Vastauksia lohen uuden hoitosuunnitelman valmistelun tueksi (mare d(2009) 1460/ )
|
|
- Tarja Heikkilä
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Antti Sorro Perhokalastaja PL 1222 FIN ROVANIEMI sorro.com FI EUROPEAN COMMISSION DIRECTORATE-GENERAL FOR MARITIME AFFAIRS AND FISHERIES ec.europa.eu Unit E2 "Conservation and Control unit for the Baltic and the North Sea" European Commission 99 rue Joseph II B 1049 Brussels Vastauksia lohen uuden hoitosuunnitelman valmistelun tueksi (mare d(2009) 1460/ ) 4.1. Yleiset tavoitteet 1) Minkä painoarvon antaisitte kullekin näistä tavoitteista? On itsestään selvää ja kansainvälisten sopimuksien kuten Rion julistuksen Convention on Biological Diversity mukaista, että Itämeren alueen jokien luonnonlohta on hallinnoitava ja suojeltava siten, että kantojen geneettinen monimuotoisuus voidaan turvata. On täysin mahdotonta ylläpitää yhtäaikaa ammatikalastusta ja matkailukalastusta maksimaalisina. Taloudellinen kasvu voi lohesta tulla vain lohen meripyyntiä rajoittamalla. Lausun tästä kohdissa 2.3. ja 2.4. Lohen ja meritaimenen tieteellistä tutkimusta tulee kehittää edelleen. Tämä tulisi tapahtua itsenäisten tutkimuslaitosten toimesta. Suomessa tutkimustyötä tekevä tutkimuslaitos RKTL on elinkeinokalataloutta hoitavan Maa- ja metsätalousministeriön alainen ja ministeriön tulosohjauksessa oleva virasto, mikä on johtanut siihen, että tutkimuslaitos on ylläpitänyt ja vahvistanut istutuskeskeistä hoitopolitiikkaa. Lohen palauttamiseksi asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ei pitäisi aiheuttaa liiallista tai kohtuutonta hallinnollista taakkaa sen jälkeen, miten Suomi on jopa omien lakiensa vastaisesti sallinut tuhota jokiensa, kuten Kemi- ja Iijoen, lohikannat. Ongelma on paremminkin siinä, miten purkaa vesivoimayhtiöille aikanaan annetut liialliset oikeudet virtavesiin. 1/8 Vastuuntunnottomuus ja häikäilemättömyys vallitsee edelleenkin suomalaisessa vesivoimapolitiikassa. Keminmaan kunta rakennutti 1993 Kemijoen suulle kalatien
2 2 Pohjolan Voiman 1948 valmistuneen Isohaaran voimalaitoksen ohi. Kemijoen lohen sukupuuttoon saattanut yhtiö päätti, ettei kalatiestä saa tulla minkäänlaisia kustannuksia yhtiölle, joten Keminmaan kunta maksaa metsäteollisuuden omistamalle voimayhtiölle lähes 7000 euroa vuodessa siitä hyvästä, että yhtiö luovuttaa kunnan läpi virtaavaa Kemijoen vettä Isohaaran kalaportaaseen. 2) Haluaisitteko ehdottaa muita tavoitteita? Kyllä. Lohen meriviljelyn lopettaminen 2.1., Vaelluskalateiden rakentaminen 2.2., Terminaalialueiden lopettaminen 2.3., Lohen elinkeinokalastuksen lopettaminen 2.4., Lohenkalastus kokonaan urheilukalastukselle 2.5. Lohi on vaelluskala, josta on säädetty ja kansainvälisesti sovittu YK:n merioikeussopimuksen United Nations Convention on the Law of the Sea artiklassa 66 Anadromous stocks Lohen meriviljelyn lopettaminen Toimintamalli, jossa merialueita pidetään peltoina ja lohta sieltä kerättävänä viljana, ei ole kestävällä pohjalla. Elinkeinokalastuksen romahtaneet lohisaaliit kertovat vesiviljelypolitiikan epäonnistumisesta. Suomessa elinkeinokalastuksen lohisaalis on vain viidesosa 15 vuoden takaisesta tasosta; viiden vuoden keskiarvot todistavat vesiviljelyn tulleen tiensä päähän: /1703 t, /991 t, /486 t, /383 t. Viljelykustannusten kasvu ja istukkaiden takaisinsaannin romahtaminen on pudottanut lohesta saadun tuoton niin, että lohen elinkeinokalastus ei ole enää vuosiin ollut tuottavaa toimintaa Suomessa. Lohen meriviljely maksaa Suomessa vähintään 3 milj. euroa vuodessa kun lohisaaliin arvo on 0,7 milj. euroa (2008). Panos-tuotos suhde on todellisuudessa vieläkin huonompi, kun mukaan lasketaan lohipyydyksiin ja lohenpyyntiin annetut tuet. Suomen ajama lohen meriviljelypolitiikkaa hämärryttää sen tosiseikan, että Suomi on tuhonnut lohijokensa yli 90 %:sti ja että Suomella ei nykytilanteessa ole YK:n merioikeussopimuksen 66. artiklan perusteella legaalia oikeutta enempään, kuin % Itämerenalueen jokien lohista. Näin ollen on helppo ymmärtää, että Suomi ei tule lopettamaan lohen meriviljelyä, vaan pyrkii jatkamaan sitä loputtomiin. Lohen meriviljelyssä on useita merkittäviä luonnonlohikantoja uhkaavia seikkoja: meriviljelyllä ylläpidetään liian suurta lohen elinkeinokalastusta, meriviljelyn varjolla kalastetaan luonnonlohta, viljelylohi kilpailee luonnonlohen kanssa ravinnosta ja geneettisesti huonokuntoiset meri-istukkaat sotkevat luonnonlohen perimää. Lohen meriviljely lisää ratkaisevasti hylkeiden määrää rannikolla ja jokisuissa. Oikea ratkaisu on lopettaa lohen ja muiden 66. artiklassa mainittujen kalojen luonnonvastainen vesiviljely kokonaan kaikilla merialueilla. Päätös meriviljelytoiminnan lopettamisesta Itämeren alueella on tehtävä Euroopan komissiossa Vaelluskalateiden rakentaminen Suomessa ei ole ainuttakaan kutu- ja kasvualueille johtavaa kalatietä. Tämä johtuu vesivoimayhtiöiden yli puolivuosisataisesta tiukasta vastustuksesta: "No meillä lähtökohta on se, että, että me, me emme haluaisi järkyttää tätä oikeudellista tilaa joka nyt on, ja joka siis perustuu näihin istutuksiin" Johtaja Ylisaukko-oja, Pohjolan Voima Oy TV1:ssä MOT: Pullamössölohet. Uuden hoitosuunnitelman ensisijaisena tavoitteena tulee olla täysi poikastuotanto niissä joissa, joissa jo on elinvoimainen luonnonkanta sekä luonnontuotannon palauttaminen niihin entisiin lohijokiin, jotka sellaisenaan tai kunnostusten jälkeen soveltuvat poikastuotantoon. Suomessa tämä tarkoittaa Kemijoen vesistössä luonnontilaan kunnostetun 300 km pitkän Ounasjoen ja Iijoen vesistön saman pituisen voimaloiden yläpuolisen jokiosuuden saattamista vaelluspoikastuotantoon.
