätiedotKuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.
Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.fi Mistä tänään puhutaan? Mikä on ongelmalohko? Tarkoituksena on
LisätiedotMallit työkaluina mitä on tarjolla ja millaisiin tilanteisiin?
Mallit työkaluina mitä on tarjolla ja millaisiin tilanteisiin? Sirkka Tattari SYKE Ari Laurén, Harri Koivusalo METLA Teemu Kokkonen TKK Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.9.-27.9. 2006 Mihin malleja
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
LisätiedotMallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi
Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi 20.3.2014 Keski-Suomen ELY-keskuksen vesienhoidon yhteistyöryhmä Turo Hjerppe SYKE Esityksen sisältö A. Mallit vesienhoitotyössä B. Hyötyjen arviointi
LisätiedotPeltokuivatuksen tarve
Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård, Siuntio 2.6.2014 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta
LisätiedotLaitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013
Laitteistojen asennus ja huolto Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013 Vartin verran mm. seuraavista Pienten valuma-alueiden taustaa Mitä mitataan Anturin valinta Paikan valinta Asennus Huolto
LisätiedotVedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä
Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi hankkeessa pienen valuma-alueen vedenlaatua
LisätiedotKosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti
Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotYmpäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Turku
Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen 11.11.2016, Ojitusisännöinti, Turku o Maatalous ja vesistöt o Kiintoaine ja ravinnekuormituksen muodostuminen o Kuormituksen hallinta o Peltotoimenpiteet o Kosteikot
LisätiedotRavinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotKosteikot maatalouden valumavesien hallinnassa Markku Puustinen
Kosteikot maatalouden valumavesien hallinnassa Markku Puustinen 220.4. 2017 o Maatalous ja vesistöt o Kiintoaine ja ravinnekuormituksen muodostuminen o Kuormituksen hallinta o Peltotoimenpiteet o Kosteikot
LisätiedotRavinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE
Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo
LisätiedotUusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom
Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /
LisätiedotAutomaattinen veden laadun mittaus kannattaa
Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 21.4.2017 1 Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun seuranta hajakuormituksen arvioinnissa
LisätiedotSoiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa
Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Oulussa Kuvat: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotMetsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa
Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden
LisätiedotNeuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry
Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä Henri Virkkunen LUVY ry Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Puolueetonta ja laadukasta jätevesineuvontaa Länsi-Uudenmaan haja-asutusalueilla
LisätiedotVeden laadun seuranta TASO-hankkeessa
Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,
LisätiedotMaa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä
Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.
Lisätiedot1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely
JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.
LisätiedotTampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007
Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma
LisätiedotÄhtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy
Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi Ähtäri 15.3.2019 Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy Esisuunnitelman tavoite Suunnittelun ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa
LisätiedotLuonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen
Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen
LisätiedotTutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:
Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana
LisätiedotURAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS
URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
LisätiedotMiten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari
Miten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, 28.1.2016 Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Taustaa: Maankäytöstä ja muusta ihmistoiminnosta aiheutuu lähes aina ravinne-
LisätiedotHulevedet ja biohiilen merkitys
ViherTek-seminaari torstaina 14.11.2013 klo 9.30-15, Helsingin Messukeskus VIHERKATTOSEMINAARI III - STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN Hulevedet ja biohiilen merkitys Kirsi Kuoppamäki Ympäristötieteiden laitos,
LisätiedotSharpley, A. N., Daniel, T., Sims, T., Lemunyon, J., Stevens, R. & Parry, R. (2003). Agricultural Phosphorus and Eutrophication. Second Edition.
Sharpley, A. N., Daniel, T., Sims, T., Lemunyon, J., Stevens, R. & Parry, R. (2003). Agricultural Phosphorus and Eutrophication. Second Edition. United states Department of Agriculture. Agricultural Research
LisätiedotPeriodimenetelmä. Ainevirtaama. Paimionjoki t a 1. Arvioitu kiintoainepitoisuus (mg/l) Virtaama (m 3 /s) Virtaama Kiintoaine
Virtaama (m 3 /s) Arvioitu kiintoainepitoisuus (mg/l) Periodimenetelmä 50 40 Virtaama Kiintoaine Paimionjoki 250 200 30 150 20 100 10 50 0 0 Ainevirtaama 37 400 t a 1 Virtaama (m 3 /s) Arvioitu kiintoainepitoisuus
LisätiedotMaatalouden ravinnekuormituksen vaihtelun arviointi jokivesissä
Maatalouden ravinnekuormituksen vaihtelun arviointi jokivesissä Petri Ekholm MaaMet-seminaari 9.5.2014 http://en.wikipedia.org/wiki/file:saint_isaac%27s_cathedral_in_spb.jpeg Sisältö Maatalous ravinnekuormittajana
LisätiedotIisalmen reitin fosforikuormitusmalli
Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli RAE Ravinnehävikit euroiksi hankkeen infotilaisuus 02.12.2011 Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli Iisalmen
LisätiedotVantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä
Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä Laura Hoikkala, Helena Soinne, Iida Autio, Eero Asmala, Janne Helin, Yufei Gu, Yihua Xiao,
LisätiedotVEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE
VEMALA paineiden arvioinnissa Markus Huttunen, SYKE 30.1.2019 Kuormitusten VEMALA mallinnus Kuormituslähteet Sijainti valuma-alueella Kuormituksen kulkeutuminen ja pidättyminen Vesimuodostumaan päätyvä
LisätiedotVesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?
Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
Lisätiedot