Kehittyvät kylät Sipoossa Byutveckling i Sibbo Seminaari Seminarium

Transkriptio

1 Kehittyvät kylät Sipoossa Byutveckling i Sibbo Seminaari Seminarium Ryhmätöiden yhteenveto Sammandrag av grupparbeten

2 Kehittyvät kylät Sipoossa - Byutveckling i Sibbo :30-19:30 Lilla Villan Seminaariin osallistui kuntalaisia noin neljäkymmentä henkilöä ja valtuuston jäseniä yli kaksikymmentä sekä kunnan virkamiehiä noin kymmenen. Sipoon kunnan vt. kehitysjohtaja Pekka Söyrilä esitteli Kymmenien kylien Sipoo-raportin. Tilaisuudessa alustivat Marie-Li Santala Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf:sta, hän luennoi kyläsuunnittelusta sekä Evita Reitti Emo ry:stä, hänen aiheensa oli kylien toiminnallinen kehittäminen. Valtuustoryhmien puheenvuorojen jälkeen jakaannuttiin ryhmiin, joissa käytiin läpi annettuja teemoja. I seminariet deltog ungefär fyrtio kommuninvånare och över tjugo kommunfullmäktigemedlemmar samt ungefär tio kommuntjänstemän. Sibbo kommuns tf. utvecklingsdirektör Pekka Söyrilä presenterade rapporten Tiotals byar i Sibbo. Vid tillställningen höll Marie-Li Santala från Östra Nylands Byar rf ett inledningstal om byplanering och Evita Reitti från Emo rf ett inledningstal om funktionell utveckling av byarna. Efter fullmäktigegruppernas inlägg delade man upp sig i grupper där man gick igenom givna teman. Teemat olivat - Teman var: Mikä on kylä? Vad är en by? Mitä on yhteisöllisyys? Vad betyder samhörighet? Elinkeinot kylissä? Näringslivet i byarna? Kylien nykytila/ miten kylissä nähdään niiden kehittäminen? Nuläge i byarna / hur ser man i byarna på utvecklingsmöjligheterna? Mitä tarkoitetaan kylien elävyydellä? Vad betyder en levande by? Tässä yhteenvedossa on koottu asukasryhmien ajatuksia yhteen raporttiin. I detta sammandrag har man samlat ihop invånargruppernas tankar i en rapport.

3 Mikä on kylä? Vad är en by? Kylällä on keskus ja yhteinen identiteetti. Kyläläisillä on yhteisiä intressejä ja ongelmia. Esimerkiksi Svartbölen maarekisterikylän alueella on kolme erillistä toiminnallista kylää. Jokainen kylään muuttaja tuo tavalla tai toisella oman panoksensa kylään ja sen toimintaan. Kylä on tiiviimpi rakennusten ryhmä, jossa oma henki, kylässä on yhteistoimintaa asukkaiden kesken, se ei ole vain nukkumalähiö. Kyläkäsitteeseen liittyy yhteistoimintaa: kuntaraja ei välttämättä kylän esteenä, vaan kylä voi muodostua kahden kunnan puolella olevista alueista; esim. Spjutsundin kylä sisältää alueita sekä Sipoosta että Porvoosta. Kylä yhdistää kielestä riippumatta ja kylässä ihmiset tuntevat toisensa. Byar kan se olika ut. Bebyggelse och bycentrum är utgångspunkterna. De som hör ihop i en by är en by. Vi pratar inte om stadsdelar här i Sibbo, utan om byar. AT-byar är generalplanens definition på byar. En by innebär något socialt, m.a.o. vart hör jag. De byar som folk känner sig höra till motsvarar inte nödvändigtvis de officiella registreringsbyarna eller de sk. AT-områdena. Sibbo har stora potentialer om man avviker från generalplanens AT-områden. I generalplanen ville man visa att det finns stor utvecklingspotential i kommunen. Sedan drog man med en stor pensel AT-områden längs med vägarna. Ett AT-område är för snävt för att vara en by. Gemenskapskänslan är det som gör byn. Därför krävs det aktivitet av de som känner gemenskap att utveckla sin by. Det skulle vara trevligt om kommunen kunde göra en lista över uppgjorda byaplaner i Sibbo.

