RIKOLLISUUS. Kokemukset elämästä lain toisella puolella. Silja Vaarala, Henriikka Linnanmäki

Transkriptio

1 RIKOLLISUUS Kokemukset elämästä lain toisella puolella Silja Vaarala, Henriikka Linnanmäki

2 Väittely Rikollisuus on valinta, johon ihminen pyrkii jopa tietoisesti. VS Rikollisuus on kohtalo, johon ihminen ajautuu tahtomattaan.

3 Mitä on rikollisuus? Kuka on rikollinen? Kaikkihan syyllistymme joskus lain rikkomiseen. Olemmeko siis kaikki rikollisia?

4 Rikollisuuden määritelmiä - Legaalin (laillisen) käyttäytymisen ulkopuolista käyttäytymistä - Yhteisön sietokyvyn haastava käytös (poikkeavuus, moraalittomuus, haitallisuus, epätoivottavuus). - Normaalien käyttäytymisodotusten pettämistä (Lacey 1994; Nuotio 2007, 212). - Psykiatrit: Rikollisilla on tiettyjä yhteisiä taipumuksia - Kriminologit: Yhteiskunnan aiheuttama ongelma (Elonheimo 2010, 13). Rikollisuus on määrittelykysymys

5 Tyypillisiä piirteitä Antisosiaalisuus: muodostaa kehityksellisen jatkumon (eläinrääkkäys lapsena näpistely varhaispuberteetissa varkaudet murrosiässä ryöstöt varhaisessa aikuisiässä perheväkivalta talousrikokset aikuisena). Kasautuminen: pieni osa väestöstä tekee suhteettoman suuren osan rikoksista. Monimuotoisuus: rikollisuus on enemmänkin monimuotoista kuin erikoistunutta. Ryhmäkäyttäytyminen (Kekki 2010, 22)

6 Miksi ihmisestä tulee rikollinen? YKSILÖ Alhainen itsekontrolli, impulsiivisuus, lyhytjännitteisyys, riskihakuisuus, katumuksen puute, alhainen turhautumisensietokyky, fyysisyys vastakohtana mentaalisuudelle. YHTEISÖ, YHTEISKUNTA Lapsuuden perheen rikkonaisuus, varhainen isyys, puutteellinen kiinnittyminen esimerkiksi perheeseen ja työelämään. Alkoholi, huumeet. Päihdehoidon puute, rikollisten keskinäiset verkostot, työnantajien torjunta, oman päihdehakuisuuden kautta romuttuneet perhesiteet. (Kivivuori & Lindborg 2009, ).

7 Asenteellinen vai mielenterveydellinen ongelma? Huumeiden käyttö ja rikollisuus eivät välttämättä liity toisiinsa: kumpikin liittyy lyhytjänteisyyteen ja alhaiseen itsekontrolliin - Haluttomuus/kyvyttömyys nähdä tekojen seuraukset - Alhainen turhaumuksen sieto: asioiden tulee tapahtua tässä ja nyt - Itsekeskeisyys: pidetään itseä huono-osaisina ja siten oikeutetaan rikollinen elämäntapa - ei nähdä muiden työskentelevän hyvinvointinsa eteen (Kekki 2012, 19) Toiseuden tunne: Tutun ja vieraan, normin ja poikkeuksen välinen suhde - erilainen ja alempiarvoinen (Rastas, Huttunen, Löytty 2005, 12)

8 Rikolliseksi leimaaminen ja identifioituminen Leimautuminen: kollektiiviset asenteet, yhteisön negatiivinen suhtautuminen rikoksentekijään rikosuran syveneminen ja rikollisen identiteetin vakiintuminen Identifioituminen rikollisuuteen: rikos mielletään houkuttelevaksi tulonlähteeksi ja ratkaisukeinoksi välittömiin ongelmiin, sitä pidetään haluttuna ja valittuna elämäntapana, ja rikosten tekemisen oppimiseen käytetään aikaa ja energiaa (Shover 1996, 77-78). Alhaisen itsekontrollin omaavat hakeutuvat kaltaistensa seuraan Vertaisryhmä tarjoaa suojaa ulkopuolisia vastaan Rikoksia tehdään yhdessä (Kekki 2012, 12)

9 Taparikollisuus Rikollisuus on säännöllistä tai jatkuvaa Rikollinen identifioituu rikolliseksi tai vähintään tunnistaa oman poikkeavuutensa Merkityksiä ja motiiveja on monenlaisia. - Esimerkiksi huume- ja päihderiippuvainen saattaa kokea rikoksen välttämättömäksi, rahoittaakseen päihteidensä käyttöä. (Kekki 2010, 9) Mitä on päihderiippuvuus? Pakottaako se rikollisuuteen? Onko olemassa huumeiden orjia?

10 (Kekki 2012, 9) Huumeiden käyttäjä on aineiden orja? Nils Christie ja Kettil Bruun Hyvä vihollinen (1986): Orjuus on myytti: - Vieroitusoireiden dominanssia liioitellaan - Huumeita voi käyttää tulematta riippuvaiseksi ja huumeiden käytön lopettaminen on mahdollista - Suurempi ongelma on alakulttuurien luoma ankara kontrolli yhteisöstä sulkeminen merkitsisi heille katastrofia - Myöskään myytit miljoonia euroja tienaavista häikäilemättömistä "huumehaista" eivät perustu todellisuuteen, vaan suurin osa käyttäjistä välittää, ja mahdollistaa tällä käyttönsä

11 Nuorisorikollisuus Sosiaalisesti huonot lähtökohdat. Perheen tuen puuttuminen. Jännityksen hakeminen elämään. Heikko koulumenestys. Varhainen seurustelun aloittaminen. - Lapsena tai nuorena rikosuran aloittaneiden keskuudessa rikoskäyttäytyminen on aktiivista myös aikuisena, ja he käyttivät muita aikaisemmin ja muita enemmän alkoholia ja huumeita. - Nuorisorikollisuudessa korostuu rikosten monimuotoisuus ja ryhmäkäyttäytyminen. (Kivivuori & Lindborg 2009, ). - Vahingonteot, varkaudet, päihderikokset, pahoinpitelyt - Uhrit tuttuja (Salmi 2012, 5)

12 Mikä on kasvattajan merkitys nuorisorikollisuuden esiintymiseen? Kuinka opettajan tulisi suhtautua nuoreen, joka on ajautumassa elämässään sivuraiteille?

