Suomen kosteikkoselvitys

Transkriptio

1 Suomen kosteikkoselvitys Kati Berninger, Sirkka Tattari, Jari Koskiaho & Markku Puustinen Yhteistoiminnallisuus ja monivaikutteisuus esimerkkinä kosteikkojen rakentaminen Seminaari

2 Kosteikon mekanismit ja tehokkuus kosteikon puhdistusmekanismit pidätyskyky hoito

3 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen Tärkeä mekanismi, etenkin fosforia pidättyy, myös org, typpeä Liuenneen fosforin adsorptio Riippuu maaperän laadusta (Fe ja Al) ja kosteikkoon tulevan veden ominaisuuksista (P-tasapainotila) Taipumus heikentyä ajan myötä Denitrifikaatio eli nitraattitypen pelkistyminen kaasumaiseen muotoon Riippuu kosteikossa olevan orgaanisen aineksen määrästä, tulevan veden nitraattipitoisuudesta ja lämpötilasta Ei heikkene ajan myötä Biologinen ravinteiden kulutus Kasvillisuus, levät, mikrobiologinen kulutus, Sedimentaatio

4 Kosteikon ravinteiden pidätyskyky hyvä, kun: Pitkä viipymä myös tulvajaksoilla Kosteikon koko suhteessa yläpuoliseen valuma-alueeseen mitoitus Korkeat tulevan veden pitoisuudet Hydraulinen tehokkuus koko kosteikkoalan tehokas hyödyntäminen Ruokamultakerros poistetaan ennen rakentamista myös liuennutta fosforia poistuu

5 Hovin kosteikon tehokkuus Sameus 4000 Inflow 3000 Outflow 2000 Turbidity (FTU) Time Kiintoainepoistuma kosteikossa 1., 2. ja 3. mittausvuoden aikana 70, 57 ja 71%. Kok. fosforipoistumat vastaavasti 67, 53 ja 71%

6 Rantamo Seitteli, nitraattipitoisuus Salaojien kierrätys kosteikkoon! Ei huomioitu. Rakentamisvaiheen jälkeen (kasvillisuus heikosti kehittynyt), pidätyskyky heikohko. Syksy 2011, lähtevän veden konsentraatiot selvästi pienempiä.

7 Kosteikon hoito Tarkkailu: Suuri osa kosteikkoalueen hoidosta liittyy sen toimivuuden tarkkailuun. Tarkkailun kohteena ovat muun muassa kosteikkoon liittyvät patorakenteet, vesitilanne, lietteen määrä sekä alueen siisteys.. Reuna-alueiden niitto tai laidunnus. Niitto- ja raivausjäte kerätään alueelta aina pois. Syntynyt niittojäte voidaan hyödyntää rehuna tai esimerkiksi riistan ruokinnassa.

8 Kosteikkotuen toimivuus ja kehittämisvaihtoehtoja Suomen kosteikkotukijärjestelmä ja sen historiallinen kehitys Nykyisen kosteikkotuen vahvuuksia ja puutteita Kehittämisehdotuksia uuden ohjelmakauden suunnittelun tueksi

9 Kosteikkotuki Pääasiallisesti: Ei-tuotannollisten investointien tuki monivaikutteisten kosteikkojen perustamiseen Ympäristötuen erityistukisopimus (5 tai 10 vuotta) monivaikutteisen kosteikon hoito Lisäksi: Ympäristötuen erityistukisopimus luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen Pienten kosteikkojen tukeminen mahdollista Osana peruskuivatustukea peruskuivatuksen tai perkauksen yhteydessä

10 Tuen ja kosteikkotietämyksen historiallinen kehitys * = Sisältää suosituksia kosteikon mitoituksesta ja yläjuoksun valuma-alueen peltopinta-alasta

11 Saavutetaanko tavoite? Tilanne nyt. Tavoite: 1626 uutta kosteikkoa (-2014) Potentiaalisia paikkoja kosteikoille (arvio) rakentaminen pitkällä aikavälillä merkittävä lisävaikutus vesiensuojeluun

