Kymmenien kylien Sipoo Tiotals byar i Sibbo

Transkriptio

1 Kymmenien kylien Sipoo Tiotals byar i Sibbo 1

2 Kymmenien kylien Sipoo Selvitys on laadittu Sipoon kunnan kehitys- ja kaavoituskeskuksen toimesta. Utredningen har utarbetats i Utvecklings- och planläggningscentralen i Sibbo kommun. Tiotals byar i Sibbo TYÖRYHMÄ/ ARBETSGRUPP Pekka Söyrilä, Matti Kanerva, Kaisa Yli-Jama, Eveliina Harsia, Eva Lodenius, Virva Korkeamäki, Nina Grandell, Suvi Kaski, Jarkko Lyytinen, Birgitta Smeds, Barbro Lindström, Pilvi Nummi-Sund, Johanna Horelli, Anna-Leena Rintala, Tuija Tzoulas, Rita Lönnroth ja Rauno Tiainen sekä/ och Vesa Ruponen (Sipoon kunnan rakennusvalvonta /Byggnadstillsynen i Sibbo kommun.) Sipoossa / i Sibbo Kuvat Sipoon kunta 2 3

3 Esipuhe Koti maaseudulla on monen pääkaupunkiseudulla asuvan unelma, jonka voi toteuttaa Sipoossa. Maaseutu ja kyläyhteisö tarjoavat mahdollisuuden rauhalliseen, turvalliseen, väljään ja luonnonläheiseen asumiseen. Maaseutumaisen asumisen hankaluutena ovat pitkät työmatkat, energiankulutus, kehittymätön infrastruktuuri, etäisyys palveluihin ja sosiaalisten kontaktien rajoittuneisuus, mutta maalle muuttavat arvioivat edut suuremmiksi. Maaseudulla asumiseen liittyy mielikuva vapaudesta toteuttaa omanlaista elämäntapaa, johon voi kuulua vaikkapa kotitarveviljelyä ja kotieläimiä. Kaupunkiseudun kasvaessa asuminen laajenee ja tihentyy myös sen reuna-alueilla. Tämä urban sprawl -ilmiö ei kaikilta osiltaan ole myönteistä kehitystä, sillä se hajauttaa yhdyskuntarakennetta ja lisää paljon päivittäistä tarvetta henkilöautoilla liikkumiselle, mistä aiheutuu kasvihuonepäästöjä. Monet hajautuvan kehityksen aiheuttamat ilmiöt tulevat kuntataloudellisesti kalliiksi, esimerkiksi palvelujen tehokas järjestäminen vaikeutuu, koulukyytien tarve ja infrastruktuurin rakentamiskustannukset kasvavat suhteessa sitä käyttävään asukasmäärään kasvaa. Maaseudulla asuminen ei ole automaattisesti positiivisella tavalla yhteisöllistä kyläasumista. Haja-asutusalueilla välimatkat ovat pitkiä ja kohtaamispaikkoja on harvassa. Töihin ja harrastuksiin liikutaan omalla autolla eikä julkisilla kulkuvälineillä. Yhteisöllisyys voidaan kokea myös negatiivisena ja ahdistavana, jos sosiaalisia kontakteja on lähiympäristössä kovin rajoitetusti. Sipoon kunnassa kylien kehittäminen on haastavaa, sillä Sipoo on pääkaupunkiseudun lievealuetta eikä ydinmaaseutua. Kylien sijainti yhdyskuntarakenteessa on tyystin toisenlainen. Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista toteuttamista. Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Parhaimmillaan voidaan tukea kylien sosiaalista ympäristöä ja sosiaalisten verkostojen muodostumista, joka koetaan positiivisena yhteisöllisyytenä. Tavoitteena on tukea ekologisesti kestävää rakentamista ja elämäntapaa myös kylissä ja lisätä maaseutuasumisen mahdollisuuksia siellä, missä se on yhdyskuntarakenteen kannalta edullista. Förord Många som bor i huvudstadsregionen drömmer om ett hem på landsbygden. Den här drömmen kan bli verklighet i Sibbo. Landsbygden och bygemenskapen ger möjlighet till ett lugnt, tryggt, rymligt och naturnära boende. Nackdelar med att bo på landet är långa arbetsresor, hög energiförbrukning, outvecklad infrastruktur, avståndet till service och begränsade sociala kontakter, men de som flyttar ut till landet bedömer att fördelarna väger mer. Boende på