3 3 Kun lohen meriviljely loppuu ja vesivoimayhtiöiden laajat velvoiteistutukset lopetetaan, velvoiteistutuksiin vuosittain käytetyt varat muodostavat tarpeeksi suuren rahaston riittävän kokoisten kalateiden rakentamiseen ja niiden ylläpitämiseen. Oikea ratkaisu on säätää vaelluskalojen vaellusesteiden poistamisesta ja kalateiden rakentamisesta Euroopan komissiossa Terminaalien lopettaminen SAP:n päätöksen XVI mukaan viljeltyä lohta voidaan kalastaa terminaalialueilla, joissa villin lohen osuus on osoitettava merkityksettömäksi. Terminaalialueen rajauksessa tulee ottaa huomioon lähialueen luonnonlohijoet, luonnonlohen vaellusreitit ja vaelluksen ajoittuminen. Suomi on ylläpitänyt Kemijokisuussa laajaa terminaalialuetta, joka meri-istukkaiden takaisinsaannin romahtamisen seurauksesta on jo pitkän aikaa ollut SAP:n päätöksen XVI vastaitainen. Sen sijaan, että kalastus olisi kohdistunut viljeltyyn loheen, kalastus on jo vuosia kohdistunut luonnonkantoihin, koska Perämeren lohista % on luonnonlohia eikä meri-istukkaita ole merkitty SAP:n edellyttämällä tavalla rasvaevien leikkaamisillä. Tämä vaikuttaa erittäin kielteisesti naapurisopuun Suomen ja Ruotsin välillä ja tekee kumpaakin osapuolta tyydyttävän Tornion-Muonionjoen rajajokisopimuksen mahdottomaksi. Meri-istukkaiden takaisinsaanti on romahtanut tasolle, jolla terminaalien ylläpitäminen vain merkittyjen kalojen pyynnillä ei enää olisi kannattavaa, joten oikea ratkaisu on lopettaa terminaalit Euroopan komission pikaisella päätöksellä Lohen elinkeinokalastuksen lopettaminen Vuonna 2004 Pohjanlahdella, Selkämeren rannikkoalueella oli 119 päätoimiseksi luokiteltua kalastajaa ja vain seitsemällä rannikkokalastuksen liikevaihto ylitti euroa! (Rannikkokalastuksen nykytila Selkämerellä, Paapuuri Oy 2005) Tästä huolimatta alueella varustettiin lohenpyyntiin kymmeniä uusia push-up-rysiä arvoltaan 8000 euroa kpl. Ammattikalastajat odottivat uusien push-up-rysien ulottavan lohenkalastuksen hieman ulommaksi rannikosta. Push-up-rysien tehokkuutta lohenkalastuksessa kuvaa se, että rysien tehokkuutta tutkittaessa sama lohi saatiin viisi, jopa seitsemän kertaan rysään vaelluksella Ahvenanmereltä Perämerelle. Simojokisuun ulkopuolisella merialueella yksi ammattikalastaja on saanut yhdestä push-up-rysästä kertanostolla enemmän lohta, kuin joesta on saatu urheilukalastuksella koko kesänä. Tämä on toistunut vuosittain ja johtanut siihen, että ammattikalastaja on lisännyt ponnistustaan samalla kun Simojoen urheilukalastussaaliit ovat taantuneet ja Simojoki on menettänyt maineensa uskottavana lohijokena. Tämän seurauksena jokivarren kalastusmatkailuyrittäjät ovat menettäneet kalastavat asiakkaansa. Yksi ainoa ammattikalastaja voi tehokkaine push-up-rysineen saattaa kokonaisen joen lohikannan kestämättömään tilaan, viedä ilon tuhansilta ja tulot kymmeniltä. Tämä on siten myös arvokysymys, jota tulee todella pohtia hallinollisella tasolla. Lohi ei ole sellainen tulolähde, jonka alentuminen taikka loppuminen voisi tehdä kalastustoiminnasta kokonaisuudessaan taloudellisesti kannattamatonta. Vuonna 2006 Pohjanlahden kokonaissaalista lohen osuus oli 0,15 %, saaliinarvosta 3,5 % ja rahana alle 0,5 milj. euroa! Näin ollen lohi ei ole myöskään ole sellainen tukijalka, jonka menetys uhkaisi koko elinkeinoa. Oikea ratkaisu on lopettaa lohen ammattimainen merikalastus kannattamattomana kokonaan kaikilla merialueilla. Näin on jo tehty mm. Iso-Britanniassa, Irlannissa, Islannissa ja Kanadan itärannikolla.
