petsamo Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010

Transkriptio

1 petsamo Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 Miia Hinnerichsen Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2010

2 Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi Miia Hinnerichsen Pirkanmaan maakuntamuseo kulttuuriympäristöyksikkö 2010 Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010

3 Petsamo Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 Miia Hinnerichsen Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Kansi Värivalokuvat: Miia Hinnerichsen/ Pirkanmaan maakuntamuseo Mustavalkokuvat: Tampereen museot/ Kuva arkisto Suunnittelu: Lasse Honkanen/ Vapriikki

4 Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 Johdanto... 1 Kuvaliite 1: Tutkimusalueen sijanti kaupunkirakenteessa...3 Hankealue... 4 Yhteenveto ja toimenpidesuositukset... 7 Kiinteistö ja rakennuskohtaiset inventointilomakkeet... 9 Ludekylä... Perhetalot... Kalevan puistotie Kalevan puistotie Lähteet ja kirjallisuus Liitteet Kuvaliite 2: Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön maankäytön historia Liite 3: Inventointialueen kulttuurihistoriallisesti t

5 Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 Johdanto Petsamon kaupunginosassa sijaitsevat ns. Ludekylän ja Perhetalojen kiinteistöt sekä saman korttelin kaksi Kalevan puistotien reunassa sijaitsevaa kiinteistöä tutkittiin toukokuussa 2010 alueella käynnissä olevan asemakaavoituksen tueksi. Tutkimusalue sijaitsee noin 1,5 kilometriä itään Tampereen keskustasta rajautuen lännessä Kalevan puistotiehen, etelässä Väinölänkatuun ja idässä Petsamonkatuun. Tutkimusalue on rajattu alla olevissa ilmakuvassa sekä karttaotteessa. Alueen sijainti kaupunkirakenteessa hahmottuu liitekartasta 1. Tutkimusalue rajattuna vuoden 2006 viistoilmakuvaan. Kuva (c) Tampereen kaupunki ja Lentokuva Vallas Oy, muokkaus Miia Hinnerichsen/ PMM. Tutkimus alueen rajaus punaisella ja inventoidut rakennukset rasteroitu sinisellä. Pohjakartta Tampereen kaupunkimittaus, muokkaus Miia Hinnerichsen/ PMM. Hanke toteutettiin museoviraston inventointiohjeiden mukaisesti. Alue tutkittiin kenttätöissä, jolloin tutkija kävi läpi inventoitavat kiinteistöt (4 kpl) ja rakennukset (17 kpl) sekä lähiympäristön Petsamon, Tammelan ja Kalevan kaupunginosissa. Alueen muodostumisen hahmottamiseksi tutkittiin kirjallisuutta ja arkistolähteitä. Alueen maankäytön historiaa tarkasteltiin hieman tavallista laajemmin, sillä tutkimusalue sijaitsee Kalevan valtakunnallisesti kkaan rakennetun ympäristön välittömässä läheisyydessä. 1

6 Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 Inventoinnissa selvitettiin kiinteistöjen rakennushistoria ja ominaispiirteet: rakennusaika, suunnittelija, rakennustapa, tehdyt muutokset ja korjaukset. Samalla tarkasteltiin rakennusten säilyneisyyttä, sitä miten hyvin ne on hahmotettavissa aikansa rakennusperinnöksi ja mitä ne kertovat aikansa rakentamisen ja asumisen tavoista. Tutkimuksessa määriteltiin kohteiden ja rakennusten kulttuurihistorialliset t yleisesti käytetyn kolmijaon (rakennushistorialliset, historialliset ja maisemalliset t) mukaisesti. Lisäksi annettiin toimenpidesuosituksia jen vaalimiseksi ja asemakaavan suojelutavoitteiden määrittelyn pohjaksi. Kohteiden tai rakennusten luokittaminen katsottiin alueen suppeuden ja siten vertailukohtien vähäisyyden vuoksi mahdottomaksi. Johdonmukainen luokitus vaatisi kattavaa keskustan itäpuolisten alueiden sotien jälkeen rakennetun rakennuskannan tutkimusta. Hankkeen tuloksena syntynyt aineisto Hankeraportti: Petsamo, Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010: 1 kpl sidottuna toimitettu tilaajalle, 1 kpl sidottuna PMM arkistossa, 1 kpl mustavalkotulosteena sitomatta PMM arkistossa kopiointia varten. Hanke on tallennettu PMM YmpäristöSiiri tietokantaan Paikkatietoaineisto on tallennettu Tampereen kaupungin Oracle Spatial tietokantaan, ja se on selattavissa intranetin karttapalvelussa valikosta Kulttuuriympäristö: Inventoinnin kenttätöiden yhteydessä otettuja valokuvia on tallennettu Tampereen museoiden KuvaSiiri tietokantaan (diaari no: KYY 37: 1 12) sekä Pirkanmaan maakuntamuseon arkistoon (CD Ludekylän inventointi). Lisäksi kaikki hankkeen kuluessa kertynyt digitaalinen aineisto, kuten valokuvat, kartat, rakennuslupakuvat, ilmakuvat, asemakaavat, PDF muotoinen raportti, jne. on poltettu CD/DVD levylle, jota säilytetään PMM arkistossa. Ludekylän ja Perhetalojen 2000 luvun peruskorjauksista on museolle toimitettu rakennuspiirustukset CD:llä, jota myös säilytetään PMM arkistossa. 2

7 Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 Hankealue Alue sijaitsee Tampereen keskustan ja Tammelan kaupunginosan itäpuolella, entisillä Tammelan vainioilla. Tutkimusalueen maankäytön historiaa 1600 luvulta nykypäiviin on hahmotettu liitteessä 2. Aluetta vuosisatoja leimanneesta agraarikulttuurista ei ole säilynyt jälkiä. Nykyinen kaupunkikuva alkoi muodostua 1920 luvulla, jolloin voimakkaasti kasvava kaupunki alkoi laajentua kohti itää. Tammelan jälkeen rakentaminen suuntautui koilliseen, metsäiselle alueelle, joka nykyisin tunnetaan Petsamona. Kaupunki rakensi tuolloin runsaasti vuokra asuntoja; niin muodostuivat mm. Punakylä, Ludekylä ja Pellavanpetsamo, joista viimeksi mainitussa oli myös paljon tehtaiden rakennuttamia työväenasuntoja. Ludekylä edustaa kaupungin vuokratalorakentamista 1920 luvulla. Talotyyppi suunniteltiin kaupungin arkkitehtikonttorissa kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin johdolla. Asunnot olivat ajalle tyypillisiä, nykymittapuulla pieniä huoneen ja keittiön asuntoja. Edistyksellisenä voidaan pitää, että niihin rakennettiin alusta pitäen sisävessat. Myös rakennusten yksityiskohdat olivat huoliteltuja ja melko runsaita. Pellavanpetsamossa kaupunki rakensi pitkälti samojen tyyppipiirustusten mukaan, mutta listoituksia ja ikkunatyyppejä oli selvästi karsittu. Tutkimusalueen eteläosa, kuten pääosa Kalevaa säilyi rakentamattomana vuokraviljelymaana aina luvulle saakka. Sotien jälkeisen voimakkaan väestönkasvun ja jälleenrakennuskauden aikana muodostui alueen nykyinen kaupunkikuva. Yksi alueen varhaisimmista rakennushankkeista oli Perhetalot. Perhetalot rakennettiin kaupungin vuokrataloiksi, joten ne kertovat myös aikansa kunnallisesta vuokra asuinrakentamisesta. Ero vain 20 vuotta aikaisemmin toteutettuihin Ludekylän taloihin on suuri, vaikka suunnittelija on sama; rakennuslupakuvat on signeerannut Bertel Strömmer. Perhetalot edustavat modernia rakentamista, jota leimasi yksinkertaisuus ja funktionalismi. Oman lisänsä rakentamiseen toi heti sodan jälkeen kärsitty puute lähes kaikista rakennustarvikkeista, mikä paitsi hidasti rakennustöitä antoi myös leimansa ajan rakentamiselle, jossa kaikesta turhasta koristeellisuudesta oli luovuttava. Puutteesta huolimatta Perhetaloihin suunniteltiin ajan mittapuun mukaan tilavat kodit 105 perheelle. 4

8 Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 Perhetalojen kortteli täydentyi 1950 luvun alussa vielä kahdella Kalevan puistotien reunaan sijoitetulla kerrostalolla, jotka ovat muista poiketen asuntoyhtiömuotoisia. Kalevan puistotie 13, As Oy Kalevan linna tunnetaan rakennuttajiensa mukaan rintamamiesten talona ja muutamaa vuotta myöhemmin valmistunut Kalevan puistotie 11 niin ikään veturimiesten talona. Rakennusten suunnittelijoina olivat rakennusmestari Oskar Helminen ja arkkitehti Harry W. Schreck, jotka molemmat vastasivat useiden Kalevan alueen rakennusten piirustuksista. Kalevan alue on määritelty yhdeksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY). Alueen rajaus hahmottuu alla olevasta kuvasta. Se on yksi laajimmista ja yhtenäisimmistä kaupunginosista, jotka on toteutettu jälleenrakennuskaudella funktionalismin kaavoitusperiaatteiden mukaisesti. Merkittävää on ollut ruutuasemakaavasta luopuminen, aukinaiset lamellikerrostalokorttelit ja tarkkaan suunnitellut valokulmat. Rakennuksille tyypillisiä piirteitä ovat mm. rapatut julkisivupinnat, loivat harja tai tasakatot, julkisivujen kulmat, ulokkeet, erkkerit sekä lisäosat kuten piiput, lämpökeskukset, pyykkituvat ja liikesiivet. Tutkimusalue ei kuulu tähän RKY alueeseen, mutta sen eteläosa nivoutuu piirteiltään selkeästi osaksi muuta Kalevaa, kun taas Ludekylä kuuluu luonteeltaan selkeästi Petsamon klassisvaikutteiseen puurakentamiseen. 5

9 Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 Kalevan alue on Museoviraston 2009 laatimassa inventoinnissa määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Tutkimusalue sijaitsee tuon aluerajauksen välittömässä läheisyydessä, sen luoteispuolella. Lähde: 6

10 Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 Yhteenveto ja toimenpidesuositukset Tutkimusalue jakautuu kahteen varsin eri tyyppiseen alueeseen. Pohjoisosan muodostaa Ludekylä selkeästi erottuvana omana alueenaan, jota leimaa 1920 luvun klassismi ja puurakentaminen. Se kuuluu Petsamon kaupunginosalle tyypilliseen rakennusperinteeseen. Tutkimusalueen eteläosan kerrostalot edustavat jälleenrakennuskauden ihanteita selkeine, rationaalisine rakennusmassoineen ja niukkoine, vaatimattomine yksityiskohtineen. Eteläosa kuuluukin selkeästi luonteensa ja rakentamisen tapansa puolesta Kalevan funktionalismin kaavoitusperiaatteiden mukaisesti toteutettuun alueeseen. Tutkimusalueen kaupunkikuvallisia ja kulttuurihistoriallisia ja on hahmotettu liitteessä 3. Alueen kaupunkikuvassa merkittäviä näkymiä ovat näkymät etelään ja pohjoiseen Kalevan puistotieltä, näkymät itään ja länteen poikittaiselta Väinölänkadulta sekä näkymä pohjoisesta Petsamonkatua kaakkoon. Kalevan puistotie on yksi keskustan itäpuolen pääliikenneväylistä. Sitä rajaavat pohjois eteläsuuntaiset kerrostalot muodostavat tiiviin kaupunkimaisen katutilan. Inventointialueen kohdalla Kalevan puistotiessä on aukiomainen levennys ja sitä reunustavien kerrostalojen katutasoissa on liiketiloja. Aukio on suunniteltu alueen liike elämän keskukseksi; siinä toimivat alkujaan posti, elintarvikeliike sekä monia pikkuliikkeitä. Alueen luonne tulisi säilyttää myös jatkossa. Väinölänkadulla keskeisimpiä elementtejä ovat säännölliset kerrostalojen päätyjen rivit sekä niiden välistä aukeavat näkymät piha alueille. Vastaava pihapiirin sisäinen tärkeä näkymä muodostuu Petsamonkadulta länteen Perhetalojen tontille. Näkymiä piha alueille ei tulisi liiaksi sulkea rakenteilla tai kasvillisuudella. Pihojen jäsentelyyn, pintamateriaaleihin sekä kasvillisuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Modernit tai modernilla tavalla toteutetut elementit eivät kuulu yksinkertaisiin ja pelkistettyihin lukulaisiin pihoihin. Petsamonkadun katunäkymän muodostavat keskenään hyvin erilaiset Saukonmäen kerrostalot ja Ludekylän puutalot sekä vehreä Saukonpuisto. Ludekylän asuinrakennukset ja pesutupa muodostavat ehjän maisemakokonaisuuden, joka kertoo elävästi kaupungin 1920 luvun varsin laadukkaasta vuokratalojen rakentamisesta ja toisaalta 1900 luvun alkupuolen vuokra asumisen kulttuurihistoriasta. Ludekylän rakennusten rajaamalle sisäpi 7

11 Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 halle muodostuu pihapiirin luonteen säilymiselle tärkeitä näkymiä, jotka pitäisi turvata myös jatkossa. Alueen yleisilmeen säilyttämiseksi käynnissä olevassa peruskorjauksessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota pihojen jäsentelyyn, pintamateriaaleihin sekä kasvillisuuteen. Rakennusten sijoittelun periaatetta ei tule muuttaa. Piha alueet tulisi säilyttää sorapintaisena ja välttää moderneja kiveyksiä ja puutarhakasvillisuutta. Ajalle tyypillistä kasvillisuutta ovat mm. sireenit, juhannusruusu, jasmike, marjapensaat, hedelmäpuut sekä luonnonpuut. Rakennusten säilyneisyydessä on suuria eroja. Kalevan puistotien reunassa sijaitsevat rakennukset ovat säilyneet pääosin alkuperäisessä asussaan, kun taas Perhetalot on 2000 luvulla peruskorjattu erittäin voimakkaasti. Ludekylän taloissa peruskorjaus on alkanut. Muutoksista johtuen Perhetalojen alkuperäinen ilme on osittain kadonnut. Ludekylän, Kalevan puistotie 11 ja 13 kiinteistöjen tulevissa korjaustöissä tulisi pyrkiä vaalimaan niiden rakennusperinteisiä ja kunnostamalla säilyneitä rakennusosia, kuten julkisivupintoja, ikkunoita, ovia ja vetimiä. Mikäli rakennusosia uusitaan tulisi käyttää ajalle tyypillisiä materiaaleja, muotoja ja väritystä. 8

12 Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 Kiinteistö ja rakennuskohtaiset inventointilomakkeet Ludekylä (sivut 1 22) Perhetalot (sivut 1 15) Kalevan puistotie 11 (sivut 1 7) Kalevan puistotie 13 (sivut 1 6) 9

13 Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 Lähteet ja kirjallisuus ARKISTOLÄHTEET Asemakaavat; Tampereen kaupunki/ kaupunkiympäristön kehittäminen/ maankäytön suunnittelu. Ilmakuvat; Tampereen kaupunki/ kaupunkimittaus, Maanmittauslaitos ja Lentokuva Hannu Vallas. Tarkemmat tiedot mainittu kuvateksteissä. Kartat; Maanmittauslaitos/ Maanmittaushallitus, Tampereen kaupunki/ kaupunkimittauksen arkisto, Kuninkaan kartasto. Tarkemmat tiedot mainittu karttojen kuvateksteissä. Rakennuslupapiirustukset; Tampereen kaupunki/ rakennusvalvonnan arkisto. KIRJALLISUUS Hildén, Juhani; Kaikkien aikojen Kaleva : Tammerkosken itäpuolisen kyläasutuksen ja kaupunkirakenteen kehitystä 1500 luvulta nykypäiviin. Tampere Seura, Tampere Hildén Juhani; Kaleva kirja. Tampere Seura, Tampere Hildén, Juhani; Savipeltojen savupiiput. Tampereen teollisuuden vaiheet. Tampere Seura. Tampere Koivisto Nieminen, Ilona: Tampereen XXI kaupunginosan muodostuminen 1920 ja 1930 luvulla. Suomen historian pro gradu tutkielma. Tampere Kuninkaan kartasto Suomesta ; Toim. Timo Alanen ja Saulo Kepsu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 505. Helsinki Rasila Viljo, Tampereen historia 4. Tampere Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, Tampere 1998.