12 Tuen toteutuminen Myönteisiä ei-tuotannollisen investointituen päätöksiä vv kpl = 10 % tavoitteesta Erityisympäristötuen kosteikkojen hoitosopimuksia 291 kpl, 226 ha vuoden 2010 lopussa 38 % pinta-alatavoitteesta

13 Mahdollisuuksia Ei-tuotannollisten investointien tuki on tehnyt mahdolliseksi muutaman suuren kosteikon rakentamisen Kosteikkojen yleissuunnitelmat kokonaisvaltaisen tarkastelun väline Hankkeet ovat neuvonnalla ja kosteikkosuunnitelmien tekemisellä edistäneet kosteikkojen rakentamista. Jotkut hankkeet jopa rahoittavat kosteikkoja ja auttavat koko prosessin ajan. Esimerkkikosteikkoja on rakennettu ja niille on järjestetty vierailuja Eri alojen tutkijat tekevät aikaisempaa enemmän yhteistyötä: monivaikutteisen kosteikon käsite

14 Esteitä Tuen tiukat kriteerit jättävät monet mahdolliset kohteet tuen ulkopuolelle Tuen hakuprosessi kestää kauan ja vaihtelee suuresti alueittain Tuki on sidottu muuhun maataloustukeen Viljelijät pelkäävät kosteikon rakentamisessa tai hoidossa tapahtuvien virheiden vaikuttavan muihin tukiin Omien koneiden ja oman työn käytöstä ei saa korvausta Tuki maksetaan vasta hankkeen valmistuttua Maanomistajan rahat ovat kiinni hankkeessa pitkään

15 Mitä tästä opimme? Kosteikkotuki on tarpeellinen, mutta sitä pitää muuttaa

16 Ratkaisuvaihtoehtoja 1. Nykyisen kosteikkotuen pahimpien epäkohtien korjaaminen Kiinteä tukisumma, ei budjetin tekoa Suunnittelun taloudellinen riski pois viljelijöiltä Lyhyemmät hakemusten käsittelyajat 2. Kosteikkotuen hallinnoinnin ulkoistaminen Tarjouskilpailu organisaatioista, joka motivoisi rakentamaan kosteikkoja, neuvoisi käytännön asioissa ja myöntäisi tukia Kosteikkosuunnittelijoiden verkosto olisi valmis auttamaan koko prosessin ajan

17 Ratkaisuvaihtoehtoja Vaihtoehdoissa 1 ja 2 pitäisi lisäksi Helpottaa kosteikkotuen saamisen valintakriteereitä Tuki ulottaa myös pienille kosteikoille ja luonnon monimuotoisuuden vuoksi rakennettaville kosteikoille Tehdä usean kosteikon ketjun tukeminen mahdolliseksi vesiensuojelunäkökulmasta Voisi olla korkeampi tukitaso kohteille tai alueille, joiden vesiensuojelupotentiaali on erityisen suuri

18 Ratkaisuvaihtoehtoja 3. Kansallisesti vain yleiset raamit ja alueille suurempi vapaus päättää tuen kohdentamisesta Alueet priorisoivat kosteikkojen sijainnit kosteikkojen yleissuunnitelmien ja alueellisten vesienhoitosuunnitelmien perusteella Alueellisten erityispiirteiden huomioiminen mahdollista Alueelliset hallintoresurssit varmistettava

19 Ratkaisuvaihtoehtoja 4. Alueellisten kosteikkohankkeiden rahoittaminen alueellisten maaseudun kehittämisohjelmien rahoituksella Hankkeet edistäisivät ja rahoittaisivat kosteikkojen rakentamista Vaadittavan omarahoitusosuuden pitäisi olla nykyistä alhaisempi

20 Lopuksi Baltic Compass hankkeen raportti: Berninger, K., Koskiaho, J. & Tattari, S Constructed wetlands in Finnish agricultural environments: Balancing between effective water protection and multi-functionality. 29 p. Kiitos!