1. Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen opettajankoulutus turvattava

Transkriptio

1 SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 1(11) Valtiosihteeri Jari Partanen 1. Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen opettajankoulutus turvattava Savonlinnan kaupunki esittää, että vuoden 2016 tulossopimusneuvotteluissa tulee jatkaa valtakunnallista erityistehtävää, jonka perusteella Itä-Suomen yliopisto ylläpitää Savonlinnan kampusta. Kahden miljoonan euron tuen jatkaminen erityistehtävän hoitamiseen tulee varmistaa. Savonlinnan opettajankoulutus Savonlinnalla on pitkät perinteet erityisesti opettajankoulutuksessa ja tällä hetkellä opettajaksi opiskelevien perustutkinto-opiskelijoiden määrä on suurempi kuin Joensuussa. Lukuvuonna Savonlinnan kampuksella opiskelee lähes 850 opiskelijaa. Vuosittain otettavien uusien opiskelijoiden määrä on Savonlinnassa yhteensä 160 (luokanopettajat 60, lastentarhanopettajat 48, kotitaloustiede 32, käsityötiede 20). 1. Yhteiskunnalliset menetykset Jos nykyinen opettajakoulutusjärjestelmä ja verkko uhataan ajaa alas lyhytnäköisellä ajattelulla, samalla uhkana on, että yliopistot näin päättäessään toimivat julkistalouden kokonaisuuden näkökulmasta epäoptimaalisesti. Seurauksena on tyhjiä toimitiloja ja opiskelija-asuntoja, joista aiheutuu yhteiskunnalle noin 50 miljoonan euron vastuut, jotka koostuvat seuraavista eristä: Yliopistokampuksen tilojen alaskirjaus n. 15 milj. Savonlinnan opiskelija-asunnot Oy lainavastuut ja osakepääoma i. valtio n. 10 milj. ii. kaupunki n. 6.5 milj. Tyhjillään olevien kampuksen tilojen ja opiskelija-asuntojen ylläpitokustannukset tai vaihtoehtoisesti purkukustannukset n. 20 milj. 2. Tilainvestoinnit Savonlinnan kampuksen kohdalla merkittävin haaste toiminnan kehittämiselle on normaalikoulun peruskorjaustarve. Tämän ongelman ratkaisemiseksi ja ennen kaikkea opettajankoulutuksen kehittämiseksi on Savonlinnan kampuksella luotu seuraava ratkaisumalli, jolla saavutetaan merkittäviä säästöjä verrattuna kokonaistaloudellisesti erittäin kalliiseen toimintojen siirtoon Joensuuhun. Savonlinnan normaalikoulu sijoitetaan entisen Kansainvälisen viestinnän laitoksen (KVL) olemassa oleviin tiloihin muun opettajankoulutuksen välittömään yhteyteen ilman, että rakennetaan uutta lisätilaa. Vuonna 2009 laaditun ja 2015 päivitetyn kustannuslaskelman mukaan nykyisen normaalikoulun peruskorjaus olisi 11 M, kun entisen KVL:n rakennuksen muutostöiden (ilman lisärakentamista) hinnaksi koulukäyttöön arvioitiin 3 M. Merkittävä osa tästä investointikustannuksesta voidaan kattaa KVL:n alhaisemmalla vuokratasolla (n ), sillä normaalikoulun kiinteistön nykyiset vuokrakustannukset ovat ja KVL:n neliömäärä

2 SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 2(11) on vain 60% normaalikoulun nykyisestä vuokranmaksun kohteena olevasta koulurakennuksen pinta-alasta. Lyhyen aikavälin välitön säästö peruskorjausinvestoinnissa olisi tässä vaihtoehdossa n. 8 M. Normaalikoulun ja opettajakoulutuksen Savonlinnan toimintojen kokoaminen saman katon alle mahdollistaa savonlinnalaisen opettajankoulutuksen profiloimisen entistä selkeämmin vastaamaan uusien perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden määrittämiä tavoitteita (vahvat taito- ja taideaineet osana luokanopettajakoulutusta, hyvät mahdollisuudet kaksoiskelpoisuuden tuottavien tutkintojen opiskeluun). Yhtä lailla ratkaisu lisää koulutuksen vetovoimaisuutta: kun muissa yliopistoissa opettajaopiskelijat tapaavat peruskoulun oppilaita harjoittelussa vain noin 4 viikkoa vuodessa, tässä mallissa toimittaisiin yhteisissä tiloissa lähes 40 viikkoa vuodessa. Tutkimuskontekstina tämä olisi koko maailman mittakaavassa ainutlaatuinen ja lisäisi kampuksen kiinnostavuutta kansainvälisissäkin tutkimushankkeissa. Joensuussa ei ole valmiina riittäviä tiloja Savonlinnan toimintojen siirtämiselle. Pelkästään kotitalous- ja käsityötieteen opetuksen vaatimien, Savonlinnassa nyt valmiina olevien, tilojen rakentaminen Joensuuhun maksaisi reilut 4,5 miljoonaa euroa. Koko kampuksen toimintojen mahdollinen siirto edellyttäisi vähintään 15 miljoonan euron investointia uusiin tiloihin. Samaan aikaan Savonlinnaan jäisi valtiolle huomattava tyhjillään oleva kiinteistömassa. 3. Savonlinnan kampuksen tehokkuus ja vahva profilaatio Suomessa on alueellisesti riittävän laajalla opettajakoulutusverkolla pystytty turvaamaan pätevien luokanopettajien saatavuus myös maakuntien Suomessa. Samalla maakunnallisissa toimipisteissä on pystytty esimerkiksi Helsingin yliopiston opettajakoulutukseen verrattuna sekä nopeammin että kustannustehokkaammin kouluttamaan luokanopettajia omien alueidensa lisäksi myös pääkaupunkiseudulle. Esimerkiksi Savonlinnassa koulutus on tutkintojen yksikköhinnan avulla tarkasteltuna noin prosenttia edullisempaa kuin Helsingissä. Savonlinnan kampuksen ja kaupungin koko ovat osoittautuneet myös merkittäviksi positiivisiksi tekijöiksi. Kaikki opettajaksi pyrkivät nuoret, erityisesti maaseutupaikkakunnilta tulevat, eivät halua opiskella isoissa yliopistokaupungeissa. Kaiken opettajankoulutuksen keskittäminen isoille kampuksille olisi koulutusrakenteen yksipuolistamista ja kansallisella tasolla ison riskin ottamista. Myös jatkossa maaseudulle tarvitaan peruskoulun opettajia. Yliopistokoulutus on luonteeltaan valtakunnallista. Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampus ei kouluta opettajia Savonlinnaan vaan koko Suomen tarpeisiin. Savonlinnaan rekrytoidaan runsaasti opiskelijoita mm. pääkaupunkiseudulta, Uudeltamaalta, Kymenlaaksosta, Etelä-Savosta, Kuopion seudulta ja Pohjois- Suomesta. Savonlinnassa valmistuneista opettajista erittäin suuri osa myös palaa omille kotiseuduilleen. Luokanopettajakoulutus on suosittua, vaikka hakijamäärä ei olekaan valtakunnallisessa vertailussa kärkipäässä. Oleellista on, että ensisijaistenkin hakijoiden määrä on moninkertainen verrattuna aloituspaikkoihin eli parempi kuin Itä-Suomen yliopiston koulutusaloilla keskimäärin. Rekrytointialue supistuisi ja yhteenlaskettu hakijamäärä pienenisi, jos Joensuun ja Savonlinnan opettajankoulutukset keskitettäisiin yhdelle kampukselle. Suomessa ei missään muualla kouluteta yhtä laaja-alaisesti eri opettajia (lastentarhan-, luokan- ja aineenopettajat) samassa yksikössä siten, että jo opiskeluvaiheessa eri koulutuksissa olevat opiskelevat läheisessä yhteistyössä samoilla opintojaksoilla. Savonlinna on valtakunnallisesti johtava yhtenäisen peruskoulun opettajien kouluttaja. Noin 1/3 valmistuvista maistereista on saanut kaksoiskelpoisuuden sekä luokan- että aineenopettajan tehtäviin. Aineenopettajakelpoisuuden tuottavana pitkänä sivuaineena Savonlinnassa voi opiskella teknistä ja tekstiilityötä, kotitaloustiedettä, musiikkia, terveystietoa avoimen yliopiston kautta ja aineenopettajakoulutusten opiskelijoille on tarjolla luokanopettajan kelpoisuuden tuottavat monialaiset opinnot. Perusopintotasoisia sivuaineita ovat kuvataide, liikunta, erityispedagogiikka, integroitu taito- ja taidekasvatus ja alkukasvatus. Kaksoiskelpoisuuden saaneiden määrä on korkeimpia vertailtaessa eri opettajankoulutusyksiköitä. Merkittävää on myös se, että aineenopettajia valmistuu erityisesti niissä perusasteen oppiaineissa, joiden tuntimäärät eivät yläkoulussa ole riittäneet harvaan asutulla seudulla viran perustamiseen (tekstiilityö, tekninen työ, kotitalous, musiikki). Taito- ja taitoaineiden profilaatiota on Savonlinnassa vahvistettu määrätietoisesti.

3 SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 3(11) 4. Aluetaloudelliset menetykset olisivat valtavat Opettajankoulutusyksiköllä on Savonlinnan kaupungille erittäin suuri aluetaloudellinen vaikutus. Savonlinnan kaupunki on menettänyt viimeisen viidentoista vuoden aikana yli 300 valtion työpaikkaa. Savonlinnan kaupungin tuloveroprosentti on nousemassa vuonna 2016 jo 22,5 % ja samalla kaupungissa on Suomen vanhimpiin kuuluva väestö, joten veroprosentin nousupaine on olemassa jatkossakin. - Savonlinna ympäristöineen on jo osana yliopistojen rakenteellista kehittämistä menettänyt KVL:n, jossa oli n. 40 työntekijää ja yhteensä noin 360 opiskelijaa. Mikäli opettajankoulutusta tämän lisäksi Savonlinnasta vähennetään tai kokonaan lopetetaan, ovat seurausvaikutukset tämän kokoisen kaupungin kannalta katastrofaaliset. Työttömyys on noin 16 prosenttiyksikköä tukitoimenpiteet huomioiden n. 23 %. - Laskelma ja kuvaus kampuksen merkityksestä: koko kampuksen hlöstö välilliset työpaikat Yht. Työpaikat n. 100 n. 250 n. 350 Verotulot n. 0,66 M n. 0,94 M n. 1,6 M Kulutus n. 2,9 M n. 9,2 M n. 12,1 M - Kaupungista muuttaisi pois n. 850 opiskelijaa. Paitsi kaupungin yleiseen ilmapiiriin, tämä vaikuttaisi voimakkaasti asuntotilanteeseen julkisilla ja yksityisillä markkinoilla. Noin 40 % kampuksen opiskelijoista on Savonlinnan Opiskelija-asunnot Oy:n (SAO) asiakkaana. SAO:lla on tällä hetkellä 1132 asuntopaikkaa. Opiskelija-asuntojen käyttöaste on jo tällä hetkellä alhainen n. 78%. Opiskelulukukaudella asunnon Savonlinnasta saa jokainen opiskelija. Suuri osa asunnoista sijaitsee lähellä OKL:ää. 5. Alueellinen sitoutuminen Viimeisen kymmenen vuoden aikana alue on panostanut Itä-Suomen yliopistoon yli 10 miljoonaa euroa. Savonlinnan kaupunki ja Etelä-Savon maakunta ovat olleet voimakkaasti panostamassa ja kehittämässä opettajankoulutusta. Viime vuosina yksikön taide- ja taitoaineiden profilaatiota on vahvistettu rahoittamalla mm. taito- ja taideainepainotteisia professuurihankkeita n eurolla vuosittain. Näiden avulla on merkittävästi onnistuttu parantamaan yksikön vetovoimaa hakijoiden määrillä mitattuna. 2. Luonnonvarakeskuksen Savonlinnan toimipaikan toimintaedellytykset turvattava Savonlinnan kaupunki ei hyväksy Punkaharjun toimipisteen alasajoa pelkäksi materiaalinkeräysyksiköksi vaan vaatii että se linjataan strategiseksi yksiköksi, jota kehitetään ja vahvistetaan. Valtion toimenpiteet ovat heikentäneet Savonlinnan asemaa merkittävästi Savonlinnan kaltaiset aluekeskuskaupungit ovat joutuneet väliinputoajan asemaan valtion työpaikkojen uudelleenorganisoinnissa ja alueellistamisessa. Savonlinnan kaupunki onkin menettänyt viimeisten 15 vuoden aikana n. 300 valtion työpaikkaa. Viimeisimpänä oli ison kansainvälisen viestinnän laitoksen siirto Joensuuhun ja puolustusvoimien varikkoalueen toimintojen siirto Mikkeliin. Samoin peruspalveluministerin syksyllä 2014 päättämä päivystysasetus käytännössä lakkauttaa Savonlinnasta synnytystoiminnan sekä ympärivuorokautisen päivystystoiminnan, joka heikentää väestön palvelutasoa, vie työpaikkoja alueelta ja nostaa kustannuksia.

