Ravinnehuuhtoumamallien epävarmuudesta. Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ravinnehuuhtoumamallien epävarmuudesta. Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus"

Transkriptio

1 Ravinnehuuhtoumamallien epävarmuudesta Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus

2 Esityksen sisältö Yleistä malleista, mallien epävarmuudesta Kuormituksen laskennasta mittausten pohjalta Kolmen erilaisen valuma-aluemallin esittely Uudet mittaustekniikat Vesiensuojelumenetelmät ja mallit Riskikartat Johtopäätöksiä

3

4 20.1. & Valuma-alueen prosessien mallinnus Dia: Mikko Dufva/SYKE

5 Mallin epävarmuuksista Tekninen epävarmuus: epävarmuudet mallituloksissa johtuvat mm. mallin lähtöarvojen luotettavuudesta ja laadusta. Metodologiset epävarmuudet: mallin rakenteesta johtuvat epävarmuudet, numeerisesta ratkaisuista johtuvat epävarmuudet Epistemologinen epävarmuus: epävarmuudet jotka liittyvät tieteelliseen tietämykseen eli ei tunneta prosessien syy- ja seuraussuhteita riittävän hyvin

6 Purkupiste: havainnot valuma-alueen kok. kuorma Virheellinen lähtödata voi johtaa esim. hajakuormituksen yliarviointiin.

7 Discharge m3/s Virtaama Ptot [µg l-1] Pitoisuus Yläneenjoki Yläne, vanhakartano Aurajoki /vuosi

8 SWAT =Soil and Water Assessment Tool VALUMA-ALUEMALLI

9 VALUMA-ALUEMALLINNUS LÄHTÖTIEDOT -korkeusmalli -maankäyttö -maalaji -ilmastohavainnot -mallin lähtötiedot TULOSMUUTTUJAT -vesitase -ravinteet -kiintoaines PROSESSIT -hydrologia (esim. haihdunta ja valunta) -maaperän fysikaaliset (esim. veden liike maassa) ja kemialliset prosessit (esim. ravinteiden liukeneminen) -uomaprosessit (esim. syöpyminen ja liettyminen) & Valuma-alueen prosessien mallinnus Kuva: Sirkka Tattari, 2004

10 SWAT-mallin soveltaminen Valuma-alueelle SWAT-malli Soil and Water Assessment Tool (Texas, USA) Työkalu suurehkojen valuma-alueiden valunnan, eroosion ja ravinnehuuhtoumien arviointiin sekä valuma-alueella tehtävien toimenpiteiden vaikutusten vertailuun Fysikaalinen malli, ts. toiminta perustuu sää- maaperä- ym. lähtötietoihin sekä fys.-kem. prosesseihin Vaatii runsaasti lähtötietoa

11 Valuma-alueen hydrologian simuloiminen voidaan jakaa kahteen osaan: maavaiheeseen vesivaiheeseen Maavaiheessa kuvataan veden ja sen mukana kulkeutuvan aineksen liikettä kunkin osavaluma- alueen pääuomaan ja vesivaiheessa veden virtausta ja aineiden kulkeutumista uomaverkostossa koko valuma-alueen purkupisteeseen. SWATissa veden virtausta maavaiheessa simuloidaan yhtälöllä (1): SW i SW t 0 ( Rday Qsurf E a wseep Qgw) i 1 SWi = lopullinen maaveden määrä päivänä i (mm) SW0 = alkuperäinen maaveden määrä päivänä i (mm) t = aika (päivinä) Rday = sademäärä päivänä i (mm) Qsurf = pintavalunta päivänä i (mm) Ea = haihdunta päivänä i (mm) wseep = vesimäärä, joka suotautuu maaprofiilin kautta veden kyllästämään vyöhykkeeseen Qgw = paluuvirtauksen määrä päivänä i

12 Photo: Eija Hagelberg Valunta: Pintavalunta/pintakerrosvalunta Salaojavalunta Oikovirtaukset Perkolaatio

13 Ravinteiden kulkeutuminen maa-alueilta uomiin tapahtuu joko pintavaluntana tai lateraalisena valuntana maakerroksessa.

14 Ravinteiden prosesseja uomissa kulkevassa vedessä lasketaan SWATissa QUAL2E-mallin (Brown ja Barnwell 1987) yhtälöiden mukaisesti. Malli erottelee liuenneessa muodossa olevat ja kiinto-aineshiukkasiin sitoutuneet ravinteet. Liuenneet ravinteet kulkeutuvat virtaavan veden mukana, kun taas kiintoainekseen sitoutuneet ravinteet saattavat sedimentoitua uoman pohjaan.

15 Esim. typen mineralisaatio käsittää typpeä sisältävien orgaanisten yhdisteiden hajoamisen epäorgaaniseksi typeksi, kun mikrobit käyttävät niitä energialähteenään Mineralisaatiossa orgaaniseen ainekseen sitoutunut typpi vapautuu ammoniakkina. Ammonium hapettuu nitriitiksi ja nitraatiksi = Nitrifikaatio. Mallissa prosesseja säätelee lämpötila ja maan kosteus.

