SAP-ohjelman sosiaaliset vaikutukset ja kalastajien sitoutuminen uuteen tavoiteohjelmaan. Päivi Haapasaari HY ja Timo P. Karjalainen OY.

Transkriptio

1 SAP-ohjelman sosiaaliset vaikutukset ja kalastajien sitoutuminen uuteen tavoiteohjelmaan Päivi Haapasaari HY ja Timo P. Karjalainen OY 1 Menetelmät Asiantuntijatieto: 2-osainen web-kysely 4 eri kalastajaryhmää 29 vastaajaa, 55 vastausta 6 Itämeren maasta (Ru + Su) Sähköpostikysely, web-sovellus ( Pyydettiin arvioimaan omaan viiteryhmään kuuluvien kalastajien näkemyksiä, sitoutuminen Bayes-mallinnus: graafinen, probabilistinen, epävarmuudet, määrällinen ja laadullinen aineisto, triangulaatio, reliabiliteetti, 3 1

2 Sitoutuminen: määrittely ja hyödyt Johdonmukainen toimiminen tavalla, joka tukee säätelyohjelmaa ja sen tavoitetta Pitkän aikavälin tavoitteet asetetaan lyhyen aikavälin tavoitteiden edelle Lisää kuuliaisuutta, säädösten noudattamista Vähentää toimeenpano- ja toteuttamisepävarmuutta Vähentää dataan liittyvää epävarmuutta Lisää konsensusta ja luottamusta toimijoiden välillä Mallirakenne: mitkä tekijät vaikuttavat sitoutumiseen? Oikeudenmukaisen kohtelun tunne Luottamus kalastuksen säätelyyn Tieto säätelyohjelmasta Usko säätelyohjelman vaikuttavuuteen Saaliskehitys Osallistuminen prosessiin Vuorovaikutus toimijoiden välillä 4 2

3 SAP:n sosiaaliset vaikutukset Vaikea erottaa muista prosesseista Ammattikalastus: kannattavuus heikentynyt, pettymys koska kalastusta ei ole saatu lisätä vaikka SAP-tavoite monin paikoin saavutettu Virkistyskalastus/kalastusmatkailu: Lohikannat eivät t ole parantuneet riittävästi jotta kalastusmatkailua olisi voitu kehittää Kenelle hyöty kuuluu? Epätietoisuus Odotukset vs. pettymykset vahvistaneet ristiriitaa ryhmien välillv lillä Uusi tavoiteohjelma tarpeellinen; jatkamaan elvytystä mutta myös s lisää äämään n konsensusta ja luottamusta 5 Arvioidut ohjelmavaihtoehdot A: IBSFC SAP jatkuu: smolttituotantotavoite 50% potentiaalisesta. Säätely ensisijaisesti avomeri- ja rannikkokalastukseen B) Nykytilanne: ei pitkän aikavälin säätelyohjelmaa ja smolttituotantotavoitetta. Säätely ensisijaisesti avomeri- ja rannikkokalastukseen 6 3

4 Arvioidut ohjelmavaihtoehdot C) ICES:n ehdotus: smolttituotantotavoite 75% potentiaalisesta. Säätely suunnattu kaikkiin lohenkalastuksiin (sekä meri että joki) D) BSRACia mukaillen: smolttituotantotavoite jokikohtaisesti 75% tai 50%. Säätely suunnattu kaikkiin lohenkalastuksiin (sekä meri että joki) 7 Sitoutuminen eri vaihtoehtoihin: D) BSRAC mukaelma (sitoutumishyöty suurin) Kompromissiratkaisu: tavoitteet ja säätely Sitoutumista kaikilta ryhmiltä vuorovaikutus, luottamus, usko hallintoon lisääntyisivät ruotsalaisten virkistyskalastajien sitoutumista haittaa liian alhainen tavoite (75% / 100%). 4

5 A) ja B) Sitoutuminen eri vaihtoehtoihin ei merkittävää lohikantojen parantumista, ei vaikutuksia kalastuksiin/työllisyyteen, vuosittaiset neuvottelut ja vaihtuva säätely, epäluottamustilanne säilyisi ja usko hallintoon huono Sitoutuminen eri vaihtoehtoihin C) ICESin ehdotus: korkea smolttituotantotavoite riski ammattikalastukselle (rajoitukset) mutta mahdollisuus kalastusmatkailulle (?), Epäoikeudenmukaisuuden tunne lisääntyisi ja usko hallintoon heikkenisi ammattikalastajien keskuudessa, mutta lisääntyisi virkistyskalastussektorilla. Epäluottamus ja ristiriidat intressiryhmien välillä lisääntyisivät 5

6 Millainen uuden säätelyohjelman tulisi olla? Olisiko säätelyyn liittyvää suunnittelua ja päätöksentekoa syytä viedä enemmän kantakohtaiseksi? 50%/75%-tavoitetasot Kantakohtaiset hoito- ja säätelyohjelmat? D-vaihtoehto Miten kalastajien sitoutumista voidaan parantaa? Tehokas tiedottaminen Vuorovaikutuksen lisääminen lisää luottamusta Kaikkien intressiryhmien osallistaminen suunnitteluprosesseihin Paikallisen tiedon huomioiminen 6