4 SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 4(11) Savonlinnan metsäklusteri Savonlinnassa on vahva metsäklusteri, joka muodostuu yrityksistä, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioista sekä valtion toiminnoista. Savonlinnassa on Suomen suurin mekaanisen metsäteollisuuden keskittymä sekä merkittävä metsä-teknologiateollisuuden keskittymä. Savonlinnassa on metsäntutkimuslaitoksen lisäksi mm. metsähallituksen toimipiste, metsämuseo Lusto, Mikkelin ammattikorkeakoulun kuitulaboratorio sekä yritysten puunhankintaan liittyviä yrityksiä. MAMK:in Elektroniikan 3K-tehdas kehittää metsäsektorille korkean teknologian erikoissovelluksia yhteistyössä Luken kanssa. Savonlinnan vahvat metsäklusterin yritykset ja erikoistuneet TKI-toimijat ovat tärkeä osa Suomen ja Euroopan biotalouden osaamisverkostoa. Luken Savonlinnan toimipaikka Punkaharjun Luken toimipisteellä on töissä yhteensä 25 henkilöä, joista tutkijoita 10, teknistä henkilöstöä 5, tutkimusta avustavia henkilöitä 5, laboratoriohenkilöstöä 4 ja toimistohenkilöstöä 1. Lisäksi toimipaikassa on työskennellyt vuosittain 3-4 korkeakouluharjoittelijaa. Yksikkö toimii prosessiorganisaation osana ja sen laskennallinen yksikkökohtainen budjetti on lähes 2 miljoonaa euroa vuodessa. Yksikkö hankkii useita palveluja ja tarvikkeita talousalueen toimijoilta. Näitä ovat muun muassa hakelämmitys, kiinteistöhuolto, vartiointi, siivous, työterveyspalvelut, kuljetukset, alihankinnat sekä lisäksi ravintola- ja majoituspalvelut. Punkaharjun toimipiste on Luken ainoa toimipaikka, joka on laajan ja monipuolisen tutkimusmetsäalueen välittömässä läheisyydessä. Yksikössä on korkeatasoinen laboratorio, välineistö ja osaaminen tutkimusmetsän tehokkaaseen hyödyntämiseen. Punkaharjun tutkimusmetsä edustaa yksin koko pohjoista havumetsävyöhykettä Euroopan kattavassa seitsemän tutkimusmetsäalueen verkostossa (Intensive Study Sites). Kyseinen status sekä Euroopan unionin rahoittamaan Trees4Future -toimipaikkaverkkoon kuuluminen tuo Metlan toimipisteelle eurooppalaisia vierailevia tutkijoita ja opintonsa äskettäin lopettaneita ulkomaalaisia harjoittelijoita (vuosittain 3-5 henkilöä) sekä kotimaisia korkea- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita. Punkaharjun toimipisteen rooli strategisena toimipaikkana Punkaharjun toimipistettä on perusteltua kehittää strategisena toimipaikkana, koska toimipisteellä on useita kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä vahvuuksia. 1. Kasvullinen lisäys Solukkolisättävien havupuuaineistojen tutkimus ja tuotanto Suomessa on keskitetty Punkaharjulle, jossa on tähän sekä osaaminen että EU-tason tilat. Lisäksi laboratorion sijainti keskellä kloonikokoelmia ja kenttäkokeita tuo linjojen tuotannolle synergiaetua, ja on edellytys osalle alan tutkimustoiminnasta. Solukkolinjoja tuotetaan ja säilötään syväjäädytettyinä jalostusohjelman huippupuiden risteytyksistä; samoin viherrakentamiseen soveltuvista havupuiden erikoismuodoista. Etelä-Savon maakunta on EU-ohjelmarahoituksella tukenut merkittävästi Metlan Punkaharjun yksikön profiloitumista metsien kasvullisen lisäyksen ja alan biotekniikan tutkimukseen. Yksikössä onkin jo olemassa valmiit ja kansain-välisestikin tunnustetut puitteet uuden Luonnonvarakeskuksen korostamaan profiloituneeseen toimintaan sekä erikoistuneet korkeatasoiset tutkimusympäristöt, joiden siirtäminen muihin toimipisteisiin ei ole toiminnallis-taloudellisesti perusteltua. Savonlinnaan (Punkaharjulle) on aluehankevaroilla toteutettu puiden kasvullisessa lisäyksessä hyödynnettävän solukkoviljelyn ja syväjäädytyssäilytyksen eli kryopreservaation tarpeisiin rakennettu kansainvälistä tasoa oleva erikoislaboratorio oheistiloineen. Aluerahoituksella yhdessä MMM:n rahoituksen kanssa toimipaikkaan on myös perustettu kuusen erikoismuotojen lisäystarha. Punkaharjulla ollaan Euroopan edelläkävijöitä havupuiden solukkolisäyksessä. Missään muualla Lukessa ei tehdä samaa tutkimusta, eli mitään päällekkäisyyttä ei ole olemassa, toisin kuin esim. jossain epäorgaanisen tai orgaanisen analytiikan puolella. Jos haetaan synergiaetuja saman alan tekemisten kesken, niin Punkaharjun toiminnot pitäisi siirtää Ruotsiin, Kanadaan tai Ranskaan.