4 2.5. Lohenkalastus kokonaan urheilukalastukselle Lohi on urheilukalastuskohde, joka helpoiten synnyttää kalastusmatkailua. Vapaaajankalastuksen ja vapaa-ajankalastukseen perustuvan yritystoiminnan merkitys on tärkeää erityisesti pohjoisilla haja-asutusalueilla, jossa maaseutuelinkeinot muutoin ovat kaikkein kovimmilla. Vuonna 2006 Tornionjoella kalastettiin lohta päivää, joka tuotti nettohyötynä noin 6,6 miljoonaa euroa. Tästä paikalllisten osuus oli noin 3,8 miljoonaa euroa ja ulkopaikkakuntalaisten osuus noin 2,8 miljoonaa euroa. (VTV:n toiminnantarkastuskertomus 155/2007, sivu 48) Lohen ammattikalastuksen saaliinarvo oli vuonna 2006 Pohjanlahdella alle 0,5 miljoonaa euroa. Mörrumin 69's kalastuskausi avattiin Aavajaispäivänä 200 kalastusluvan saanutta kalasti 15 km pitkää kalastusaluetta. Päivän saaliiksi kertyi 114 meritaimenta, 20 hybridiä, 29 lohta ja 20 kirjolohta. Vapautensa sai takaisin 79 kalaa, suurimmaksi punnittiin 7,6 kiloinen hybridi. Avajaispäivänä Mörrumilta saatiin enemmän punalihaista, kuin Suomen samankokoiselta Simojoelta saadaan koko kesänä. Mörrumin kalastus tuo 50 miljoonan kruunun vuositulot pieneen neljän tuhannen asukkaan kylään. Yksistään lupatuloista kertyy kruunuja enemmän kuin Ruotsin lohen ammattikalastuksesta yhteensä. Ruotsin Fiskeriverket teki hallituksen pyynnöstä laajan tutkimuksen Ruotsin vapaaajankalastuksesta. Tutkimus (Fritidsfiske och fritidsfiskebaserad verksamhet) valmistui ja siinä todettiin vapaa-ajankalastuksesta saatavan yhteiskuntatulon olevan lähes miljardi kruunua, kun ammattikalastus tuotti samaan aikaan 75 milj kruunua. Lohen kansantaloudelliset tai aluetaloudelliset vaikutukset puhuvat yksiselitteisesti lohen urheilukalastuksen puolesta. Kun lohta ei Itämeren merialueilla pyydetä, se synnyttää nopeasti laajoille alueille kalastusmatkailun, joka helposti tuottaa nettohyötynä enemmän kuin merialueiden koko ammattikalastus tuottaa bruttona. Lohen todellinen arvo on urheilukalastuksessa. Oikea ratkaisu on lopettaa lohen elinkeinokalastus kaikilla merialueilla ja omistaa lohi täysin vapakalastusvälinein tapahtuvalle urheilukalastukselle Pyyntiä koskevat valvontasäännöt, TACit mukaan luettuina 3a) Mitä mieltä olette yhteisestä TACista, joka kattaisi sekä joki- että merikalastuksen? 3b) Mikäli ette kannata yhteistä TACia, mitkä olisivat mielestänne parhaat vaihtoehdot kalastuksen rajoittamiseksi. Kun lohen elinkeinokalastus merialueilla lopetetaan, ei kansallisia pyyntikiintiöitä enää tarvita. Mikäli Euroopan komissio katsoo edelleen tärkeäksi jatkaa kannattamatonta ja tuhoon tuomittua lohen elinkeinokalastusta Itämerellä, sen on lopetettava nykyinen TAC-järjestelmä, joka on tehty meriviljelyä varten Tilalle tulee rakentaa luonnonlohikantoihin mukautettu järjestelmä, jossa saaliskiintiöt on asetettu kalastajakohtaisina kiintiöinä. Luonnon lohen ja meritaimenen myynti tulisi sallia EU:n alueella vain kiintiökalastajien merkeillä varustetuille kaloille Tekniset toimenpiteet 4) Olisiko nykyiset tekniset toimenpiteet sisällytettävä hoitosuunnitelmaan ja/tai olisiko vahvistettava lisätoimenpiteitä? Viittaan kohtiin 2.1., 2.2., 2.3., 2.4. ja 2.5.