landsbygden hänger samman med föreställningen om friheten att ha en egen livsstil. I denna kan ingå t.ex. att ha husdjur eller odla för husbehov. Allteftersom stadsregionen växer utvidgas och förtätas boendet även i de perifera delarna av regionen. Detta fenomen, som kallas urban sprawl, är inte till alla delar en positiv utveckling, eftersom det splittrar samhällsstrukturen och ökar behovet av daglig bilkörning, vilket i sin tur ger upphov till utsläpp av växthusgaser. Många fenomen som uppkommer vid en splittrad utveckling blir dyrt för kommunekonomin: det blir t.ex. svårt att ordna servicen effektivt, behovet av skolskjutsar ökar och kostnaderna för byggandet av infrastrukturen ökar i förhållande till det antal invånare som använder infrastrukturen. Att bo på landsbygden innebär inte automatiskt ett byboende med sammanhållning och social gemenskap i positiv bemärkelse. I glesbygdsområdena är avstånden långa och mötesplatserna få. Folk åker bil till arbetet och hobbyerna, inte kollektivtrafik. Den sociala gemenskapen kan också upplevas som negativ och ångestskapande, ifall det finns mycket begränsade sociala kontakter i näromgivningen. Att utveckla byarna i Sibbo kommun är ingen lätt uppgift. Sibbo är ingen kärnlandsbygd, utan ett randområde av huvudstadsregionen. Byarna är belägna i samhällsstrukturen på ett helt annat sätt. Genom att bygga inom och i anslutning till befintliga byar kan man bidra till ett effektivt och förmånligt genomförande av servicen och de tekniska systemen. Med hjälp av bra planering kan man därtill värna om attraktionsfaktorerna i landsbygdsmiljön: landskapet, naturen och det traditionella byggsättet. Som bäst kan man stödja byarnas sociala miljö och uppkomsten av sociala nätverk, vilket upplevs som samhällstillvändhet i positiv bemärkelse. Målet är att stödja ekologiskt hållbart byggande och en ekologisk livsstil även i byarna och öka möjligheterna för landsbygdsboende på de ställen där det är mest förmånligt med hänsyn till samhällsstrukturen. 4 5

4 Sisällysluettelo Innehållsförteckning Esipuhe Johdanto Kyläkäsitteet Asumakylä Maarekisterikylä Talouskylä Kylätoiminnallinen kylä Sipoon yleiskaavan 2025 mukaiset kyläalueet Lainsäädännön ja maakuntakaavojen antamat puitteet kylien kehittämiselle Maankäyttö- ja rakennuslain määrittelemät lähtökohdat kylien kehittämiselle Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Maakuntakaavoitus Ohjelmat ja oppaat kyläkaavoitukseen Kunnan strategia kylien kehittämisen lähtökohtana Kunnan uusi strategia Yhteisöllisyys Eri kehittämismenetelmät Yleiskaavoitus Kyläkaava 44 Osayleiskaava 44 Mitoituksen vyöhykemalli 45 Kantatilamitoitus 46 Asemakaavoitus Ranta-asemakaavat Kyläsuunnitelmat Rakentaminen ja rakennuslupien käsittely Sipoon yleiskaavan 2025 pohjalta Suunnittelutarveratkaisu Vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muutokset Muut keinot Mitä voimme tehdä yhdessä kylien kehittämiseksi Johtopäätökset Kaavoituksen keinojen käyttäminen Tavoitteiden muodostaminen vuorovaikutteisesti Kyläsuunnittelu kaavoituksen tukena Miten tavoitteeseen päästään? Alustavat toimenpide-ehdotukset Förord Inledning Bybegrepp Bostadsby Jordregisterby Ekonomiby By med byverksamhet Byområden i Generalplan för Sibbo Ramar som lagstiftningen och landskapsplanerna ger för utvecklandet av byarna Utgångspunkter i markanvändnings- och bygglagen för