16 Esimerkki 1 SWAT sovellus Yläneenjoen valuma-alueelle

17 Yläneenjoen va SWAT sovellus Yläneenjoen valumaalueella km 2 -noin 30% maatalousmaata & Valuma-alueen prosessien mallinnus

18 DEM: Yläneenjoki 5-m resoluutio & Valuma-alueen prosessien mallinnus

19 Maalajit: Yläneenjoki Siltti 0 % 2 % Turve 14 % 42 % Moreeni 42 % Savi Peat Clay Moraine Water Silt

20 Maatalousmaa: TIKE peltolohkodata & Valuma-alueen prosessien mallinnus Autumn cereals 8 % Spring cereals 66 % Root crops 4 % Grasses 20 % Gardens 2 % Syysviljat Kevätviljat Juurikkaat Nurmet Puutarha

21

22 139 HRU 29 sub basins Threshold: land use/soil 10/10%

23 Discharge [m3/s] Discharge [m3/s] Tuloksia purkupisteessä: Virtaama (koko alue, osa-valuma-alue) Measured Q Simulated Q (initial, best guess) Measured Q Simulated Q (autocalibrated)

24 8000 t Kiintoaine (t vuodessa) Vuosi Kokonaisfosfori (kg vuodessa) kg Vuosi Kokonaistyppi (kg vuodessa) kg Vuosi Havaittu Simuloitu Mitatut (mustat pylväät) ja SWAT-mallilla simuloidut (harmaat pylväät) kiintoaine-, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppihuuhtoumat Yläneenjoen Vanhakartanossa.

25 Ref: CatchLake loppuraportti, Granlund K., 2010 Kuva 14. INCA-N mallisovellus Yläneenjoelle vuonna Alkuperäinen kalibrointi, tarkennettu kalibrointi, laboratoriohavainnot sekä on-line automaattimittaustulokset keväällä ja syksyllä.

26 Kalibrointitulosten vertailussa hyvyyslukuna käytetään usein Nashin & Sutcliffen (1970) esittämää kerrointa (E). E 1 T t 1 T t 1 Q t o Q 2 2 t Q Q o t m o missä Q o on havaittu virtaama, ja Q m on simuloitu virtaama. Q t on virtaama ajan hetkellä t. SWAT tekee käyttäjän valinnan mukaisesti joko päivittäiset, kuukausittaiset tai vuosittaiset tulostiedostot. Päivittäisten aikasarjojen käyttö E-kertoimen laskennassa johtaa harvoin varsinkaan pitoisuuksien osalta korkeaan hyvyyslukuun pitkällisenkään kalibroinnin jälkeen.

27 Havaittujen ja simuloitujen päivittäisten virtaama-aikasarjojen visuaalinen vertailu on erityisen hyödyllistä virtaaman dynamiikan realistisen mallintamisen kannalta. Kun virtaaman vaihtelut, erityisesti huippuarvojen ajankohdat ja suuruus, simuloidaan pääpiirteissään oikein, ovat lähtökohdat ainepitoisuuksien ja kuormitusten laskemiselle olemassa. Ainehuuhtoumien, eli kuormitusten kalibroinnissa kannattaa useimmiten pitää lähtökohtana vuotuisia arvoja, koska päivittäisiin pitoisuushavaintoihin sisältyy epävarmuustekijöitä joita mallissa on usein mahdotonta ottaa huomioon (esim. satunnaisesti tapahtuvat, paikalliset voimakkaat maa- tai metsätaloustoimenpiteet, sortumat uomassa, satunnaiset pistekuormitukset ym

28 Esimerkki 2 Peltolohkomalli

29 PELTOLOHKOMALLI Water and phosphorus movement on a field plot with ICECREAM tillage transpiration precipitation inorganic fertilization manure evaporation infiltration reactions of phosphorus in the soil surface runoff and erosion uptake by roots vertical movement in soil profile water phosphorus sediment percolation out of the root zone

30 cum. DPr [kg/ha] Aurajoki - soluble P in runoff ICECREAM Mallia on testattu koekenttähavaintojen perusteella: -Hydrologia -P huuhtoumat -P varastot 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 DPr_m DPr_s 0,2 0, Asema/ Muuttuja Epäorgaaninen P (mg kg -1 ) Orgaaninen P (mg kg -1 ) Kok P (mg kg -1 ) Mitattu Simuloitu Mitattu Simuloitu Mitattu Simuloitu Toholampi Jokioinen [a] Sum of Chang and Jackson fractions ("Al-P", "Fe-P" and apatitic P) of inorganic P [b] Calculated as the difference of total P and the Chang and Jackson fractions

31 Peltolohko koko Suomi : --- Maaperäparametrien vaihtelu ( saven, siltin, hiekan osuus, pf, orgaaninen aines, hydraulinen johtavuus) --- Herkkyysanalyysi: keskiarvo, minimi, maksimi Onko järkevää muodostaa ns. Tyyppimaalajiprofiileja maatalousmaalle? KUTI-tutkimus 1990 luvun alussa peltomaamaanäytettä Miten hyödyntää Mallinnuksessa?