5 4.4. Tuotantotavoitteet 5) Mitä mieltä olette ehdotetuista tavoitteista ja aikataulusta? ICES:n suosittelema käytäntö, jossa tavoitteita seurataan smolttituotannon perusteella, on jo antanut tärkeitä vertailulukuja. Tätä käytäntöä on syytä jatkaa. Tähänastiset arviot luonnonlohen smolttituotannon potentiaalista ovat osoittautuneet aivan liian pieniksi. On erittäin todennäköistä, että Tornion-Muonionjoen todellinen smolttituotantopotentiaali ylittää SAP:in arvion helposti yli kaksinkertaisesti. Näin ollen uuden hoitosuunnitelman perustaksi jokien smolttientuotannon potentiaalit on arvioitava nykyisen tiedon pohjalta uudellen. BSRAC'in ehdotus hitaasta aikataulusta perustuu merialueiden ammattikalastukseen ja on näin ollen jokien positiivista kehitystä jarruttava. Mainittu 75% taso voisi olla helpostikin tavoitettavissa 2015, mikäli lohen elintarvikepyynti merialueilla lopetetaan Köyhtyneitä jokia koskeva erityistavoite 6) Mitä mieltä olette välitavoitteiden asettamista köyhtyneille joille, ja mitä toimenpiteitä tällaisten jokien osalta olisi toteutettava? ICES:n ehdotukset jokikohtaisista välitavoitteista ja aikatauluista ovat tarkoituksenmukaisia. Tässä yhteydessä on erityisesti huomioitava, että merialueiden sekakantoihin kohdistuva elinkeinokalastus on suuri uhkatekijä pienille luonnonlohikannoille. Köyhtyneiden jokien lohikantojen kutuvaellus voidaan suojata vain lohen täydellisellä kalastuskiellolla joessa, jokisuulla, rannikko- ja merialueilla Toimenpiteet luonnonvaraisten ja viljeltyjen lohisaaliiden erottamiseksi toisistaan 7) Olisiko suunnitelman sisällettävä toimenpiteitä, joilla edistetään pikemminkin viljellyn lohen kuin luonnonlohen pyyntiä, ja millaiset toimenpiteet olisivat mielestänne parhaiten soveltuvia? 8) Miten ja millä perusteella alueet, joilla luonnonlohen päästäminen irti on pakollista, olisi määriteltävä, jos ohjelma rasvaevän leikkaamiseksi otetaan käyttöön? Nämä ovat kokonaan turhia kysymyksiä kun lohen meriviljely lopetetaan kokonaan. Tällaiset kysymykset kertovat siitä, kuinka tyhjänpäälle nykyinen käytäntö on rakennettu. SAP:ssa säädetty viljelylohien rasvaeväleikkaus sortui Suomessa siihen, että velvoiteistuksia maksavat vesivoimayhtiöt eivät halunneet maksaa rasvaeväleikkauksesta aiheutuneita lisäkustannuksia. Toisaalta rasvaeväleikkaus ei myöskään ollut Maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämän meriviljelyyn perustuvan lohen elinkeinokalastuksen edun mukaista. Olen lausunut tästä kohdissa 2.1., 2.3. ja ) Millaisia muita hoitotoimenpiteitä haluaisitte ehdottaa köyhtyneiden jokien populaatioihin kohdistuvan kalastuspaineen vähentämiseksi? Kaiken kalastuksen tulee perustua luonnon lohikantojen mukaan kestävälle pohjalle. Joet tulee avata lohen urheilukalastukseen vasta kun joen lohikanta on kalastuksen kestävällä pohjalla. Tämänkin jälkeen kalastusta on säädettävä viikkorauhoituksin ja saaliskiintiöin. Täysin rajoittamatonta kalastusta ei tule harjoittaa Geneettisen monimuotoisuuden säilyttäminenen 10) Millaisia muita toimenpiteitä jäljempänä ehdotettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden lisäksi suosittelisitte geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi?
6 On erinomaisen tärkeää huolehtia lohikantojen geneettisen monimuotoisuuden säilymisestä. Lohikantojen elinkelpoisuuden säilyttämisessä tulee pyrkiä lajin luontaisen elinkierron turvaamiseen, koska geneettinen monimuotoisuus säilyy ainoastaan luonnonvalinnan alla. Geneettistä monimuotoisuutta lisää monipuoliset osakannat, joiden säilyttäminen on mahdollista vain, mikäli koko joen poikastuotantokapasiteetti on käytössä. Näin ollen on tärkeää saattaa kaikkien jokien kaikki poikastuotantoalueet käyttöön Kutevien kalojen vähimmäismäärän vahvistaminen 11) Mitä mieltä olette siitä, että hoitosuunnitelmassa vahvistetaan tavoitearvo luonnonvaraisten kutevien yksilöiden vähimmäismäärälle metapopulaatioyksikköä tai jokea kohti? Uskon ICES:n ehdotusten taustalla olevan parasta olemassaolevaa tietoa ja näin ollen ehdotukset ovat oikeita Viljeltyjen lohien määrän rajoittaminen 12) Mitä mieltä olette edellä ehdotetuista toimenpiteistä istutettujen viljeltyjen lohien määrän vähentämiseksi? Vastaukseni löytyy kohdassa Viljeltyjen lohien istuttamista koskevat säännöt tai suositukset 13) Olisiko mielestänne hoitosuunnitelmaan sisällytettävä lohien istuttamista koskevia sääntöjä tai suosituksia? Kaikki muu istutustoiminta kuin asiantuntijoiden suorittamat tuhoutuneiden jokien elvytysistutukset ja köyhtyneiden jokien tuki-istutukset tulee kieltää. Kalanviljelyssä ja istutuksissa tulisi käyttää ensisijaisesti joen omaa kantaa. Joen oman kannan puuttuessa saman merialueen vastaavien jokien jokipoikasia, joiden alkuperä olisi mahdollisimman sopiva kyseiseen jokeen. Lohikantojen elpyessä tuki-istukkaat tulee tuottaa vuosittain kutunousun yhteydessä joesta pyydetyistä emokaloista. Uskon, että tutkijat hallitsevat tämän minua paremmin. 14) Mitä sääntöjä tai suosituksia pidätte tärkeimpinä? Selkeitä rajoituksia ja kieltoja Toimenpiteet elinympäristöjen ja veden laadun parantamiseksi 15) Olisiko hoitosuunnitelmaan sisällyttävä suosituksia toimenpiteiksi, joilla parannetaan jokien elinympäristöjä ja veden laatua? Kyllä. Lohen elinympäristöjen kunnostaminen veden laadun ja muokattujen jokiosuuksien ennallistamiseksi on tärkeää ja näin ollen sisällyttää hoitosuunnitelmaan Täytäntöönpanosuunnitelmat 16) Olisiko hoitosuunnitelmaan sisällytettävä myös täytäntöönpanosuunnitelma? 17) Olisiko täytäntöönpanosuunnitelmia koordinoitava, ja kenen olisi vastattava siitä? Kyllä kyllä. Suunnitelma ilman seurantajärjestelmää on vain suunnitelma. Koordinaatio voidaan järjestää kansallisella vastuulla; Suomessa TE-keskuksien kalatalousosastot ja ympäristöviranomaiset yhdessä.