14 Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 Tampere, Kantakaupungin ympäristö ja maisemaselvitys. Tampereen kaupunki, suunnittelupalvelut, selvitykset ja arvioinnit. Tampere Wacklin Matti: Petsamo Kapeaa leipää, laveaa elämää. Etu Petsamo, Pellavapetsamo, Perä Petsamo, Lapintalot, Ludekylä. Tampereen kaupunginosat julkaisusarja XIII. Petsamon omakotiyhdistys ja Tampereen kaupunki. Tampere INTERNETLÄHTEET Koskesta voimaa. Tampereen yliopiston Tampereen historiaa esittelevä internet portaalin artikkelit (luettu ): Aaltonen, Salla: Kalevan alueen rajojen määrittely. 60/rajat.htm Aaltonen, Salla: Kalevan kaupunginosan rakentaminen. 60/kaleva.htm Aaltonen, Salla: Kalevasta uuden rakentamisen mallikaupunginosa. 60/funkis.htm Aaltonen Salla: Liisankallion rakentaminen. 60/XX.htm Aaltonen, Salla: Kalevanrinteen rakentaminen. 60/XIX.htm Aaltonen, Salla: Alueen väestö ja asuintapa. 60/kalvaesto.htm Minkovitsch, Sari: Perhetalot. 60/perhetlo.htm Suodenjoki, Sami: Petsamo XXI kaupunginosa. 40/petsamo.htm

15 Petsamo Ludekylän ja perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 Kuvaliite 1: Tutkimusalueen sijainti kaupunkirakenteessa Ludekylän ja perhetalojen ympäristön rakennusinventoinnin tutkimusalueen sijainti kaupunkirakenteessa. Pohjakartta Tampereen kaupunkimittaus 2010, muokkaus Miia Hinnerichsen/ PMM.

16 Petsamo Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 Kuvaliite 2: Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön maankäytön historia Tutkimusalueen sijainti on hahmotettu kartoille punaisella. Kartta 1 Ote Messukylän pastoraatin kartasta 1600 luvun puolivälin tienoilta, jolloin Messukylä irtautui Pirkkalasta omaksi pitäjäkseen. Tammerkosken itäpuolisten talojen ja Takahuhdin kylän välinen alue oli tuolloin asumatonta metsää. Itä länsisuuntainen katkoviiva on Kosken maantie. Kartta teoksesta: Hildén Juhani, Kaikkien aikojen Kaleva. 1

17 Petsamo Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 Kartta 2 Ote Tammerkosken ympäristöstä Isaac Lithovin laatimasta isojakokartasta vuodelta Tammerkosken itäpuolisten talojen niityt ja viljelysmaat on merkitty harmaalla. Tammerkosken ylittävältä sillalta itään jatkuva katkoviiva on Kosken maantie. Koko nykyisen keskusta alueen itäpuoli on asumattomana metsänä. Kartta teoksesta: Hildén Juhani, Kaleva kirja. 2

18 Petsamo Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 Kartta 3. Tampereen seutu 1780 luvulla laaditussa ns. Kuninkaan kartastossa. Kartta on ensimmäinen, jossa on pyritty hahmottamaan myös maastonmuotoja. Kuva on hieman kömpelösti yhdistetty kahdesta karttalehdestä. Kartta teoksesta: Kuninkaan kartasto Suomesta ; Toim. Timo Alanen ja Saulo Kepsu. 3

19 Petsamo Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 Kartta 4 Alexander Rudbeckin 1781piirtämä kartta Tampereen seudusta perustetun Tampereen kaupungin ruutukaava näkyy kosken länsipuolella. Kosken itäpuolelle Messukylään on merkitty Kyttälän, Erkkilän ja Siukolan talot sekä idemmäksi Kosken maantien varteen torppariasutus, mahdollisesti Tammelan torppa. Metsä ja pelto tai niittyalueen rajalla sijaitseva tutkimusalue on merkitty karttaan punaisella. Kartta teoksesta: Hildén Juhani, Kaikkien aikojen Kaleva. 4

20 Petsamo Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 Kartta 5 Tampereen ensimmäisen kaupunginarkkitehdin F.L. Caloniuksen ( ) vuonna 1887 laatimassa asemakartassa näkyy Kosken itäpuolella uusi Kyttälän kaupunginosa, sekä vasta kaavoitettu ensimmäinen osa Tammelaa. Kartan itäreunassa näkyvä Itäinen rajakatu sai kaavasta poiketen nimen Salhojankatu. Kartan ulkopuolelle jäävä nykyinen Kalevan kaupunginosa ja tutkimusalue olivat edelleen suo- ja metsämaata, lukuun ottamatta kolmea Kosken maantien varteen sijoittunutta torppaa. Kartta teoksesta: Hildén Juhani, Kaikkien aikojen Kaleva. 5

21 Petsamo Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 Kartta 6 Ote Tampereen kaupungin asemakartasta vuodelta Tammela on laajentunut etelään, pohjoiseen ja itään. Idässä kaupunginosan uusi rajakatu on Kalevan puistotie. Kalevan puistotien ja Litukan kasvitarhan väliin on kaavoitettu uusi kaupunginosa, Petsamo. Valtaosa nykyisestä Kalevasta on jaettu kaupunkilaisten viljelypalstoiksi, joiden keskellä toimi tiilitehtaita. Kosken maantien eteläpuolelle on 1909 rakennettu ravirata, Pohjois Hämeen Hippos. Vielä rakentamattomalle Ludekylälle on varattu tontit (no. 76 ja 75) Kalevan puistotien, Lapinniemenkadun ja vielä nimeämättömän Erkkilän puistokadun (myöhemmin rakentamatta jäänyt Kullervonkadun loppupää) rajaamassa kolmiossa. Kartta: Tampereen kaupunki/ Kaupunkimittauksen arkisto. 6

22 Petsamo Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 Kartta 7 Kalevan kaavoittamiseksi julistettiin 1922 asemakaavakilpailu. Arkkitehti Brunilan Tampereen itäisten alueiden yleisasemakaavaa ei sinällään toteutettu, mm. Kalevaan suunnitellut umpikorttelit muuttuivat myöhemmin funktionalismin hengessä avonaisiksi. Monia piirteitä ja katulinjoja ehdotuksesta on kuitenkin nykyisin nähtävillä alueella. Kartta teoksesta: Hildén Juhani, Kaleva-kirja. 7

23 Petsamo Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 Kartta 8 Ote Tampereen kaupungin asemakartasta vuodelta Uusi kaupunginosa Petsamo on laajentunut kohti itää, mutta Tammelan vainioiden tilanne ei juuri ole muuttunut 1920 luvun alusta. Kartta: Tampereen kaupunki/ Kaupunkimittauksen arkisto. 8

24 Petsamo Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 Kuva 9 Kalevan ja Petsamon kaupunginosien asemakaava Uusi kaupunginosa on hahmottumassa. Ludekylän Eteläpuoliselle tontilla näkyvät jo kerrostalot Kalevan puistotie 11 ja 13 sekä Perhetalot, jotka oli alkujaan jokainen sijoitettu omille tonteilleen. Kartta: Tampereen kaupunki/ Kaupunkimittauksen arkisto. 9

25 Petsamo Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 Kuva 10 Tampereen keskusta alueen itäpuoli 1946 ilmakuvassa. Kalevan katuverkon päälinjat alkavat hahmottua ja Perhetalojen rakentaminen on käynnissä. Ensimmäiset kolme taloa Väinölänkadun reunassa ovat jo nousseet harjakorkeuteensa. Saukonmäellä Ludekylän koillispuolella näkyy Pellavanpetsamon taloryhmä. Ilmakuva Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos. 10

26 Petsamo Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 Kuva 11 Tampereen keskusta alueen itäpuoli 1956 ilmakuvassa. Ilmarinkadun ja Teiskontien varret ovat rakentuneet jo melko pitkälle. Tutkimusalueen kaikki rakennukset ovat valmistuneet. Ilmakuva Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos. 11

27 Petsamo Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 Kuva 12 Tampereen keskusta alueen itäpuoli 1966 ilmakuvassa. Kalevan länsiosat ovat täydentyneet lähes nykyasuunsa. Myös Kalevan kirkko on valmistunut. Itäosaa hallitsee yhä Hippos, jonka toiminta siirtyi 1970 luvun puolivälissä Teivoon Tampereen länsipuolelle. Ilmakuva Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos. 12

28 Petsamo Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 Kartta 13 Osia Tammelan, Petsamon ja Kalevan kaupunginosista nykypäivänä. Suurin muutos on Kekkosentien rakentaminen Kalevan itäpuolelle ja Petsamon läpi. Tie valmistui Opaskartta Tampereen kaupunki. 13

29 Petsamo Ludekylän ja Perhetalojen ympäristön rakennusinventointi 2010 Kuva 14 Tampereen keskusta alueen itäpuoli 2006 ilmakuvassa, josta hahmottuu alueen nykytila. Tutkimusalue on säilynyt muuttumattomana, mutta alueen koillispuolella Saukonmäen Pellavanpetsamon talot on korvattu elementtikerrostaloilla 1970 luvulla. Ilmakuva Tampereen kaupunki ja Blom kartta Oy. 14

30 Liite 3 inventointialueen kulttuurihistorialliset t Kulttuurihistorialliset t Pihapiirin sisäinen tärkeä näkymä Tärkeä katunäkymä Inventointialueen raja Hyvin säilynyt maisemakokonaisuus Tärkeä kaupunkimaisema Kalevan puistotien aukio Kulttuurihistoriallisesti erityisen kas rakennus

31 1 LUDEKYLÄ Ludekylä pohjoisesta , Miia Hinnerichsen. Ludekylän tontti ja inventoidut rakennukset. Pohjakartta Tampereen kaupunkimittaus 2010, muokkaus Miia Hinnerichsen/ PMM. Inventointinumero 2010/0002 Kunta Vanha kunta Kylä Kaupunginosa Tampere XXI Petsamo Kiinteistötunnus Peruskarttanumero Peruskartan nimi Itäkoordinaatti Pohjoiskoordinaatti Osoite Kalevan puistotie 9/ Petsamonkatu 2 Kohdetyyppi Historiallinen tilatyyppi Nykyinen tilatyyppi Rakennusten lukumäärä asuinkiinteistö tontti tontti 10 Inventointipäivämäärä Kuvaus Kohde sijaitsee Kalevan puistotien ja Petsamonkadun kulmauksessa. Kohteen muodostaa yhdeksän 1920 luvun puurakenteista kaupungin vuokrataloa sekä niiden piharakennus. Rakennusryhmää kutsutaan Ludekyläksi. Kiinteistöön kuuluvista rakennuksista eteläisimmät, E talo ja pesutuparakennus, sijaitsevat tontin rajojen ulkopuolella, osin Kullervonkadun jatkoksi suunnitellulla katualueella, osin eteläpuolisilla kerrostalotonteilla ( ja ). Historia Kohde muodostuu yhdeksästä asuinrakennuksesta sekä piharakennuksesta pihoineen. Rakennukset on suunniteltu kaupungin arkkitehtikontoorissa kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin johdolla. Rakennushanke toteutettiin kahdessa vaiheessa, siten että 1926 rakennettiin läntisimmät

32 2 asuinrakennukset, talot A E ja 1928 todennäköisesti säästösyistä hieman yksinkertaisemmin yksityiskohdin tontin itäreunan talot F I sekä pesutuparakennus. Taloryhmässä on yhteensä 36 huoneen ja keittiön asuntoa. Tyylillisesti ne edustavat selkeästi 1920 luvun klassismia ja kuuluvat siten luontevaksi osaksi Petsamon kaupunginosaa. Lähes samoilla piirustuksilla toteutettiin 1920 luvulla useita muitakin kaupungin vuokrataloja Ludekylän itä ja koillispuolelle, Pellavanpetsamon alueelle. Nämä talot purettiin luvuilla nykyisten Saukonmäen kerrostalojen tieltä. Ympäristö ja pihapiiri Kohteen lähiympäristössä on sekä luvun että luvunkerrostaloja. Tontin eteläpuolitse kaavoitettu Kullervonkadun jatke on rakentamatta. Tontin pinta ala 6476 m2. Se on rajattu valkoiseksi maalatulla pystyrima aidalla, jossa on useita kulkuaukkoja. Piha alue muodostuu rakennusten väliin sisäpihamaisena. Pihan pinnat ovat soraa ja nurmea. Soraalueita on erotettu paikoin reunakiveyksellä. Pihasta löytyy muutamia penkkejä, jäteaitaus, pyykkitelineet ja mattoteline. Kasvillisuus on melko vähäistä, suurin osa pihasta on paikoitusalueena. kasvillisuutena on nuoria lehtipuita sekä vähäisiä pensaita. Vanhaa kasvillisuutta on säilynyt vain vähän. Kulttuurihistorialliset t Rakennushistoriallinen Historiallinen Ympäristö Arvojen perustelu Arvoluokka arkkitehtoninen sosiaalihistoria maisemakokonaisuus Rakennusperinteiset t: Asuinrakennukset on asuinhuoneistojen ikkunoiden vaihtamista lukuun ottamatta säilyneet erinomaisesti alkuperäisessä asussaan. Rakennuksessa on säilynyt runsaasti alkuperäisiä rakennusosia ja yksityiskohtia. pihan yleisilme on rakennustyypille ja rakennusajalle tyypillinen. Arkkitehtoniset t: tontin rakennukset edustavat 1920 luvun puuklassismia. Klassismin piirteitä näkyy mm. lunetti ikkunoissa, julkissivujen jäsennyksessä ja listoituksessa. Sosiaalihistorialliset t: Kohde kertoo kaupungin vuokratalorakentamisen perinteestä Maisemakokonaisuus: Tontin asuinrakennukset ja pesutupa muodostavat tyylillisesti eheän ja hyvin säilyneen kokonaisuuden. Maisemallisesti keskeinen sijainti: Kohteen asuinrakennuksista A, B, C ja D talot sijaitsevat alueen pääkadun, vilkkaasti liikennöidyn Kalevan puistotien varressa näkyvällä paikalla. Toimenpidesuositukset Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää rakennusajankohdalle tyypillisinä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennuksen mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä vaipan sisällä. Kaikissa muutos ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

