Helmeilyssä on vain mielikuvitus rajana. muista ja näkyy kauas jälkeen s. 5. s. 25. s. 16. aito. HSO ry:n jäsenlehti No. 1/

Transkriptio

1 Aito HSO on kuin timantti Täältä tullaan työelämä hiilikasassa, se erottuu Ajatuksia valmistumisen muista ja näkyy kauas jälkeen s. 5 s. 16 aito Aito 39. Helmeilyssä on vain mielikuvitus rajana s. 25 HSO ry:n jäsenlehti No. 1/ Vuosikerta

2 2 aito 1/2011 sisällys 3 Puheenjohtajalta: Aito, aidompi, aidoin HSO 5 10 Teema: Me olemme nyt Aito HSO ry Hyvä Sijoitus Osaamiseen Terveiset Eerikinkadulta: Oikeilla jäljillä 15 Näkökulma: Martat aina ajan hermolla 18 Opiskelijat: Täältä tullaan työelämä 5+1 kysymystä: AE:n jäsensihteerit neuvovat jäsenmaksuasioissa 21 Ajassa: Tee tekee hyvää 23 HSOsta on moneksi: Press Manager on brändinrakentaja 24 Yhteistyössä: Ekberg henkii historiaa HSO harrastaa: Helmeily vie mennessään 28 Lyhyesti Uutisia toimistolta: Uusi järjestöassistentti valmiina palvelukseen Kirjoja työ- ja yöpöydältäni SIVU 5. Aito HSO on kuin timantti hiilikasassa SIVU 16. Täältä tullaan työelämä. Ajatuksia valmistumisen jälkeen. SIVU 25. Helmeilyssä on vain mielikuvitus rajana. Numero 1/2011 Kannen kuva Petri Juntunen aito Ilmestyy 4 kertaa vuodessa 39. vuosikerta Päätoimittaja Marina Paulaharju Toimitussihteeri Maarit Rapp hso@aitohso.fi (toimituksellinen aineisto) Toimituskunta Pia Adibe Sini Ala-Kanto Meri Heiskanen Jenni Kurvinen Krista Tirkkonen Katja Tujula Mikko Valasmo Marjo Valjakka Susanna Winqvist Ilmoitusmyynti Aito HSO ry (09) hso@aitohso.fi Ulkoasu ja taitto Porkka & Kuutsa Oy Ilmoitusaineistot hso@aitohso.fi Painosmäärä kpl Painopaikka Libris Oy ISSN Aikakausilehtien Liiton jäsen Aito HSO ry Eerikinkatu 20 C Helsinki Puhelin (09) Telefax (09) hso@aitohso.fi Jäsenmaksu vuonna ,15 %. Kannatusjäsenmaksu 55 euroa. Yhdistyksen pankkitili Nordea HSO-missio: HSOn tavoitteena on valvoa jäsenten etuja työmarkkinoilla ja edesauttaa verkostoitumista. Järjestö vahvistaa HSO-identiteettiä ja edistää HSOiden tunnettuutta. HSO-visio 2013: HSO on yli 3000 tyytyväisen jäsenen tunnettu järjestö. HSO on brändi, joka tarkoittaa arvostettua ja laadukasta osaamista.

3 Aito 1/ PUHEENJOHTAJALTA Aito aidompi aidoin HSO sinun sijoituksesi hyvään osaamiseen Ammattiyhdistysliike on muutoksen virrassa keskitetyt palkkaratkaisut ovat tällä erää historiaa, työttömyyskassat ovat lisänneet aggressiivista markkinointiaan ja kilpailu jäsenistä on vaan entisestään kiristynyt. Siirtyminen pelkän työttömyyskassan jäseneksi on lisääntynyt dramaattisesti. Jokaisen meistä on hyvä omassa muutostilanteessaan muistaa, että juuri ammatti yhdistysliike on kolmikantaisesti ollut neuvottelemassa ja sopimassa muun muassa perhevapaista, työn verotuksesta, eläkejärjestelmistä, yhteistoiminta- ja tasaarvolainsäädännöstä ja monista muista työelämän laadullisista asioista. Näissä neuvottelupöydissä ei ole ollut työttömyyskassojen johtoa. Mitä enemmän ammattiyhdistyksissä siis myös Aito HSO:ssa on jäseniä, sitä varmemmin ja paremmin voidaan myös tulevaisuudessa neuvotella ja edistää meidän kaikkien työelämässä olevien ja työelämään siirtyvien asioita. Pelkkä työttömyyskassajäsenyys ei rakenna tätä yhteiskuntaa. Haluamme uudistuksella osoittaa kaikille olemassa oleville ja tuleville jäsenille, että olemme järjestäytymiseen oikea ainut vaihtoehto. Aitoja HSOja ovat kaikki HSO-sihteerit ja tradenomi, HSOt, toimivatpa sitten missä tehtävissä ja millä työmarkkinasektorilla tahansa. Meidän jäsenenä ei tarvitse vaihtaa liittoa vaihtaessaan työpaikkaa tai tehtäviä. Lisäksi kuulumalla akavalaiseen omaan Aito HSO ry:hyn myötävaikuttaa oman koulutuspohjaisen ammattiyhdistyksensä vaikutusmahdollisuuksiin mm. työelämän kysymyksissä.»pelkkä työttömyyskassajäsenyys ei rakenna tätä yhteiskuntaa.» Mitä enemmän jäseniä meillä on, sitä paremmin voimme tehdä tärkeää akavalaista edunvalvontatyötä ja huolehtia oman ammattikorkeakoulutuksemme olemassaolosta ja kehittämisestä. Uudistumme myös re-brändäämällä HSOn. HSO ei tarkoita enää vain tiettyä lakkautettua oppilaitosta vaan todella sitä, mistä on kysymys. HSO on ollut ja on sitä tulevaisuudessakin Hyvä Sijoitus Osaamiseen. Tämä uusi lyhenteen avaus antaa uutta sisältöä myös viesteihimme oli sitten kysymys viestistä aloittavalle HSO-opiskelijalle, valmistuneelle HSO-osaajalle tai muille tärkeille sidosryhmillemme kuten työnantajat, rekrytoijat ja työmarkkinaosapuolet. HSO on ollut tunnettu ja arvostettu osaaja työmarkkinoilla. Pidetään yhdessä huolta siitä, että se on sitä myös jatkossa. Yhdessä olemme enemmän! Marina Paulaharju puheenjohtaja gsm marina.paulaharju@merimieselakekassa.fi