7 4.9. Tukiryhmä 18) Olisiko hoitosuunnitelmaan mielestänne aiheellista kuulua tukiryhmän perustaminen, ja minkä tahon olisi huolehdittava kokousten järjestämisestä ja työn hallinnoimisesta? Kyllä. Kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien, jäsenvaltioiden edustajien ja tieteellisten asiantuntijoiden tukiryhmät tehostavat erityisesti köyhtyneiden jokien hoitamista Seuranta ja raportointi 19) Mitkä ovat mielestänne parhaat/huonoimmat käytänteet lohijokien seurannassa? Tutkijoille tulisi taata parhaat olemassa olevat välineet, jotta kutevien naaraiden, poikastiheyksien ja smolttituotannon seuraaminen voidaan suorittaa rittävällä tarkkuudella. Kaikuluotainten julkinen käyttö jokiin nousevien lohien seurannassa tukee myös kalastusmatkailua ja on erittäin suositeltavaa. Lohisaaliiden, myös takaisinlaskettujen lohien, välitön ilmoittaminen ja päivittäinen raportointi on tehtävä pakolliseksi. Erinomaisena kalastusmatkailua tukevana lisänä olisi kaikista Itämeren alueen joista reaaliaikaisesti internetissä seurattava julkinen saalistilasto Valvonta ja vaikeudet erottaa toisistaan meritaimen ja lohi 20a) Millaisia kokemuksia Teillä on lohen ja meritaimenen erottamisesta toisistaan niin käytännön kuin hallinnoinninkin tasolla? Olen aloittanut taimenen- ja lohen vapakalastuksen poikavuosinani 50-luvun toisella puoliskolla. Jokikalastajana minulle ei ole kertaakaan tuottanut minkäänlaista vaikeutta erottaa lohta ja taimenta toisistaan, jotka kokemuksen karttuessa erottaa helposti jo kalan iskiessä pyytöön. Kalan käyttäytyminen kertoo vielä, onko kala vasta noussut vai tummunut jo jonkin aikaa joessa. Useinmiten erotan myös kalan sukupuolen jo matkan päästä. Mainitulla historialla minun on vaikea ymmärtää tätä kysymystä. Merikalastuksesta minulla ei ole kokemusta, enkä tiedä, millä kokemuksella ja kalojen tuntemuksella elinkeinokalastusta merialueilla harjoitetaan. Hallinnollisesti kalojen välillä ei pitäisi olla minkäänlaista eroa. Kumpikin ovat lajeja, joista on sovittu 1982 YK:n merioikeussopimuksen 'United Nations Convention on the Law of the Sea' artiklassa 66 Anadromous stocks. 20b) Voisitteko suositella parasta toimintatapaa? Ruotsin Mörrum-jokeen nousee paljon isokokoista meritaimenta ja lohta niin, että joessa on samalla alueella yhtäaikaa kumpaakin, mikä kokemukseni mukaan on erittäin harvinaista. Mörrum'issa syntyy myös lohen ja meritaimenen risteymiä, jolloin kalojen tunnistaminen ei ole aivan helppoa. Kalojen tunnistamisesta löytyy hyvä sivu netissä: 21) Kannatatteko meritaimenen sisällyttämistä vastaisuudessa hoitosuunnitelmaan, jos se todetaan suositeltavaksi vaihtoehdoksi tieteellisen lausunnon perusteella? Kyllä. Pohjanlahden alueen luontaisten taimenkantojen tila on vielä huonompi kuin lohella. Tarvitaan voimakkaita toimenpiteitä näiden kalakantojen biodiversiteetin pelastamiseksi. Näin ollen meritaimenen sisällyttäminen hoitosuunnitelmaan on erittäin perusteltua. Meritaimenen osuus elinkeinokalastuksessa (saaliinarvo Suomessa Pohjanlahden alueella 2006 n. 1 %) on niin pieni, että yksinkertaisinta olisi kieltää meritaimenen pyynti ja myynti kokonaan.
8 4.12. Tutkimus 22) Millä muilla alueilla mielestänne kaivattaisiin tutkimusta? Tiedetään, että Itämeren alueen lohen kaupallista arvoa alentaa merkittävällä tavalla se, että dioksiinin ja sen kaltaisten aineiksien kokonaispitoisuudet kasvavat lohessa iän myötä ja Itämeressä jo kolmen merivuoden lohet yleensä ylittävät EU:n kynnysarvon. Tämä laskee merkittävällä tavalla luonnonlohen arvoa ihmisravintona. Vaelluskalat, kuten lohi ja meritaimen tulisi nähdä riistakaloina, joiden todellinen arvo on urheilukalastuksessa. Lohi on urheilukalastuskohde, joka helpoiten synnyttää kalastusmatkailua. Näin ollen uuteen hoitosuunnitelmaan tulisi liittää ohjelma kalastusmatkailun kehittämiseksi Itämerenalueella. Ohjelman perustaksi tulisi nyt käynnistää tietojen keruu kaikista Itämeren alueen jokien varrella sijaitsevista kalastusmatkailukohteista Kiitän mahdollisuudesta lausua tässä tärkeässä asiassa ja pyydän Teitä ystävällisesti ilmoittamaan minulle tämän kuulemiskirjan diaarin. Rovaniemellä toukokuun 1. päivänä 2009 Kunnioittavasti Antti Sorro Perhokalastaja 8
Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi
From: Ilkka Pirinen [mailto:ilkka.pirinen@gmail.com] Sent: Friday, May 01, 2009 10:22 AM To: MARE BALTIC SALMON CONSULTATION Cc: reijo.harkman@mail.suomi.net; 'Petter Nissen'; 'Ilkka Mäkelä' Subject: Contribution
LisätiedotAlueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro
Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kansallinen Itämeren lohistrategia Avoin kuulemistilaisuus Pello 3.5.2013
LisätiedotPohjanlahden lohikantojen tila
Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä
LisätiedotLohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja
Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä
LisätiedotSen johdosta, että minut kutsuttiin valtiosihteeri Jouni Lindin toimesta maa- ja metsätalousministeriön
Antti Sorro Perhokalastaja PL 1222 96101 ROVANIEMI Maa- ja Metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö Dnro 3428/01/2007 Lohiasetustyöryhmä:
LisätiedotLOHI - MUISTIO POHJANLAHDEN TILANTEESTA ENNEN UUTTA ASETUSTA 25.3.2008
LOHI MUISTIO POHJANLAHDEN TILANTEESTA ENNEN UUTTA ASETUSTA 25.3.28 Lohi ei ole yhden ministeriön asia, vaan kysymys on koko hallituksen imagosta. Lohi on myös kansainvälisesti merkittävä, kysymys on Suomen
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri. Lohenkalastus SEIS!
