Kehittyvät kylät Sipoossa Byutveckling i Sibbo. Lilla Villan

Transkriptio

1 Kehittyvät kylät Sipoossa Byutveckling i Sibbo Lilla Villan

2 Seminaarin tarkoitus Syftet med seminariet Sipoossa useat tahot ovat viime aikoina esittäneet toivomuksia ja aloitteita kylien kehittämisen edistämiseksi. Flera önskemål och initiativ om främjandet av byarna i Sibbo har lagts fram på senare tid. Kunnan strategiaan (hyväksytty valtuustossa ) on muodostettu useita tavoitteita kylien elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Kommunens strategi (godkänd av fullmäktige ) omfattar flera mål som handlar om att öka livskraften i byarna. Valtuustoaloitteen (Clara Lindqvist, YSI ) mukaisesti seminaarin tarkoituksena on luoda yhteinen käsitys siitä, miten kyliä kehitetään. Enligt initiativet (Clara Lindqvist, YSI ) är syftet med seminariet att konkretisera och komma fram till en gemensam syn på hur byarna ska utvecklas.

3 Selvitys Kymmenien kylien Sipoo Utredningen Tiotals byar i Sibbo Selvityksen tarkoitus on toimia taustaraporttina kylien kehittämisestä käytävälle keskustelulle ja päätöksenteolle. Selvitys on laadittu Sipoon kunnan Kehitys- ja kaavoituskeskuksessa. Syftet med denna utredning är att den ska fungera som bakgrundsrapport för den diskussion som förs om utvecklandet av byarna och för beslutsfattandet. Utredningen har utarbetats av Utvecklings- och planläggningscentralen Selvityksessä kerrotaan, miten kylien kehittämistä on edistetty Sipoon kunnassa kaavoituksen ja muin keinoin. Lisäksi taustoitetaan keskustelun pohjaksi erilaisten kehittämiskeinojen hyviä ja huonoja puolia. Selvityksessä ehdotetaan myös keinoja vuorovaikutteiseen suunnitteluun, sillä useat toimenpiteet edellyttävät yhteistyötä asukkaiden, yhdistysten, maanomistajien ja kunnan kesken. Vuorovaikutus ja keskustelu ovat tärkeimpiä työkaluja, joilla kylien kehittämisessä päästään yhdessä hyviin tuloksiin. I utredningen redogör vi för hur byarnas utveckling har främjats i Sibbo kommun via planläggningen och på andra sätt. Därtill presenteras för- och nackdelarna med olika utvecklingssätt som underlag för diskussion. I utredningen föreslås även sätt för interaktiv planering, då flera åtgärder är sådana att de förutsätter samarbete mellan invånarna, föreningarna, markägarna och kommunen. Växelverkan och diskussion är de viktigaste redskapen när man gemensamt eftersträvar goda resultat i utvecklandet av byarna.

4 Sipoon yleiskaavan mukaiset kyläalueet Byområden i Generalplan för Sibbo 2025 Sipoon yleiskaava 2025 mukaiset kylä-alueet, jotka on merkitty yleiskaavaan merkinnällä kyläalue (AT) Byområden som omfattas av Generalplan för Sibbo 2025 med generalplanebeteckningen (AT): 1. Box 2. Broböle 3. Etelä-Paippinen Södra Paipis 4. Gesterby 5. Gumbostrand 6. Hangelby 7. Hindsby 8. Herrala Hertsby 9. Immersby 10. Kalkkiranta Kalkstrand 11. Kotimäki 12. Kringelmalm 13. Linnanpelto Borgby 14. Myyras Myras 15. Pigby 16. Pohjois-Paippinen Norra Paipis 17. Savijärvi 18. Skräddarby 19. Spjutsund 20. Träskby 21. Västerskog