4 ARCADA TARJOAA NYKYAIKAISIA JA SOPIVIA TILOJA SEMINAAREISTA ILLALLISTILAISUUKSIIN OTA YHTEYTTÄ! Arcada Jan-Magnus Janssonin aukio 1, Arabianranta, Helsinki Tehdään kokouksesta maistuva! Amica-ravintolamme tarjoaa monipuolisia ravintolapalveluita Arcadassa toteutettaviin koulutus-, seminaari- ja juhlatilaisuuksiin. Olipa kyseessä arkinen kokous tai juhlava illallinen, osaava henkilökuntamme huolehtii, että tarjoilu on aina tilaisuuden mukainen. Herkullisia vaihtoehtoja löytyy moneen makuun halusit sitten valmiin paketin tai täysin toiveittesi mukaan suunnitellun kokonaisuuden. Tervetuloa! Amica-ravintola Arcada Jan-Magnus Janssonin aukio Helsinki Puh arcada@amica.fi

5 AiTO 1/ TEEMA Me olemme nyt aito HSo ry Hyvä Sijoitus osaamiseen TEKSTI HSO-TiiMi KUVAT PeTri juntunen ja jonni KuuTSA KädESSäSI ON uudistunut jäsenlehtemme Aito. Esittelemme sinulle nyt uudistumisemme peruskivet nimen ja ilmeen sekä esimerkkejä niiden näkymisestä. Yksi esimerkki on silmiesi edessä. Se kertoo omalta osaltaan, miltä näytämme ja tunnumme tulevaisuudessa järjestönä ja edunvalvojanasi. Uusi identiteetti antaa lisää vauhtia toiminnallemme. Toivomme, että se kannustaa myös sinua olemaan entistäkin aktiivisemmin mukana toiminnassa. Se on takuuvarmasti hyvä sijoitus osaamiseen. Tämän jutun kuvissa esiintyy kolme Aitoa HSOa Kristiina Halme, Suvi-Talvikki Oksanen ja Elisa Ramos. ILMEEN UUdISTAMINEN ei ole taikatemppu. Uudet vaatteet eivät tee kenestäkään uutta. Uudistuminen alkaa sisältäpäin. Uusi ilme on sanoma, joka kertoo aidosta halusta ja myös tarpeesta uudistua. Uudistuminen ja identiteetin rakentaminen on aina prosessi. Kukaan ei voi keksiä yhteisölle tai järjestölle identiteettiä. Aito ilme syntyy niistä rakennusmateriaaleista, jotka ovat aidosti olemassa. Uudistumisprosessi vaatii tutkimista, kartoittamista, keskustelua ja haastamista.

6 6 AiTO 1/2011 TEEMA»Vain yhdessä hyvin suunniteltu ratkaisu on uskottava ja kestää aikaa.» Yhteisen perustan löytämistä. Tosiasioiden, tahtotilan, näkemysten ja asetettujen tavoitteiden ymmärtämistä ja ennen kaikkea niihin uskomista yhdessä ja sitoutumalla niihin samalla tavalla. Aito HSO ry:n uusi nimi, visuaalinen ilme ja identiteetti ovat syntyneet pitkän prosessin tuloksena. Vain yhdessä hyvin suunniteltu ratkaisu on uskottava ja kestää aikaa. Me uskomme, että nyt meillä on ilme, identiteetti ja tavoite, jotka vievät meidät pitkälle tulevaisuuteen. UUSI ILMEEMME kuvaa sitä, mitä olemme järjestönä. Aito HSO ry on asiantuntevaa osaamista, yhdessäoloa, huolehtimista, dynaamista tekemistä ja edunvalvontaa. Tämän kaiken me haluamme välittää itsestämme uuden ilmeen avulla. Millainen olemme järjestönä jäsenillemme, millainen osapuoli olemme neuvottelukumppanina ja millaisena näemme aidon HSOn. Meillä on sekä herkkyyttä että voimaa. Se on yhdistelmä, joka antaa nykyisessä maailmassa meille parhaat työkalut huolehtia jäsentemme etujen turvaamisesta. Samalla olemme järjestö, joka antaa yhteisöllisyyden ja yhdessäolon tunteen meille kaikille. UUdEN ILMEEN ja identiteetin takana on yhteistyökumppanimme, suunnittelutoimisto Porkka & Kuutsa, yksi maamme tunnetuimmista ja kokeneimmista identiteetin ja brändäämisen osaajista. Toimistolla on takanaan yli 16 vuoden näytöt kymmenien kärkiyritysten ja järjestöjen ilmeen uudistamisesta.

7 AiTO 1/2011 7

8 8 AiTO 1/2011 TEEMA»Lopputuloksen pitää olla ainutlaatuinen ja yksilöllinen. timantti hiilikasassa. Silloin se erottuu muista ja näkyy kauas.» AnTTi POrKKA

9 Aito 1/ Antti Porkka, suunnitteluprojektin vetäjä ja yrityksen hallituksen puheenjohtaja, kuvaa kehitystyötä osuvasti: Organisaatiot ovat kuin hiiliä hiilikasassa. Ne eivät erotu toisistaan. Meidän tehtävämme on toimia prosessissa paineen lisääjänä. Puristaa ja lämmittää, kunnes hiili hehkuu ja kiteytyy timantiksi. Lopputuloksen pitää olla ainutlaatuinen ja yksilöllinen. Timantti hiilikasassa. Silloin se erottuu muista ja näkyy kauas. Kansainvälisiä palkintoja saaneen toimiston vetäjä pystyy vertaamaan järjestökentällä toimivia organisaatiota kokemuksen tuomalla tiedolla. Näyttöinä ovat mm. palkitut MTK:n ja EK:n ilmeenuudistukset. Aito HSO ry edustaa järjestökentällä uutta, raikasta ja dynaamista maailmaa. Se erottuu muista olemalla oma itsensä. Muut tavat eivät ole kestäviä. Identiteettiä ei voi keksiä, sen on oltava visuaalinen peili järjestön osaamiselle, arvoille ja tavoitteille. Aito HSO -merkki koostuu erilaisista, mutta keskenään symmetrisistä osista. Ne kuvaavat järjestön jäsenkuntaa, opiskelijoita, edunvalvontatoimintaa ja yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Merkin ja toiminnan keskiö on HSO. Aito HSO -toimintaa ei ole ilman yhteistä järjestöä. Se on kaiken yhteen keräävä ja yhdessä pitävä voima. Aito HSO -merkki kokoaa toiminnan tasot yhteen kompaktiin kuvioon. Osat ovat yksilöllisiä, mutta ne muodostavat yhdessä tunnuksen, jossa on voimaa, jatkuvuutta ja liikettä eteenpäin. Katsojan näkökulmasta riippuen merkissä voi nähdä terälehden, perhosen tai jatkuvan mekaanisen liikkeen. Samanaikaisesti herkkyyttä ja voimaa. Tunnuksen värimaailma välittää viestiä yksilöllisestä ja inhimillisestä järjestöstä, jossa on myös toiminnallista vahvuutta. Väriskaalan vaihtuminen pehmeästä kovempaan tuo esille yhdistyksen monipuolisuuden samalla tavalla kuin itse merkki. Aito HSO ry on järjestö, joka tarjoaa sekä inhimillistä lämpöä että jämäkän ammattitaitoista edunvalvontaa.