33 3 Kaava Tontilla on voimassa asemakaava nro 86, joka on hyväksytty Kirjalliset lähteet Asemakaavat; Tampereen kaupunki/ kaupunkiympäristön kehittäminen/ maankäytön suunnittelu. Hildén, Juhani; Kaikkien aikojen Kaleva : Tammerkosken itäpuolisen kyläasutuksen ja kaupunkirakenteen kehitystä 1500 luvulta nykypäiviin. Tampere Seura, Tampere Ilmakuva aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966, Tampereen kaupunki, Maanmittauslaitos ja Lentokuva Hannu Vallas. Rakennuslupakuvat; Tampereen kaupunki/ rakennusvalvonnan arkisto ja Tampereen vuokraasunnot Oy. Suodenjoki, Sami: Petsamo XXI kaupunginosa. 40/petsamo.htm Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; Tampereen museoiden Kuva arkisto. Suulliset lähteet Asukas Valokuvat Inventoinnin kenttätöiden yhteydessä otettuja valokuvia on tallennettu Tampereen museoden kuva arkiston KuvaSiiri tietokantaan (diaari no: KYY 37) sekä Pirkanmaan maakuntamuseon arkistoon (CD Ludekylän inventointi) Ludekylän asuinrakennuksia 1930 luvulla. Tampereen museoiden kuva arkisto (Minttu : VAR 5732).. Ludekylän asuinrakennus 1930 luvulla. Tampereen museoiden kuva arkisto (Minttu : VAR 5621). E.M. Staf.

34 4 Ludekylän rakennusten julkisivujen säilyneitä yksityiskohtia: Kissanpenkit ja kulmien laudoitus, vintin rombi ikkuna, perusta, helmalista ja julkisivulaudoitus, vintin lunetti ikkuna, keskimmäinen kuisti, kuistin ikkuna, päädyn pystyikkuna, vintin lunetti ikkuna ja päätykuisti , Miia Hinnerichsen. Rakennukset Rakennus 1 asuinrakennus muu Ludekylän rakennus 001 (A talo) etelästä , Miia Hinnerichsen. Kiinteistötunnus Osoite Nykyinen käyttö Alkuperäinen käyttö tarkkuus luku selite Kalevan puistotie 9 A asuintoiminnot asuintoiminnot vuosi 1926 Korjausvuodet 1990 luku, 2010 Suunnittelija Rungon muoto Kerrosluku Pohjakaava Perustus Runko Tampereen kaupungin arkkitehtikonttori: Bertel Strömmer, Eetu Murros ja Vilho Kolho suorakaide (K+1+V) muu betoni valettu hirsi

35 5 Vuoraus Katemateriaali Katon muoto Kuisti Kuistin kattomuoto Kunto pystylauta peiterimoitettu pelti saumattu satula avokuisti satulakatto Kuvaus ja historia RAKENNUKSEN SIJAINTI, MUOTO JA ULKOPINNAT A talo (rakennus no 001) sijaitsee tontin pohjoiskulmassa. Se on yksi taloryhmän ensimmäisessä vaiheessa 1926 valmistuneista rakennuksista. Rakennus on suunniteltu Tampereen kaupungin arkkitehtikonttorissa kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin johdolla. Lupakuvat on signeerannut Strömmer. Rakennus on itä länsisuuntainen, suorakaiteen muotoinen ja puolitoistakerroksinen. Hirsirunkoisessa, betoniperustaisessa ja satulakattoisessa talossa on neljä asuntoa. Kuistit ovat sisäpihalle, etelään ja länsipääty on kiinni Kalevan puistotien katulinjassa. Perustassa on ollut kissanluukut tai pienet ikkunat, mutta ne on muurattu umpeen ja korvattu pyöreillä metallisilla tuuletusritilöillä. Perusta on ollut maalattuna siniharmaaksi. Rakennuksen julkisivut on vuorattu pystypeiterimoitetulla laudoituksella. Helmalista kiertää koko rakennuksen ja pitkillä sivuilla on räystään alla vaakaan laudoitettu osa ja koristeelliset listoitukset, jotka ulottuvat rakennuksen päätyihin taittuvien räystäiden (ns. kissanpenkkien) alle. Julkisivujen laudoitusta ja helmalistoja on uusittu paikoin. Satulakatto on katettu saumapellillä. Sadevesikourut ja syöksytorvet on uusittu ja piippujen päät uusittu puhtaaksi muuratusta tiilestä. Asuinhuoneiden ikkunat ovat pihanpuolella 6 ruutuiset ja kadunpuolella 9 ruutuiset risti ikkunat. Ne on uusittu vanhan mallin mukaan 1990 luvulla. Päädyissä on pienet suorakaiteen muotoiset ikkunat ja räystään olla pienet nelikulmaiset rombi ikkunat vintille. Päädyissä vintillä on kaunismuotoiset lunetti ikkunat, joita ympäröi klassinen, hieman koristeellinen listoitus. SISÄÄNKÄYNNIT Pihasivulta on sisäänkäynnit asuntoihin. Päätyasunnoilla oma omat kuistinsa ja kahdella keskimmäisellä asunnolla yhteinen, johon on molemmilla omat portaat kuistin sivuilta. Kuistit ovat hieman koristeelliset. Katoksia kannattelevat nelikulmaiset pilarit, joilla on pieni kapiteeli. Kaiteet ovat ristikkomalliset. Satulakattoisten katosten pääty on vaakalaudoitettu, hieman päätykolmionomainen. Keskimmäisellä kuistilla on kaksi asuntoihin johtavaa ovea, joiden välissä on pieni rombiaiheinen ikkuna. Asuntojen ulko ovet uusittu 1950 luvulla tai niihin on lisätty panelointi vanhan oven päälle. Kellarikerrokseen on käynti ulkoa rakennuksen keskeltä, keskimmäisen kuistin kohdalta. Alunperin betonista valetut kellarin portaat on korvattu myöhemmin kestopuisilla. HUONEISTOT JA MUUT TILAT Asunnot ovat kooltaan 1h ja keittiö. Keittiöt ovat pihan puolella ja kamarit kadun puolella. Asuntojen varustukseen on alkujaan kuulunut keittiön puuhella, kamarin kaakeliuuni tai pönttöuuni, eteisen ja keittiön komerot sekä WC. Lisäksi eteisestä veivät portaat vintille, jossa oli säilytys ja pyykinkuivaustilaa. Lämmittämättömässä kellarissa on yhtenäinen tila, jossa on asuntojen verkkoseinäiset varastotilat, puusuojat sekä pienet kellarikomerot. Vain noin puolet kellarikerroksesta on rakennettua tilaa. SisäWC:n rakentaminen 1920 luvulla vuokrataloon kertoo kaupungin rakentamisen tavasta: ajan vuokra asunnot tehtiin laadukkaasti. MUUTOKSET JA SÄILYNEISYYS

36 6 Rakennusta on remontoitu erityisesti 1990 luvulla, jolloin on tehty putkiremontti ja rakennettu suihkut, uusittu keittiöt ja vaihdettu ikkunat. Puuhellat lienee purettu jo aiemmin ja korvattu sähköliesillä. Rakennusta remontoidaan parhaillaan perusteellisesti. Sisäseinät on otettu esiin hirttä myöten, keittiöt ja eteisen komerot sekä WC purettu. Ullakon kantavat rakenteet on uusittu ja sinne on tarkoitus rakentaa asuintilaa. sisätilojen alkuperäisistä rakennusosista säilyvät ainoastaan pääkerroksen lautalattiat, väliovet, keittiön komeronovet ja kamarien uunit. Kulttuurihistorialliset t Rakennushistoriallinen Historiallinen Ympäristö Arvojen perustelu Arvoluokka arkkitehtoninen sosiaalihistoria maisemallisesti keskeinen sijainti Ks. edellä kiinteistön jen perustelu. Toimenpidesuositukset Rakennus tulisi säilyttää. Rakennuksen saa purkaa vain erityisen pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä vaipan sisällä ja rakennuksen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Kaikissa muutos ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista. Säilyneiden rakennusosien kunnostamisen tulisi olla tulevissa korjaushankkeissa etusijalla. Rakennus 2 asuinrakennus muu Ludekylän rakennus 002 (B talo) lounaasta , Miia Hinnerichsen. Kiinteistötunnus Osoite Nykyinen käyttö Alkuperäinen käyttö Kalevan puistotie 9 B asuintoiminnot asuintoiminnot

37 7 tarkkuus luku selite vuosi 1926 Korjausvuodet 1990 luku, 2010 Suunnittelija Rungon muoto Tampereen kaupungin arkkitehtikonttori: Bertel Strömmer suorakaide Kerrosluku (1)+1+(1) Pohjakaava Perustus Runko Vuoraus Katemateriaali Katon muoto Kuisti Kuistin kattomuoto Kunto betoni valettu hirsi pystylauta peiterimoitettu pelti saumattu satula avokuisti satulakatto Kuvaus ja historia B talo (rakennus no 002) sijaitsee tontin länsireunalla, A ja C talojen välissä. Se on yksi taloryhmän ensimmäisessä vaiheessa 1926 valmistuneista rakennuksista. Rakennus on pohjoiseteläsuuntainen, suorakaiteen muotoinen ja puolitoistakerroksinen. Hirsirunkoisessa, betoniperustaisessa ja satulakattoisessa talossa on neljä asuntoa. Kuistit ovat sisäpihalle, itään ja länsisivu on kiinni Kalevan puistotien katulinjassa. Rakennusta remontoidaan parhaillaan perusteellisesti. A talosta poiketen B taloon ei rakenneta tiloja vintille. Muutoin rakennus on kuten A talo. Kulttuurihistorialliset t Rakennushistoriallinen Historiallinen Ympäristö Arvojen perustelu Arvoluokka arkkitehtoninen sosiaalihistoria maisemallisesti keskeinen sijainti Ks. edellä kiinteistön jen perustelu. Toimenpidesuositukset Rakennus tulisi säilyttää. Rakennuksen saa purkaa vain erityisen pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä vaipan sisällä ja rakennuksen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Kaikissa muutos ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista. Säilyneiden rakennusosien kunnostamisen tulisi olla tulevissa korjaushankkeissa etusijalla.

38 8 Rakennus 3 asuinrakennus muu Ludekylän rakennus 003 (C talo) lounaasta , Miia Hinnerichsen. Kiinteistötunnus Osoite Nykyinen käyttö Alkuperäinen käyttö tarkkuus luku selite Kalevan puistotie 9 C asuintoiminnot asuintoiminnot vuosi 1926 Korjausvuodet 1990 luku, 2010 Suunnittelija Rungon muoto Tampereen kaupungin arkkitehtikonttori: Bertel Strömmer suorakaide Kerrosluku (1)+1+(1) Pohjakaava Perustus Runko Vuoraus Katemateriaali Katon muoto Kuisti Kuistin kattomuoto Kunto betoni valettu hirsi pystylauta peiterimoitettu pelti saumattu satula avokuisti satulakatto Kuvaus ja historia C talo (rakennus no 003) sijaitsee tontin länsireunalla, B ja D talojen välissä. Se on yksi taloryhmän ensimmäisessä vaiheessa 1926 valmistuneista rakennuksista. Rakennus on pohjoiseteläsuuntainen, suorakaiteen muotoinen ja puolitoistakerroksinen. Hirsirunkoisessa, betoniperustaisessa ja satulakattoisessa talossa on neljä asuntoa. Kuistit ovat sisäpihalle, itään ja länsisivu on kiinni Kalevan puistotien katulinjassa.

39 9 Rakennusta remontoidaan parhaillaan perusteellisesti. A talosta poiketen C taloon ei rakenneta tiloja vintille. Muutoin rakennus on kuten A talo. Kulttuurihistorialliset t Rakennushistoriallinen Historiallinen Ympäristö Arvojen perustelu Arvoluokka arkkitehtoninen sosiaalihistoria maisemakokonaisuus Ks. edellä kiinteistön jen perustelu. Toimenpidesuositukset Rakennus tulisi säilyttää. Rakennuksen saa purkaa vain erityisen pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä vaipan sisällä ja rakennuksen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Kaikissa muutos ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista. Säilyneiden rakennusosien kunnostamisen tulisi olla tulevissa korjaushankkeissa etusijalla. Rakennus 4 asuinrakennus muu Ludekylän rakennus 004 (D talo) koillisesta , Miia Hinnerichsen. Kiinteistötunnus Osoite Nykyinen käyttö Alkuperäinen käyttö tarkkuus luku Kalevan puistotie 9 D asuintoiminnot asuintoiminnot vuosi 1926

40 10 selite Korjausvuodet 1990 luku, 2010 Suunnittelija Rungon muoto Tampereen kaupungin arkkitehtikonttori: Bertel Strömmer suorakaide Kerrosluku (1)+1+(1) Pohjakaava Perustus Runko Vuoraus Katemateriaali Katon muoto Kuisti Kuistin kattomuoto Kunto betoni valettu hirsi pystylauta peiterimoitettu pelti saumattu satula avokuisti satulakatto Kuvaus ja historia D talo (rakennus no 004) sijaitsee tontin lounaiskulmassa. Se on yksi taloryhmän ensimmäisessä vaiheessa 1926 valmistuneista rakennuksista. Rakennus on itä länsisuuntainen, suorakaiteen muotoinen ja puolitoistakerroksinen. Hirsirunkoisessa, betoniperustaisessa ja satulakattoisessa talossa on neljä asuntoa. Kuistit ovat sisäpihalle, pohjoiseen ja länsipääty on kiinni Kalevan puistotien katulinjassa. Rakennus remontoidaan perusteellisesti. Muutoin rakennus on kuten A talo. Kulttuurihistorialliset t Rakennushistoriallinen Historiallinen Ympäristö Arvojen perustelu Arvoluokka arkkitehtoninen sosiaalihistoria maisemallisesti keskeinen sijainti Ks. edellä kiinteistön jen perustelu. Toimenpidesuositukset Rakennus tulisi säilyttää. Rakennuksen saa purkaa vain erityisen pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä vaipan sisällä ja rakennuksen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Kaikissa muutos ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista. Säilyneiden rakennusosien kunnostamisen tulisi olla tulevissa korjaushankkeissa etusijalla.