32 PartPsurf [kg/ha/a] DPsurf [kg/ha/a] Liuk. P huuhtouma 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 A B C D E F Soil type A= savimaat F= hiekkamaat 1,2 Partikkeli P huuhtouma pintavalunnassa 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 A B C D E F Soil type

33 Esimerkki 3 Esim. Arviointijärjestelmästä

34 VIHMA arviointijärjestelmä VIHMA:lla (=Viljelyalueiden valumavesien hallintamalli) voidaan arvioida pelloilta tulevan kuormituksen (eroosio, PartP, DRP, TotN, NO3-N) kokonaismäärää valuma-alueen mittakaavassa Ja priorisoida maatalouden toimenpiteitä (viljelykäytännöt, suojavyöhykkeet, kosteikot, laskeutusaltaat) Malli perustuu Suomesta saatavilla olevaan empiiriseen aineistoon ja sillä saadaan uutta tietoa toimenpiteiden vaikutuksista ja keskinäisistä suhteista

35 Valuma-alue - vesiensuojelumenetelmät

36 Suomen peltojen jakauma(%) Kaltevuusluokka (%) Maaperätyyppi Savi Siltti Karkeat maalajit Orgaaniset maat Yht. < > Yht

37 VIHMA havaintokentät Viljelykäytännöt Rakennetut kosteikot/ laskeutusaltaat Maankuivatus Suojavyöhykkeet Lapua Toholampi Tyrnävä Liperi Rautalampi Aurajoki Alastaro Jokioinen Vihti Inkoo Kirkkonummi

38 VIHMAn toimintamalli Ilmasto Peltolohko Valuma-alue Sadannan vuotuinen jakauma Lämpötila Ominaisuudet ja hallinta Maankäyttö (maatalous- vs. muu maa) Hydrologinen vuosityyppi Ominaiskuormitus Maatalouden aiheuttama kuormitus vastaanottaviin vesistöihin Vesiensuojelukäytännöt Ympäristötukijärjestelmä Vesipuitedirektiivi

39 Peltolohkomittaustuloksia kg/ha (Aurajoki): Muuttuja Eroosio P P DRP Kyntö ,03 0,36 Suorakylvö 675 1,23 1,67 Kevennetty muokkaus ,9 0,81 Yksinkertaisia malleja kehitetty olemassa olevien mittaustulosten pohjalta.

40 Esimerkki 2 VESIENSUOJELU

41 Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten arviointi: Malleilla & mittauksilla

42 Mallitulosten vertailua kg 120 Fosforikuormitus VEMALA VEPS VIHMA keskimääräiset talvet VIHMA lauhat talvet VIHMA kylmät talvet VEMALA keskiarvo

43 TEHO-tiloilla voimassa olevat Erityistukisopimukset

44 Muokkaustoimenpiteet: AURAJOKI Skenaario Normaali syyskyntö (kevätviljat) Perinteinen kyntö/kylvö (syysviljat) Kevennetty muokkaus Suorakylvö Pysyvä kasvipeitteisyy s ja kesannot Nykytila (ha) VHS (ha) VHS + 2 kaltevinta sk (ha) VHS + 3 kaltevinta sk (ha) VHS + kaikki sk (ha)

45 Muokkaustoimenpiteet, VIHMA Skenaario Kuormituksen muutos (%) nykytilanteessa ja VHS:n lisätoimilla ja suorakylvöllä saatavat lisävaikutukset (%-yksikköä) Eroosio PartP DRP TotP TotN NO3-N Nykytilanne Nykytilanne + VHS Nykytilanne + VHS + 2 kaltevinta sk Nykytilanne + VHS + 3 kaltevinta sk Nykytilanne + kaikki sk MYTVAS, jokisuu data: fosfori vähentynyt, typpi ei.

46 Retentio (%) KOSTEIKKO: Retentio vs. kosteikon suhteellinen pinta-ala Total P Total N Kosteikon ala /Yläpuolisen valuma-aluuen ala

47 SWAT: Vesiensuojelutoimenpiteiden simulointi Kosteikot ja laskeutusaltaat Parametrisointi osavaluma-alueittain Mitoitusparametrit Kiintoaineen pidättyminen yhtälöistä ja c sed.f = (c sed.i c sed.eq ) exp(-k s t d 50 ) + c sed.eq (kun c sed.i > c sed.eq, muutoin c sed.f = c sed.i ) sed stl = (c sed.i c sed.f ) V Lähtöpitoisuudet Ravinteiden pidättymistä simuloidaan laskeutumisnopeuden (v) avulla: Ms settling = v c A s dt Ravinteiden muutosprosesseja (esim. NO3 NO2 NH4) ei suoraan lasketa vaan v edustaa prosessien nettovaikutusta & Valuma-alueen prosessien mallinnus