5 Eri kehittämismenetelmät Olika utvecklingsmetoder Maankäytön suunnitteluun käytetään maankäyttö- ja rakennuslaissa määriteltyjä kaavatasoja ja näiden lisäksi kunnassa voidaan tehdä vapaamuotoista suunnittelua, kuten kyläsuunnitelmia. Suunnittelun keinojen lisäksi on paljon, mitä voidaan saavuttaa kevyemmillä maankäyttöä ohjaavilla keinoilla, kuten yksityistietoimituksilla ja rakennusluvilla. Vid planeringen av markanvändningen används de plannivåer som bestämts i markanvändnings- och bygglagen och därtill kan kommunerna göra upp icke formbundna planer, såsom byplaner. Utöver planeringsmetoderna finns det mycket man kan uppnå med lättare markanvändningsåtgärder, t.ex. privatvägsförättningar och bygglov. Haasteena on löytää kustannustehokkaita ja tuloksellisia suunnittelukeinoja kyläalueilla. Kaavoitus ei ole kylien kehittämisväline vaan pikemmin rakentamisen säätelyväline maaseutualueilla. Svårigheten ligger i att ta fram kostnadseffektiva och resultatrika planeringssätt för byområdena. Planläggningen är inte ett verktyg för att utveckla byarna, utan snarare ett regleringsinstrument i landsbygdsområdena.

6 Eri kehittämismenetelmät Olika utvecklingsmetoder Yleiskaava Generalplanering Sipoon kunnan yleiskaava 2025 mahdollistaa 4000 uuden asukkaan sijoittumisen kylätaajamiin (AT-alueet) ja 1000 uuden asukkaan sijoittumisen haja-asutusalueelle (MTHalueet). Generalplan för Sibbo 2025 gör det möjligt att placera nya invånare i bytätorterna (AT-områdena) och nya invånare i glesbygdsområdena (MTH-områdena). Aiempaan Sipoon haja-asutusalueiden yleiskaavaan verrattuna Sipoo 2025 yleiskaava selkeyttää koko kunnan yhdyskuntarakennetta ja suuntaa uudisrakentamista kyläkeskuksiin (AT). Niiden alueella laskennallista rakennusoikeuden mitoitusnormia on muutettu pienillekin kantatiloille merkittävästi edullisemmaksi. Tämä jo tiivistää selvästi kyläkeskuksia. Generalplan för Sibbo 2025 förtydligar samhällsstrukturen i hela kommunen och riktar in nybyggandet till byområden (AT) jämfört med den tidigare generalplanen för glesbygdsområdena i Sibbo. I dessa områden har den kalkylmässiga dimensioneringsnormen för byggrätten gjorts betydligt fördelaktigare även för små stamfastigheter. Enbart detta bidrar till förtätningen av bycentrumen.

7 Eri kehittämismenetelmät Olika utvecklingsmetoder Kyläkaava Byplan MRL:n 44 :n mukaista suoraan rakennuslupien myöntämiseen tähtäävää kyläkaavaa ei voida käyttää Sipoon kunnassa lainkaan kylien kehittämisen työkaluna, koska Sipoo ei ole lain tarkoittamaa maaseutua vaan pääkaupunkiseudun lievealuetta. En byplan enligt 44 i MBL som bygglov skulle kunna beviljas utifrån kan över huvudtaget inte användas som verktyg för utvecklingen av byarna i Sibbo kommun eftersom Sibbo kommun betraktas i sin helhet som randområde till huvudstadsregionen och inte landsbygden.

8 Eri kehittämismenetelmät Olika utvecklingsmetoder Osayleiskaava Delgeneralplan Sipoossa on laadittu yleiskaavan vahvistamisen jälkeen kyläosayleiskaavoja Linnanpeltoon, Boxiin sekä saariston ja rannikon alueille. Parhaillaan käynnissä on Immersbyn osayleiskaavan laatiminen. Kyläosayleiskaava tarkentaa yleiskaavan aluevarauksia ja määräyksiä. Kyläosayleiskaavan laatimisessa voidaan käyttää mitoitusvyöhykkeitä keinona ohjata rakentamista kyläkeskusta tiivistävästi. Efter fastställelsen av Generalplan för Sibbo 2025 har delgeneralplaner utarbetats för Borgby, Box och för skärgården och kusten. Som bäst håller en delgeneralplan på att utarbetas för Immersby. Delgeneralplanen preciserar områdesreserveringarna och bestämmelserna i generalplanen. Vid utarbetandet av en bydelgeneralplan kan man tillämpa dimensioneringszoner som ett sätt att styra byggandet av bycentrum så att det förtätas.