41 11 Rakennus 5 asuinrakennus muu Ludekylän rakennus 005 (I talo) lännestä , Miia Hinnerichsen. Kiinteistötunnus Osoite Nykyinen käyttö Alkuperäinen käyttö tarkkuus luku selite Korjausvuodet Suunnittelija Rungon muoto Petsamonkatu 2 I asuintoiminnot asuintoiminnot vuosi luku Tampereen kaupungin arkkitehtikonttori: Bertel Strömmer, Eetu Murros ja Vilho Kolho suorakaide Kerrosluku (1)+1+(1) Pohjakaava Perustus Runko Vuoraus Katemateriaali Katon muoto Kuisti Kuistin kattomuoto Kunto muu betoni valettu hirsi pystylauta peiterimoitettu pelti saumattu satula avokuisti satulakatto Kuvaus ja historia I talo (rakennus no 005) sijaitsee tontin kaakkoiskulmassa. Se on yksi taloryhmän toisessa vaiheessa 1928 valmistuneista rakennuksista. Rakennus on suunniteltu Tampereen kaupungin arkkitehtikonttorissa kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin johdolla. Lupakuvat on signeerannut Strömmer, Vilho Kolho ja Eetu Murros. Rakennus on pohjois eteläsuuntainen, suorakaiteen muotoinen ja puolitoistakerroksinen. Hirsirunkoisessa, betoniperustaisessa ja satulakattoisessa talossa on neljä asuntoa. Kuistit ovat

42 12 sisäpihalle, länteen ja eteläpääty on kiinni tontin etelärajassa. Päädyissä vintillä on A E taloja hieman yksinkertaisemmat lunetti ikkunat, joita ympäröi klassinen, hieman koristeellinen listoitus. Päädyistä puuttuvat pääkerroksen pienet suorakaideikkunat. Myös keskimmäisellä kuistilla oleva ikkuna on yksinkertaisempi neliöikkuna kuin A E taloissa. Muutoin rakennus on kuten A talo. Rakennus remontoidaan 2011 perusteellisesti. Kulttuurihistorialliset t Rakennushistoriallinen Historiallinen Ympäristö Arvojen perustelu Arvoluokka arkkitehtoninen sosiaalihistoria maisemakokonaisuus Asuinrakennus on osa Ludekylän vuokratalojen ja pesutuparakennuksen sekä niiden keskuspihan muodostamaa maisemakokonaisuutta. Hyvin alkuperäisen ulkoasunsa säilyttäneellä, piirteiltään klassisella, useita asuntoja käsittävällä rakennuksella on arkkitehtonista a. Lisäksi se edustaa kaupungin 1920 luvun vuokratalorakentamista. Toimenpidesuositukset Rakennus tulisi säilyttää. Rakennuksen saa purkaa vain erityisen pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä vaipan sisällä ja rakennuksen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Kaikissa muutos ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista. Säilyneiden rakennusosien kunnostamisen tulisi olla tulevissa korjaushankkeissa etusijalla. Rakennus 6 asuinrakennus muu Ludekylän rakennus 006 (H talo) lounaasta , Miia Hinnerichsen.

43 13 Kiinteistötunnus Osoite Nykyinen käyttö Alkuperäinen käyttö tarkkuus luku selite Petsamonkatu 2 H asuintoiminnot asuintoiminnot vuosi 1928 Korjausvuodet 1990 luku, 2011 Suunnittelija Rungon muoto Tampereen kaupungin arkkitehtikonttori: Bertel Strömmer, Eetu Murros ja Vilho Kolho suorakaide Kerrosluku (1)+1+(1) Pohjakaava Perustus Runko Vuoraus Katemateriaali Katon muoto Kuisti Kuistin kattomuoto Kunto betoni valettu hirsi pystylauta peiterimoitettu pelti saumattu satula avokuisti satulakatto Kuvaus ja historia H talo (rakennus no 006) sijaitsee tontin koillisrajalla, G ja I talojen välissä. Se on yksi taloryhmän toisessa vaiheessa 1928 valmistuneista rakennuksista. Rakennus on suunniteltu Tampereen kaupungin arkkitehtikonttorissa kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin johdolla. Lupakuvat on signeerannut Strömmer, Vilho Kolho ja Eetu Murros. Rakennus on pohjois eteläsuuntainen, suorakaiteen muotoinen ja puolitoistakerroksinen. Hirsirunkoisessa, betoniperustaisessa ja satulakattoisessa talossa on neljä asuntoa. Kuistit ovat sisäpihalle, länteen. Päädyissä vintillä on A E taloja hieman yksinkertaisemmat lunetti ikkunat, joita ympäröi klassinen, hieman koristeellinen listoitus. Päädyistä puuttuvat pääkerroksen pienet suorakaideikkunat. Myös keskimmäisellä kuistilla oleva ikkuna on yksinkertaisempi neliöikkuna kuin A E taloissa. Muutoin rakennus on kuten A talo. Rakennus remontoidaan 2011 perusteellisesti. Kulttuurihistorialliset t Rakennushistoriallinen Historiallinen Ympäristö arkkitehtoninen sosiaalihistoria

44 14 Arvojen perustelu Arvoluokka Ks. edellä kiinteistön jen perustelu. Toimenpidesuositukset Rakennus tulisi säilyttää. Rakennuksen saa purkaa vain erityisen pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä vaipan sisällä ja rakennuksen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Kaikissa muutos ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista. Säilyneiden rakennusosien kunnostamisen tulisi olla tulevissa korjaushankkeissa etusijalla. Rakennus 6 asuinrakennus muu Ludekylän rakennus 006 (E talo) lounaasta , Miia Hinnerichsen. Kiinteistötunnus Osoite Nykyinen käyttö Alkuperäinen käyttö tarkkuus luku selite Kullervonkatu 33 E asuintoiminnot asuintoiminnot vuosi 1926 Korjausvuodet 1990 luku, 2011 Suunnittelija Rungon muoto Tampereen kaupungin arkkitehtikonttori: Bertel Strömmer suorakaide Kerrosluku (1)+1+(1) Pohjakaava Perustus Runko Vuoraus Katemateriaali betoni valettu hirsi pystylauta peiterimoitettu pelti saumattu

45 15 Katon muoto Kuisti Kuistin kattomuoto Kunto satula avokuisti satulakatto Kuvaus ja historia E talo (rakennus no 006) sijaitsee Ludekylän taloryhmän keskuspihan eteläosassa, kokonaan tontinrajojen ulkopuolella. Rakennus on osin Ludekylän eteläpuolelle suunnitellulla Kullervonkadusta jatkuvalla katualueella, osin kahdella eteläpuolisen kerrostalokiinteistön tontilla. Se on yksi taloryhmän ensimmäisessä vaiheessa 1926 valmistuneista rakennuksista. Rakennus on itä länsisuuntainen, suorakaiteen muotoinen ja puolitoistakerroksinen. Hirsirunkoisessa, betoniperustaisessa ja satulakattoisessa talossa on neljä asuntoa. Kuistit ovat sisäpihalle, pohjoiseen. Rakennus remontoidaan 2011 perusteellisesti. A talosta poiketen E taloon ei rakenneta tiloja vintille. Muutoin rakennus on kuten A talo. Kulttuurihistorialliset t Rakennushistoriallinen Historiallinen Ympäristö Arvojen perustelu Arvoluokka arkkitehtoninen sosiaalihistoria Ks. edellä kiinteistön jen perustelu. Toimenpidesuositukset Rakennus tulisi säilyttää. Rakennuksen saa purkaa vain erityisen pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä vaipan sisällä ja rakennuksen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Kaikissa muutos ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista. Säilyneiden rakennusosien kunnostamisen tulisi olla tulevissa korjaushankkeissa etusijalla.

46 16 Rakennus 7 asuinrakennus muu Ludekylän rakennus 007 (G talo) lounaasta , Miia Hinnerichsen. Kiinteistötunnus Osoite Nykyinen käyttö Alkuperäinen käyttö tarkkuus luku selite Petsamonkatu 2 G asuintoiminnot asuintoiminnot vuosi 1928 Korjausvuodet 1990 luku, 2011 Suunnittelija Rungon muoto Tampereen kaupungin arkkitehtikonttori: Bertel Strömmer, Eetu Murros ja Vilho Kolho suorakaide Kerrosluku (1)+1+(1) Pohjakaava Perustus Runko Vuoraus Katemateriaali Katon muoto Kuisti Kuistin kattomuoto Kunto betoni valettu hirsi pystylauta peiterimoitettu pelti saumattu satula avokuisti satulakatto Kuvaus ja historia G talo (rakennus no 007) sijaitsee tontin koillisrajalla, F ja H talojen välissä. Se on yksi taloryhmän toisessa vaiheessa 1928 valmistuneista rakennuksista. Rakennus on suunniteltu Tampereen kaupungin arkkitehtikonttorissa kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin johdolla. Lupakuvat on signeerannut Strömmer, Vilho Kolho ja Eetu Murros. Rakennus on pohjois eteläsuuntainen, suorakaiteen muotoinen ja puolitoistakerroksinen. Hirsirunkoisessa, betoniperustaisessa ja satulakattoisessa talossa on neljä asuntoa. Kuistit ovat

47 17 sisäpihalle, länteen. Päädyissä vintillä on A E taloja hieman yksinkertaisemmat lunetti ikkunat, joita ympäröi klassinen, hieman koristeellinen listoitus. Päädyistä puuttuvat pääkerroksen pienet suorakaideikkunat. Myös keskimmäisellä kuistilla oleva ikkuna on yksinkertaisempi neliöikkuna kuin A E taloissa. Muutoin rakennus on kuten A talo. Rakennus remontoidaan 2011 perusteellisesti. Kulttuurihistorialliset t Rakennushistoriallinen Historiallinen Ympäristö Arvojen perustelu Arvoluokka arkkitehtoninen sosiaalihistoria Ks. edellä kiinteistön jen perustelu. Toimenpidesuositukset Rakennus tulisi säilyttää. Rakennuksen saa purkaa vain erityisen pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä vaipan sisällä ja rakennuksen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Kaikissa muutos ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista. Säilyneiden rakennusosien kunnostamisen tulisi olla tulevissa korjaushankkeissa etusijalla. Rakennus 7 piharakennus Ludekylän rakennus 007, piharakennus pohjoisesta , Miia Hinnerichsen. Kiinteistötunnus Osoite Kullervonkatu 33 Nykyinen käyttö muu käyttö

48 18 Alkuperäinen käyttö tarkkuus luku selite Korjausvuodet Suunnittelija Rungon muoto muu käyttö vuosi 1926 Kerrosluku 1+V Pohjakaava Perustus Runko Vuoraus Katemateriaali Katon muoto Kuisti Kuistin kattomuoto Kunto 1990 luku Tampereen kaupungin arkkitehtikonttori: Bertel Strömmer, Eetu Murros ja Vilho Kolho suorakaide betoni valettu tiilimuuraus tiili tiili betoni satula Kuvaus ja historia Ludekylän tiilinen pesutuparakennus sijaitsee taloryhmän keskuspihan kaakkoisosassa, kokonaan tontinrajan ulkopuolella, pääosin katualueella. Rakennuksen lounaiskulma on lisäksi eteläpuolisen sotien jälkeen rakennetun kerrostaloryhmän ns. Perhetalojen tontilla. Kullervonkadun katulinjaa on suunniteltu jatkettavaksi Ludekylän eteläpuolitse Petsamonkadulle saakka joko ajotienä tai kevyenliikenteen väylänä. Kadun rakentaminen edellyttäisi pesularakennuksen ja yhden pihapiirin asuinrakennuksen purkamista tai siirtämistä. Katu on toistaiseksi rakentamatta. Pesularakennus on suunniteltu 1926 Tampereen kaupungin arkkitehtikonttorissa kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin johdolla. Lupakuvat on signeerannut Strömmer. Rakennus on lyhyen suorakaiteen muotoinen, betoniperustainen ja punatiilestä muurattu. Lattia ja välikatto ovat betonia. Satulakatolla on katettu betonitiilillä. Pohjoissivulla on sisäänkäynti pyykkitupaan ja länsipäädystä varastotilaan. Ovi ja ikkuna aukkojen päällä on pystyyn muuratut, lunetti ikkunoissa kaarevat tiilirivit. Rakennusta on muokattu 1990 luvulla melko voimakkaasti. Tuolloin itäpäädyn ja pohjoissivun ikkuna aukot sekä läntisempi pohjoissivun oviaukoista on muurattu umpeen. ikkunat ovat alkujaan olleet 12 ruutuiset. Päädyissä vintillä olleet lunetti ikkunat on peitetty levyillä. Piipun pää on uusittu ja katolle lisätty ilmanvaihtohormeja. Sisätilat on uusittu täysin. Pesutupa on jaettu kevyellä väliseinällä kahteen osaan, joista toisessa on pyykin kuivaustila ja toisessa pesukoneet sekä teräksiset pesualtaat. Vanhat betonirakenteiset altaat ja vedenlämmityskattilat on purettu. Matala tila vintillä ei ole käytössä. Muutoksista johtuen rakennuksen rakennusperinteinen on vähentynyt. Alkuperäisessä käytössä säilyneenä se kuitenkin kertoo vuokrataloryhmän talousrakennuksiin sijoitetuista toiminnoista. Rakennus on olennainen osa taloryhmän ja sen keskuspihan muodostamaa maisemakokonaisuutta.

49 19 Kulttuurihistorialliset t Rakennushistoriallinen Historiallinen Ympäristö Arvojen perustelu Arvoluokka sosiaalihistoria maisemakokonaisuus Alkuperäisessä käytössään säilynyt pesutupa on olennainen osa Ludekylän vuokratalojen ja keskuspihan muodostamaa pihakokonaisuutta. Rakennus on muutosten vuoksi menettänyt osan rakennusperinteisistä istaan. Toimenpidesuositukset Rakennus tulisi säilyttää osana pihapiirin kokonaisuutta. Mikäli suunniteltu Kullervonkadun katulinja päätetään rakentaa, tulee rakennuksen siirtomahdollisuus tutkia. Ludekylän piharakennuksen (rak 007) julkisivu, pääty, leikkaus ja pohja. Rakennuslupakuvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.. Ludekylän piharakennus vuonna Tampereen museoiden kuva arkisto (TKM 452 : 475:16). Jussi Kangas.