5 SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 5(11) 2. Geenitekniikan lautakunnan hyväksymä infrastruktuuri Punkaharjulla on Luken ainoa Geenitekniikan lautakunnan hyväksymä gm-kasvien kasvatukseen tarkoitettu erikoiskasvihuone, sekä vastaavaan tutkimukseen soveltuvat laboratorio- ja karistamotilat. Nämä infrastruktuurit mahdollistavat monipuolisen, Luken strategiaa tukevan tutkimuksen tekemisen myös muilla kasveilla kuin metsäpuilla. Rahalla tutkimusinfrat saa tietenkin rakennettua uusiksi muualle, mutta toimenpiteissähän kyse pitäisi olla säästöjen hakemisesta. Mahdollisissa henkilöstön pakkosiirroissa on se hyvin todennäköinen riski, etteivät varsinkaan kokeneet erityisosaajat siirry, jolloin alan tutkimuksen rakentaminen uuteen paikkaan voi olla käytännössä paitsi kallista - myös osaamisen puuttuessa liki mahdotonta. Laboratoriotilojen ja gmfasiliteettien uudelleenrakentamisen kulujen on arvioitu olevan 3,5-4,6 milj.. 3. Syväjäädytys ja toiminnan laajentamismahdollisuudet Syväjäädytystä (kryopreservaatio) sovelletaan Punkaharjulla metsäpuiden solukkolinjojen ja geenivaratyön kannalta tärkeiden puuyksilöiden pitkäaikaiseen säilyttämiseen. Luken toimipaikkaratkaisun mukaan Laukaan toimipaikan puutarhatalouteen liittyvät tehtävät on tarkoitus pääosin ulkoistaa. Luken toiminnaksi mahdollisesti jääviä puutarhakasvien kryopreservaatiotutkimuksen ja viranomaistehtäviä voisi jatkossa hyvin toteuttaa olemassa olevan, EU-tason tutkimusinfrastruktuurin puolesta Punkaharjulla. Punkaharjulla on myös vahvaa kryopreservaation osaamista, mikä tarjoaisi synergiaetua. Samoin kannattaisi miettiä aineistojen back up- varastointia, eli tärkeimpien syväjäädytettyjen aineistojen säilytystä kahdessa eri paikassa. Tässä kryopreservaatiolaitteistoja - ja infroja voitaisiin jakaa myös kala-aineistoihin keskittyneiden toimipaikkojen, esim. Enonkosken kanssa. 4. Kuitulaboratorio yhteistyö ja yritysyhteistyö Savonlinnassa toimiva Mikkelin ammattikorkeakoulun Kuitulaboratorio on voimakkaassa kasvun ja kehityksen nosteessa. Rakenteilla olevasta laajennuksesta, Kuitulaboratorio 3 Lignum biotuotelaboratorio ja kehityskeskus, tulee biotuotteiden maailmanluokan laboratorio ja kehitysympäristö. Biotalousalan merkittävänä toimijana Luken tulisi olla entistä läheisemmässä vuorovaikutuksessa Kuitulaboratorion ja alan yritysten kanssa. Etelä-Savossa toimii useita yrityksiä, jotka ovat mukana Punkaharjun toimipaikan tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Näitä ovat mm. puiden kasvulliseen lisäykseen (sekä metsänviljelyaineistot että erikoismuodot) liittyen Suomen suurin solukkolisättyjen puiden tuottaja Taimityllilä Oy, sekä isot metsätaimitarhat UPM Metsä Joroinen ja Partaharjun puutarha. Yritysyhteistyössä on edelleen kehittämisen mahdollisuuksia, ja meneillään olevien hankkeiden pohjalta voisi olla mahdollista mm. suunnitella asiakaslähtöistä testaus-, opetus- ja pilointialustaa yritysyhteistyöhön ja uuden teknologian kehittämiseen ja tietotaidon siirtoon käytännön toimijoille. 5. Venäjä-yhteys ja ENI-rahoitusmahdolisuudet Savonlinnan sijainti Kaakkois-Suomen ENI-ohjelma-alueella ja alueen useat yhteistyösopimukset Pietarilaisten yliopistojen (metsäyliopisto, polytekninen yliopisto, polymeeriyliopisto) kanssa tarjoavat killpailukykyiset yliopistoyhteydet tieteelliselle ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaan tutkimukseen. Venäjän ja Kaakkois-Suomen kanssa tehtävän rajayhteistyön ja uuden ENI-ohjelman 102 miljoonan euron rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseksi Punkaharjun yksikkö on uuden luonnonvarakeskuksen näkökulmasta nostettavissa strategiseksi merkittäväksi yksiköksi. Alueellinen yhteistyö ja rahoitus ovat merkittävä lisäarvo Metsäbiomassan uudet tuotteet ja tuotantoprosessit on keskeinen kehittämisen painopiste Etelä- Savon maakuntaohjelmassa ja älykkään erikoistumisen strategiassa. Tämä kärkiala korostuu myös EU-ohjelman toimeenpanossa maakunnassa, joten Punkaharjun yksiköllä on erinomaiset mahdollisuudet saada kehittämishankkeilleen rahoitusta myös EU:n rakennerahastoista.

6 SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 6(11) Alueen tällä hetkellä rahoittamat hankkeet 1. Forest biotech puubiomassan tuotannon tehostaminen korkean teknologian tuella, alan teknologiat ja palvelutuotteet, kansainvälistäminen; Kuusen kasvullinen lisäys, EAKR-hanke ( , ulkopuolinen rahoitus 70%, yhteistyö-kumppaneina MAMK, UPM, SweTree Techologies Ab) 2. Puun fenotyypin uudet ja tehokkaat mittaustekniikat (Luken tutkimusohjelmien täydentäminen alueellisella TKI-rahoituksella): Männyn sydänpuun uuteaineiden tehokas mittaus ainespuun jalostuksen tueksi (TUIKEPUU), EAKR-hanke ( , ulkopuolinen rahoitus 80%, yhteistyökumppani MAMK) 3. Metsä oppimisympäristönä Etelä-Savo yhteisöllisenä metsätiedon avaajana ( ). Itä- Suomen yliopiston koordinoima EAKR-hanke, jossa Luke Punkaharju osatoteuttajana. Yhteistoimintahanke (UEF, Luke ja Suomen Metsäkeskus, yhteistyössä Luston ja Metsähallituksen kanssa) vahvistaa alueella olevaa metsäalan osaamista ja jakaa tietoa openmetsä-portaalin kautta maailmalle. Hankkeen kokonaisrahoitus , josta Luken osuus Metsähallituksen ja museoviraston toimintoja Savonlinnaan Alueellistamista voitaisiin tehdä jo Savonlinnassa sijaitseviin toimintoihin metsähallituksen ja museoviraston toimipisteisiin siirtämällä eläköitymisen myötä vapautuvia tehtäviä Savonlinnaan. Samoin museoviraston aluetoimipisteen