utvecklandet av byarna Riksomfattande mål för områdesanvändningen Landskapsplanering Program och handböcker om planläggning av byar Kommunens strategi som utgångspunkt för ut vecklandet av byarna Kommunens nya strategi Gemenskap och sammanhållning Olika utvecklingsmetoder Generalplanering Byplan 44 Delgeneralplan 44 Zonmodell för dimensioneringen 45 Stamfastighetsdimensionering 46 Detaljplanering Stranddetaljplaner Byplaner Byggande och beviljande av bygglov utifrån Generalplan för Sibbo Avgörande som gäller planeringsbehov Ändringar i användningsändamålet för fritidsbostäder Övriga metoder Vad kan vi göra tillsammans för att utveckla byarna? Slutledningar Planläggning som utvecklingsmetod Måluppställning i växelverkan Byplanering som stöd för planläggningen Hur når man upp till målet? Preliminära åtgärdsförslag Kylien kehittäminen eri näkökulmista Lähteet Olika aspekter på utvecklandet av byarna Källor

5 1.Johdanto Sipoossa useat tahot ovat viime aikoina esittäneet toivomuksia ja aloitteita kylien kehittämisen edistämiseksi. Kylien kehittämiselle on suuri tahtotila sekä päättäjien että asukkaiden puolelta. Kunnan strategiaan (hyväksytty valtuustossa ) on muodostettu useita tavoitteita kylien elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Taustana selvitystyön tavoitteille toimivat niin kunnan päättäjiltä kuin kylien asukkailta saadut aloitteet kyläkaavoituksen kehittämiseen ja kylien kehittämiseen. Vaikka kaavoituksen painopiste on taajamakeskuksissa, on kylien kehittäminen tärkeää monesta näkökulmasta. Kylien tiivistäminen ei sinänsä ratkaise seudun asuntotuotannon kysymyksiä, mutta maaseudulla ja kylillä on suuri merkitys nykyisille asukkaille, identiteetille ja elinkeinoille Sipoon kunnassa. Kylien kehittämisellä tavoitellaan niiden elinvoimaisuuden säilyttämistä, jotta seuraavillakin sukupolvilla on mahdollisuus asua, elää ja työskennellä kylissä Sipoossa. Sipoolaiseen identiteettiin kuuluva ajatus yhteisöllisistä kylistä ja maaseutumaisesta asumisesta on terve vastavoima maailmassa, jossa palvelut, kauppa ja elinkeinot keskittyvät suuryksiköiksi ja asumiselle on tarjolla yhä yksipuolisempia vaihtoehtoja. Tulevaisuus näyttää lähipalvelujen suhteen yhä synkemmältä kylien osalta, mikäli suuret kuntaliitokset toteutuvat. Julkisten palvelujen tuottaminen on murroksessa, ja tähän murroskauteen voivat kylät vastata kehittämällä toimintaansa ja miettimällä vaihtoehtoisia tapoja tuottaa palveluja. Mahdollisten suurkuntien muodostaminen luo uusia haasteita kuntiin; miten esimerkiksi kehitetään tasapuolisesti uutta suurkuntaa reunaalueita unohtamatta. Sipoon kunnassa on useita kyläkeskuksia, joilla on kaikilla omat erityispiirteensä. Selvitykseen on koottu tilastollista tietoa ja vertailua kylistä. Tavoitteena on, että kylien kehittämisprofiilit ankkuroituvat olemassa oleviin laatutekijöihin. Kylien kehittäminen on yhteistyötä asukkaiden, maanomistajien, yhdistysten, yrittäjien, poliittisten päättäjien ja viranomaisten kesken. Sipoon kunnan Kehitys- ja kaavoituskeskuksen rooli kylien kehittämisessä on toimia maankäytön, liikenteen, asumisen ja elinkeinojen suunnittelun ja edistämisen asiantuntijana ja siten asukkaiden ja kyläyhteisöjen sekä yrittäjien tukena. Kyläkaavoitukselle on olemassa erilaisia vaihtoehtoja ja käyttökelpoisia vaihtoehtoja tulisi pohtia kunnan päätöksenteossa. Muun muassa kyläsuunnitelmien laatimisen kautta voidaan tunnistaa hyviä työkaluja kylän kehittämiselle. Kehittämistyössä tulisi siis ensin määritellä tavoitteet ja sitten vasta valitaan työkalut niiden saavuttamiseksi. 