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri Lohenkalastus SEIS! Loma-ajasta huolimatta käännymme puoleenne lohiasiassa. Viime kesän ja varsinkin tämän kesän havainnot ovat huolestuttavia.
LisätiedotPerämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat heikentyivät nopeasti 1900- luvun puolivälin
LisätiedotMerikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä
Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,
LisätiedotKuulemistilaisuus Pello
Kuulemistilaisuus Pello 3.5.2013 Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua ns. kassilohta. Kassilohi onkin auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman
LisätiedotKansallinen Itämeren lohistrategia
Kansallinen Itämeren lohistrategia kuulemistilaisuus 3.5.2013 Pellossa Esitys: Lapin Vapaa-ajankalastajat / Jorma Kaaretkoski Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta kassilohi onkin
LisätiedotItämeren lohikantojen tila
Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin
LisätiedotLAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018
1 (5) Ympäristövaliokunta Suomen kanta kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES suosituksiin Itämeren vuoden 2018 kalastusmahdollisuuksista Asiantuntijakuuleminen 6.6.2017 LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN
LisätiedotKomission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta. Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio
Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio 14092011 Perämeren kalatalousyhteisöjen Liitto Kalatalouden neuvontajärjestö, jonka toimialue
LisätiedotLohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle
Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskus Itämeren entiset ja nykyiset lohijoet ATLANTIC
LisätiedotValtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)
Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-
LisätiedotMitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalaseminaari 22.9.2011 Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren alue: - 30 luonnonlohijokea + 10-20 muuta jokea joissa
LisätiedotAsiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta
E 149/2011 vp Kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 16.3.2012 Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta
LisätiedotICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen
LisätiedotKansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho
Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.
LisätiedotLaskelmia ja tutkimuksiin perustuvia faktoja sosio-ekonomisista tekijöistä
Lohiasetuksen reflektiotyöryhmä 13.12.2007/20.12.2007 Lohiasetuksen perusteet Ilkka Mäkelä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Laskelmia ja tutkimuksiin perustuvia faktoja sosio-ekonomisista tekijöistä
LisätiedotItämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia
Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Tapani Pakarinen, RKTL, Soile Kulmala, Päivi Haapasaari ja Katja Parkkila, Helsingin Yliopisto Viikki 3.2.2009 Selvityksen keskeiset
LisätiedotSiika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama
Lisätiedot25 YEARS IN FAVOR OF THE PEOPLE AND THE
TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry 25 YEARS IN FAVOR OF THE PEOPLE AND THE SALMON OF THE VALLEY OF TORNE-MUONIO RIVER TORNE-MUONIO RIVER ASSOCIATION EUROOPAN KOMISSION Meri- ja kalastusasioiden pääosasto Carla
LisätiedotEduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.03.2012 VIITE: ASIA: Lausuntopyyntö E 149/2011 vp Selvitys hallituksen
LisätiedotRAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET
RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-
LisätiedotLAPIN MAAKUNTAKALA LOHI. Tornio Lohiseminaari Kalervo Aska pj. Tornio Muoniojokiseura ry
LAPIN MAAKUNTAKALA LOHI Tornio Lohiseminaari 14.9.2011 Kalervo Aska pj. Tornio Muoniojokiseura ry Kalastuskomissaari Maria Damanaki tämä asetus näyttn yttää suuntaa pyrittäess essä varmistamaan, että Itämeren
Lisätiedot- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella
Maa- ja metsätalousministeriö 12.9.2016 Luonnonvaraosasto Luonnos lohiasetukseksi - tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella Luonnos on tehty lohi-
LisätiedotLOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry
LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana
LisätiedotKansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö
Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020 Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Valmistelusta Eduskunta: asetettava työryhmä, jonka tehtävänä on löytää yhteisymmärrys kansallisesta
LisätiedotLohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista
Lohen elämänkierto Syönnösvaellus merellä 1-4 vuotta Kutuvaellus rannikolla touko-elokuu Lohen viljely ja istutukset: Kudun sijaan mädin lypsy, hedelmöitys ja hautominen sekä poikaskasvatus viljelylaitoksissa
LisätiedotTORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry
TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry meän väylitten ja ihmisten puolesta Maa- ja metsätalousministeriö kirjaamo@mmm.fi orian.bondestam@mmm.fi - tapio.hakaste@mmm.fi Lausuntopyyntö 2379/443/2011 TORNIONJOEN KALASTUSALUEEN
LisätiedotLohikalojen tilanne merialueella
Lohikalojen tilanne merialueella Erkki Ikonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalojen elinkierto rakennetuissa joissa Seminaari 25.8.29, Oulu Lohen merivaellus Vaelluspoikaset mereen touko-
LisätiedotEhdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi
Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Kemi-Ounasjoen kalastusjärjestelyt -hanke Lapin ELY-keskus 9.9.2014 l 9.9.2014 / JK Sisällysluettelo 1. Yleiset
LisätiedotLapin liitto Lapin lääninhallitus Saamelaiskäräjät Lapin kansanedustajat. Maa- ja metsätalousministeriö Helsinki LAUSUNTO LOHIASETUSLUONNOKSESTA
Lapin liitto Lapin lääninhallitus Saamelaiskäräjät Lapin kansanedustajat 1 Maa- ja metsätalousministeriö Helsinki LAUSUNTO LOHIASETUSLUONNOKSESTA Esitys lohiasetukseksi lähtee toiveesta, että ajoverkkokalastuksen
LisätiedotAjankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä
Ajankohtaista maa- ja metsätalousministeriöstä Tapio Hakaste, mmm 3.11.2015 6.11.2015 1 Sisältö Muutama sana toiselta rajajoelta Lohi- ja meritaimenstrategian toteutus Kalastuslain toimeenpano 6.11.2015
LisätiedotEntä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa?
Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa? Kuva: Ville VähäV Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Esitelmän n lähtl htökohdat Tausta-aineistot aineistot ja tutkimukset:
LisätiedotKansallinen lohi- ja meritaimenstrategia 2020 Itämeren alueelle
Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia 2020 Itämeren alueelle Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.2014 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Strategian lähtökohdat ja tavoite 3 3. Strategian aikajänne 5 4. Kansallinen
LisätiedotKANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry
KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry Jokikalastus palaa takaisin Kuvien perusteella voi päätellä, että lohi on helpointa kalastaa joesta? Kansainvälinen
LisätiedotKemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot
Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013 Rovaniemi Kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotEduskunnan Ympäristövaliokunnalle
Asia: Eduskunnan ympäristövaliokunta, Asiantuntijalausunto liittyen asiakirjaan Selvitys hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EU-politiikasta, E 149/2011 vp, suullinen esittäminen
LisätiedotESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI
ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI Toimenpiteiden tavoite Luonnonlohikannan 90 % poikastuotanto joen poikastuotantopotentiaalista Merioikeusyleissopimuksen noudattaminen Toimenpiteet Toimenpide
LisätiedotLohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kiitokset Anne Laine Aki Mäki-Petäys Timo P. Karjalainen Esa Laajala Arto Hirvonen Timo
LisätiedotEsimerkkejä vaelluskalakantojen merkityksestä alueiden elinvoimaisuudelle
Esimerkkejä vaelluskalakantojen merkityksestä alueiden elinvoimaisuudelle Juha Tissari Silver Chasers oy Pohjolan Perhokalastaja, Chasing Silver Magazine Järvitaimenseminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotLOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA
LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA Esiselvitys Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö Lapin liitto
LisätiedotEhdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia
Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 - näkökohtia 27.9.2016 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Kilohailikannan saalis, vuosiluokkien runsaus, kalastuskuolevuus
LisätiedotKiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Atso Romakkaniemi Tutkija, Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeri on erillinen allas, johon laskee paljon jokia murtovesi,
LisätiedotSIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE
SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/
LisätiedotICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 10.6.2015 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen
LisätiedotLohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos G. Van Ryckevorsel Esityksen sisältö Kansallinen kalatiestrategia 2012 Lohen elinkierto Ylä-Kemijoen lohen mahdolliset
LisätiedotEnergiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen
Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen Kalojen vaellusmahdollisuuksien parantaminen on ajankohtaista ja kannatettavaa, toimenpiteet on valittava huolella ja edettävä vaiheittain
LisätiedotVaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
LisätiedotMeritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella
Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot
LisätiedotLuonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat
Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita
LisätiedotASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS
ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS YLISIIRTOPYYNNIN KÄYNNISTÄMINEN Hankkeen arvioidut kustannukset 131 400 e / 2v Pyynti toteutettiin kahdella pyyntipaikalla
LisätiedotMaa- ja metsätalousvaliokunta Turtola 18. syyskuuta Ympäristövaliokunta.
Maa- ja metsätalousvaliokunta Turtola 18. syyskuuta 2017 mmv@eduskunta.fi maa-jametsatalousvaliokunta@eduskunta.fi Ympäristövaliokunta ymv@eduskunta.fi Viite : ITÄMEREN LOHENKALASTUSKIINTIÖT 2018 Viittaamme
LisätiedotKansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto
Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli
LisätiedotItämeren luonnonlohikantojen tilasta
Itämeren luonnonlohikantojen tilasta Lohifoorumi 18.10.2011, Eduskunta Kansalaisinfo Tapani Pakarinen, Jaakko Erkinaro ja Atso Romakkaniemi Tietoa kestäviin valintoihin Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotSuomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa
LisätiedotSimo- ja Tornion-Muonionjoen luonnonlohikannat on pelastettava
LAPIN LIITON JÄRJESTÄMÄ MINISTERITAPAAMINEN Helsinki 19. marraskuuta 2010 AVOIN KIRJE Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle Simo- ja Tornion-Muonionjoen luonnonlohikannat on pelastettava
LisätiedotSuomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista
Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Kymijoki Vantaanjoki Mustajoki Ari Saura, Luke Juhani Ahon kalastusperinneseura Helsinki, 26.11.2015 Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella 2 1.12.2015
LisätiedotKemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen
Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen Lapin Kalatalouspäivät 17.11.2017 Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö ELY Pohjois-Suomen kalatalouspalvelut 1 Kemijoen kalanhoitovelvoitteet (KHO 30.5.1980)
LisätiedotVaelluskalojen kestävä kalastus
Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien
LisätiedotPerämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL
Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,
LisätiedotLOHIFOORUMI ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI
LOHIFOORUMI 18.10.2011 ESITYKSET LUONNONLOHIKANTOJEN TURVAAMISEKSI JOHDANTO Luonnonlohikannat ovat jokikohtaisia ja perinnöllisesti erilaistuneita kantoja. Aiemmin lohi lisääntyi yli kahdessakymmenessä
LisätiedotICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018 7.6.2017 MmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen
LisätiedotKOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA. Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.8.2011 SEK(2011) 986 lopullinen KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista Oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi
LisätiedotSELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus
SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Hankkeen ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö / jord- och skogsbruksministeriet Lapin liitto
LisätiedotTIETEIDEN OSASTON LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETTAMAN LOHISTRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ
Bio- ja ympäristötieteiden laitos Akvaattiset tieteet Jyväskylä 3.3.2014 Dnro: - Vastaanottaja: Viite: Maa- ja metsätalousministeriö Lausuntopyyntö 161925, 21.1.2014, MMM041:00/2012 Asia: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON
LisätiedotLuonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet
Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan
LisätiedotICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2019
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2019 14.6.2018 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen
LisätiedotLohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti)
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö 5.9.2016 VIITE: ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ KOMISSION EHDOTUKSESTA ERÄIDEN
LisätiedotEduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015 Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta
LisätiedotJaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta
Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Pyydystä ja päästä kalastus (Catch & Release, C&R) Kalastusta, jossa on tarkoituksena
LisätiedotTulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen
Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto
LisätiedotWWF kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa asiasta seuraavaa:
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous 11.9.2018 VIITE: ASIA: Kutsu asiantuntijakuulemiseen
LisätiedotRAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI
RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesistökunnostusten neuvottelupäivä 2014, SYKE 30.10.2014 KOMPENSOINTI:
LisätiedotPuruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.