10 10 AiTO 1/2011 TEEMA UUSI SLOgANIMME on: Hyvä sijoitus osaamiseen. Aito HSO ry on osaajien järjestö. Osaamisen takana on oikea koulutus. Osaamista vahvistavat ja ylläpitävät monipuoliset ja vaativat työtehtävät. Osaaminen on pääomaamme, johon olemme itse sijoittaneet ja johon työnantajien kannattaa sijoittaa. (H)yvä (S)ijoitus (O)saamiseen. Sloganin alkukirjaimet avaavat eri kohderyhmille HSO-sanan sisältöä. Se tarjoaa myös syyn olla kiinnostunut järjestöstä. Se antaa lupauksen paremmasta ja vahvistaa päätöksentekoa palkitsevamman tulevaisuuden puolesta niin jäsenille kuin työantajillekin. Slogan on positiivinen ja rakentava. Sijoitus on sana, johon liitetään mielikuvatasolla myös tulevaisuus. HSO on panostus, joka tuottaa heti ja tulevaisuudessa. Osaaminen on sijoituksen kohde. Osaaja ja osaaminen ovat koko toiminnan avainsanat. Aito HSO ry on osaajien järjestö. UUdEN IdENTITEETIN peruselementit ovat valmiina. Merkki, visuaalinen ilme ja slogan ovat työkaluja, jotka meidän on laitettava tekemään työtä ja tuottamaan meille arvostusta ja lisäarvoa. Kukaan ei varmasti epäile, ettei uudistus tuottaisi tulosta. Nyt meidän on yhdessä huolehdittava siitä, että saamme tehdystä panostuksesta mahdollisimman hyvän hyödyn. Työkalut ovat kunnossa, nyt ne täytyy laittaa työhön. Näillä sivuilla näet esimerkin mm. ilmoituksesta, julisteesta ja muusta materiaalista. Esimerkit näyttävät, miten ja missä uusi ilmeemme rakentaa parempaa, dynaamisempaa ja osaavampaa mielikuvaa meistä jäseninä ja järjestönä. Vaikka uusi ilme on tehty tekemään työtä puolestamme, meidän pitää muistaa, että brändimme ei rakennu vain visuaalisesta ilmeestä ja tavastamme esiintyä mediassa ulospäin. Brändi on kokonaisuus, joka muodostuu myös tavastamme tehdä työtä yksilöinä Aito HSO ry:n puolesta. Ole siis aktiivinen, osallistu ja vaikuta. Tee hyvä sijoitus osaamiseen. Hyvä sijoitus osaamiseen

11 AiTO 1/ TERVEISET EERIKINKAdULTA oikeilla jäljillä ISTUIN VIIME marraskuussa muiden HSOiden joukossa syyskokouksessamme ammattikorkeakoulu Arcadan auditoriossa. Päätettävänä oli isoja asioita: järjestö oli saamassa uuden visuaalisen ilmeen ja kenties myös uuden nimen. Kuuntelin ja osallistuin uudesta nimestä ja ilmeestä käytävään pohdiskeluun ja jäsenkeskusteluun. Hetki oli mieleenpainuva. Aistin porukasta mieletöntä innostuneisuutta, yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja yhteen hiileen puhaltamista. Keskustelu oli avointa ja välitöntä, monet aloittivat puheenvuoronsa toteamalla, että nyt ollaan oikeilla jäljillä. Tuo syksyinen kokous oli käytännössä ja konkreettisesti osa sitä yhteisöllisyyttä, josta tässäkin lehdessä kirjoitetaan. Mielessäni mietin, että tällaistako oli silloin 40 vuotta sitten, kun tätä järjestöä oltiin ensimmäisten aitojen HSOiden toimesta perustamassa. Kuten Aito HSO:ta esittelevässä artikkelissa todetaan, uudistuminen on prosessi, joka yleensä alkaa sisältäpäin. Näin myös meillä kävi. Jo pari vuotta sitten havaitsimme heikot signaalit ja reagoimme. Totesimme, että toimintaympäristön muuttuessa on meidän entistä aktiivisemmin kehitettävä toimintatapojamme ja samalla vahvistettava HSO-brändiä. Aikansa elänyt visuaalinen ilme ja hankalasti hahmotettava nimi eivät myöskään oikealla tavalla peilanneet toimintaamme. Oli aika päivittää molemmat nykyaikaan, sillä tavoitteenahan on, että ulkoinen olemus ilmentää sitä, mitä pohjimmiltaan olemme. HSO-olohuoneet ja muut laadukkaat jäsentapahtumat, täydennyskoulutusten suunnittelu HAAGA-HELIAn kanssa ja opiskelijatoiminnan jäntevöittäminen ovat muutamia esimerkkejä jäsenpalvelujen ja toiminnan uudistamisesta. Kaikki olohuoneet ovat olleet ääriään myöten täynnä ja koulutuskyselyynkin vastasi yli 400 HSOa. Oikeilla jäljillä siis ollaan! Uudistusinnossa emme kuitenkaan ole unohtaneet jo olemassa olevia tarpeellisia palveluja, kuten esimerkiksi muutaman viikon kuluttua toteutettavaa palkkatutkimusta. Pitelet nyt käsissäsi uunituoretta Aitojäsenlehteä. Huomasit varmaan, että uudistusta on tapahtunut perinjuurin; nimi, ulkoasu ja värimaailma ovat muuttuneet, myös lehden rakenne ja sisältö ovat entistä napakampia ja jäsennellympiä. Aito esittelee HSO-jäseniä mielenkiintoisissa työtehtävissä tai vapaa-ajan harrastusten parissa. Aito tarttuu ajankohtaisiin ilmiöihin, kuten vaikkapa yhteisöllisyyteen. Se kertoo ajankohtaisista trendeistä ja vastaa jo ennakkoon kysymyksiin esim. jäsenmaksukäytännöistä. Toivottavasti raikas ja uusi lehti ilahduttaa sinua yhtä paljon kuin meitä tekijöitä! Kauniita kevätpäiviä odotellen Maarit Rapp järjestöpäällikkö gsm on prosessi, joka yleensä alkaa sisältäpäin.»