1.Inledning Flera önskemål och initiativ om främjandet av byarna i Sibbo har lagts fram på senare tid. Både beslutsfattarna och invånarna har visat ett starkt intresse för att utveckla byarna. Kommunens strategi (godkänd av fullmäktige ) omfattar flera mål som handlar om att öka livskraften i byarna. Både kommunens beslutsfattare och invånarna i byarna har tagit initiativ till utvecklandet av byplanläggningen och själva byarna, och dessa initiativ utgör underlag för målen i utredningsarbetet. Även om tyngdpunkten i planläggningen ligger i tätortscentrumen, är utvecklingen av byarna viktig i många hänseenden. En förtätning av byarna löser inte i sig frågorna om bostadsproduktionen i regionen, men landsbygden och byarna har en stor betydelse för de nuvarande invånarna, identiteten och näringslivet i Sibbo kommun. Genom utvecklingen av byarna strävar man efter att bevara deras livskraft för att också nästa generationer ska ha möjligheter att bo, leva och arbeta i byarna i Sibbo. Konceptet med byar med stark sammanhållning och landsbygdsliknande boendeformer är en del av Sibbos identitet och en sund motkraft i en värld där servicen, handeln och näringarna koncentreras till stora enheter och allt ensidigare alternativ står till buds för boendet. Ifall de stora kommunsammanslagningarna blir verklighet kommer framtiden att se allt dystrare ut för närservicen i byarna. Produktionen av den offentliga servicen genomgår en brytningsfas, och här har byarna tillfälle att utveckla sin verksamhet och ta fram alternativa sätt att producera tjänster. Bildningen av eventuella storkommuner medför utmaningar för kommunerna; hur kan man t.ex. jämlikt skapa en ny storkommun utan att glömma randområdena. Sibbo kommun har flera bycentrum som alla har egna särdrag. Utredningen omfattar statistik och jämförelser mellan byarna. Målet är att förankra byarnas utvecklingsprofiler i de befintliga kvalitetsfaktorerna. Utvecklandet av byarna är ett samarbete mellan invånarna, markägarna, föreningarna, företagarna, de politiska beslutsfattarna och myndigheterna. Utvecklings- och planläggningscentralen vid Sibbo kommun agerar som expert vid planeringen och främjandet av markanvändningen, trafiken, boendet och näringarna och ger därvid stöd åt såväl invånarna och bysamfunden som företagarna. Det finns olika alternativ för planläggningen av byarna och genomförbara alternativ borde övervägas vid beslutsfattandet i kommunen. Bland annat genom att utarbeta byplaner kan man identifiera bra redskap för 8 9

6 Tässä selvityksessä kerrotaan, miten kylien kehittämistä on edistetty Sipoon kunnassa kaavoituksen ja muin keinoin. Lisäksi kootaan yhteen kylien kehittämiselle jo asetetut tavoitteet sekä taustoitetaan keskustelun pohjaksi e- rilaisten kehittämiskeinojen hyviä ja huonoja puolia. Selvityksessä ehdotetaan myös keinoja vuorovaikutteiseen suunnitteluun, sillä useat toimenpiteet edellyttävät yhteistyötä asukkaiden, yhdistysten, maanomistajien ja kunnan kesken. Vuorovaikutus ja keskustelu ovat tärkeimpiä työkaluja, joilla kylien kehittämisessä päästään yhdessä hyviin tuloksiin. Tämän selvityksen tarkoitus on toimia taustaraporttina kylien kehittämisestä käytävälle