50 20 Ludekylän piharakennus/ pesutupa (007) sisäkuva , Miia Hinnerichsen. Rakennus 8 asuinrakennus muu Ludekylän rakennus 008 (F talo) pohjoisesta , Miia Hinnerichsen. Kiinteistötunnus Osoite Nykyinen käyttö Alkuperäinen käyttö tarkkuus luku selite Petsamonkatu 2 F asuintoiminnot asuintoiminnot vuosi 1928 Korjausvuodet 1990 luku, 2010 Suunnittelija Rungon muoto Tampereen kaupungin arkkitehtikonttori: Bertel Strömmer, Eetu Murros ja Vilho Kolho suorakaide Kerrosluku (1)+1+(1) Pohjakaava Perustus Runko Vuoraus Katemateriaali betoni valettu hirsi pystylauta peiterimoitettu pelti saumattu

51 21 Katon muoto Kuisti Kuistin kattomuoto Kunto satula avokuisti satulakatto Kuvaus ja historia F talo (rakennus no 008) sijaitsee tontin koillisrajalla, A ja G talojen välissä. Se on yksi taloryhmän toisessa vaiheessa 1928 valmistuneista rakennuksista. Rakennus on suunniteltu Tampereen kaupungin arkkitehtikonttorissa kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin johdolla. Lupakuvat on signeerannut Strömmer, Vilho Kolho ja Eetu Murros. Rakennus on pohjois eteläsuuntainen, suorakaiteen muotoinen ja puolitoistakerroksinen. Hirsirunkoisessa, betoniperustaisessa ja satulakattoisessa talossa on neljä asuntoa. Kuistit ovat sisäpihalle, länteen. Päädyissä vintillä on A E taloja hieman yksinkertaisemmat lunetti ikkunat, joita ympäröi klassinen, hieman koristeellinen listoitus. Päädyistä puuttuvat pääkerroksen pienet suorakaideikkunat. Myös keskimmäisellä kuistilla oleva ikkuna on yksinkertaisempi, neliöikkuna kuin A E taloissa. Muutoin rakennus on kuten A talo. F talon pohjoispääty tuhoutui pahoin tulipalossa vuonna Tämän vuoksi rakennuksen julkisivujen laudoitus on uusittu kokonaan pohjoispäädyssä, kattopelti on uusittu ja pohjoisin kuisti rakennettu käytännössä kokonaan uudestaan. Parhaillaan käynnissä oleva peruskorjaus on aloitettu tästä talosta. Katolle on jo asennettu vintille valoa tuovat lapeikkunat. Kulttuurihistorialliset t Rakennushistoriallinen Historiallinen Ympäristö Arvojen perustelu Arvoluokka arkkitehtoninen sosiaalihistoria Ks. edellä kiinteistön jen perustelu. Toimenpidesuositukset Rakennus tulisi säilyttää. Rakennuksen saa purkaa vain erityisen pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä vaipan sisällä ja rakennuksen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Kaikissa muutos ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista. Säilyneiden rakennusosien kunnostamisen tulisi olla tulevissa korjaushankkeissa etusijalla.

52 22 Tulipalon jälkiä Ludekylässä, Petsamonkatu 2 F. Tampereen museoiden kuva arkisto (1039 : 23:8) , Antti Liuttunen.

53 1 PERHETALOT Perhetalot kaakosta , Miia Hinnerichsen. Perhetalojen tontin rajat ja inventoidut rakennukset. Pohjakartta (c) Tampereen kaupunkimittaus, muokkaus Miia Hinnerichsen/ PMM. Inventointinumero 2010/0003 Kunta Vanha kunta Kylä Kaupunginosa Tampere XXI Petsamo Kiinteistötunnus Peruskarttanumero Peruskartan nimi Itäkoordinaatti Pohjoiskoordinaatti Osoite Petsamonkatu 4, Väinölänkatu 31, 33 ja 35 Kohdetyyppi Historiallinen tilatyyppi Nykyinen tilatyyppi Rakennusten lukumäärä asuinkiinteistö tontti tontti Inventointipäivämäärä Kuvaus Kohde sijaitsee Väinölänkadun ja Petsamonkadun kulmauksessa, Saukonpuiston länsilaidalla. Tontilla sijaitsee väljästi kahteen riviin sijoiteltuina viisi 1940 luvun loppupuolella valmistunutta 3 kerroksista asuinkerrostaloa uusine piharakennuksineen. Historia Kohde muodostuu Tampereen kaupungin rakennuttamista viidestä vuokrakerrostalosta ja niiden piharakennuksista pihoineen. Kiinteistön rakentaminen ajoittuu Tampereen kaupungin voimakkaan kasvun kauteen 1940 luvulle, jolloin Kalevan kerrostalokaupunginosa laajeni paikoin kaupunginosan rajojen yli. Kiinteistö sijaitsee Petsamon kaupunginosassa, mutta kuuluu silti selkeästi rakennustyyppinsä ja rakentamisen tapansa puolesta Kalevan alueeseen. Tontin

54 2 asuinrakennukset on suunniteltu Tampereen kaupungin arkkitehtikonttorissa Bertel Strömmerin johdolla Sodan ja materiaalipulan vuoksi rakentaminen viivästyi ja ensimmäiset kolme Väinölänkadun puoleista taloa valmistuivat 1946 ja viimeiset kaksi vuotta myöhemmin. Talot rakennettiin peltomaisemaan, johon ei vielä ollut rakennettu kuin alustavat katulinjaukset. Viiteen asuinkerrostaloon tuli yhteensä 105 vuokra asuntoa perhellisille. Kiinteistön hoitoa ja hallintaa varten perustettiin Tampereen perhetalot Oy niminen yhtiö. Nykyisin kiinteistöä hallinnoi Tampereen vuokra asunnot Oy. Viiden väljästi pohjois eteläsuuntaisesti sijoitetun rakennuksen ryhmä tunnetaan nimellä Perhetalot. Samaa nimeä on käytetty myös Kiinteistöosakeyhtiö Kalevan Sammon taloista, jotka sijaitsevat Väinämöisenkadun päässä Kalevan kaupunginosan itäosassa. Perhetalot on remontoitu täydellisesti 2000 luvun aikana, jolloin rakennusten kaikki ulkopinnat on uusittu, länsisivuille rakennettu parvekkeet, kattokulmaa kasvatettu, ehjät kattopinnat puhkottu ikkunoilla ja vintille rakennettu asuntoja. Lisäksi porraskäytävien pinnat on uusittu, osaan porraskäytävistä rakennettu hissit, joihinkin ensimmäisen kerroksen asuntoihin rakennettu portaat ja omat saunatilat kellarikerrokseen. Myös piha alueet on uudistettu täysin. Ympäristö ja pihapiiri Kohteen lähiympäristössä on sekä 1920 luvun puurakennuksia että 1950 luvun kerrostaloja. Pohjoisessa tontti rajautuu yhtenäisen maisemallisen kokonaisuuden muodostavaan Ludekylän puutalokortteliin, jonka yksi rakennus on osittain kiinteistön tontilla, sen luoteiskulmassa. Tontin pohjoispuolitse kaavoitettu Kullervonkadun jatke on rakentamatta. Muissa ympäröivissä kortteleissa on pääasiassa saman tyyppisiä kerrostaloja. Itäpuolella on Saukonpuisto ja punatiilinen Kalevan lastentalo. Piha alueet on 2000 luvun remontin yhteydesä uudistettu täydellisesti. Vanha puusto kaadettu ja rakennettu täysin uudet leikkialueet, parkkipaikat, pihavarastot ja kulkuväylät. Pinnat ovat nurmea, asfalttia ja betonikiveystä. Rakennusten vierustaa kiertävät seulanpääkivistä ladotut kiveykset. Kasvillisuutena on nuoria pihlajia, vaahteroita ja koivuja sekä aroniapensaita. Kiinteistön jäteastiat (Molok) on sijoitettu tontin itäreunaan Petsamontien laitaan. Muutosten vuoksi pihoilta on täysin kadonnut jälleenrakennuskaudelle tyypillinen ilme. Kulttuurihistorialliset t Rakennushistoriallinen Historiallinen Ympäristö Arvojen perustelu Arvoluokka sosiaalihistoria maisemallisesti keskeinen sijainti Sosiaalihistorialliset t: Perhetalojen viiden rakennuksen muodostama kokonaisuus kertoo kaupungin vuokraasuinrakentamisen tavasta sotien jälkeisen ajan voimakkaan väestönkasvun ja heikon taloudellisen tilanteen yhtälössä. Maisemalliset t: Suurikokoinen kiinteistö symmetrisesti pohjoiseteläsuuntaan sijoiteltuine rakennuksineen muodostaa maisemallisesti merkittävän osan Saukonpuiston, Petsamonkadun ja Väinölänkadun kaupunkimaisemaa. Toimenpidesuositukset Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa

55 3 ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien asuinrakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä vaipan sisällä. Kaava Tontilla on voimassa asemakaava nro 1242, joka on hyväksytty Kirjalliset lähteet Asemakaavat; Tampereen kaupunki/ kaupunkiympäristön kehittäminen/ maankäytön suunnittelu. Hildén, Juhani; Kaikkien aikojen Kaleva : Tammerkosken itäpuolisen kyläasutuksen ja kaupunkirakenteen kehitystä 1500 luvulta nykypäiviin. Tampere Seura, Tampere Hildén Juhani; Kaleva kirja. Tampere Seura, Tampere Ilmakuva aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966 ja Tampereen kaupunki, Maanmittauslaitos ja Lentokuva Hannu Vallas. Minkovitsch, Sari; Perhetalot. 60/perhetlo.htm Rakennuslupakuvat; Tampereen kaupunki/ rakennusvalvonnan arkisto ja Tampereen vuokraasunnot Oy. Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; Tampereen museoiden Kuva arkisto. Suulliset lähteet Asukas Valokuvat Inventoinnin kenttätöiden yhteydessä otetut valokuvat on tallennettu Tampereen museoiden kuva arkiston KuvaSiiri tietokantaan (diaari no: KYY 37) sekä Pirkanmaan maakuntamuseon arkistoon (CD Ludekylän inventointi) Perhetalot kuvattuna Kalevan puistotie 13 asuinkerrostalon siivousparvekkeelta. Kuvassa hahmottuu selvästi 2000 luvun remontin vaikutus Perhetalojen länsisivuille ja kattopintoihin , Miia Hinnerichsen. Vastavalmistuneet Väinölänkadun varren perhetalot Tampereen museoiden kuva arkisto (VAR : 5624). E.M. Staf.

56 4 Vastavalmistunut perhetalo vuonna Tampereen museoiden kuva arkisto (Minttu : VAR 5623). E.M. Staf. Tampereen perhetalot vuonna Tampereen museoiden kuva arkisto (TKA D : 2652). Martti L. Laitinen. Rakennukset Rakennus 1 asuinrakennus kerrostalo Perhetalojen rakennus 001 lounaasta , Miia Hinnerichsen. Kiinteistötunnus Osoite Väinölänkatu 35 Nykyinen käyttö Alkuperäinen käyttö tarkkuus luku selite asuintoiminnot asuintoiminnot vuosi 1946

57 5 Korjausvuodet Suunnittelija Rungon muoto 1968, 2000 luku Tampereen kaupungin arkkitehtikonttori: Bertel Strömmer suorakaide Kerrosluku (1)+3+(1) Pohjakaava Perustus Runko Vuoraus Katemateriaali Katon muoto Kuisti Kuistin kattomuoto Kunto betoni valettu tiilimuuraus roiskerappaus pelti saumattu satula Kuvaus ja historia RAKENNUKSEN SIJAINTI, MUOTO JA ULKOPINNAT Asuinrakennus (001) sijaitsee tontin lounaisosassa. Rakennus on pohjois eteläsuuntainen, pitkärunkoinen, suorakaiteen muotoinen, 3 kerroksinen ja satulakattoinen lamellikerrostalo. Rakennus on ollut valkoiseksi tai vaaleaksi roiskerapattu, ikkunan kehykset ovat olleet tummat. Kivijalka on päällystetty pesubetonilaatoin ja katto oli katettu betonitiilin. Rakennus on remontoitu täydellisesti 2000 luvulla. Julkisivujen roiskerappaus on uusittu; se on väriltään keltainen, alkuperäistä hienojakoisempi. Ikkunat on uusittu vanhan kaksijakoisen mallin mukaan. Niiden kehykset ovat vaaleanharmaaksi maalattua alumiinia. Itäsivulta on purettu porraskäytävien siivousparvekkeet ja länsisivulle sekä päätyihin ylimpään kerrokseen rakennettu uudet parvekkeet asuntoihin. Pohjoispäädyssä on uusi luiska kellarin pyöräsuojaan. Kattokulma on muutettu: se oli aikaisemmin loivempi 2:5, nyt kattokulma on 1:2. Katemateriaaliksi on vaihdettu punainen saumapelti. Lisäksi katolle on rakennettu yhdistetyt lape ja katon pystyikkunat tuomaan valoa ullakolle rakennettuihin asuntoihin. Piiput on pellitetty ja hatutettu ja katolle lisätty runsaasti tuuletushormeja. SISÄÄNKÄYNNIT JA PORRASKÄYTÄVÄT Rakennuksessa on kolme porraskäytävää, joihin on sisäänkäynnit itäsivulta. Uusittujen metallikehyksisten lasiovien edustalla on matalat kiviaskelmat. Porraskäytävän ovien päälle on rakennettu uudet pulpettimalliset metallirunkoiset katokset, joissa on saumapeltikate. Porraskäytävien lattiat, portaat ja porrastasanteet ovat kiiltäväksi hiottua betonimosaiikkilaattaa. Porraskaiteet ovat yksinkertaiset, sainään kiinnitetyt, mustaksi maalatut kaidepuut. Seinät ovat alaosastaan harmaaksi ja yläosasta valkoisiksimaalatut. Huoneistojen ovet ovat viilupintaiset ja todennäköisesti alkuperäistä vastaavat. Hissin ovet ovat teräsrosteria. Porraskäytävien muoto on säilynyt lähes alkuperäistä vastaavana. HUONEISTOT JA MUUT TILAT Huoneistoja on neljässä kerroksessa. Ne ovat kooltaan 1 3 h + keittiö. Kaikissa asunnoissa on kylpyhuone, jossa on WC ja suihku. Kellarissa on pyöräsuoja, asuntojen varastokomerot, sauna, pesutupa ja teknisiä tiloja sekä muutamiin ensimmäisen keroksen asuntoihin rakennetut omat saunat.