4 Mitä on yhteisöllisyys? Vad betyder samhörighet? Yhteisöllisyys on sitä, että sanotaan päivää vastaantulijoille ja vastataan tervehdyksiin, tiedetään useimmista suunnilleen missä he asuvat, vaikkei tunnettaisi paremmin. Se on yhteisvastuun kantamista, spontaania auttamista, huolenpitoa myös kylän vanhuksista, lapsista ja nuorista. Vanha saaristolaisperinne on huomioida olosuhteet ja ennakoida tilanteet, joissa joku voi tarvita apua. Se on merkittävä turvallisuustekijä! Yhteisöllisyys on TALKOOHENKEÄ, yhteisiä hankkeita: yhteisiä tiloja liikuntaan, kokoontumiseen ja harrastuksiin mm. yhdistystoimintaan, kudontaan, jumppaan, kylän yhteinen jäädytetty luistelurata jne. tai vaikkapa yhteiset työvälineet, joita voi kukin käyttää vuorollaan. Yhteisöllisyys on luonnollista valvontaa, naapurivahtia, sitä että katsotaan, ettei kylällä ja naapurissa näy asiattomia ihmisiä tai toimintaa. Se on yhteistoimintaa, talkoita, aktiivista yhdistystoimintaa, kyläjuhlia. Kun yhteisöllisyyttä on, uudet asukkaat pääsevät helposti mukaan kylän toimintaan. Byskolan förenar. Man borde inte stänga skolor och sälja dem. Låt byalaget få dem förmånligt. De inflyttade måste fås med i gemenskapen. Det är lättare i byarna än i t.ex. Nickby, Eriksnäs, Söderkulla och andra nya områden. Introduktion om byns aktiviteter för nyinflyttade i byns samlingslokal. Samhörighet innebär trygghet och ansvar. När man känner sig tillhöra något är viljan att ta ansvar större. Samhörighet är även arbetsvilja och viljan att laga en byaplan skolor, föreningar, brandkår mm. Byggrätter/möjlighet att bygga till där var det redan finns infrastruktur och skolor. Å andra sidan är skolorna så stora enheter nuförtiden att det inte finns ett tillräckligt underlag i byarna. Det är ändå viktigt att försöka bevara de skolor som ännu finns. I varje by borde det även finnas ett dagis. Vid uppgörandet av byplaner borde man göra en kartläggning över var den kommunala servicen är belägen, dvs. behövs äldreboende sjukvård mm. i varje by. I många kommuner har man gått in på att bygga vatten- och avloppsledningar längs vägar. Därför borde det även tillåtas att bygga mer boende längs med vägarna. Samma gäller kollektivtrafiken bättre att bygga längs vägar var det finns hållplatser och bussförbindelser. Ett annat alternativ skulle vara att koncentrera byggandet där var inkopplingen av ledningarna är. Vatten och avlopp borde diskuteras noggrant i byaplanerna. Det uppstår mycket problem då avlopp släpps direkt i havet.