Lisätiedot25 YEARS IN FAVOR OF THE PEOPLE AND THE
TORNIO- MUONIO- JOKI- SEURA ry 25 YEARS IN FAVOR OF THE PEOPLE AND THE SALMON OF THE VALLEY OF TORNE-MUONIO RIVER TORNE-MUONIO RIVER ASSOCIATION Maa- ja metsätalousministeriö Lausunto ehdotuksista kalastuksen
LisätiedotPärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus
Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista
LisätiedotMeillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta. Kassilohi on auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä
Rovaniemi Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta Kassilohi on auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä on koonnut yhteen tutkituntiedon
Lisätiedot1 (39) 2016-04-01. Tausta
1 (39) 2016-04-01 Tornionjoen lohi-, meritaimen- ja vaellussiikakannat yhteinen ruotsalais-suomalainen biologinen arviointi sopivien kalastussääntöjen arvioimiseksi vuodelle 2016 Stefan Palm (SLU), Atso
LisätiedotSimojoen lohitutkimukset vuosina 2001-2003
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 313 Erkki Jokikokko Simojoen lohitutkimukset vuosina 21-23 Helsinki 24 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu 24 Tekijä(t) Erkki
LisätiedotVoimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta
Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lapin kalatalouspäivät, Rovaniemi 13. 14.11.2014
LisätiedotLuonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet
Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet Miksi kaloja istutetaan? Kalakantojen luontaisen lisääntymisen turvaaminen, tukeminen ja palauttaminen Kalastusmahdollisuuksien
LisätiedotTornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?
Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Atso Romakkaniemi tutkija Luonnonvarakeskus Kuva: Miska Haapsalo Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön (rajajokisopimus
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/0206(COD)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 2011/0206(COD) 9.2.2012 LAUSUNTOLUONNOS ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden
LisätiedotSAP-ohjelman sosiaaliset vaikutukset ja kalastajien sitoutuminen uuteen tavoiteohjelmaan. Päivi Haapasaari HY ja Timo P. Karjalainen OY.
SAP-ohjelman sosiaaliset vaikutukset ja kalastajien sitoutuminen uuteen tavoiteohjelmaan Päivi Haapasaari HY ja Timo P. Karjalainen OY 1 Menetelmät Asiantuntijatieto: 2-osainen web-kysely 4 eri kalastajaryhmää
LisätiedotLUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT
LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki
LisätiedotKemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen vaatimuksista Kemijoki Oy:n näkökulmasta Vaelluskalafoorumi Erkki Huttula 3.5.
Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen vaatimuksista Kemijoki Oy:n näkökulmasta 9.4.2019 Vaelluskalafoorumi Erkki Huttula 3.5.2019 1 Hakemuksen keskeinen sisältö 1/2 Kalatievelvoitteet Luvanhaltijoiden
LisätiedotREHTORIN PÄÄTÖS *+Z /2014 1(6)
1 0 REHTORIN PÄÄTÖS *+Z /2014 1(6) 27.2.2014 Dnro 64/04/2014 Lausunto uudesta kalastuslakiluonnoksesta Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt 21.1.2014 Helsingin yliopistolta lausuntoa lohistrategiatyöryhmän
LisätiedotLohistrategiatyöryhmän mietintö
Lohistrategiatyöryhmän mietintö Helsinki 2013 Työryhmämuistio mmm 2013:4 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE Maa- ja metsätalousministeriö asetti 18.12.2012 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella kansallinen
LisätiedotKALASTUSLAKIUUDISTUS Vaelluskalakokonaisuus
KALASTUSLAKIUUDISTUS Vaelluskalakokonaisuus TORNIO-MUONIOJOKISEURA ry 27 vuotta meän väylitten ja ihmisten puolesta Antti Sorro, perhokalastaja, Rovaniemi 30.01.2012 www.sorro.fi Ministeri MARTTI PURA
LisätiedotLohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta
Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta Tässä selvityksessä tarkasteltiin Ounasjoen lohikannan mahdollisia kehittymisnäkymiä 5
LisätiedotPALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE
PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE 2014-2015 Lohijokitiimi ry Kunnantie 3 94400 KEMINMAA Toiminnanohjaaja Jukka Viitala 0400/880358 jukka.viitala@hotmail.fi Kemi/Ounasjoen vaelluskalojen palauttamiseen
LisätiedotYhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään
Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Vaelluskalojen ylisiirtoseminaari 21.4.2016 25.4.2016 1 Laajaa yhteistyötä kala-asioissa Lapin ja Pohjois-Savon ELY-keskukset Maa- ja metsätalousministeriö Vaikutusalueiden
LisätiedotLuke 1942/ /2018
13.6.2018 Luke 1942/00 00 02 00/2018 Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta MmV@eduskunta.fi Viite: Maa- ja metsätalousvaliokunnan kutsu 7.6.2018 (E-kirje) Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana tutkija
LisätiedotSaaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?
LisätiedotVaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa
Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa Ympäristöpäällikkö Jukka Muotka Renewable Energy Fortum Power and Heat Oy Vaelluskalafoorumi
Lisätiedot