48 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen Riippuu tulevan veden sisältämän kiintoaineen partikkelikokojakaumasta Tärkeä mekanismi, etenkin fosforia pidättyy, myös org. typpeä Liuenneen fosforin adsorptio Riippuu maaperän (Fe, Al), ja kosteikkoon tulevan veden ominaisuuksista (Ptasapainotila!) Taipumus heikentyä ajan myötä Denitrifikaatio l. nitraattitypen pelkistyminen kaasumaiseen muotoon Riippuu kosteikossa olevan orgaanisen aineen määrästä, tulevan veden nitraattipitoisuudesta ja lämpötilasta Ei heikkene ajan myötä Biologinen ravinteiden kulutus Makrofyyttikasvillisuuden osalta nettovaikutus vuositasolla vähäinen Kasvillisuus, levät, mikrobiologinen kulutus, sedimentaatio

49 Esimerkki monimuotoisesta ja tehokkaasta kosteikosta, Hovin kosteikko Vihdissä Pinta-ala 0,6 ha (5 % valuma-alueesta) Pitkä viipymä myös tulvajaksoill Valuma-alue (12 ha) 100 % peltoa, keskikaltevuus 2,8 % Korkeat tulevan veden pitoisuudet Fosforipitoinen ruokamultakerros poistettiin ennen kosteikon rakentamista Myös liuennutta fosforia poistuu

50 Hovin kosteikon tehokkuus Sameus Kiintoaine- ja kokonaisfosforipoistumat kosteikossa 1. mittausvuoden aikana 70 ja 67 % ja 2. mittausvuoden aikana 57 ja 53 %

51 Kosteikkojen vaikutus valuma-aluetasolla Esimerkki 2: Yläneenjoen alue 233 km 2 (maatalousalueiden osuus 34 %), arvioinnit SWAT-valuma-aluemallilla a) Alueelle rakennettu 10 kosteikkoa joiden yhteispinta-ala n. 2,6 ha SWAT-simulaatioiden mukaan niillä voidaan pidättää n. 1 % ravinnekuormituksesta Skenaario 1: Kosteikko jokaiselle osavaluma-alueelle, yht. 29 kpl yht. pinta-ala 7,5 ha Ravinnekuormituksesta pidättyisi < 4 % Skenaario 2: alueelle rakennetut 10 kosteikkoa mitoitettu Hovin tapaan Ravinnekuormituksesta pidättyisi n. 20 % mutta kosteikkopinta-alaa tarvittaisiin 350 ha (1,5 % koko valuma-alueesta)

52 Uudet mittaustekniikat- sameus, nitraatti

53 Discharge m3/s Virtaama Ptot [µg l-1] Pitoisuus Yläneenjoki Yläne, vanhakartano Aurajoki /vuosi

54 Anturi Valmistaja Tyyppi Mittausalue- ja tarkkuus nitraattityppi S::can Nitro::lyser 0-20 mg/l ± 0,05 mg/l sameus S::can Nitro::lyser 0-50 FTU ± 0,2 FTU Meteorologiset muuttujat: lämpötila (vesi) Marvet/Luode Luode-Temp C ± 0,25 C tuulen suunta Vaisala WXT ± 3 tuulen nopeus Vaisala WXT m/s ± 3 % sademäärä Vaisala WXT510 kumul. sadanta ± 5 % ilmanpaine Vaisala WXT hpa ± 1 hpa ilman lämpötila Vaisala WXT C ± 0,3 C ilman kosteus Vaisala WXT % ± 1 %

55 Ongelmia mittausdatassa? S:can: optisen linssin puhtaus Mekaaninen vai kompressoitu ilmapudistus? Photo: Lippo Sundberg, MTT

56 Käsinäytteen ajoitus vaikuttaa ravinnekuormitusravioon Viite: The Finnish Environment 6/2012, Iital & Tattari

57 Savijoki, NO3 ug/l NO3 ja W, anturidata vs. näytteet anturi kalibroitu (0,33x) ug/l näyte ug/l w w/mm

58 susp. sed. conc. [mg/l] susp. sed. conc. [mg/l] Korrelaatio sameus - kiintoaine 250 Correlation between turbidity and suspended sediment concentration Vanhakartano 400 Correlation between turbidity and suspended sediment concentration Peräsuonoja 350 y = 0.90x R 2 = y = 0,93x R 2 = 0, y = 0,80x R 2 = 0, y = 0.68x R 2 = turbidity [FNU] turbidity [FNU] P2 P2,INT1 Lin. (P2) Lin. (P2,INT1) S11 S11,INT1 Lin. (S11) Lin. (S11,INT1) P2: Vanhakartano, pääuoma S11: Peräsuonoja, sivu-uoma HERTTA-aineistosta: ja kevät 2006