58 6 MUUTOKSET JA SÄILYNEISYYS Rakennus on remontoitu täydellisesti 2000 luvulla. Muutoksista johtuen ainoastaan rakennuksen perusmuoto on säilynyt tunnistettavana. Sisätiloissa on pääosin säilynyt huoneistojen tilajako sekä joitain vanhoja rakennusosia, kuten väliovia. Kulttuurihistorialliset t Rakennushistoriallinen Historiallinen Ympäristö Arvojen perustelu Arvoluokka sosiaalihistoria Ks. edellä kiinteistön jen perustelu. Toimenpidesuositukset Rakennus tulisi säilyttää. Rakennuksen saa purkaa vain erityisen pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä vaipan sisällä. Kaikissa muutos ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista. Rakennus 2 asuinrakennus kerrostalo Perhetalojen rakennus 002 lounaasta , Miia Hinnerichsen. Kiinteistötunnus Osoite Väinölänkatu 33 Nykyinen käyttö Alkuperäinen käyttö tarkkuus asuintoiminnot asuintoiminnot vuosi

59 7 luku selite Korjausvuodet Suunnittelija Rungon muoto , 2000 luku Tampereen kaupungin arkkitehtikonttori: Bertel Strömmer suorakaide Kerrosluku (1)+3+(1) Pohjakaava Perustus Runko Vuoraus Katemateriaali Katon muoto Kuisti Kuistin kattomuoto Kunto betoni valettu tiilimuuraus roiskerappaus pelti saumattu satula Kuvaus ja historia RAKENNUKSEN SIJAINTI, MUOTO JA ULKOPINNAT Asuinrakennus (002) sijaitsee tontin eteläosassa, keskellä. Rakennus on pohjois eteläsuuntainen, suorakaiteen muotoinen, 3 kerroksinen ja satulakattoinen lamellikerrostalo. Rakennus poikkeaa muista tontin rakennuksista, sillä sen päädyt ovat porrastetut. Rakennus on ollut valkoiseksi tai vaaleaksi roiskerapattu, ikkunan kehykset ovat olleet tummat. Kivijalka on päällystetty pesubetonilaatoin ja katto oli katettu betonitiilin. Rakennus on remontoitu täydellisesti 2000 luvulla. Julkisivujen roiskerappaus on uusittu; se on väriltään keltainen, alkuperäistä hienojakoisempi. Ikkunat on uusittu vanhan kaksijakoisen mallin mukaan. Niiden kehykset ovat vaaleanharmaaksi maalattua alumiinia. Pohjoispäädystä on purettu kookas puhtaaksi muurattu keskuslämmityspiippu, itäsivulta porraskäytävien siivousparvekkeet ja länsisivulle sekä päätyihin ylimpään kerrokseen rakennettu uudet parvekkeet asuntoihin. Eteläpäädyssä on uusi luiska kellarin pyöräsuojaan. Kattokulma on muutettu: se oli aikaisemmin loivempi 2:5, nyt kattokulma on 1:2. Katemateriaaliksi on vaihdettu punainen saumapelti. Lisäksi katolle on rakennettu yhdistetyt lape ja katon pystyikkunat tuomaan valoa ullakolle rakennettuihin asuntoihin. Piiput on pellitetty ja hatutettu ja katolle lisätty runsaasti tuuletushormeja. SISÄÄNKÄYNNIT JA PORRASKÄYTÄVÄT Rakennuksessa on kaksi porraskäytävää, joihin on sisäänkäynnit itäsivulta. Uusittujen metallikehyksisten lasiovien edustalla on matalat kiviaskelmat. Porraskäytävän ovien päälle on rakennettu uudet pulpettimalliset metallirunkoiset katokset, joissa on saumapeltikate. Porraskäytävien lattiat, portaat ja porrastasanteet ovat kiiltäväksi hiottua betonimosaiikkilaattaa. Porraskaiteet ovat yksinkertaiset, sainään kiinnitetyt, mustaksi maalatut kaidepuut. Seinät ovat alaosastaan harmaaksi ja yläosasta valkoisiksi maalatut. Huoneistojen ovet ovat viilupintaiset ja todennäköisesti alkuperäistä vastaavat. Hissin ovet ovat teräsrosteria. Porraskäytävien muoto on säilynyt lähes alkuperäistä vastaavana.

60 8 HUONEISTOT JA MUUT TILAT Huoneistoja on neljässä kerroksessa. Ne ovat kooltaan 1 3 h + keittiö. Kaikissa asunnoissa on kylpyhuone, jossa on WC ja suihku. Kellarissa on pyöräsuoja, asuntojen varastokomerot, sauna, pesutupa ja teknisiä tiloja sekä muutamiin ensimmäisen keroksen asuntoihin rakennetut omat saunat. MUUTOKSET JA SÄILYNEISYYS Rakennus on remontoitu täydellisesti 2000 luvulla. Muutoksista johtuen ainoastaan rakennuksen perusmuoto on säilynyt tunnistettavana. Sisätiloissa on pääosin säilynyt huoneistojen tilajako sekä joitain vanhoja rakennusosia, kuten väliovia. Kulttuurihistorialliset t Rakennushistoriallinen Historiallinen Ympäristö Arvojen perustelu Arvoluokka sosiaalihistoria Ks. edellä kiinteistön jen perustelu. Toimenpidesuositukset Rakennus tulisi säilyttää. Rakennuksen saa purkaa vain erityisen pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä vaipan sisällä. Kaikissa muutos ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista. Rakennus 3 asuinrakennus kerrostalo Perhetalojen rakennus 003 kaakosta , Miia Hinnerichsen. Kiinteistötunnus Osoite Väinölänkatu 31

61 9 Nykyinen käyttö Alkuperäinen käyttö tarkkuus luku selite Korjausvuodet Suunnittelija Rungon muoto asuintoiminnot asuintoiminnot vuosi , 2000 luku Tampereen kaupungin arkkitehtikonttori: Bertel Strömmer suorakaide Kerrosluku (1)+3+(1) Pohjakaava Perustus Runko Vuoraus Katemateriaali Katon muoto Kuisti Kuistin kattomuoto Kunto betoni valettu tiilimuuraus roiskerappaus pelti saumattu satula Kuvaus ja historia RAKENNUKSEN SIJAINTI, MUOTO JA ULKOPINNAT Asuinrakennus (003) sijaitsee tontin kaakkoiskulmassa. Rakennus on pohjois eteläsuuntainen, suorakaiteen muotoinen, 3 kerroksinen ja satulakattoinen lamellikerrostalo. Rakennus on ollut valkoiseksi tai vaaleaksi roiskerapattu, ikkunan kehykset ovat olleet tummat. Kivijalka on päällystetty pesubetonilaatoin ja katto oli katettu betonitiilin. Rakennus on remontoitu täydellisesti 2000 luvulla. Julkisivujen roiskerappaus on uusittu; se on väriltään keltainen, alkuperäistä hienojakoisempi. Ikkunat on uusittu vanhan kaksijakoisen mallin mukaan. Niiden kehykset ovat vaaleanharmaaksi maalattua alumiinia. Itäsivulta on purettu porraskäytävien siivousparvekkeet ja länsisivulle sekä päätyihin ylimpään kerrokseen rakennettu uudet parvekkeet asuntoihin. Pohjoispäädyssä on uusi luiska kellarin pyöräsuojaan. Kattokulma on muutettu: se oli aikaisemmin loivempi 2:5, nyt kattokulma on 1:2. Katemateriaaliksi on vaihdettu punainen saumapelti. Lisäksi katolle on rakennettu yhdistetyt lape ja katon pystyikkunat tuomaan valoa ullakolle rakennettuihin asuntoihin. Piiput on pellitetty ja hatutettu ja katolle lisätty runsaasti tuuletushormeja. SISÄÄNKÄYNNIT JA PORRASKÄYTÄVÄT Rakennuksessa on kaksi porraskäytävää, joihin on sisäänkäynnit itäsivulta. Uusittujen metallikehyksisten lasiovien edustalla on kiviaskelmat. Porraskäytävän ovien päälle on rakennettu uudet pulpettimalliset metallirunkoiset katokset, joissa on saumapeltikate. Porraskäytävien lattiat, portaat ja porrastasanteet ovat kiiltäväksi hiottua betonimosaiikkilaattaa. Porraskaiteet ovat yksinkertaiset, seinään kiinnitetyt, mustaksi maalatut kaidepuut. Seinät ovat alaosastaan harmaaksi ja yläosasta valkoisiksi maalatut. Huoneistojen ovet ovat viilupintaiset ja

62 10 todennäköisesti alkuperäistä vastaavat. Hissin ovet ovat teräsrosteria. Porraskäytävien muoto on säilynyt lähes alkuperäistä vastaavana. HUONEISTOT JA MUUT TILAT Huoneistoja on neljässä kerroksessa. Ne ovat kooltaan 1 3 h + keittiö. Kaikissa asunnoissa on kylpyhuone, jossa on WC ja suihku. Kellarissa on pyöräsuoja, asuntojen varastokomerot, sauna, pesutupa ja teknisiä tiloja sekä muutamiin ensimmäisen kerroksen asuntoihin rakennetut omat saunat. MUUTOKSET JA SÄILYNEISYYS Rakennus on remontoitu täydellisesti 2000 luvulla. Muutoksista johtuen ainoastaan rakennuksen perusmuoto on säilynyt tunnistettavana. Sisätiloissa on pääosin säilynyt huoneistojen tilajako sekä joitain vanhoja rakennusosia, kuten väliovia. Kulttuurihistorialliset t Rakennushistoriallinen Historiallinen Ympäristö Arvojen perustelu Arvoluokka sosiaalihistoria Ks. edellä kiinteistön jen perustelu. Toimenpidesuositukset Rakennus tulisi säilyttää. Rakennuksen saa purkaa vain erityisen pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä vaipan sisällä. Kaikissa muutos ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

63 11 Rakennus 4 asuinrakennus kerrostalo Perhetalojen rakennus 004 porraskäytävä , Miia Hinnerichsen. Kiinteistötunnus Osoite Nykyinen käyttö Alkuperäinen käyttö tarkkuus luku selite Korjausvuodet Suunnittelija Rungon muoto Petsamonkatu 4 A C asuintoiminnot asuintoiminnot vuosi , 2000 luku Tampereen kaupungin arkkitehtikonttori: Bertel Strömmer suorakaide Kerrosluku (1)+3+(1) Pohjakaava Perustus Runko Vuoraus Katemateriaali Katon muoto Kuisti Kuistin kattomuoto Kunto betoni valettu tiilimuuraus roiskerappaus pelti saumattu satula

64 12 Kuvaus ja historia RAKENNUKSEN SIJAINTI, MUOTO JA ULKOPINNAT Asuinrakennus (004) sijaitsee tontin koilliskulmassa. Rakennus on pohjois eteläsuuntainen, pitkärunkoinen, suorakaiteen muotoinen, 3 kerroksinen ja satulakattoinen lamellikerrostalo. Rakennus on ollut valkoiseksi tai vaaleaksi roiskerapattu, ikkunan kehykset ovat olleet tummat. Kivijalka on päällystetty pesubetonilaatoin ja katto oli katettu betonitiilin. Rakennus on remontoitu täydellisesti 2000 luvulla. Julkisivujen roiskerappaus on uusittu; se on väriltään keltainen, alkuperäistä hienojakoisempi. Ikkunat on uusittu vanhan kaksijakoisen mallin mukaan. Niiden kehykset ovat vaaleanharmaaksi maalattua alumiinia. Itäsivulta on purettu porraskäytävien siivousparvekkeet ja länsisivulle sekä päätyihin ylimpään kerrokseen rakennettu uudet parvekkeet asuntoihin. Pohjoispäädyssä on uusi luiska kellarin pyöräsuojaan. Kattokulma on muutettu: se oli aikaisemmin loivempi 2:5, nyt kattokulma on 1:2. Katemateriaaliksi on vaihdettu punainen saumapelti. Lisäksi katolle on rakennettu yhdistetyt lape ja katon pystyikkunat tuomaan valoa ullakolle rakennettuihin asuntoihin. Piiput on pellitetty ja hatutettu ja katolle lisätty runsaasti tuuletushormeja. SISÄÄNKÄYNNIT JA PORRASKÄYTÄVÄT Rakennuksessa on kolme porraskäytävää, joihin on sisäänkäynnit itäsivulta. Uusittujen metallikehyksisten lasiovien edustalla on matalat kiviaskelmat. Porraskäytävän ovien päälle on rakennettu uudet pulpettimalliset metallirunkoiset katokset, joissa on saumapeltikate. Porraskäytävien lattiat, portaat ja porrastasanteet ovat kiiltäväksi hiottua betonimosaiikkilaattaa. Porraskaiteet ovat yksinkertaiset, seinään kiinnitetyt, mustaksi maalatut kaidepuut. Seinät ovat alaosastaan harmaaksi ja yläosasta valkoisiksi maalatut. Huoneistojen ovet ovat viilupintaiset ja todennäköisesti alkuperäistä vastaavat. Hissin ovet ovat teräsrosteria. Porraskäytävien muoto on säilynyt lähes alkuperäistä vastaavana. HUONEISTOT JA MUUT TILAT Huoneistoja on neljässä kerroksessa. Ne ovat kooltaan 1 3 h + keittiö. Kaikissa asunnoissa on kylpyhuone, jossa on WC ja suihku. Kellarissa on pyöräsuoja, asuntojen varastokomerot, sauna, pesutupa ja teknisiä tiloja sekä muutamiin ensimmäisen kerroksen asuntoihin rakennetut omat saunat. MUUTOKSET JA SÄILYNEISYYS Rakennus on remontoitu täydellisesti 2000 luvulla. Muutoksista johtuen ainoastaan rakennuksen perusmuoto on säilynyt tunnistettavana. Sisätiloissa on pääosin säilynyt huoneistojen tilajako sekä joitain vanhoja rakennusosia, kuten väliovia. Kulttuurihistorialliset t Rakennushistoriallinen Historiallinen Ympäristö sosiaalihistoria

65 13 Arvojen perustelu Arvoluokka Ks. edellä kiinteistön jen perustelu. Toimenpidesuositukset Rakennus tulisi säilyttää. Rakennuksen saa purkaa vain erityisen pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä vaipan sisällä. Kaikissa muutos ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista. Rakennus 5 asuinrakennus kerrostalo Perhetalojen rakennus 005 kaakosta , Miia Hinnerichsen. Kiinteistötunnus Osoite Nykyinen käyttö Alkuperäinen käyttö tarkkuus luku selite Korjausvuodet Suunnittelija Rungon muoto Petsamonkatu 4 D F asuintoiminnot asuintoiminnot vuosi , 2000 luku Tampereen kaupungin arkkitehtikonttori: Bertel Strömmer suorakaide Kerrosluku (1)+3+(1) Pohjakaava Perustus Runko Vuoraus Katemateriaali Katon muoto Kuisti betoni valettu tiilimuuraus roiskerappaus pelti saumattu satula