sijoittamisen toimeenpanoa tulee edistää Savonlinnaan löyhentämällä valtion tuottavuusohjelmaa. Savonlinnaan voisi siirtää lisää museoviraston toimintoja, koska kaupungissa on vahva ja monipuolinen museo- ja matkailualan klusteri, joka voisi kehittää museotoimialaa matkailuelinkeinon näkökulmasta. Savonlinnassa on yliopiston matkailulaitos sekä vahva matkailualan ammattikorkeakoulutusyksikkö sekä ammattikoulutus. Samoin Savonlinnassa on museoviraston yksikkö, maakuntamuseo, metsämuseo Lusto, ja lukuisia muita museoita. Savonlinnan kaupunki esittää myös metsähallituksen toimintojen alueellistamista Savonlinnaan. Perusteena on Savonlinnassa oleva vahva metsäklusterikokonaisuus, jota edustavat mm.: a. metsäalan hallinto-, kehittämis-, museo- ja tutkimustoimintojen sijainti Savonlinnan alueella mm. metsähallituksen, metsäkeskuksen, metsämuseon ja luonnonvarakeskuksen toimipisteissä b. vahvistuva ja investoiva metsäalan yrityskeskittymä mm. Suomen suurin mekaanisen metsäteollisuuden keskittymä yhdessä UPM:n ja Metsä Woodin tehtaassa sekä paperi- ja selluloosateollisuudelle koneita ja laitteita valmistava Andritz vetoinen teknologiayrityskeskittymä c. metsäalan kuitu- energia ja elinkaariosaaminen Savonlinnan kuitulaboratoriossa d. kehittyvä metsä- ja bioenergia ala ammattikoulutuksen painopistealueena 4. Savonlinnan liikenneyhteyksien kehittäminen 4.1 Savonlinna-Parikkala juna- ja linja-autoliikenteen vähentämisestä tulee luopua Savonlinnan kaupunki esittää, että Savonlinna-Parikkala välillä lakkautetut junavuorot sisällytetään valtion hankkimaan ostoliikenteeseen ja lisäksi linja-autoliikenteen osalta otetaan käyttöön ns. yleinen sääntö, jonka perusteella tukea voidaan ohjata myös markkinaehtoiseen liikenteeseen. 1. Lakkautukset ovat kohtuuttomia Savonlinnan seudulle VR on päättänyt, että Parikkalasta Savonlinnaan klo (ma-la), klo (ma-su) lähtevät vuorot poistuvat. Myös Savonlinnasta Parikkalaan klo (ma-la), klo (la) ja klo (ma-pe,su) Muutokset tulivat voimaan aikataulukauden vaihtuessa 25. lokakuuta. ELY-keskuksen vastuulla olleita linja-

7 SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 7(11) autovuoroja on päättynyt ja päättymässä Savonlinnan seutukuntien ja etenkin Savonlinna-Punkaharju- Parikkala väliltä. Päättyvät vuorot ja vuorotarjonnan heikentymisen vaikutukset Savonlinna-Parikkala välillä ovat seuraavat: Vuonna 2015 päättyneet vuorot: Parikkala 6.25-Punkaharju 6.55-Savonlinna 7.50 (M-P kesäaikana) päättynyt vuorolla kulki Punkaharjulta Savonlinnassa työssäkäyviä Savonlinna Punkaharju Parikkala (M-P kesäaikana) päättynyt paluuvuoro työssäkäyville Savonlinna 7.10 Punkaharju 7.55 Imatra 9.55 (M-P koulupäivinä ja kesäaikana) päättynyt vuorossa kulki Luonnonvarakeskuksen, Kruunupuiston ja Itä-Karjalan kansanopiston työntekijöitä Punkaharjulle vuoro olisi ollut erittäin tarpeellinen työssäkäyville Imatra Punkaharju Savonlinna (M-P koulupäivinä ja kesäaikana) päättynyt vuorossa kulki mm. Luonnonvarakeskuksen, Kruunupuiston ja Itä-Karjalan kansanopiston työntekijöitä ja opiskelijoita vuoro olisi ollut erittäin tarpeellinen työssäkäyville Savonlinnan kaupunki korostaa, että raideliikenteen vähentäminen ei voi jatkua nykyisen kaltaisilla esityksillä. Tällä hetkellä vaarassa olevan Savonlinna-Huutokoski yhteyden mahdollinen katkeaminen ja Savonlinna-Parikkala junavuorojen vähentäminen synnyttäsi seutukunnalle sellaisen julkisen liikennetarjonnan vähentymisen, joka olisi paitsi paikallisen elinkeinoelämän myös valtakunnallisten kulttuuritapahtumien ja koulutuslaitosten (yliopisto 850, ammattikorkeakoulu 500, ammattiopisto 2000, taidelukio 300 opiskelijaa) elinvoimaisuuden kannalta kestämätön. 2. Työmatkaliikenne vaikeutuu merkittävästi Raideliikenteen aamu- ja iltavuorojen supistukset vaikuttaisivat erityisen voimakkaasti niihin matkustajiin, jotka käyttävät junayhteyksiä säännöllisesti oman kaupungin ulkopuolelle suuntautuvaan työmatkaliikenteeseensä. Samoin alueellisesti laajan kaupungin sisäinen henkilöliikenne eri kaupunginosien välillä vaikeutuisi merkittävästi kaikkien kuntalaisten osalta. Ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, että poikkeuksellisen saaristoisen alueen julkista liikennetarjontaa vähennetään toistuvilla supistamis- ja lakkauttamispäätöksillä ja samanaikaisesti, vastoin kaikkia liikenne- ja ilmastopoliittisia linjauksia, väestö pakotetaan ympäristöä kuluttavaan ja kalliiseen yksityisautoiluun. Punkaharjun alueella on merkittävä työpaikkakeskittymä (mm. Metsä-Wood n. 500 ja Kruunupuisto yli 100 työntekijää) Junayhteyksien supistaminen tuottaisi työmatkaliikenteen ohella hankaluuksia myös vanhuksille, liikuntarajoitteisille henkilöille ja lapsiperheille. Ikääntyvien henkilöiden osuus Savonlinnan väestöstä on kasvanut jatkuvasti ja tämä pitäisi ottaa huomioon päätöksiä tehdessä. Ikääntyvät henkilöt käyttävät varmasti joukkoliikenteen palveluja mielellään, jos matkustusta ei koeta hankalaksi. Savonlinna on myös matkailukaupunki. Joukkoliikenteen palveluja ei saisi huonontaa, jos matkailijoiden määrää halutaan lisätä. Savonlinnassa on meneillään noin 250 miljoonan euron matkailuinvestoinnit. 3. Markkinaehtoinen liikenne ei ratkaise ongelmia Savonlinnan seudulla Tällä alueella liikennettä ei synny markkinaehtoisesti ilman, että markkinaehtoiseen liikenteeseen saadaan ohjattua julkista tukea. Seutu- ja lähiliikenne on maaseutumaista ja matkustajamäärät ovat vähäisiä verrattuna kaupunkiliikenteen määriin.