12 12 aito 1/2011 VAIKUTTAJA. Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.

13 Aito 1/ näkökulma Martat aina ajan hermolla Martat on ajassa toimiva yhteishyödyllinen ja yhteisöllinen järjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia. Ja tekee sen taiten. Teksti: Krista Tirkkonen kuvat Mikko Stig ja Marttojen arkisto Marttajärjestö perustettiin jo vuonna 1899, siis aivan erilaiseen maailmaan kuin missä nyt elämme. Kuitenkin se on porskuttanut vahvana tähän päivään saakka. Syynä lienee, että Martat ovat aina onnistuneet toimimaan ajassa ja 1930-luvulla toiminta laajeni puutarhanhoitoon, lastenkasvatukseen ja jo tuolloin puhuttiin terveellisimmistä ruokailutottumuksista ja ruokailuajoista luvulla torjuttiin sodan aiheuttamaa puutetta ja 1950-luvulla jatkettiin keskittymistä talousasioihin luvulla myös Martat taistelivat sydän- ja verisuonitauteja vastaan sekä rintasyövän varhaisen toteamisen puolesta. Kansainvälistyminen alkoi seuraavalla vuosikymmenellä ja 1990-laman aikana oli taas tarvetta keskittyä talousasioihin: velkaneuvonta oli päivän sana. Yhteisvastuu kukoistaa 2000-luvulla. Nyt käynnissä on Kotirumba rullaamaan -hanke, jossa vähävaraisia lapsiperheitä opastetaan heidän kodeissaan, miten kotihommat hoidetaan. Syynä ajan hermolla pysymiseen lienee ainakin osittain järjestön toimintatapa, jossa signaalit toiminnalle tulevat ruohonjuuritasolta. Jäsenet muodostavat paikallisia toimintaryhmiä (entiset marttakerhot), jotka muodostavat alueellisia piirejä. Yhdessä niistä muodostuu keskusjärjestö eli liitto. Liitto keskustelee kentän kanssa ja yhdessä suunnitellaan toimintaa, jota liitto sitten koordinoi. Liiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä kertoo, että kysytyintä on edelleen ruoka- ja ravitsemusneuvonta, mutta puutarhaneuvonta on lisännyt jatkuvasti suosiotaan. Harrastepuolella itse tekeminen ja kädentaidot ovat kova juttu. Marttojen toiminta on valtakunnallista ja sisältöjen painopisteet jakaantuvat aika tasan. Vaikuttaminen ja kansainvälinen työ kiinnostavat nuoria marttoja, siinä missä kädentaidot ja kodintalouden hoito. Yhteistä on perusarjen taitojen oppiminen yhdessä, Heikkilä toteaa. Jäseniä Martoilla on nyt ja viime vuosina kiinnostus on vain kasvanut. Onpa joukkoon liittymässä myös miehiä. Eivätkä Martat suinkaan ole mummoutumassa. Jäsenistöön tulee myös nuorta verta. Uusia jäseniä löytyy myös Facebookin kautta, kuten Heikkilä sanoo: Marttaliitto perusti omat Facebooksivut sosiaaliseen mediaan vuosi sitten helmikuussa Uusia yhdistyksien fbsivuja syntyy jatkuvasti ja saamme paljon positiivista palautetta potentiaalisilta martoilta, jotka vielä harkitsevat liittyvänsä järjestöön ja etsivät SoMesta itselleen sopivia yhdistyksiä. Marttojen sivuilla ( on ollut jo vuosia keskustelupalstoja sienistä, ruoasta, puutarhanhoidosta. Muillekin kuin jäsenille. Nyt toiminta on fb:n kautta saanut jälleen uuden ulottuvuuden. Liiton näkemyksiä kuvaa hyvin toiminnanjohtajan selitys: SoMe on meille tila, joka ei ole vain tiedonvälitystä, vaan jossa ollaan ja tunnustetaan väriä sekä jaetaan kokemuksia