66 14 Kuistin kattomuoto Kunto Kuvaus ja historia RAKENNUKSEN SIJAINTI, MUOTO JA ULKOPINNAT Asuinrakennus (005) sijaitsee tontin luoteisosassa. Se on valmistunut tontille viimeisenä vuonna Rakennus on pohjois eteläsuuntainen, pitkärunkoinen, suorakaiteen muotoinen, 3 kerroksinen ja satulakattoinen lamellikerrostalo. Rakennus on ollut valkoiseksi tai vaaleaksi roiskerapattu, ikkunan kehykset ovat olleet tummat. Kivijalka on päällystetty pesubetonilaatoin ja katto oli katettu betonitiilin. Rakennus on remontoitu täydellisesti 2000 luvulla. Julkisivujen roiskerappaus on uusittu; se on väriltään keltainen, alkuperäistä hienojakoisempi. Ikkunat on uusittu vanhan kaksijakoisen mallin mukaan. Niiden kehykset ovat vaaleanharmaaksi maalattua alumiinia. Itäsivulta on purettu porraskäytävien siivousparvekkeet ja länsisivulle sekä päätyihin ylimpään kerrokseen rakennettu uudet parvekkeet asuntoihin. Pohjoispäädyssä on uusi luiska kellarin pyöräsuojaan. Kattokulma on muutettu: se oli aikaisemmin loivempi 2:5, nyt kattokulma on 1:2. Katemateriaaliksi on vaihdettu punainen saumapelti. Lisäksi katolle on rakennettu yhdistetyt lape ja katon pystyikkunat tuomaan valoa ullakolle rakennettuihin asuntoihin. Piiput on pellitetty ja hatutettu ja katolle lisätty runsaasti tuuletushormeja. SISÄÄNKÄYNNIT JA PORRASKÄYTÄVÄT Rakennuksessa on kolme porraskäytävää, joihin on sisäänkäynnit itäsivulta. Uusittujen metallikehyksisten lasiovien edustalla on matalat kiviaskelmat. Porraskäytävän ovien päälle on rakennettu uudet pulpettimalliset metallirunkoiset katokset, joissa on saumapeltikate. Porraskäytävien lattiat, portaat ja porrastasanteet ovat kiiltäväksi hiottua betonimosaiikkilaattaa. Porraskaiteet ovat yksinkertaiset, seinään kiinnitetyt, mustaksi maalatut kaidepuut. Seinät ovat alaosastaan harmaaksi ja yläosasta valkoisiksi maalatut. Huoneistojen ovet ovat viilupintaiset ja todennäköisesti alkuperäistä vastaavat. Hissin ovet ovat teräsrosteria. Porraskäytävien muoto on säilynyt lähes alkuperäistä vastaavana. HUONEISTOT JA MUUT TILAT Huoneistoja on neljässä kerroksessa. Ne ovat kooltaan 1 3 h + keittiö. Kaikissa asunnoissa on kylpyhuone, jossa on WC ja suihku. Kellarissa on pyöräsuoja, asuntojen varastokomerot, sauna, pesutupa ja teknisiä tiloja sekä muutamiin ensimmäisen kerroksen asuntoihin rakennetut omat saunat. MUUTOKSET JA SÄILYNEISYYS Rakennus on remontoitu täydellisesti 2000 luvulla. Muutoksista johtuen ainoastaan rakennuksen perusmuoto on säilynyt tunnistettavana. Sisätiloissa on pääosin säilynyt huoneistojen tilajako sekä joitain vanhoja rakennusosia, kuten väliovia. Kulttuurihistorialliset t Rakennushistoriallinen

67 15 Historiallinen Ympäristö Arvojen perustelu Arvoluokka sosiaalihistoria Ks. edellä kiinteistön jen perustelu. Toimenpidesuositukset Rakennus tulisi säilyttää. Rakennuksen saa purkaa vain erityisen pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä vaipan sisällä. Kaikissa muutos ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

68 1 KALEVAN PUISTOTIE 11 Kalevan puistotie 11 etelästä , Miia Hinnerichsen. Kalevan puistotie 11 tontin rajat ja inventoitu rakennus. Pohjakartta (c) Tampereen kaupunkimittaus, muokkaus Miia Hinnerichsen/ PMM. Inventointinumero 2010/0004 Kunta Vanha kunta Kylä Kaupunginosa Tampere XXI Petsamo Kiinteistötunnus Peruskarttanumero Peruskartan nimi Itäkoordinaatti Pohjoiskoordinaatti Osoite Kalevan puistotie 11 Kohdetyyppi Historiallinen tilatyyppi Nykyinen tilatyyppi Rakennusten lukumäärä asuinkiinteistö tontti tontti Inventointipäivämäärä Kuvaus Kohde sijaitsee Kalevan puistotien varressa, sen itäpuolella. Katu muodostaa kiinteistön kohdalla leveämmän aukiomaisen tilan, jonka laidalla tontin 1955 valmistunut 6 kerroksinen asuin ja liikekerrostalo sijaitsee. Historia Kohde muodostuu asuin ja liikekerrostalosta pihoineen. Kiinteistön rakentaminen ajoittuu Tampereen kaupungin voimakkaan kasvun kauteen 1950 luvulle, jolloin Kalevan kerrostalokaupunginosa laajeni paikoin kaupunginosan rajojen yli. Kiinteistö sijaitsee Petsamon kaupunginosassa, mutta kuuluu silti selkeästi rakennustyyppinsä ja rakentamisen tapansa puolesta Kalevan alueeseen. Tontin asuinrakennuksen on suunnitellut arkkitehti Harry W. Schreck ja se

69 2 valmistui vuonna Samaan aikaan rakennettiin samanlaiset kolme taloa rintamamiehille Teiskontien eteläpuolelle (As oy Teiskontie 10 14). Kalevan puistotie 11 tunnetaan rakennuttajiensa mukaan Veturimiesten talona. Ympäristö ja pihapiiri Kohteen lähiympäristössä on sekä 1920 luvun puurakennuksia että luvun kerrostaloja. Pohjoisessa tontti rajautuu yhtenäisen maisemallisen kokonaisuuden muodostavaan Ludekylän puutalokortteliin, jonka yksi rakennus on osittain kiinteistön tontilla, sen koilliskulmassa. Tontin pohjoispuolitse kaavoitettu Kullervonkadun jatke on rakentamatta. Muissa ympäröivissä kortteleissa on pääasiassa saman ikäisiä kerrostaloja. Tonttia on rajattu vihreäksi maalatulla metalliverkkoaidalla sekä pensasaidoilla. Tontin etelä ja kaakkoisosassa on säilynyt 1950 luvun betonirakenteita. Piha alue on rakennuksen itäpuolella. Pihaan johtaa asuinkerrostalon etelä ja pohjoispuolitse Kalevan puistotieltä asfaltoidut ajotiet. Pihamaa on verrattain suuri. Tontin nurmipintainen itäosa on hieman tasaista asfaltoitua piha aluetta korkeammalla. Pihassa on 2 keinua, hiekkalaatikko, lipputanko, pyykki ja mattotelineet. Kasvillisuutena on suuria koivuja, kookas pihlaja, sireeniä, jasmiketta, hanhikkia, angervoja sekä muutama kukkapenkki. Kiinteistön jäteastiat on sijoitettu tummanruskeaksi maalattuun pystylauta aitaukseen tontin lounaiskulmaan. Pihan yleisilme on 1950 lulun kerrostalokiinteistölle tyypillinen. Kulttuurihistorialliset t Rakennushistoriallinen Historiallinen Ympäristö Arvojen perustelu Arvoluokka rakennusperinteinen taloushistoria maisemallisesti keskeinen sijainti Rakennusperinteiset t: Rakennus edustaa ajalle tyypillistä kerrostalorakentamista. Se on ulko ovien ja asuinhuoneistojen ikkunoiden vaihtamista sekä itäsivulle lisättyjä parvekekatoksia lukuun ottamatta säilynyt erinomaisesti alkuperäisessä asussaan. Rakennuksessa on säilynyt runsaasti alkuperäisiä rakennusosia ja yksityiskohtia. Myös alkuperäinen huoneistojen ja liiketilojen pohjaratkaisu on yhä hahmotettavissa. pihan yleisilme on rakennustyypille ja rakennusajalle tyypillinen. Arkkitehtoniset t: porrastettu länsijulkisivu sekä eteläpäätyä hallitseva keskuslämmityspiippu. Taloushistorialliset t: Pohjakerroksen liiketilat kertovat 1950 luvun kivijalkakauppojen perinteestä, joka on säilynyt Kalevan alueella huolimatta liikekeskusten rakentamisesta keskustan ulkopuolelle. Maisemalliset t: Rakennus sijaitsee yhden alueen pääkadun, vilkkaasti liikennöidyn Kalevan puistotien varressa, aukiomaisen katuosan laidassa. Toimenpidesuositukset Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää rakennusajankohdalle tyypillisinä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennuksen mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä

70 3 vaipan sisällä. Kaikissa muutos ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista. Kaava Tontilla on voimassa asemakaava nro 121, joka hyväksytty Kirjalliset lähteet Asemakaavat; Tampereen kaupunki/ kaupunkiympäristön kehittäminen/ maankäytön suunnittelu. Hildén, Juhani; Kaikkien aikojen Kaleva : Tammerkosken itäpuolisen kyläasutuksen ja kaupunkirakenteen kehitystä 1500 luvulta nykypäiviin. Tampere Seura, Tampere Hildén Juhani; Kaleva kirja. Tampere Seura, Tampere Ilmakuva aineisto, Tampere 1946, 1956, Tampereen kaupunki, Maanmittauslaitos ja Lentokuva Hannu Vallas. Rakennuslupakuvat; Tampereen kaupunki/ rakennusvalvonnan arkisto. Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; Tampereen museoiden Kuva arkisto. Suulliset lähteet Kiinteistön asukas ja liiketilan vuokralainen Valokuvat Inventoinnin kenttätöiden yhteydessä otetut valokuvat on tallennettu Tampereen museoiden kuva arkiston KuvaSiiri tietokantaan (diaari no: KYY 37) sekä Pirkanmaan maakuntamuseon arkistoon (CD Ludekylän inventointi) Kalevan puistotie 11 asemapiirros Piirroksessa hahmottuu hyvin rakennuksen länsisivun porrastettu muoto. Ote alkuperäisestä rakennuslupakuvasta; Tampereen kaupunki, rakennusvalvonnan arkisto. Kalevan puistotie 11 eli ns. Veturimiesten talo vastavalmistuneena vuonna Kuva Juhani Hildenin teoksesta kaikkien aikojen Kaleva. E.M. Staf.

71 4 Rakennukset Rakennus 1 asuinrakennus kerrostalo Kalevan puistotie 11 kaakosta , Miia Hinnerichsen. Kiinteistötunnus Osoite Kalevan puistotie 11 Nykyinen käyttö Alkuperäinen käyttö tarkkuus luku selite asuintoiminnot asuintoiminnot vuosi 1955 Korjausvuodet 1964, 1970, 1994 ja 1997 Suunnittelija Rungon muoto arkkitehti Harry W. Schreck suorakaide Kerrosluku (1)+6+(1) Pohjakaava Perustus Runko Vuoraus Katemateriaali Katon muoto Kuisti Kuistin kattomuoto Kunto betoni valettu tiilimuuraus roiskerappaus tiili betoni satula Kuvaus ja historia RAKENNUKSEN SIJAINTI, MUOTO JA ULKOPINNAT Asuinrakennus (001) sijaitsee tontin länsireunalla. Rakennus on pitkärunkoinen, suorakaiteen muotoinen, 6 kerroksinen ja loivan satulakattoinen lamellikerrostalo, jonka länsisivulla katutasossa on liiketiloja. Länsisivu on porrastettu, mikä tekee katujulkisivusta hieman tavallisesta poikkeavan ja elävän. Julkisivut on roiskerapattu. Rappaus on alkuperäinen, rouhea ja okranvärinen. Kivijalka on

72 5 päällystetty pesubetonilaatoin. Eteläpäätyä hallitsee korkea puhtaaksi muurattu keskuslämmityspiippu. Lisäksi päädyssä ovat säilyneet alkuperäiset kellarin hiililuukut. Pohjoispäädyssä on porras kellariin. Kellarin ovi on alkuperäinen sormipaneelipintainen puuovi, jossa on metallivedin. LIIKETILAT Liiketilojen sisäänkäynnit ovat hieman rakennuksen rungosta ulkonevassa matalassa osassa, joka on pulpettikattoinen, vihreäksi maalatulla saumapellillä katettu ja julkisivultaan muusta länsisivusta poiketen suora. Liiketiloja on alkujaan ollut kuusi. Niihin on käynnit suoraan jalkakäytävältä. Ovien edustalla on matalat kiviaskelmat. Ulko ovet ovat ruskeaksi maalattuja metallikehyksisiä lasiovia. Ovien molemmin puolin ja niiden välissä on ruskeaksi petsattu sormipanelointi. Näyteikkunat ovat alkuperäiset, suuret, puupuitteiset ja puitteet ruskeiksi maalatut. Ikkunoiden päällä on oranssinväriset markiisit. Kaksi pohjoisinta liiketilaa on yhdistetty 1970 elintarvikemyymäläksi. Nykyisin tilassa toimii tv, video ja kamerahuolto Vilte elektroniikka. Muissa liiketiloissa toimivat yritykset ovat Kipinämies Oy, Amigo Pizza, Pieni Kirjakauppa sekä eteläisimmän liiketilan jakavat Antenni J. Lammi Oy ja parturi kampaamo Sax.net. Liiketiloissa on alkujaan ollut selkeä tilaratkaisu, jossa lähes nelikulmainen huonetila on jaettu kahteen osaan vinolla väliseinällä suuremman tilan toimiessa myymälätilana ja pienemmän väliseinän takaisen tilan toimistona ja sosiaalitilana, josta on myös porras kellariin myymälän varastoon. Kaikissa liiketiloissa ei käyty sisällä, mutta ainakin yhdessä (Pieni kirjakauppa) tämä tilaratkaisu on säilynyt. SISÄÄNKÄYNNIT JA PORRASKÄYTÄVÄT Rakennuksessa on kolme porraskäytävää, joihin on sisäänkäynnit itäsivulta. Samalla sivulla on myös kaksi ovea, joista on ollut käynnit taloyhtiön saunaan ja pesutupaan. Uusituille pystypaneloiduille oville johtaa kolme kiviaskelmaa, joissa on vihreäksi maalattu alkuperäinen metalliputkikaide. Puhtaaksi muuratusta tiilestä rakennetut porraskäytävien tuulikaapit ulkonevat rakennuksen rungosta. Niissä on pulpettimallinen vihreäksi maalatulla saumapellillä katettu katto. Kussakin on kaksi ovea, toinen kellariin ja toinen porraskäytävään. Ulko ovet on uusittu luvuilla. Ne ovat ruskeaksi maalattuja metallikehyksisiä lasiovia. Ovien molemmin puolin ja niiden välissä on ruskeaksi petsattu sormipanelointi. Tuulikaappien väliovet ovat alkuperäiset puurunkoiset kolmilasiset ovet potkupellein. Niissä on säilynyt alkuperäiset puuvetimet. Porraskäytävien lattiat, portaat ja porrastasanteet ovat kiiltäväksi hiottua betonimosaiikkilaattaa, jossa on upotettu kerrosnumerointi hissin edustalla roomalaisin numeroin. Porraskaiteet ovat kaunismuotoiset; käsipuut lakattua puuta ja pystymetallipinnat vihreiksi maalatut. Seinät ovat vaaleiksi maalatut. Huoneistojen ovet ovat viilupintaiset ja todennäköisesti alkuperäiset tai niitä vastaavat. Hissiin ovet ja kori ovat samaten viilua. Porraskäytävät ja hissit on kunnostettu luvulla, jolloin mm. pintoja on maalattu ja hissiin lisätty digitaalinen kerrosnäyttö. Muutokset ovat kuitenkin olleet vähäisiä, joten porraskäytävien ilme on säilynyt hyvin alkuperäistä vastaavana. HUONEISTOT JA MUUT TILAT Rakennuksessa on 47 asuntoa, jotka ovat kooltaan 1 3 h keittiö. Yksiöitä on kaksi, kaksioita 40 ja kolmioita viisi. Kaksiot ja kolmiot ovat kooltaan 50 m2 ja yksiöt noin 35 m2. Kaikissa asunnoissa on yhdistetty WC ja kylpyhuone. Asunnoissa ei ole parvekkeita. Kellarissa ovat liiketilojen varastot, pyöräsuoja, asuntojen kellarikomerot sekä teknisiä tiloja. Vintillä on hissien konehuoneet, huoneistojen varastokomerot sekä avointa pyykinkuivaustilaa. MUUTOKSET JA SÄILYNEISYYS Rakennuksessa on tehty muutamia tilamuutoksia sekä vähäisiä ulkoisia muutoksia.