59 Arvioitu kiintoainekuorma (tn) Mittaus- menetelmä Huhtikuu 2006 Lokakuu 2006 Tammikuu 2007 Huhtikuu 2007 Lokakuu 2007 Arvioitu kuorma, käsinäytteet Arvioitu kuorma, jatkuvatoiminen mittari Yläneenjoki, 1200 Käsinäytteet Jatkuvatoiminen Vanha kartano hu 2006 lo 2006 ta 2007 hu 2007 lo 2007

60 Savijoki : 1500 ha, 39% maatalousmaata Epävarmuus arvoinneissa:

61 Riskikartat

62 Miten maatalouden ravinnepäästöjä mitataan? Mittauksia tehdään peltolohko-, pienen valuma-alueen ja ison jokivaluma-alueen mittakaavassa. Peltolohkotasolla toimenpiteiden vaikutus on osoitettu. Pienet maatalousvaltaiset valuma-alueet Pienillä valuma-alueilla maan käyttö sisältää usein muutakin kuin peltomaata, jolloin muiden kuormituslähteiden osuus tulee vähentää maatalouden kuormitusluvuista. Mitä pienempi on pellon osuus valuma-alueiden pinta-alasta sitä vaikeammin on kuormituksen muutos havaittavissa. Jatkuvatoimisilla vedenlaatuantureilla on pystytty tarkentamaan kuormitusarvioita osoittamaan mm. kosteikkojen tehokkuus Todellisuudessa maatalouden kuormitus alkaa pienentyä havaittavissa määrin vasta sitten kun erilaisia toimenpiteitä on toteutettu hyvin laaja-alaisesti: kuormituksen vuosivaihtelu muu mittauksiin liittyvä epävarmuus matemaattiset mallit Perinteinen Uutta mittaustekniikkaa

63 Riskialueet ja kohdentaminen: jyrkät pellot ja tulvivat pellot turvepellot korkean fosforiluvun pellot Datatarpeet: tarkka korkeusmalli, maan fosforiluku, lannan levitysalat, pellon kasvipeitteisyys kasvukauden ulkopuolella Aluetaso Suurin P-kuormitus/vesistöalue Riskialuekarttojen tulee olla selkeitä ja objektiivisia, jolloin niitä voidaan käyttää päätöksenteon tukena Mallinnuksen näkökulmasta Mitä pienempi alue, sitä tarkempaa dataa tarvitaan. Peltolohkotaso

64

65 Loppupäätelmiä Malleilla mahdollista arvioida vesiensuojelun vaikutuksia, mutta arvio sisältää runsaasti epävarmuustekijöitä Kokonaiskuormitusarvioita on mahdollista jatkossa tarkentaa jatkuvatoimisella vedenlaadun mittauslaitteistolla mutta kuormituksen osittamisen tarkentaminen eri lähteisiin (maatalous, metsätalous, pistekuormitus ym.) edellyttäisi uusia huuhtoumatutkimuksia erityisesti maatalouden osalta ja sellaisista maaperä/kaltevuus/kasvi olosuhteista, joista nyt ei ole saatavilla mitään mittaustietoa. Jatkuvatoimisten antureiden sijoittaminen uomastoon eri puolille vesistöaluetta agriculture deposition peat production scattered settlements forestry point load natural background

66 Loppupäätelmiä Mallit kalibroitava aina paikkakohtaisesti. Riittävästi mittausaineistoa erilaisista olosuhteista (maaperä, maan käyttö) Hyvyyskriteerin asettaminen etukäteen? Epävarmuustarkasteluja, herkkyystarkasteluja. Uusi jatkuvatoiminen veden laadun mittaustekniikka mahdollistaa mallien paremman kalibroinnin nitraatin, sameuden osalta ( savimailla myös kokonaisfosfori). Mallien kyky ennustaa tulevaisuutta miten hyvin nykytila pystytään mallintamaan? Riittävästi testausta erilaisilla alueilla.