14 14 aito 1/2011 näkökulma ja ajatuksia. Neuvontaa on marttojen historiassa tehty aina vähän edelläkävijänä ja nyt haasteemme on löytää uudet välineet neuvontamme tueksi. Sosiaalinen media on tehnyt marttojen toiminnasta entistä avoimempaa, modernimpaa ja helpommin lähestyttävää. Siinä mielessä SoMella on ollut osaltaan vaikutusta. Parhaimmillaan sosiaalinen media tarjoaa myös vertaisviestintää. Voiko tuon paremmin sanoa? Martoilla on paljon toimintaa, jota voisi pitää perinteisten hyväntekeväisyysjärjestöjen heininä. Heikkilä kuvailee toimintaa muun muassa näin: Martoilla on harjoitettu 1980-luvulta lähtien kehitys yhteistyötä, jossa martat saavat kantaa globaalia vastuutaan kanssasisaristaan Afrikassa. Martoilla on myös Arki sujuvaksi -kotitalousneuvontaa, jota annetaan esimerkiksi maahanmuuttajille, vangeille, mielenterveyskuntoutujille ja päihdeongelmaisille. Olisi kuitenkin väärin leimata Martat hyväntekeväisyysjärjestöksi sanan perinteisessä mielessä. Iso osa toiminnasta kun on toisen tyyppistä hyvän tekemistä, yhteisöllisyyden edistämistä sanan parhaassa merkityksessä. Hän kiteyttää asian hyvin yhteen lauseeseen: Yhteisöllisyys ja sitä kautta toteutettava yhteisvastuu on martoille ennen kaikkea tekoja arjessa. Kerrannaisvaikutukset lienevät huikeat. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka monen ihmisen elämään näinkin pienillä teoilla pystyy vaikuttamaan. muassa ministeriöiltä ja RAY:ltä. Se myös Yhtymäkohtia HSOIDEN ja marttojen selittää palkattujen henkilöiden määrän: välillä on, vaikka on eroavaisuuksiakin. liitossa noin 30, piireillä noin 270. Meillä Molemmilla on tietty aatteellinen ajatusmaailma takana: Marttojen tarkoitus gen voimin. Näin esimerkiksi meidän haa- HSOilla toimistoa pyöritetään kahden hen- on alun perin ollut neuvonta ja palvelu, veilemamme kansainvälinen toiminta on meillä taas ammatillinen yhteys. Ja molemmilla hauskanpito ja viihtyminen siinä Marttojen toiminta on enemmän Martoilla arkipäivää. mukana. yhteiskunnallista ja laajemmin kantaaottavaa ja vaikuttavaa, me taas ajamme enem- Toimintamme ovat toki aivan eri mittaluokkaa. Marttojen ei tarvitse nojautua vain män omia ja kollegojemme etuja. Tärkein jäsenmaksuihin ja osittain maksulliseen kaiken ydin on meillä kuitenkin sama. kurssitoimintaan, järjestö saa tukea muun Yhteisöllisyys. Se on syy, miksi me kaikki yhteisöllisyys. Virkkaamassa Pauligin Paula-tytön kanssa Kaisa Junnikkala, Anne Lempinen sekä kuulumme järjestöihin. Kuten Heikkilä marttoja kuvailee: Järjestön marttaa harrastavat 1300 toimintaryhmän kautta heille itselleen tärkeitä asioita, joissa vertaisuus ja yhteisöllisyys korostuvat. Martoissa on monen mielestä parasta juuri yhteenkuuluvuus ja ryhmähenki, joka synnyttää arjen taitoja ja uutta oppimista. Meillähän taas yhteisöllisyys on viety ydinviesteihimme asti: Aito HSO:n jäsenenä olet osa yhteisöllistä, ammatillista ja valaisevaa verkostoa.

15 Aito 1/ TIESITKÖ TÄMÄN? toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.»Martoissa on monen mielestä parasta juuri yhteenkuuluvuus ja ryhmähenki, joka synnyttää arjen taitoja ja uutta oppimista.» Yhteisöllisyys mitä ihmettä se on? Yhteisöllisyys on trendisana, joka esiintyy jatkuvasti lehdissä, televisiossa ja radiossa. Mielenkiintoista on, että sanana yhteisöllisyys on uusi: sitä ei löydy vielä 1990-luvullakaan painetuista sanakirjoista eikä tietosanakirjoista. Määritelmiä sanalle löytyy kuitenkin jo satoja. Wikipedian mukaan»yhteisöllisyys, yhteisöt ja yhteisöllinen elämä ovat ihmisen olemassaololle ja toiminnalle välttämättömiä prosesseja ja rakenteita. Emile Durkheimin mukaan yhteisyyden tunne pitää yhteiskunnat koossa ja on yksilön ja yhteiskunnan välisen suhteen pohjana.» Yhteiskuntatieteilijöillä ja sosiologeilla on omat määritelmänsä tai ainakin käsityksensä sanan merkityksestä, samoin kaikilla yhteisöillä seurakunnista ja kouluista poliittisiin puolueisiin ja harrastuspiireihin. Kaikki kuitenkin lienemme yhtä mieltä siitä, että kyse on ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja toiminnasta ja niiden vaikutuksesta yhteisön jäseniin ja yhteisön ulkopuolelle. Lienee myös yhteisesti hyväksytty käsitys, että tämänhetkinen julkisuudessa esiintyvä sana koetaan myönteisenä ja asia hyvää edistävänä. Jos ajatellaan, että ihminen on laumaeläin ja pienin mahdollinen yhteisö perhe, on perhe sitten vain vaikka äiti ja lapsi tai kahden aikuisen muodostama pari, niin yhteisöllisyyttä ja yhteisöjä on ollut olemassa niin kauan kuin ihminenkin on maan päällä tallustellut. Eri ajanjaksoina ja eri puolilla maailmaa ovat yhteisöjen koostumukset ja tarkoitukset vaihdelleet. Suvusta ja heimoista on edetty erilaisiin monimutkaisiin yhteiskuntarakenteisiin. Mitä kehittyneempi yhteiskunta, sitä monimutkaisemmat sidokset ja rakenteet. Kulttuuritekijöillä on oma vaikutuksensa. Karkeasti voidaan sanoa, että länsimaisissa yhteiskunnissa on korostettu yksilöä yhteisön kustannuksella, itämaissa päinvastoin. Tämä näkyy selvästi tänä päivänä esimerkiksi omassa lainsäädännössämme, joka perustuu yksilöihin, ei ryhmittymiin. Esimerkiksi Kiinassa taas yhteisön edut menevät yksilön edelle historiallisesti tarkasteltuna kulloinkin vallitsevasta yhteiskuntajärjestelmästä riippumatta. Mikään näistä asioista ei kuitenkaan muuta perusasiaa, yhteisöä. Niinpä voimme väittää, että myös yhteisöllisyyttä on aina ollut olemassa eri muodoissa. Tällä hetkellä se vain on esille korostetusti mediassa ja kenties todellisuudessakin. Marianne Heikkilä toi vielä uuden näkökulman keskusteluun: Tänään puhutaan yhteisöllisyydestä, joka on verkottunutta yksilöllisyyttä. Tähän on vaikuttanut demokratian muutos, laskevat äänestysprosentit, poliittisen osallistumisen vähentyminen, luottamuksen rapautuminen, järjestötoiminnan hiipuminen, rahoituksen väheneminen, osallistumisen polarisoituminen. Tänään yksilö haluaa kiinnittyä yhteiskuntaan entistä löyhemmin. Nuorena omaksuttu sukupolvimalli, kuten ylisukupolvinen köyhyys ja syrjäytyminen, jossa ei haluta olla yhteiskunnan kanssa liikaa tekemisissä, on asenne, jota vastaan taistelemme. Jokainen voi marttojen yhteisöllisyyden kautta vaikuttaa oman elämänsä sisältöihin ja hallintaan. Seuraava median lempi-ilmaisu: verkottunut yksilöllisyys?