5 Elinkeinot kylissä? Näringslivet i byarna? Kylissä on pienelinkeinojen harjoittajia, pienimuotoista yritystoimintaa asumisen yhteydessä, sekä tilaa vaativaa, mutta asumisen lähelle sopivaa pienyritystoimintaa, alkutuottajien sivu- ja lisäelinkeinoja ja erikoistumista. Haasteena on, että pienessäkin yrityksessä on tunnettava vaativa työlainsäädäntö. Siihen tarvitaan aluksi opastusta. Pienyritysten vaatimien tilojen rakentaminen kyliin on pääsääntöisesti sallittua. Luullaan silti, että luvan saanti on vaikeaa ja hankalaa. Tulisi tiedottaa selkokielellä ettei jäisi vääriä mielikuvia. Yrittäjille tulisi laatia selkokielinen esite ja informoida yrittämisestä kylien ja yrittäjien tapahtumissa. Yritysneuvojalla on tässä tärkeä rooli. Mikro- ja pienyritykset ovat erityisen tärkeitä, sillä niissä ihmiset työllistävät itsensä ja tuovat näin elinkeinotoimintaa kyliin. Tärkeitä ovat myös avustavat palvelualat kuten mm. mökki- ja kylätalkkaritoiminta, sillä kylän monitoimimies on tarpeellinen. Luontomatkailu, päiväturismi tulisi ottaa erityiseksi kehittämishankkeeksi Sipoossa. On monenlaista erityisosaamista ja -toimintaa, joka voisi kiinnostaa erilaisia ryhmiä; esim. vaikkapa laaja erityiskasvipuutarha, johon puutarhaharrastajat voisivat käydä tutustumassa kauempaakin bussiryhmissä. Tällaiseen voisi liittää muitakin matkailukohteita yhteistoiminnassa eri yrittäjien kanssa. Arkista liikkumista helpottamaan voisi perustaa kylän oman taksin, jolla hoidettaisiin asiointimatkoja ja tavaroiden kuljettamista. Kylätaksi olisi ainakin osa-aikaisesti elinkeino jollekin kylän asukkaalle. Kunnan omistamien rakennusten hyödyntämistä tulisi tehostaa. Kylissä tulisi olla riittävästi väestöpohjaa palveluiden ylläpitämiseksi, sillä palveluiden elinvoimaisuuden esteenä on se, etteivät kyläläiset käytä esim. kyläkauppoja, vaan ostokset keskitetään suuriin yksiköihin yleensä työpaikan lähettyville. Kyläkaupat ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja ja niillä on oltava monipuolinen ja edistyksellinen palvelutarjonta, jotta ne voivat olla elinvoimaisia. Palménin kyläkauppa hieno esimerkki palvelukulttuurista, jollaista kyläkaupassa voidaan pitää yllä. Hyvä asiakaspalvelu on kilpailuvaltti kaupalle. Nykyiset säädökset vaikeuttavat kyläkauppojen toimintaa ja tuotevalikoimaa, esim. polttoaineen myymistä. Kylien asukkaat voisivat myös itse pitää kyläkauppaa tai kioskia yllä. Starta ett byacafé i den tomma skolbyggnaden. Datanät och industrier är viktiga. Inte bara industrier, utan också möjligheter för andra näringar. Pornaisten Portti är ett bra exempel. Man borde lära sig att använda de lokala tjänsterna och butikerna fast det är svårt att konkurrera med t.ex. Kervo. Näringslivet i byarna kunde bygga sig på en blandning av boende och business. Slutna eller kringbyggda gårdar kunde möjliggöra detta. I byarna borde boende och arbetsplatser naturligt kunna blandas, dvs. inga skilda arbetsplatsområden vilket är vanligt i dagens planläggning. Verksamheten i kringbyggda gårdar kan inte utvidgas allt för långt. Därför är det viktigt att kommunen även utvecklar industri- och arbetsplatsområden i närheten. I byarna kunde det vara fråga om mer småskalig verksamhet som t.ex. läkarmottagning, arkitektbyrå och frisörer. Det vore bra om det skulle finnas verksamhetspunkter med möjlighet till parkeringsplatser för kunder. I byarna borde ändå ingen störande verksamhet som t.ex. bilskrotning, utövas inom bebyggda områden. Utvecklandet av en badstrand i Hitå är en sak som berör hela kommunen men om det utvecklas affärsverksamhet eller dylikt invid stranden är det en byasak. Gemenskapen i Gumbostrand skulle kunna ta upp frågan om stranden i Hitå och diskutera möjligheten att eventuellt förtjäna på parkeringsplatser, renhållning av stranden mm. Dock skall naturligtvis badstranden vara gratis för alla att använda.

6 Skulle byagemenskaper kunna skapa möjligheter för frisörer eller andra liknande aktörer att fungera i byn genom byggandet av ett affärshus? I samma utrymmen kunde det även finnas plats för till exempel äldreboende, skola och dagisvård. Miljöbestämmelserna måste följas vilket leder till att det ibland kan vara svårt att få alla idéer i genom. Det är viktigt att möjligheten att idka jordbruk säkerställs. På detta sätt bevaras även landskapsbilden. Bevarandet av jordbrukets verksamhetsförutsättningar bör även beaktas i delgeneralplaner. Samtidigt som kommunaltekniken utvecklas borde man även komma ihåg att försäkra snabba internetförbindelser i byarna. Evita Reitti, Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry

7 Kylien nykytila/ miten kylissä nähdään niiden kehittäminen? Nuläge i byarna / hur ser man i byarna på utvecklingsmöjligheterna? VALOKAAPELI ON SAATAVA JOKA KYLÄÄN JA ÄKKIÄ!!! Elinkeinon harjoittaminen on riippuvainen mediayhteyksistä! Atk-talkkarin lisäapu on tarpeen osalle asukkaista, kyläyhdistyksien kautta tai suoraan toimijalta. TURVALLINEN LIIKKUMINEN ON TÄRKEÄÄ. Turvallisuus on muutakin kuin vain ajotien liikenneolot. Kylätalkkari voi tulla esim. lumi- ja hiekoitustöihin avuksi, jotta kotona asuville iäkkäille saadaan asialliset kulkumahdollisuudet lähiympäristössä. Liikuntamahdollisuuksia tarvitaan kylissä asukkaiden lähelle, niin ettei tarvitse ajaa autolla harrastuksiin: esim. jääkiekkokaukalo, kokoontumispaikka, kioski. Sipoossa ei tiedoteta tarpeeksi kylistä -> kunnan nettisivuilla tulisi saada kylät paremmin esille. Kunnan tiedotteita pitäisi jakaa enemmän kotitalouksiin, ei tiedottamista pelkästään netissä ja paikallislehdissä. Spjutsundissa julkaistaan joka vuosi tapahtumakalenteri. Kylien turvallisuus on huolenaihe. Voisi olla esimerkiksi enemmän yhteistyötä kunnan nuorisotyön kanssa, sillä nyt ulkopuolelta tuleva nuoriso rikkoo paikkoja Pohjois-Paippisissa. Sivuasuntojen lohkominen erillisiksi rakennuspaikoiksi pitäisi mahdollistaa, sillä hallinnanjakosopimus on hankala tontin myymisen kannalta. Kyläraportissa ei maininta, että ranta-alueilla ei sallita sivuasunnon rakentamista. Sivuasuntojen rakentaminen vähentää esimerkiksi vanhuspalveluiden tarvetta, kun eri sukupolvet voivat asua samassa pihapiirissä. Kylissä, joissa on valmiina vesi- ja viemärijohdot pitäisi pystyä tiivistämään rakennetta, jotta viemäriverkko saadaan paremmin hyötykäyttöön. Pohdittiin, miten hajarakennusoikeuden siirto syrjästä kyläkeskuksiin saataisiin toimimaan, esimerkiksi maanomistaja voisi ostaa rakennusoikeutta toiselta maanomistajalta. Ongelmaksi muodostuu tällöin miten hinta määräytyy. Ryhmärakentamishankkeet tulisi mahdollistaa myös hajarakennustontilla, esimerkiksi voisi olla vaikkapa kolme asuintaloa samalla tontilla. Sipoon sijainti suurten keskusten vieressä vaikeuttaa kylien kehittämistä ja elinvoimaisuutta. Aktiiviset ihmiset ovat tärkeitä kylien kehittämisessä, samoin kyläkoulut ovat tärkeitä kylien elinvoimaisuuden ja yhteenkuuluvuuden näkökulmasta. On tärkeää, että kylät pysyvät elävinä, sillä ihmisillä täytyy olla valinnan mahdollisuuksia asuinpaikan suhteen. Maaseutuasumisen valttina on mahdollisuus ekologiseen elämäntapaan. Monissa teknisissä ratkaisuissa maaseudulla voidaan ketterästi omaksua uusia ekologisempia teknologisia ratkaisuja, kuten maalämmön käyttö, tuulivoima ja aurinkoenergia, toisin kuin kaupungissa, jossa järjestelmät ovat keskitettyjä ja niiden muuttaminen on hidasta. Lähiruoan viljely on tärkeä mahdollisuus ja tukee omavaraisuutta. Bra med byaplan om kommunen hjälper och uppmuntrar och fungerar som kontaktperson. Kommunen kan inte diskutera alla byar skilt utan de måste diskuteras i större helheter Tomtstorleken i byarna; 2000 m² är ganska lite. Då blir det tätt som i Söderkulla och Nickby. Problemet är att man inte får bygga i byn och det beror på stomlägenhetsprincipen. Dimensioneringen på byområden borde ändras. Man kan töja på AT-områden. Avståndet till det kommunala vatten- och avloppsnätet kunde avgöra byggrätten istället för stomlägenhetsprincipen. Det behövs parkeringsplatser i byarna för infartsparkering. Nickby och Söderkulla måste utvecklas för att byarna ska kunna utvecklas Enligt den uppgjorda rapporten Tiotals byar i Sibbo framkommer det tydligt att man inte kan kringgå stomlägenhetsprincipen. Detta är ändå en tolkningsfråga. Generalplanen för Sibbo innehåller en intern konflikt. Enligt dess bestämmelser skall stomlägenhetsprincipen tillämpas endast utanför delgeneralplaneområden. Vad om man då utarbetar en delgeneralplan även för