67 Kirjallisuusviitteitä: Maan vesi- ja ravinnetalous Ojitus, kastelu ja ympäristö (toim. Paasonen-Kivekäs, Vakkilainen, Äijö). Kpl 13: Matemaattiset mallit maan vesi- ja ravinnetalouden säädössä s Salaojayhdistys ry. Tattari, S., Koskiaho, J., Bärlund, I., Jaakkola, E Testing a river basin model with sensitivity analysis and autocalibration for an agricultural catchment in SW Finland. Agricultural and Food Science 18, 3-4: Koskiaho, J., Lepistö, A., Tattari, S., Kirkkala, T On-line measurements provide more accurate estimates of nutrient loading: a case of the Yläneenjoki river basin, southwest Finland. Water science and technology 62 (1): Puustinen, M., Turtola, E., Kukkonen, M., Koskiaho, J., Linjama, J., Niinioja, R., Tattari, S VIHMA - A tool for allocation of measures to control erosion and nutrient loading from Finnish agricultural catchments. Agriculture, Ecosystems and Environment 138 (3-4): Tattari, S. Helin, J. Granlund, K. Jaakkola, E. Väisänen, S Paikkatietotarpeet valuma-alueiden kuormitusarvioinneissa. Julkaisussa: Väisänen, S., Puustinen, M. (toim.) Maatalouden vesistökuormituksen hallinta : seuranta, mallit ja kustannustehokkaat toimenpiteet vesienhoidon toimenpideohjelmissa. Helsinki, Suomen ympäristökeskus. 93 s. Suomen ympäristö ; 2010, 23: Granlund, K. Tattari, S. Puustinen, M. Helin, J. Väisänen, S. Linjama, J Kuormitusmallien mahdollisuudet, kehitystarve ja mallitulosten vertailu. Julkaisussa: Väisänen, S., Puustinen, M. (toim.) Maatalouden vesistökuormituksen hallinta : seuranta, mallit ja kustannustehokkaat toimenpiteet vesienhoidon toimenpideohjelmissa. Helsinki, Suomen ympäristökeskus. 93 s. Suomen ympäristö ; 2010, 23:44-68.

Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus

Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus MAISA hankkeen päätösseminaari, 19.3.2014 1 HAJAKUORMITUS Maatalous Metsätalous Hulevedet Haja-asutus Turvetuotanto

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen Markku Puustinen RAVI-Seminaari Luumäki 13.1.2011 12.1.2011 Sisältö Maatalouden vesistökuormituksen hallinta Nykytilanne ja mahdollisuudet

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen hallintaan Seminaari 30.3.2010, Kauttuan klubi Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Jari Koskiaho, SYKE Kosteikkojen käyttö vesiensuojelussa

Lisätiedot

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Markku Puustinen Merikeskus Vellamo 27.3.2013 Maatalous ja vesistökuormitus Yleistä Kuormituksen vuodenaikaisjakauma Hydrologia sadanta, valunta Peltolohkojen tila kasvukauden

Lisätiedot

5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle

5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle 5 YKSITYISKOHTAISET LASKENTATULOKSET AURAJOELLE 28 5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle Seuraavassa on esitetty kuvina Aurajoelle: sateen, lämpötilan ja virtaaman muutokset eri ilmastonmuutosskenaarioissa

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja

Lisätiedot

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset Peltolohko Lohko- vai valuma-aluekohtaiset ratkaisut - Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Markku Puustinen, Syke, 3.4.2019 Pellot ja vedet kuntoon Kuivatusalue Vaikutusten havaitseminen

Lisätiedot

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/

Lisätiedot

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013 Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli

Lisätiedot

Maatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset

Maatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset Maatalouden vesistökuormituksen vähentämistoimenpiteiden vaikutukset Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Kiitokset: Markku Puustinen, Jari Koskiaho Turo Hjerppe, Sari Väisänen Sisältö Johdanto Mittakaavakysymys

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin

Lisätiedot

Suomen kosteikkoselvitys

Suomen kosteikkoselvitys Suomen kosteikkoselvitys Kati Berninger, Sirkka Tattari, Jari Koskiaho & Markku Puustinen Yhteistoiminnallisuus ja monivaikutteisuus esimerkkinä kosteikkojen rakentaminen Seminaari 18.4. 2012 Kosteikon

Lisätiedot

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa

Lisätiedot

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun

Lisätiedot

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos

Lisätiedot

Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja

Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja Markus Huttunen, Suomen ympäristökeskus Ekologiset vaikutukset ja ennusteet järvelle tai vesistölle Järveen tuleva ravinnekuormitus ja sen

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta

Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta Jari Koskiaho, SYKE, Vesikeskus/VMA Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15. 16.10.2013 Pyhäjärvi-Instituutti, Kauttua

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden vaikutusten arviointi ja kustannustehokkuus

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden vaikutusten arviointi ja kustannustehokkuus Maatalouden ympäristötoimenpiteiden vaikutusten arviointi ja kustannustehokkuus Turo Hjerppe, Sari Väisänen Markku Puustinen ja Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella Mari Räty 1, Kirsi Järvenranta 1, Perttu Virkajärvi 1, Erkki Saarijärvi 2 ja Hanna Kröger 3 1) MTT Maaninka, Kotieläintuotannon

Lisätiedot

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun

Lisätiedot

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla Salaojituksen neuvottelupäivät 2017, Ähtäri 23.- 24.3.2017 24.3.2017 Jyrki Nurminen Salaojituksen tutkimusyhdistys ry Toimivat salaojitusmenetelmät

Lisätiedot

Ravinnekuormitus hallintaan mallinnuksella ja veden laadun mittauksilla

Ravinnekuormitus hallintaan mallinnuksella ja veden laadun mittauksilla Ravinnekuormitus hallintaan mallinnuksella ja veden laadun mittauksilla LOHKO II -hanke Ravinteiden kierrätyksen tulokset kiertueella, 28.11.2018 Lahti Airi Kulmala/MTK, Pasi Valkama/VHVSY, Inese Huttunen