13 Miksi osa nuorisosta irtaantuu rikollisuudesta? Nuoruus on rikollisinta aikaa Nuoruuteen kuuluu olennaisesti normien rikkominen - Antisosiaalinen käytös - Vs. niin sanottu normaali lapsuus Nuoret, jotka aikuisuuden myötä irtoavat rikollisuudesta, tyypillisesti ajautuvat rikollisuuteen kaveripiirin kautta. Rikolliset teot ovat tyypillisesti kapinointia ja varkauksia, ei väkivaltaa.

14 Kuka on vastuussa rikoksista ja rikollisuudesta? Yöllä makasin putkassa valveilla ja mietin, pääsisinkö koskaan elävänä vapaaksi vankilasta. Nyt näytti siltä että tuomiota tulisi lisää arviolta 4-5 vuotta. Miten ihmeessä asiat olivat päässeet menemään tähän malliin? Siinä minulla on riittänyt pohtimista kaikki nämä vuodet, enkä vieläkään ole päässyt täyteen selvyyteen niistä syistä, jotka ovat johtaneet ahdinkooni. Ehkä sitten jonain päivänä keksin vastauksen tähän arvoitukseen. (Jalutsi 2009:120) Onko rikollisuus yksilön, yhteisön vai yhteiskunnan vika? Voiko vastuuta rikoksista tai rikollisuudesta siirtää yksilölle/yhteiskunnalle?

15 Rikollisuudelta suojaavia tekijöitä Psyykkinen vastustus- tai sopeutumiskyky, sitkeys - Henkilökohtaisia voimavaroja: älykkyys, emotionaalinen vakaus, sosiaalinen kypsyys ja psyykkinen energia, koherenssitunne - Sosiaalinen pääoma: perhe, puoliso, työ, koulu - Elämän käännekohtana pois rikollisuudesta voi toimia esimerkiksi muutto, naimisiinmeno tai armeija, uusi, mielekäs työpaikka, rikollisista piireistä irrottautuminen - Ikääntyminen voi ohjata pois rikollisuudesta Rutiinien muuttuminen ja uuden identiteetin omaksuminen kaiken kaikkiaan keskeisessä asemassa (Kekki s. 25)

16 Rangaistus Vankila on pahin kuolema, jonka ihminen voi kohdata, sillä se kuolema kohdataan jo elämässä. Ei ole suinkaan sattumaa, että vankila erottaa ihmisen luonnollisesta yhteiskunnallisesta elämästä. Ihminen erotetaan kokemuksista perheen kanssa, kulmabaarista, pöydästä, jolla on kirja, kissasta joka naukuu yössä, myrskyävästä merestä. Ihminen erotetaan elämästä. (18 vuotta vankilassa viettänyt espanjalainen Patxi Zamoro)

17 Vapauden puuttuminen ja väkivallan äärikokemukset vankilassa pakottavat ihmistä tukahduttamaan sisältään suuria elämän inhimillisiä ja arvokkaita asioita, jotta tämä kykenee elämään siellä. Aikaisempien huonojen valintojen vaihtuminen hyviin valintoihin on olennaista rikollisen käyttäytymisen loppumisen kannalta. Useissa tutkimuksissa on lähes yksimielisesti todettu, että vankila ei paranna, eikä tue hyvien valintojen tekemiseen. Siellä koetaan epäoikeudenmukaisuutta ja uhmaa, leimaudutaan ja opitaan rikollista käyttäytymistä (Kivivuori 2008).

18 Yleiset asenteet rikollisuudesta - Asenteet rikollisuutta kohtaan muuttumassa: televisiosarjat, lisääntynyt rikosten uutisointi mediassa, jännitys- ja poliisikirjallisuus, rikollisten omat elämäkerrat alitajuinen ihannointi, myönteissävytteiset mielikuvat, aatteisiin innostaminen? - Rikollisuutta pidetään usein jo itsestään selvästi elämäämme ja yhteiskuntaan kuuluvana ilmiönä Onko asenteiden muovautuminen hyvä vai huono asia yhteiskunnalle? Mikä on opettajan ja kasvattajan rooli asenteiden luojana ja muokkaajana?

19

20 Lähteet Elonheimo, H Nuorisorikollisuuden esiintyvyys, taustatekijät ja sovittelu. Turun yliopiston julkaisuja C299. Kekki, T Solidaarisuus ja itsekeskeisyys huumeita käyttävien taparikollisten moraalikoodistossa. Sosiologia nro 3. Kekki, T Taparikollisuuden kulttuuriset ja rakenteelliset ulottuvuudet: Huumeiden käyttäjien ja poliisin tulkinnat taparikollisuudesta. Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2012:5. Kurki, L., Kurki-Suutarinen, M. & Taruvuori, K Muurien sisällä. Sosiokulttuurinen innostaminen vankilassa. Tampere University Press. Rastas, A., Huttunen, L., Löytty, O Suomalainen vieraskirja. Osuuskunta vastapaino. Salmi, Venla (2012) Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 113, Helsinki.