9 Eri kehittämismenetelmät Olika utvecklingsmetoder Asemakaavoitus Detaljplanering Asemakaava voidaan laatia myös taajamarakenteen ulkopuolisille alueille. Huomioon tulee ottaa kuitenkin se, että kaavan tulee perustua ylemmän aseteisten kaavojen, maakuntakaavan ja yleiskaavan tavoitteisiin. Ranta-asemakaava laaditaan pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueella ja asemakaavan tavoin myös siinä suunnitellaan yksityiskohtaisesti alueen maankäyttö ja rakentamisen järjestäminen. En detaljplan kan utarbetas även för områden utanför tätortsstrukturen. Man bör dock ta i beaktande att en detaljplan alltid grundar sig på målen i de högre planerna, dvs. i landskapsplanen och generalplanen. En stranddetaljplan utarbetas i huvudsak för att reglera fritidsboendet i ett strandområde och på samma sätt som vid detaljplaner planeras markanvändningen och byggandet i detalj i en stranddetaljplan.

10 Eri kehittämismenetelmät Olika utvecklingsmetoder Kyläsuunnitelmat Byplaner Kyläsuunnitelmalla tarkoitetaan kyläläisten itse laatimaa yhteistä suunnitelmaa kylän kehittämiseksi. Med en byplan avses en plan för utvecklandet av byn som byborna själva utarbetar. Kylien kehittämisen kannalta ihanteellinen tilanne on sellainen, jossa vapaamuotoinen ja virallinen suunnittelu tukevat toisiaan. Med en byplan avses en plan för utvecklandet av byn som byborna själva utarbetar. En situation där den icke-formbundna och den officiella planeringen stödjer varandra är idealisk för utvecklandet av byarna.

11 Johtopäätökset Slutledningar Sipoon kunnan yleiskaava 2025 mukaisesti haja-asutusalueilla on käyttämättä vielä noin 1750 rakennuspaikkaa, mikä on huomattava määrä rakennuskantaa, kun lasketaan mukaan rakennuspaikkojen sivuasunnot ja talousrakennukset. Tämän yleiskaavallisen potentiaalin toteuttaminen ja hyödyntäminen on olennaista kylien kehittämisessä. Kaavoituksen keinona kylien kehittämiseen on Sipoon kunnan yleiskaavaa 2025 tarkentavat osayleiskaavat. Osayleiskaavojen laatimisessa voidaan hyödyntää erilaisia uusia menetelmiä rakentamisen ohjaamiseksi kyläkeskuksiin sekä yhdistää kaavatyöhön kylien vapaaehtoista suunnittelua, kuten kyläsuunnitelmien laatimista. I enlighet med Generalplan för Sibbo 2025 finns det fortfarande ca outnyttjade byggplatser i glesbygdsområdena, vilket är en betydande mängd när man räknar med sidobostäder och ekonomibyggnader. Att genomföra och utnyttja denna potential i generalplanen är betydande aspekt på utvecklandet av byarna. De delgeneralplaner som preciserar Generalplan för Sibbo 2025 erbjuder planläggningsmässiga verktyg för utvecklandet av byarna. Vid utarbetandet av delgeneralplaner kan man utnyttja olika nya metoder för att styra byggandet till bycentrum och koppla frivillig planering i byarna, såsom uppgörandet av byplaner, till planläggningsarbetet.

12 Keskusteluteemoja Teman för diskussion Mikä on kylä? Mitä on yhteisöllisyys? Elinkeinot kylissä? Kylien nykytila? Miten kylissä nähdään niiden kehittäminen? Mitä tarkoitetaan kylien elävyydellä? Vad är en by? Vad innebär samhörighet? Näringslivet i byarna? Nuläge i byarna? Hur ser man i byarna på utvecklingsmöjligheterna? Vad betyder en levande by?

13 Kiitos! Tack!