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Peltojen ravinnekierron työkalu. Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE

Peltojen ravinnekierron työkalu. Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE Peltojen ravinnekierron työkalu Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE Taustatietoa ICECREAM peltomallista ICECREAM on peltolohkon ravinneprosesseja kuvaava laskentamalli ICECREAM on sovitettu laskemaan

Lisätiedot

Vesistöjen ravinnekuormituslähteet ja maatalouden vähentämismahdollisuudet. Markku Puustinen, SYKE, Suitian linna

Vesistöjen ravinnekuormituslähteet ja maatalouden vähentämismahdollisuudet. Markku Puustinen, SYKE, Suitian linna Vesistöjen ravinnekuormituslähteet ja maatalouden vähentämismahdollisuudet Markku Puustinen, SYKE, 26.5.2016 Suitian linna Taustaa o Maankäytöstä ja muusta ihmistoiminnosta aiheutuu lähes aina ravinne-

Lisätiedot

Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa

Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa Hydrologiset tarkastelut Satakunnassa Tiia Vento, Markus Huttunen Vesikeskus/vesistömalliryhmä Suomen ympäristökeskus 27.01.2015 Sisällys 1 VEMALA-malli... 1 2 Lapinjoki 33... 3 3 Pyhäjoki 34.06... 6 1

Lisätiedot

Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla

Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla Lassi Warsta, Heidi Salo, Kersti Haahti ja Mika Turunen Suomen hydrologian yhdistyksen

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisista mittauksista

Kokemuksia automaattisista mittauksista Kokemuksia automaattisista mittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Automaattimittaukset VHVSY:ssä Osana yhteistarkkailua kesäaikaisessa seurannassa Maataloudesta tulevan hajakuormituksen

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä - tuloksia LOHKO-hankkeesta Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Mistä tänään puhutaan? LOHKO- ja LOHKO

Lisätiedot

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus Taustaa Soita on

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan KiertoVesi ( )

Ravinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan KiertoVesi ( ) Ravinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan KiertoVesi (2016 2019) Sari Väisänen, Markku Puustinen, Sirkka Tattari, Turo Hjerppe, Ahti Lepistö, Ilkka Sammalkorpi, Elina Röman,

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus. Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3.

Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus. Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3. Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3.2016 Säkylä

Lisätiedot

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013 Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013 VARELY Helmi Kotilainen 23.5.2013 1 VARELYn mittaukset aloitettiin yhdellä siirrettävällä laitteella 2008 23.5.2013 Hel 2 mi Kot

Lisätiedot

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä

Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä Marjo Tarvainen Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.11.2017 Finntesting seminaari, Viikki VARELYn jatkuvatoimisten vedenlaatuasemien

Lisätiedot

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Kuivatus Ympäristökuormitus Maisema Valuntavesien pidättäminen valuma-alueilla

Lisätiedot

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys

Lisätiedot

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen P, 130 Mg Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15-20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha Luonnontilaisen

Lisätiedot

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.fi 3.4.2019 Mistä

Lisätiedot

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen

Lisätiedot

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan 2008 2015 perusteella arvioituna Juhani Järveläinen Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Esityksen sisältö Taustaa Vesijärven lasku-uomien

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen 22-23. 2.2017, Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki o Maatalous ja vesistöt o Kiintoaine ja ravinnekuormituksen muodostuminen o Kuormituksen hallinta o Peltotoimenpiteet

Lisätiedot

Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski 15.3.2016 SAVE. Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä

Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski 15.3.2016 SAVE. Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä Paimionjoki-yhdistyksen seminaari Koski 15.3.2016 SAVE Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä Eliisa Punttila, projektikoordinaattori, Helsingin yliopisto Peltojen kipsikäsittely

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset 1 Mihin kuormitusarviot perustuvat SYKEn hydrologinen malli (SYKE_WSFS) & kuormitusmalli (VEMALA) Fosforin ja typen kuormituksen syntyminen maa-alueilta

Lisätiedot

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia

Lisätiedot

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.

Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki. Kuormituksen alkuperä ja ongelmalohkojen tunnistaminen Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoki.fi Mistä tänään puhutaan? Mikä on ongelmalohko? Tarkoituksena on

Lisätiedot

Mallit työkaluina mitä on tarjolla ja millaisiin tilanteisiin?