16 16 aito 1/2011 opiskelijat Täältä tullaan, työelämä! Tuoreiden HSOiden ajatuksia opintojen päättämisestä ja töihin siirtymisestä Teksti: Meri Heiskanen kuvat Meri Heiskanen Vihdoinkin! Tiivistahtinen opintopolku opiskelijasta työelämään on ohi. Kaksi hiljakkoin valmistunutta HSOa kertovat, mitä eväitä opinnot antoivat. Anne Teerinen aloitti opintonsa syksyllä 2007 ja valmistui maaliskuussa 2011 pääaineenaan viestintä. Anne on jo työelämässä, sillä monen opiskelijatoverinsa tavoin hänkin on jäänyt töihin työharjoittelupaikkaan. Anne työskentelee Metsäliitto-konsernin henkilöstöosastolla, jossa hänen tittelinsä tällä hetkellä on HR-assistentti. Olet tehnyt töitä jo opintojen aikana. Kerro lisää! Anne: Olen työskennellyt harjoittelusta saakka opintojeni ohella. Harjoittelun jälkeen jäin Metsäliitolle tekemään tuntitöitä osa-aikaisena ja kesät taas tein kokopäiväisenä. Työsuhde jatkui määräaikaisena tähän asti, kunnes nyt helmikuussa minut vakinaistettiin. Millä tavoin luulet, että voit hyödyntää opintojasi työssäsi? Anne: Uskon, että opinnoista on hyötyä. Kyllä koulusta on varmasti jäänyt paljon takaraivoon ja se muistuu mieleen sitten käytännön työssä. Omalla kohdallani hyödyllisimpänä näen kielten opinnot ja SharePoint-kurssin. Oletko jäänyt kaipaamaan jotakin evästystä opintojen ajalta työelämään siirtymiseen? Anne: En koe saaneeni juurikaan evästystä, mutta en voi sanoa sitä hirveästi tarvinneenikaan. Asiat ovat menneet omalla painollaan ja jos joku on mietityttänyt, niin siihen on saanut helposti itse etsittyä vastauksen. vakinainen. Anne Teerinen työllistyi vakinaisesti työharjoittelupaikkaansa.

17 Aito 1/ »On hyvä, että on joku taho, jonka puoleen kääntyä, jos jokin työelämässä askarruttaa.» Luuletko voivasi hyödyntää ammattijärjestön palveluita nyt valmistuessasi? Anne: Varmasti voin. On hyvä, että on joku taho, jonka puoleen kääntyä, jos jokin työelämässä askarruttaa. Jossain vaiheessa tulevaisuutta voi hyvinkin olla tarve saada apua esimerkiksi palkka- tai sopimusasioissa. Vastaako ensimmäinen työsi odotuksiasi? Anne: Työ on jopa ylittänyt odotukseni, sillä työtehtävät ovat olleet mielenkiintoisia ja olen viihtynyt työssäni erittäin hyvin. Positiivisena pidän myös sitä, että tekemistä on riittänyt alusta saakka ja tehtävät ovat olleet mukavan haasteellisia. Mitä odotat työelämältä lähivuosina? Anne: Odotan haasteita, mielenkiintoisia työtehtäviä ja mukavaa työyhteisöä. Ensimmäinen vuosi menee varmastikin totutellessa siihen, ettei ole enää opiskelija vaan työssäkäyvä aikuinen. Onko opinnoissa ollut jotakin sellaista, joka on saanut epäilemään alan sopivuutta itsellesi? Anne: Toki, jotkut kurssit kiinnostivat vähemmän kuin toiset ja silloin saattoi ajatella, että tämä ei ole mun juttuni. Toisaalta oli hyvä, että hoksasi millaisissa tehtävissä ei ainakaan halua toimia ja ymmärsi, että voi itse valita mihin hakeutuu töihin. Mikä on lähitulevaisuuden suunnitelmasi urakehityksen suhteen? Anne: Olen optimistinen tulevaisuuden suhteen. Olen työpaikassa, jossa viihdyn ja jossa näen itseni työskentelevän pidempäänkin. Haluan kehittyä työssäni ja päästä tekemään mahdollisimman paljon erilaisia tehtäviä. Pidän urakehitysmahdollisuuksiani tuoreet. Hanna Kortelainen (vas.), Riika Koivusalo ja Sara Salminen. Onnea tuoreille HSOille! Vuosina 2009 ja 2010 valmistuneille tradenomi, HSOille järjestettiin illanvietto, jossa tutustuttiin Ekbergin toiminnan ja Hagelstamin antiikkihuutokaupan historiaan ja päästiin maukkaiden tarjoiluiden maailmaan. Toimittajamme tarttui hihasta kolmea juhlavierasta ja esitti tiukkia kysymyksiä. Tätä kysyttiin: 1. Oletko ASSI vai MUBBA? 2. Missä työskentelet nyt, jos olet työelämässä? 3. Monesko työpaikka kyseinen on valmistumisen jälkeen? Onko työelämään pääseminen ollut helppoa? 4. Oletko kokenut voivasi hyödyntää opintojasi töissä? 5. Milloin olet liittynyt ammattijärjestöön? Onko siitä ollut hyötyä? 6. Missä näet itsesi viiden vuoden päästä? Ja näin neidit vastasivat: Hanna Kortelainen, valmistunut syksyllä ASSI. 2. Winwind Tuuli Oy:llä. 3. Toinen työpaikka, on ollut helppoa. 4. Ehdottomasti. 5. Vuonna 2005 heti opintoja aloittaessa. On ollut hyötyä, olen saanut vinkkejä Sulkakynästä. 6. Huipulla. Sara Salminen, valmistunut keväällä MUBBA. 2. Tällä hetkellä kahden työpaikan välissä, edellinen oli toimistoassistentin työ Timanttiset Oy:llä. Ei se työelämään pääseminen ikinä helppoa ole. 3. Kyllä, erityisesti IT-opetuksesta ollut hyötyä. 4. Ensimmäisenä opintovuonna syksyllä Nyt erityisesti kokee olevan hyötyä. 5. Kenties toimitusjohtajana golfkeskuksessa Riikka Koivusalo, valmistunut tammikuussa MUBBA. 2. Cimossa töissä projektikoordinaattorina. 3. Toinen, on ollut helppoa. 4. Tietysti. Erityisesti kieliopinnot on olleet hyödyksi, kun on viisi vahvaa kieltä. 5. Vuonna 2006 opintojen alkupuolella. Kyllä on on ollut hyötyä erilaisten koulutusten ja verkostoitumismahdollisuuden vuoksi vuotissuunnitelma ei ole valmis.