8 SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 8(11) Liikennöitsijöille on mahdollista maksaa markkinaehtoisessa liikenteessä asiakashintaan pohjautuvaa nousukorvausta (kausi- tai seutulipulla tehdystä yhdestä matkasta liikennöitsijälle maksettava korvaus). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että liikennöitsijät kelpuuttaisivat reittiliikenneluvalla ajettavassa markkinaehtoisessa liikenteessä edulliset lipputuotteet minimihintaisella nousukorvauksella, joka on vain noin puolet matkan oikeasta tuotantokustannuksesta. Liikennöitsijöiden mielestä korvaus pitäisi olla puolta suurempi kuin se tällä hetkellä on. Tämä heikentää liikennöitsijöiden mahdollisuutta liikennöidä kannattavasti reittiliikenneluvalla. Savonlinnan kaupungin EU:n palveluasetussopimuksen (PSA) mukaisesti järjestetyssä liikenteessä ovat käytössä edulliset kaupunki-, nuoriso- ja seutuliput. Kaupunki tukee lipputuotteita toteutuneen matkustuksen mukaan. Savonlinnan kaupungin hankalasta tilanteesta markkinaehtoisen liikenteen toteutumisen osalta voidaan ottaa esimerkiksi päättyvä Kerimäki-Savonlinna välinen PSA ostosopimusliikenne. Liikenteessä matkustetaan pääsääntöisesti seutulipulla. Kaupungin kannalta paras vaihtoehto olisi, että liikenne hoidettaisiin sopimuksen päätyttyä kokonaan, tai osin markkinaehtoisesti. Tämä edellyttää yleisen säännön käyttöönottoa, mikä sallii julkisen tuen ohjautuvuuden markkinaehtoiseen liikenteeseen ja edullisten lipputuotteiden säilymisen. Liikennöitsijät ottivat yhteyttä Savonlinnan kaupungin logistiikkapalveluyksikköön. Heidän mukaansa reittiliikennelupia olisi tulossa mm. Kerimäen ja Savonlinnan väliseen liikenteeseen, jos liikenteeseen saataisiin ohjattua julkista tukea. Liikennöitsijät ovat ilmoittaneet, että he tekevät päätöksen reittiliikennelupien hakemisesta marras-joulukuun aikana. Ensin he odottavat päätöstä julkisen tuen mahdollisuudesta. Savonlinnan kaupunki toivoo, että liikenne- ja viestintäministeriö ottaa pikaisesti käsiteltäväkseen yleisen säännön käyttöönoton. Markkinaehtoisen liikenteen järjestymisessä on alueellisia eroja. Toteutuessaan markkinaehtoinen liikenne hillitsee kuntien ja valtion ostoliikennekustannuksia, kun ostettavan liikenteen määrä vähentyy. Toimenpide voi myös pelastaa useita maaseudun ja kuntien välisiä päättyviä vuoroja. Lisäksi matkustajilla säilyvät edulliset lipputuotteet käytössä. 4.2 Savonlinnan rinnakkaisväylähankkeen saattaminen loppuun Savonlinnan kaupunki esittää. että syväväylän siirto Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen toteutetaan kokonaisena hankkeena. Hankkeeseen sisällytetään myös rautatiesillan uudistamisen vaatima 12 miljoonan euron rahoitusosuus. 1. Savonlinnan tiejärjestelyt on kokonaisuus Valtiovarainvaliokunta on todennut budjettimietinnössään jo vuonna 2012 seuraavaa: Valiokunta pitää hallitusohjelman mukaisesti tärkeänä vaalikauden alussa kesken olleiden hankkeiden loppuun saattamista. Myös Savonlinnan keskustan 3. vaiheen toteuttamisesta on huolehdittava. Laitaatsalmen tie-, rata- ja syväväyläjärjestelyt sisältyvät liikennepoliittisen selonteon mukaiseen Savonlinna -hankkeeseen, jonka toteuttamisajankohdaksi esitettiin vuosia Hankkeen aikaisemmista vaiheista säästyi noin 30 miljoonaa euroa. Savonlinna -hanke sisältää: Kyrönsalmen 2. sillan rakentamisen, joka on valmistunut, Laitaatsalmi Ruislahti-väli ja Pääskylahden ratapihan rakentaminen, jotka ovat valmistuneet. Lisäksi hankkeeseen kuuluu syväväylän siirto, jonka urakkakilpailutus on tehty. Hankkeeseen sisältyvään rautatiesillan rakentamiseen tarvittava 12 miljoonan euron rahoitus kuitenkin puuttuu. 2. Teollisuudentarpeet ja henkilöliikenteen käynnistämismahdollisuudet UPM:n laajentunut teollisuusalue sekä mahdollinen bioöljytehdasinvestointi nostavat rekkaliikenteen määrän yli matkaan. Investointien toteutumisen näkökulmasta on keskeistä, että liikenne ei enää tulevaisuudessa ruuhkaudu siltojen nostamisen seurauksena. Myös raideliikenteen sujuvuuden varmistaminen on tärkeää. Savonlinnassa sijaitsee Suomen suurin mekaanisen metsäteollisuuden keskittymä, jossa UPM Kymmenen lisäksi toimii merkittäviä investointeja tuotantoonsa tehnyt Metsä Wood, vaneri- ja kertopuutehtaat. Näiden toimijoiden tarpeisiin on kunnostettu 42 miljoonalla eurolla Savonlinna-