Mallit työkaluina mitä on tarjolla ja millaisiin tilanteisiin? Mallit työkaluina mitä on tarjolla ja millaisiin tilanteisiin? Sirkka Tattari SYKE Ari Laurén, Harri Koivusalo METLA Teemu Kokkonen TKK Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.9.-27.9. 2006 Mihin malleja

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi

Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi 20.3.2014 Keski-Suomen ELY-keskuksen vesienhoidon yhteistyöryhmä Turo Hjerppe SYKE Esityksen sisältö A. Mallit vesienhoitotyössä B. Hyötyjen arviointi

Lisätiedot

Peltokuivatuksen tarve

Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård, Siuntio 2.6.2014 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013

Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013 Laitteistojen asennus ja huolto Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013 Vartin verran mm. seuraavista Pienten valuma-alueiden taustaa Mitä mitataan Anturin valinta Paikan valinta Asennus Huolto

Lisätiedot

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi hankkeessa pienen valuma-alueen vedenlaatua

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Turku

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Turku Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen 11.11.2016, Ojitusisännöinti, Turku o Maatalous ja vesistöt o Kiintoaine ja ravinnekuormituksen muodostuminen o Kuormituksen hallinta o Peltotoimenpiteet o Kosteikot

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Kosteikot maatalouden valumavesien hallinnassa Markku Puustinen

Kosteikot maatalouden valumavesien hallinnassa Markku Puustinen Kosteikot maatalouden valumavesien hallinnassa Markku Puustinen 220.4. 2017 o Maatalous ja vesistöt o Kiintoaine ja ravinnekuormituksen muodostuminen o Kuormituksen hallinta o Peltotoimenpiteet o Kosteikot

Lisätiedot

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 21.4.2017 1 Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun seuranta hajakuormituksen arvioinnissa

Lisätiedot

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Oulussa Kuvat: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry

Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä Henri Virkkunen LUVY ry Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke Puolueetonta ja laadukasta jätevesineuvontaa Länsi-Uudenmaan haja-asutusalueilla

Lisätiedot

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy

Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi Ähtäri 15.3.2019 Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy Esisuunnitelman tavoite Suunnittelun ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa

Lisätiedot

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Miten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari

Miten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Miten eri maankäyttömuodot vaikuttavat vesistöihin? Sirkka Tattari, SYKE, 28.1.2016 Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Taustaa: Maankäytöstä ja muusta ihmistoiminnosta aiheutuu lähes aina ravinne-

Lisätiedot

Hulevedet ja biohiilen merkitys

Hulevedet ja biohiilen merkitys ViherTek-seminaari torstaina 14.11.2013 klo 9.30-15, Helsingin Messukeskus VIHERKATTOSEMINAARI III - STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN Hulevedet ja biohiilen merkitys Kirsi Kuoppamäki Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Sharpley, A. N., Daniel, T., Sims, T., Lemunyon, J., Stevens, R. & Parry, R. (2003). Agricultural Phosphorus and Eutrophication. Second Edition.

Sharpley, A. N., Daniel, T., Sims, T., Lemunyon, J., Stevens, R. & Parry, R. (2003). Agricultural Phosphorus and Eutrophication. Second Edition. Sharpley, A. N., Daniel, T., Sims, T., Lemunyon, J., Stevens, R. & Parry, R. (2003). Agricultural Phosphorus and Eutrophication. Second Edition. United states Department of Agriculture. Agricultural Research

Lisätiedot

Periodimenetelmä. Ainevirtaama. Paimionjoki t a 1. Arvioitu kiintoainepitoisuus (mg/l) Virtaama (m 3 /s) Virtaama Kiintoaine

Periodimenetelmä. Ainevirtaama. Paimionjoki t a 1. Arvioitu kiintoainepitoisuus (mg/l) Virtaama (m 3 /s) Virtaama Kiintoaine Virtaama (m 3 /s) Arvioitu kiintoainepitoisuus (mg/l) Periodimenetelmä 50 40 Virtaama Kiintoaine Paimionjoki 250 200 30 150 20 100 10 50 0 0 Ainevirtaama 37 400 t a 1 Virtaama (m 3 /s) Arvioitu kiintoainepitoisuus

Lisätiedot

Maatalouden ravinnekuormituksen vaihtelun arviointi jokivesissä

Maatalouden ravinnekuormituksen vaihtelun arviointi jokivesissä Maatalouden ravinnekuormituksen vaihtelun arviointi jokivesissä Petri Ekholm MaaMet-seminaari 9.5.2014 http://en.wikipedia.org/wiki/file:saint_isaac%27s_cathedral_in_spb.jpeg Sisältö Maatalous ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli

Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli RAE Ravinnehävikit euroiksi hankkeen infotilaisuus 02.12.2011 Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Iisalmen reitin fosforikuormitusmalli Iisalmen

Lisätiedot

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä Laura Hoikkala, Helena Soinne, Iida Autio, Eero Asmala, Janne Helin, Yufei Gu, Yihua Xiao,

Lisätiedot

VEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE

VEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE VEMALA paineiden arvioinnissa Markus Huttunen, SYKE 30.1.2019 Kuormitusten VEMALA mallinnus Kuormituslähteet Sijainti valuma-alueella Kuormituksen kulkeutuminen ja pidättyminen Vesimuodostumaan päätyvä

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus

Lisätiedot