18 18 aito 1/2011 opiskelijat hyvinä ja myös muut kuin HR assistentin tehtävät henkilöstöhallinnossa kiinnostavat. Mielestäni koulutuksemme tarjoaa valmiudet moniin erilaisiin tehtäviin. Laura Ylä-Pietilä aloitti opintonsa elokuussa 2006 ja valmistui kesäkuussa 2010 pääaineenaan viestintä. Opintojen aikana Laura suoritti viisikuukautisen vaihto-opiskelujakson Etelä-Saksassa. Laura työskentelee Patenttitoimisto BORENIUS & Co:lla patenttiassistenttina. Kerro tähänastisesta työurastasi! Laura: Ensimmäinen työnantajani opintojen valmistumisen loppuvaiheessa oli Kansaneläkelaitos, jossa aloitin maaliskuussa Toimenkuvani oli käsitellä työttömyysetuushakemuksia. Kevään kirjoitin vielä iltaisin opinnäytetyötäni töiden ohessa. Viihdyin työssäni hyvin mukavien työkavereiden parissa ja opin paljon uutta. Koin kuitenkin tarvitsevani työpaikan, jossa pääsen hyödyntämään opiskeluissa opittuja tietoja ja taitoja. Kuulin avoimesta patenttiassistentin paikasta BORENIUS & Co:lla opiskelukaveriltani, jonka kautta pääsin työhaastatteluun ja tulin palkatuksi. Voitko hyödyntää opintojasi nykyisessä toimenkuvassasi? Onko jokin osaalue opinnoista, jota et pääse käyttämään töissäsi? Laura: Microsoft Office -tuntemusta sekä kieliä pääsen hyödyntämään työssäni lähes päivittäin. Käytämme Outlook-sähköpostia ja kirjeenvaihto asiakkaiden kanssa on pääosin englanniksi. Patenttiassistenttina toimenkuvani on hoitaa patentointiprosessiin liittyvää kirjeenvaihtoa ja yhteydenpitoa asiakkaiden, ulkomaisten asiamiesten sekä patenttitoimistojen välillä. Toimin myös henkilöassistenttina patenttiasiamiehille, jotka joskus tarvitsevat apua esimerkiksi tiedostojen muokkaamisessa. Matka- ja tilavarauksia en ole juurikaan tehnyt, sillä ne ovat meillä keskitetty aulaan, mutta autan niiden kanssa tarvittaessa. Onko urakehityksesi ollut tyydyttävä? Laura: Olen ollut tyytyväinen, sillä mielestäni kaikenlainen työkokemus on hyvästä. Olen assarikaveriverkoston kautta saanut työpaikan, jossa viihdyn ja jossa MONIOSAAJA. Laura Yli-Pietilän mielestä kaikesta työkokemuksesta on hyötyä.»jokaisesta työpaikasta oppii uutta itsestään ja ajatuksista tulevaisuuden suhteen.» pääsen myös toteuttamaan itseäni ja hyödyntämään assistenttikoulutusta. Onko työelämä ollut sitä mitä opiskelijana odotit? Laura: Olen oppinut, että assistentin koulutusohjelmasta valmistuneena minulla on valmiudet työskennellä monenlaisissa organisaatioissa ja hyvin erilaisissa työtehtävissä. Jokaisesta organisaatiosta ja toimenkuvasta oppii jotain uutta, jota voi hyödyntää työelämässä ja assistentin roolissa. Minulla on työkokemusta sekä isossa että pienessä organisaatiossa työskentelystä ja voin sanoa, että jokainen organisaatio on omanlaisensa. Onko urakehityksessäsi ollut negatiivisia kokemuksia? Laura: Kaikki työkokemus on arvokasta itsessään, joten en siinä mielessä ole kokenut urakehitystäni negatiivisena. Jokaisesta työpaikasta oppii uutta itsestään ja ajatuksista tulevaisuuden suhteen. En opiskelujen aikana ajatellut pääseväni heti urani alussa täsmälleen opiskeluja vastaavaan työhön, sillä tiesin alan työpaikoista olevan kova kilpailu, etenkin siinä taloudellisessa tilanteessa, mikä valmistumiseni aikoihin oli. Samaa työpaikkaa saattaa hakea monta kymmentä työntekijää. Oletko tällä hetkellä pääosin tyytyväinen työhösi? Mikä on lähitulevaisuuden suunnitelmasi urakehityksen suhteen? Laura: Olen tyytyväinen työhöni, sillä opin joka päivä jotakin uutta patenttialasta. Tällä hetkellä olen myös mukana ison asiakastilaisuuden järjestämisessä, missä tehtävässä voin hyödyntää assistenttikoulutuksessa opittuja taitoja tapahtumanjärjestämisestä. Tavoitteeni on oppia nykyiset työtehtäväni kunnolla, jotta pystyn hoitamaan työni hyvin.