8 byarna? Då skulle man inte behöva utgå ifrån stomlägenhetsprincipen. Detta är ett ärende som borde diskuteras med landskapsförbundet och NTM-centralen (Närings-, trafik- och miljöcentralen). Byarna är mycket olika och byarnas initiativ behövs för utvecklingen De preliminära åtgärdsförslagen som presenteras i rapporten Tiotals byar i Sibbo innehåller många goda idéer. Fullmäktige kunde ta ställning till dessa och föra saken framåt. Byarna borde ha fungerande kollektivtrafikförbindelser för arbetsresenärer, dvs. minst en tur på morgonen och en tillbaka på kvällen. Å andra sidan kunde byarna även utveckla egna infartsparkeringsområden intill större vägar där bussförbindelserna är goda. En uppgjord bydelgeneralplan per år visar kommunens intresse att verkligen utveckla byarna.

9 Mitä tarkoitetaan kylien elävyydellä? Vad betyder en levande by? Kauniissa ympäristössä ihminen voi paremmin. Maisemalla on suuri merkitys hyvinvoinnille! Kylistä ei haluta kerrostalokeskittymiä. Maaseutumainen asuminen ei kuitenkaan sovi kaikille. Osa ihmisistä osaa asua maalla vain lyhyen ajan kerrallaan tai vain kesällä. Olisi hyvä jos voisi ennen talon hankkimista testata, mitä maalla asuminen tosiasiassa on. Alkutuotanto ja viljely ovat luonnollinen ja tärkeä osa kylien maisemakuvaa ja vuodenaikojen vaihtumisen seuraamista. Voisiko saada rakennusoikeudet kartalle kylittäin? Tulisi kehittää laillinen menettelytapa, jolla rakennusoikeuksia voisi myydä ja siirtää eri kiinteistöjen välillä niin, että tasapuolinen kohtelu toteutuisi, ja samalla rakennus olisi mahdollista sijoittaa mieluiseen kohtaan. Elävässä kylässä asuu eri-ikäisiä ihmisiä sekä on toimiva joukkoliikenne, vesi- ja viemäriverkko ja peruspalveluita. Kylissä tulisi olla mahdollisuus asua ihmisen koko elinkaari. Valokaapeli tulee saada joka kotitalouteen. Talkootyöllä on suuri merkitys kylien elävyydelle. Tukemalla etätyön mahdollisuuksia tuetaan myös kylien elävyyttä. Kylissä voisi olla yhteisiä tiloja, joissa voi työskennellä ja käyttää nettiyhteyttä, käyttää tulostinta ja skanneria, tavata muita asukkaita. Etätyön mahdollisuuksista on puhuttu pitkään, mutta kestää kauan ennen kuin tavat ja asenteet muuttuvat. Teknologian kehitys edistää tätä asennemuutosta ja etätyön suosiota. De olika föreningsaktiviteterna kan konkurrera ut varandra. En byaplan kan förhindra detta. Ishockeyrinkar och fotbollsplaner kan upprätthållas av byarna. Infoblad och hemsidor! Det krävs eldsjälar i byn som sätter igång och upprätthåller aktiviteterna. Grupperna måste få stöd av varandra. Om den egna föreningen inte är den mest livskraftiga kan man slå sig ihop med nån annan grupp.

10 Lämmin kiitos kaikille seminaariin osallistuneille! Ett varmt tack till alla er som deltog i seminariet! Seminaari Seminarium Ryhmätöiden yhteenveto, Sipoon kunta, kehitys- ja kaavoituskeskus Sammandrag av grupparbeten, Sibbo kommun, utvecklings- och planläggningscentralen