73 6 Asuinhuoneistojen puurunkoiset ikkunat on luvuilla vaihdettu valkoisiin alumiinirunkoisiin ja porraskäytävien siivousparvekkeet on 1994 uusittu vanhan mallin mukaan, minkä lisäksi ylimpien parvekkeiden päälle on lisätty katokset on tehty LVI muutos, mahdollisesti putkiremontti. Kulttuurihistorialliset t Rakennushistoriallinen Historiallinen Ympäristö Arvojen perustelu Arvoluokka rakennusperinteinen taloushistoria maisemallisesti keskeinen sijainti Ks. edellä kiinteistön jen perustelu. Toimenpidesuositukset Rakennus tulisi säilyttää. Rakennuksen saa purkaa vain erityisen pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja rakennuksen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä vaipan sisällä. Kaikissa muutos ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista. Säilyneiden rakennusosien kunnostamisen tulisi olla tulevissa korjaushankkeissa etusijalla. Kalevan puistotie 11 C rapun porraskäytävä , Miia Hinnerichsen.

74 1 KALEVAN PUISTOTIE 13 Kalevan puistotie 13 lännestä , Miia Hinnerichsen. Kalevan puistotie 13 tontin rajat ja inventoitu rakennus. Pohjakartta (c) Tampereen kaupunkimittaus, muokkaus Miia Hinnerichsen/ PMM. Inventointinumero 2010/0005 Kunta Vanha kunta Kylä Kaupunginosa Tampere XXI Petsamo Kiinteistötunnus Peruskarttanumero Peruskartan nimi Itäkoordinaatti Pohjoiskoordinaatti Osoite Kalevan puistotie 13 Kohdetyyppi Historiallinen tilatyyppi Nykyinen tilatyyppi Rakennusten lukumäärä asuinkiinteistö tontti tontti Inventointipäivämäärä Kuvaus Kohde sijaitsee Kalevan puistotien itäpuolella, puistokadun ja Väinölänkadun kulmauksessa. Tasamaa tontilla sijaitsee 1953 valmistunut 6 kerroksinen asuin ja liikekerrostalo sekä uudehko jätekatos. Historia Kohde muodostuu asuin ja liikekerrostalosta pihoineen. Kiinteistön rakentaminen ajoittuu Tampereen kaupungin voimakkaan kasvun kauteen 1950 luvulle, jolloin Kalevan kerrostalokaupunginosa laajeni paikoin kaupunginosan rajojen yli. Kiinteistö sijaitsee Petsamon kaupunginosassa, mutta kuuluu silti selkeästi rakennustyyppinsä ja rakentamisen tapansa puolesta Kalevan alueeseen. Tontin asuinrakennuksen on suunnitellut rakennusmestari Oskar Helminen ja

75 2 se valmistui vuonna As oy Kalevanlinna tunnetaan rakennuttajiensa mukaan myös Tampellan rintamamiesten talona. Pihaan on 2000 luvulla rakennettu moderni pulpettikattoinen jätekatos sekä saman tyylin mukainen katos pihan alla sijaitsevalle pyöräsuojalle. Ympäristö ja pihapiiri Kohteen lähiympäristössä on muita saman tyyppisiä luvun kerrostaloja. Lounaispuolella on punatiilinen Tammelan koulu. Tonttia on rajattu pensasaidoilla sekä vihreällä mettaliverkkoaidalla. Piha alue on rakennuksen itäpuolella. Pihaan johtaa asuinkerrostalon etelä ja pohjoispuolitse Kalevan puistotieltä asfaltoidut kulkuväylät, joista pohjoisemmassa on portti. Valtaosa pihasta on asfaltoitu. Tontin itäreunassa ja koilliskulmassa on nurmea, johon on harvakseltaan upotettu liuskekiviä. Nurmialueella on lipputanko, pyykki ja mattotelineet. Lisäksi pihassa on keinu ja kaksi penkkiä. Kasvilllisuus on vähäistä, ainoastaan muutamia riippapihlajia sekä pieniä tuijia. Piha on kaupungin kerrostalokiinteistölle tyypillinen, mutta siinä ei ole havaittavissa rakennusajankohdalle tyypillisiä piirteitä. Kulttuurihistorialliset t Rakennushistoriallinen Historiallinen Ympäristö Arvojen perustelu Arvoluokka rakennusperinteinen taloushistoria Rakennusperinteiset t: Rakennus edustaa ajalle tyypillistä kerrostalorakentamista. Se on säilynyt erinomaisesti alkuperäisessä asussaan. Rakennuksessa on säilynyt runsaasti alkuperäisiä rakennusosia ja yksityiskohtia. Myös alkuperäinen huoneistojen ja liiketilan pohjaratkaisu on täysin hahmotettavissa. Taloushistorialliset t: Pohjakerroksen liiketila kertoo 1950 luvun kivijalkakauppojen perinteestä, joka on säilynyt Kalevan alueella huolimatta liikekeskusten rakentamisesta keskustan ulkopuolelle. Toimenpidesuositukset Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää rakennusajankohdalle tyypillisinä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennuksen mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä vaipan sisällä. Kaikissa muutos ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista. Kaava Tontilla on voimassa asemakaava nro 1242, joka on hyväksytty Kirjalliset lähteet Asemakaavat; Tampereen kaupunki/ kaupunkiympäristön kehittäminen/ maankäytön suunnittelu. Hildén, Juhani; Kaikkien aikojen Kaleva : Tammerkosken itäpuolisen kyläasutuksen ja kaupunkirakenteen kehitystä 1500 luvulta nykypäiviin. Tampere Seura, Tampere Hildén Juhani; Kaleva kirja. Tampere Seura, Tampere 2003.

76 3 Ilmakuva aineisto, Tampere 1946, 1956, Tampereen kaupunki, Maanmittauslaitos ja Lentokuva Hannu Vallas. Rakennuslupakuvat; Tampereen kaupunki/ rakennusvalvonnan arkisto. Vanhat valokuvat kohteen ympäristöstä; Tampereen museoiden Kuva arkisto. Valokuvat Inventoinnin kenttätöiden yhteydessä otetut valokuvat on tallennettu Tampereen museoiden kuva arkiston KuvaSiiri tietokantaan (diaari no: KYY 37) sekä Pirkanmaan maakuntamuseon arkistoon (CD Ludekylän inventointi) Rakennukset Rakennus 1 asuinrakennus kerrostalo Kalevan puistotie 13 idästä , Miia Hinnerichsen. Kiinteistötunnus Osoite Kalevan puistotie 13 Nykyinen käyttö Alkuperäinen käyttö tarkkuus luku selite Korjausvuodet Suunnittelija Rungon muoto asuintoiminnot asuintoiminnot vuosi 1953 rakennusmestari Oskar Helminen suorakaide Kerrosluku (1)+6+(1) Pohjakaava Perustus Runko Vuoraus Katemateriaali Katon muoto betoni valettu tiilimuuraus roiskerappaus tiili betoni satula

77 4 Kuisti Kuistin kattomuoto Kunto Kuvaus ja historia RAKENNUKSEN SIJAINTI, MUOTO JA ULKOPINNAT Asuinrakennus (001) sijaitsee tontin länsireunalla. Rakennus on pitkärunkoinen, suorakaiteen muotoinen, 6 kerroksinen ja loivan satulakattoinen lamellikerrostalo, jonka eteläpäädyn katutasossa on liiketila. Julkisivut on roiskerapattu. Rappaus on alkuperäinen, rouhea ja okranvärinen. Kivijalka on päällystetty pesubetonilaatoin. Rapattu keskuslämmityspiippu sijaitsee itäsivun keskellä. Katolla on useita kookkaita puhtaaksi muurattuja ilmanvaihtohormien piippuja. Kaakkoiskulmasta on porras kellariin. Kellarin porraskuilulla on tyypillinen 1950 lukulainen taivutettu metalliputkikaide, joka on maalattu vihertäväksi. Kellarin ovet ovat alkuperäiset pystypaneeliovet. LIIKETILA Liiketilaan on sisäänkäynti suoraan jalkakäytävältä länissivun lounaiskulmasta sekä eteläpäädystä. Ovien edustalla on matalat kiviaskelmat. Ulko ovet ovat ruskeaksi maalattuja metallikehyksisiä lasiovia. Näyteikkunat ovat alkuperäiset, suuret, puupuitteiset ja puitteet ruskeiksi maalatut. Alkujaan liiketilassa on toiminut apteekki. Nykyisin tilassa toimii RXTX tuote, joka myy mm. kaikuluotaimia, GPS paikantimia ja radiopuhelimia. SISÄÄNKÄYNNIT JA PORRASKÄYTÄVÄT Rakennuksessa on kolme porraskäytävää, joihin on sisäänkäynnit itäsivulta. Porraskäytävien ovet ovat pienessä syvennyksessä siivousparvekkeiden alla. Kellariin ja porraskäytävään on molempiin oma ovensa. Ovet ovat kauniit melko koristeelliset puurunkoiset lasiovet, joissa on pitkät sorvatut vetimet. Tuulikaappien väliovet ovat alkuperäiset puurunkoiset heilurilasiovet. Porraskäytävien lattiat, portaat ja porrastasanteet ovat kiiltäväksi hiottua betonimosaiikkilaattaa, jossa on upotettu kerrosnumerointi hissin edustalla roomalaisin numeroin. Porraskaiteet ovat kaunismuotoiset; käsipuut lakattua puuta ja pystymetallipinnat maalatut. Seinät ovat maalatut. Huoneistojen ovet ovat viilupintaiset ja todennäköisesti alkuperäiset tai niitä vastaavat. Hissiin ovet ja kori ovat samaten viilua. Kone Oy:n valmistamissa alkuperäisissä hissikoreissa valaisimet on piilotettu rei'itetyn vanerilevyn taakse. Jokaisessa porraskäytävässä on oma värityksensä: A rappun hissiseinä on kirkas kirsikan punainen ja kaiteiden pinnat vaalean keltaiset, B rapun hissiseinä on vihreä ja kaiteiden pinnat turkoosit ja C rapun hissiseinä on turkoosi ja kaiteiden pinnat oranssit. Muut seinät ovat kaikissa rapuissa vaaleiksi maalatut. Siivousparvekkeiden ovet ja ikkunat ovat puurunkoiset ja valkoisiksi maalatut. Siivousparvekkeilla on pyöreät metalliset luukut roskakuiluun. Porraskäytävien ilme on säilynyt täysin alkuperäistä vastaavana pallokupuisia riipuvalaisimia myöten. HUONEISTOT JA MUUT TILAT Rakennuksessa on 70 asuntoa, jotka ovat kooltaan 1 2 h keittiö. Yksiöitä on 59 ja kaksioita 11. Huoneistot ovat hieman eri kokoisia ja varustettu eri tavoin. Osassa asunoista on vain WC, osassa yhdistetty WC ja kylpyhuone. Osassa asunnoista on myös parveke. Kellarissa ovat liiketilan varasto, taloyhtiön sauna ja pesutupa, asuntojen kellarikomerot, roskasäiliöt sekä teknisiä tiloja. Pihan alle ulottuvassa kellarin osassa on polttoainevarasto sekä pyöräsuoja, jonne on erillinen porras ja luiska pihn keskeltä. Vintillä on hissien konehuoneet, huoneistojen varastokomerot sekä pyykinkuivaustilat.

78 5 MUUTOKSET JA SÄILYNEISYYS Rakennuksessa on rakennuslupien mukaan tehty ainoastaan LVI muutos, todennäköisesti putkiremontti, vuonna Muutoin rakennus on alkuperäistä vastaavassa kunnossa ja säilynyt erinomaisesti. Kulttuurihistorialliset t Rakennushistoriallinen Historiallinen Ympäristö Arvojen perustelu Arvoluokka rakennusperinteinen taloushistoria Ks. edellä kiinteistön jen perustelu. Toimenpidesuositukset Rakennus tulisi säilyttää. Rakennuksen saa purkaa vain erityisen pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja rakennuksen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä vaipan sisällä. Kaikissa muutos ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista. Säilyneiden rakennusosien kunnostamisen tulisi olla tulevissa korjaushankkeissa etusijalla. Kalevan puistotie 13 parveke , Miia Hinnerichsen. Kalevan puistotie 13 C rapun porraskäytävää , Miia Hinnerichsen.

79 6 Kalevan puistotie 13 porraskäytävän ulko ovet , Miia Hinnerichsen.