19 Aito 1/ Viisi + yksi kysymystä Jäsenten apuna kiperissä kysymyksissä Koonnut Maarit Rapp Akavan Erityisalojen ystävälliset jäsensihteerit Jaana Honni, Katja Kosonen ja Mary Luokkamäki ovat usein olleet HSOjäsenten apuna kiperissä kysymyksissä, jotka koskevat vaikkapa jäsenmaksujen työnantajatilityksiä. Keräsimme Jaanan, Katjan ja Maryn avulla jäsenten hyödyksi muutamia yleisimpiä kysymyksiä vastauksineen. 1. Olen tähän saakka maksanut jäsenmaksuni itse AE:n viitteillä, mutta haluaisin, että työnantajani perii jäsenmaksun suoraan palkasta. Miten minun pitää menetellä? Mikäli haluat että työnantajasi perii jäsenmaksun suoraan palkastasi, voit antaa valtakirjan omalle työnantajalle/ palkanlaskijalle työnantajaperintää varten. Työnantajalle lähetetään omat viitenumerot valtakirjan toimittamisen jälkeen. Voit tulostaa valtakirjan osoitteesta / jäsenyys / jäsenmaksut. 2. Mistä kaikesta maksan jäsenmaksun? Liiton jäsenmaksu maksetaan päätoimen ennakonpidätyksen alaisista tuloista kuten bruttopalkasta, lomakorvauksista, lomarahasta ja luontoiseduista (mm. lounas-, auto- ja puhelinedut) sekä Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkon maksamista etuuksista (mm. ansiosidonnainen päiväraha, vuorottelukorvaus ja koulutustuki). Jäsenmaksua ei peritä bonuksista, optioista, tulospalkkioista, päivärahoista ja kilometrikorvauksista. Auttaja. Jäsensihteeri Mary Luokkamäki. jäsensihteerit palveluksessasi: Mary Luokkamäki jäsenmaksut puh mary.luokkamaki@akavanerityisalat.fi Katja Kosonen jäsenrekisteri, jäsenmaksut puh katja.kosonen@akavanerityisalat.fi Jaana Honni jäsenrekisteri puh jaana.honni@akavanerityisalat.fi 3. Jään perhevapaalle, maksetaanko jäsenmaksu Kelan päivärahasta? Saat vapautuksen jäsenmaksuista, kun olet Kelan etuudella. Jäsenetusi, mm. matkavakuutus, ovat voimassa myös perhevapaasi ajan. Muistathan päivittää jäsenyystietosi jäsenrekisteriin maksuvapautuksen voimaansaattamiseksi! 4. Pitääkö ilmoittaa valmistumisesta, opiskelujen jatkumisesta ja kesätyöstä? Edunvalvontasi kannalta on tärkeää että jäsentiedot ovat ajantasalla. Muista ilmoittaa valmistumisesta, opiskelujen jatkumisesta arvioitua pidempään sekä kesätyöstä ja jäsentiedot voit päivittää / jäsenyys / jäsentietojen päivitys. Voit itse päivittää esim. seuraavat tiedot: yhteystietojen muutokset työpaikka- ja työnantajamuutokset äitiysloma ja hoitovapaa-ajanjaksot vuorotteluvapaa työttömyys tai lomautus työskentely tai oleskelu ulkomailla opiskelijat voivat päivittää valmistumisajankohtansa 5. Olen opiskelija, mistä maksan jäsenmaksun? Opiskelijajäsen maksaa jäsenmaksua aina ollessaan työsuhteisessa työssä vähintään 18 viikkotyötuntia. Poikkeuksen muodostaa opetustyö, jolloin riittää kahdeksan viikkotyötunnin täyttyminen. Jäsenmaksu ja työssäoloehto määräytyvät viikoittain. Palkan on lisäksi oltava suuruudeltaan työehtosopimuksen mukainen minimipalkka tai kokoaikatyöstä 1071 euroa/kuukaudessa (vuonna 2011). Näin opiskelija kerryttää ansiosidonnaisen työttömyysturvan edellyttämää työssäoloehtoa. Työn ei tarvitse olla oman alan työtä. Jäsenmaksu maksetaan niiltä viikoilta, jolloin työssäoloehto täyttyy. Jäsenmaksu maksetaan normaalisti koko palkkatulosta jäsenyhdistyksesi maksuprosentin mukaan. Jäsenmaksua ei makseta opintotuesta, apurahasta tai KELAn maksamista etuuksista. Lomarahat eivät kerrytä työssäoloehtoa, mutta myös niistä tulee maksaa normaalikäytännön mukainen jäsenmaksu, mikäli työssäoloehto täyttyy Apua! Unohdin maksaa jäsenmaksuni eräpäivänä. Voiko sen maksaa eräpäivän jälkeen? Jäsenmaksun eräpäivä on kuun viides päivä. Mikäli olet unohtanut maksaa jäsenmaksun eräpäivänä, suorita se mahdollisimman pian. Muista aina käyttää sen kuukauden viitenumeroa, jota jäsenmaksu koskee.

20 20 aito 1/2011 ajassa Tee tekee hyvää Tee on kuin pitkä esileikki, joka tuottaa mielihyvää pitkäksi aikaa, toisin kuin kahvi, joka iskee kuin bensa suoneen. Teksti Marjo Valjakka Kuvat Jani Laukkanen ja Forsman Tea Näin kuvaili toimittaja ja kirjailija Pirkko Arstila intohimoista suhdettaan teehen HSO-jäsentilaisuudessa Hirvihaarassa maaliskuussa. Pirkko kertoi mainioita tarinoita ja faktoja teestä sekä maistatti meille erilaisia teelaatuja. Vaikka illan aiheena oli kello viiden tee, emme tällä kertaa nauttineet lainkaan perinteistä brittiläistä mustaa teetä vaan kuppeihin kaadettiin valkoista ja vihreää teetä sekä suomalaisille uusia Oolong- ja Pu Er -teelaatuja. Kymmenkunta vuotta sitten Pirkko Arstila harmistui siihen, että suomalaisissa kahviloissa oli tarjolla surkeaa teetä. Hän perusti samanhenkisten ystäviensä kanssa Teen ystävät ry:n, jonka tavoitteena oli saada teen juojille parempaa palvelua. Sittemmin yhdistyksen toiminta on laajentunut ja nykyisin se edistää Pirkon johdolla teekulttuurin tuntemusta, opastaa teen valmistukseen sekä välittää tietoa teen terveysvaikutuksista. Tänä aikana myös teen juonti on lisääntynyt niin Suomessa kuin kaikissa länsimaissa. Ennakkoluuloja teen juojiin tässä kahvinkulutuksen kärkimaassa on toki edelleen. Pirkko on huomannut, että teen juojia pidetään erityisen terveystietoisina tai sitten ajatellaan, että heillä on herkkä vatsa. Ihmiset ovat kuitenkin todenneet että teellä on paljon positiivisia vaikutuksia. Luettelo erityisesti vihreän teen terveysvaikutuksista on pitkä. Lisäksi kaikki teet sekä virkistävät että rauhoittavat kehoa, samoin niiden sisältämä maaginen L-teaniini lisää aivojen mielihyvää tuottavia alfaaaltoja ja hidastaa kofeiinin imeytymistä, Pirkko kertoi. Mustaa teetä. Tee on moniaistinen kokemus.