9 SAVONLINNAN KAUPUNKI MUISTIO 9(11) Pieksämäki ratayhteys. Tällä hetkellä ratayhteyden käyttö on liian vähäistä. Vuosina kyseisellä rataosuudella liikennöi 372 tavarajunaa. Radan vähäisen käytön kohdalla tehtävä johtopäätös on kuitenkin väärä, mikäli valtakunnallinen poikittaisrata katkaistaan Laitaatsalmen kohdalta. VR:n hinnoittelupolitiikkaa muuttamalla ja sähköistämällä Parikkala-Pieksämäki yhteys on mahdollista ja järkevää lisätä rautatiekuljetuksia siirtämällä maantiekuljetuksia kiskoille. 4.3 Esitys henkilöjunaliikenne kokeilusta Savonlinna-Pieksämäki Esitämme henkilöjunaliikenteen käynnistämistä välillä Savonlinna-Pieksämäki kolmella edestakaisella vuorolla päivässä siten, että Pieksämäeltä saadaan vaihtoyhteydet Helsingin, Tampereen, Kuopion ja Joensuun suuntien kaukojuniin. 1. Yhteydet länteen lisäisivät elinvoimaa Nopeat Itäradat neuvottelukunta on yhdessä Etelä-Savon maakuntaliiton, Savonlinnan ja Pieksämäen kaupunkien sekä Joroisten, Rantasalmen, Punkaharjun ja Parikkalan kuntien kanssa selvittänyt henkilöjunaliikenteen uudelleen käynnistämisen edellytyksiä välillä Pieksämäki-Savonlinna. Liikennöinnin käynnistämiselle on olemassa vahvat perustelut. Yhteydet länteen ja pohjoiseen ovat tällä hetkellä puutteelliset Savonlinnasta ja laajemminkin uuden liikenteen vaikutusalueelta. Uusi yhteys parantaisi Savonlinnan seudun saavutettavuutta sekä parantaisi alueen elinvoimaisuutta. Yhteys tukee Savonlinnan kehittymistä opiskelukaupunkina ja koko seudun kehittymistä matkailualueena. Liikennöinnin aloittamisen myötä syntyy myös uusi henkilöliikenteen yhteys Savon ja Karjalan ratojen välille, mikä toisi uusia mahdollisuuksia mm. matkailun kehittämiseen. Savon ja Karjalan ratojen välinen yhteys avaa uuden poikittaisyhteyden Venäjältä tulevalle matkailulle koko maan rataverkolle. Pieksämäki- Savonlinna-Parikkala välin merkitys tulee kasvamaan Parikkalan rajanylityspaikan kehittymisen myötä. 2. Matkustajapotentiaali on hyvää tasoa Arvioitu matkustajamäärä, matkustajaa vuodessa liikenteen vakiinnuttua, on muihin tuettuihin junaliikenneyhteyksiin lähellä keskimääräistä. Myös matkustajaa kohti arvioitu tuen määrä (n. 17 /matka) on keskitasoa verrattuna muihin tuettuihin yhteysväleihin.liikennöinti esitetään aloitettavaksi sinisillä vaunuilla, mutta se voidaan myöhemmin vaihtaa kiskobussikalustoon, kun sellaista vapautuu muilta rataosilta. 3. Investoinnit on jo pääosin tehty Henkilöliikenne lakkautettiin huonokuntoisella Pieksämäki Savonlinna-rataosalla keväällä 1988 ja rata jäi tuolloin pelkästään tavaraliikenteen käyttöön. Rataosuutta parannettiin Huutokosken ja Savonlinnan välillä vuonna Kunnostusten myötä radan kunto mahdollistaisikin henkilöjunaliikenteen käynnistämisen, mikä olisi tehdyn ratainvestoinnin hyödyntämisen sekä laajemmin ilmastonmuutoksen hillintää korostavan raideliikenteen suosimisen kannalta järkevää. Yhteysvälillä Pieksämäki-Savonlinna tarvittavien liikenneturvallisuustoimien (taulukko alla) ja asemien toteuttamiseksi tarvitaan 1,74 M. Tasoristeyksien ja kulunvalvonnan kehittäminen mahdollistaa rataosan suurimman sallitun nopeuden nostamisen henkilöliikenteessä 120 km/h nykyisestä 80 km/h. Asemainfrastruktuurin rakentaminen mahdollistaa henkilöliikenneasemien avaamisen Joroisiin, Rantasalmelle ja Kallislahteen. Toimenpide Kustannus Asemainfrastruktuuri (laiturit, P-alueet, väylät) Asemien informaatiojärjestelmät Tasoristeykset (11 kpl varoituslaitoksia) Kulunvalvonta (JKV-koodaus) YHTEENSÄ Lähde: Pieksämäki-Savonlinna-Parikkala henkilöjunaliikenteen kehittämisselvitys, Tekninen muistio henkilöjunaliikenteen palauttamisen edellytyksistä

10 SAVONLINNAN KAUPUNKI 10(11) MUISTIO 4.4 Savonlinnan seudun lentoliikenne Savonlinnan kaupunki esittää, että valtio varaa 1,7 miljoonan euron määrärahan lentoliikenteen ostoihin vuodelle Savonlinnan lentoyhteys Helsinkiin toimii julkisen palvelun velvoitteen mukaisena valtion ja kaupungin tuella. Vuorotiheys on julkisen palvelun velvoitteen mukaisesti kaksi edestakaista yhteyttä arkipäivisin. Tällä hetkellä reitillä operoi Budapest Aircraft Service vuoden 2015 loppuun saakka. Vuosia 2016 ja 2017 koskeva liikenteen hankintapäätös on tehty. Savonlinnan kaupunki on omalta osaltaan jo päätöksin sitoutunut liikenteen jatkamiseen. 1. Korvaavia liikennemuotoja ei ole Lentoliikenteen merkitys Savonlinnan seudulle ei ole rakennemuutoksista huolimatta vähentynyt. Muut liikennemuodot (juna 4 h 30 min, linja-auto lähes 5 tuntia ja henkilöauto n. 4 tuntia) eivät voi korvata toimivaa lentoyhteyttä Helsinkiin. 2. Kansainvälinen vientiteollisuus tarvitsee lentoliikennettä Menetykset yritysrintamalla olisivat erittäin todennäköisiä, mikäli lentoliikenne Savonlinnaan päättyisi. Erittäin merkittävä olisi suora vaikutus verotuloihin alihankintaverkoston ja muiden välillisten vaikutusten kautta koko seudulle ja talousalueelle. Merkittävin taloudellinen vaikutus tulisi vientiteollisuuden toimintaedellytysten olennaisen heikkenemisen kautta. Andritzin ja Savonlinna Worksin noin 300 työpaikkaa ja alihankintaverkoston työpaikat ovat merkittävin riski lentoliikenteen mahdollisen päättymisen osalta. Kaiken kaikkiaan lentoliikenteen loppuminen veisi keskipitkällä aikavälillä seudulta jopa yli 1000 työpaikkaa. Merkittävissä määrin nämä työpaikat eivät siirtyisi muualle Suomeen vaan kunkin yrityksen muihin toimipisteisiin eri puolille maailmaa. Saksalaisen Uniconsult Oy:n tekemän selvityksen mukaan lentoliikenteen loppuminen Savonlinnaan aiheuttaisi n. 35 miljoonan euron BKT:n menetykset sekä jopa n. 13 miljoonan euron yhteenlasketut verotulojen menetykset valtiolle ja kunnille. Savonlinnan kaupungin verotulomenetykset on arvioitu 2-7 miljoonan euron suuruisiksi riippuen menetysten lopullisesta laajuudesta. Koska kyse on lähinnä kansainvälisestä vientiteollisuudesta, jota työpaikkojen menetykset koskisivat, olisivat verotulojen menetykset myös valtiolle realistisia. Myös Savonlinnan oopperajuhlat sekä kasvavat matkailuinvestoinnit vaativat lentoliikenneyhteyttä. 3. Savonlinnan kaupunki on sitoutunut lentoliikenteen säilymiseen Savonlinnan kaupunki on omalta osaltaan tukenut lentoliikennettä jo vuodesta 2002 lähtien. Viime vuosina kaupungin tukitaso on ollut miljoonan euron luokkaa. Vuodelle 2015 valtion talousarvioon on varattu lentoliikenteen tukemiseen 1,7 miljoonaa euroa. Koska valtion talousarvioperusteluissa todetaan, että valtion tukiosuus voi olla enintään 50 %, jää nykyisten sopimusten mukaisesta liikenteestä valtion rahoitusta merkittävästi säästöön. Varkauden kaupungin vetäytyminen viime hetkellä kilpailutetun liikenteen rahoituksesta, johti vuonna 2014 Savonlinnan kaupungin kannalta kalliisiin väliaikaisratkaisuihin. Vuoden 2016 talousarvioesityksessä lentoliikenteen ostoihin on varattu miljoonan euron määräraha. Kilpailutettu liikenne maksaa n. 2 miljoonaa euroa/vuosi (alv 0%). 4.5 Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistäminen vuonna 2017 Savonlinnan kaupunki esittää, että valtioneuvosto tekisi periaatepäätöksen tavoitteesta, että Parikkalan rajanylityspaikka olisi kansainvälinen vuonna 2017.

11 SAVONLINNAN KAUPUNKI 11(11) MUISTIO 1. Kehittämisselvityksissä rajanylityspaikan kansainvälistymisen tarve on todettu Parikkala-Syväoron yksinkertaistettu rajanylityspaikka on perustettu ja säännöllisin aukioloajoin toiminta alkoi vuonna Liikenne- ja viestintäministeriön huhtikuussa 2008 julkaisemassa raportissa Suomen ja Venäjän rajaliikenne-yhteyksien kehittäminen Itä- ja Pohjois-Suomessa Parikkala-Syväoron rajanylitys-paikan kehittäminen mainitaan seuraavasti: Pyritään kehittämään Parikkalan maantieliikenteen rajanylityspaikkaa pitkällä aikavälillä kansainvälisenä rajanylityspaikkana. Hanke on todettu selvityksessä erittäin kannattavaksi. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on noin 40 prosenttiyksikköä ja rajanylityspaikan arvioitu matkustajamäärä noin ihmistä vuodessa. On arvioitu, että määrä saattaisi tästäkin kasvaa ja vuoteen 2025 mennessä rajanylitysten määräksi on arvioitu enimmillään jopa 1,6 miljoonaa ylitystä. Venäjän hallitus on esittänyt toukokuussa 2015 Suomen hallitukselle että Parikkalan rajanylityspaikka avataan kansainväliselle autoliikenteelle. Suomen hallitus vastasi kesäkuussa 2016 esitykseen, että asia ei ole tällä hetkellä ajankohtainen, koska matkustajamäärät ovat pienentyneet. Savonlinna ja Parikkala sijaitsevat kahden suuren vesistöalueen, Saimaan ja Laatokan välissä. Parikkala- Syväoron rajanylityspaikan kautta on Savonlinnasta Laatokalle matkaa alle 100 km. Rajanylityspaikkaa kehittämällä voidaan parhaiten hyödyntää Saimaa-Laatokka alueen matkailumahdollisuuksia ja monipuolistaa elinkeinoja molemmin puolin rajaa. 2. Valmiudet kansainvälistämiselle ovat hyvät Parikkala-Syväoron rajanylityspaikka on ainoa tilapäinen rajanylityspaikka, jolla on vakinainen henkilöstö. Se on myös suurin tilapäisistä rajanylityspaikoista Suomen ja Venäjän välillä: Parikkala-Syväorossa on jo nyt rajanylityksiä vuosittain n Tällä hetkellä ylityspaikan kautta kulkee yksisuuntainen puutavaraliikenne Venäjältä Suomeen ja jonkin verran henkilöliikennettä molempiin suuntiin. Suomen rajaviranomaisten vuonna 2005 tekemän päätöksen mukaisesti Suomen ja Venäjän kansalaiset voivat ylittää rajan Parikkala-Syväorossa voimassa olevalla passilla ja viisumilla. Myöskään kaksisuuntaiselle tavaraliikenteelle Suomen viranomaisten puolesta ei ole esteitä ja sähköinen tuontitullaus voidaan ottaa tarvittaessa käyttöön. Alustavasti on arvioitu, että Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistäminen vaatii Suomen puolella n. 25 M ja Venäjän puolella n. 10 M investoinnit. Ne voidaan rahoittaa EU:n ja Venäjän rajaohjelmarahoituksella. Rajanylityspaikan tuottamat tuotot olisivat merkittävästi suuremmat kuin sen vaatimat kustannukset. Suunnitellussa mallissa rajanylityspaikka vaatisi kansainvälisenä toimiessaan n htv. Kustannukset tästä olisivat vuositasolla n. 2-3 miljoonaa euroa. Nykytaso Parikkalan rajanylityspaikalla on vajaa miljoona euroa. Varovaisen arvion mukaan rajanylityspaikan kansainvälistyminen toisi heti n uutta rajanylitystä ja sitä kautta n. 15 miljoonaa euroa lisää tulovirtaa Suomeen. Pitkällä aikavälillä vaikutukset olisivat huomattavasti suuremmat. Mikäli venäläismatkailijoiden rahankäyttö matkaa kohden säilyisi nykytasolla, voisi matkailutuloa Parikkalan raja-aseman kautta Suomeen matkustavien venäläismatkailijoiden tuomana kertyä vuonna 2025 jopa 21 miljoonaa euroa Etelä-Savolle ja 36 miljoona euroa Etelä-Karjalalle. Nykyisin venäläisturistien kulutuksesta yli kaksi kolmasosaa menee tuoteostoksiin ja loput palveluihin.