keskustelulle ja päätöksenteolle. Selvitys on laadittu Sipoon kunnan Kehitys- ja kaavoituskeskuksessa ja työhön ovat osallistuneet Pekka Söyrilä, Matti Kanerva, Kaisa Yli-Jama, Eveliina Harsia, Eva Lodenius, Virva Korkeamäki, Nina Grandell, Suvi Kaski, Jarkko Lyytinen, Birgitta Smeds, Barbro Lindström, Pilvi Nummi-Sund, Johanna Horelli, Anna-Leena Rintala, Tuija Tzoulas, Rita Lönnroth ja Rauno Tiainen sekä Vesa Ruponen Sipoon kunnan rakennusvalvonnasta. utvecklandet av byn. I utvecklingsarbetet bör man alltså först fastställa målen och först därefter välja redskapen för uppnåendet av målen. I den här utredningen redogör vi för hur byarnas utveckling har främjats i Sibbo kommun via planläggningen och på andra sätt. Därtill samlar vi tidigare uppsatta mål för utvecklandet av byarna till ett och samma ställe och presenterar för- och nackdelarna med olika utvecklingssätt som underlag för diskussion. I utredningen föreslås även sätt för interaktiv planering, då flera åtgärder är sådana att de förutsätter samarbete mellan invånarna, föreningarna, markägarna och kommunen. Växelverkan och diskussion är de viktigaste redskapen när man gemensamt eftersträvar goda resultat i utvecklandet av byarna. Syftet med denna utredning är att den ska fungera som bakgrundsrapport för den diskussion som förs om utvecklandet av byarna och för beslutsfattandet. Utredningen har utarbetats av Pekka Söyrilä, Matti Kanerva, Kaisa Yli-Jama, Eveliina Harsia, Eva Lodenius, Virva Korkeamäki, Nina Grandell, Suvi Kaski, Jarkko Lyytinen, Birgitta Smeds, Barbro Lindström, Pilvi Nummi-Sund, Johanna Horelli, Anna-Leena Rintala, Tuija Tzoulas, Rita Lönnroth och Rauno Tiainen vid Utvecklings- och planläggningscentralen samt Vesa Ruponen vid Byggnadstillsynen i Sibbo kommun

7 2. Kyläkäsitteet Kylä voidaan määritellä monin eri tavoin määrittelijän näkökulmasta riippuen. Kylät ovat kunnan pienempiä toiminnallisia yksiköitä. Asukkaita kylässä voi olla muutamasta kymmenestä muutamaan tuhanteen. Kylillä on usein kaupunkeja pidempi historia. Suomessa kylät ovat perinteisesti muodostuneet toistensa läheisyydessä sijainneista maatiloista. Maatilat ovat muodostaneet alueellisen kokonaisuuden, jolla on aikaisemmin ollut yhteisiä maa- ja vesialueita. Vahva ryhmähenki ja monipuolinen yhteistoiminta ovat tyypillisiä perinteiselle kyläyhteisölle. Sipoossa on säilynyt useita suomalaisen mittapuun mukaan tiiviitä ryhmäkyliä. Hindsby, Herrala (Hertsby), Linnanpelto (Borgby) sekä Pohjois-Paippinen (Norra-Paipis) ovat säilyttäneet maatalouden uusista maanjaoista huolimatta kylämäisen rakenteensa. Sipoon maisemarakenteesta johtuen kylämäisiä rakentamisryppäitä on syntynyt maaston kohoumille myös niillä alueilla, joissa varsinainen kylärakenne on hävinnyt iso- ja uusjaon seurauksena ja asutus on hajanaisempaa. Yhteisöllisyys näkyy paitsi rakennusten sijoittumisessa, myös julkisten rakennusten muodossa. Kyliin on kuulunut Sipoossa usein kyläkauppa, VPK:n rakennus, koulu, posti, seurantalo ja rukoushuone. Suomessa kylät voidaan luokitella asumakyliin, maarekisterikyliin, talouskyliin ja kylätoiminnallisiin kyliin. 2. Bybegrepp En by kan definieras på många sätt beroende på synvinkeln. Byarna är de minsta funktionella enheterna i en kommun. En by kan ha några tiotals eller några tusen invånare. Byar har ofta en längre historia jämfört med städer. I Finland har byarna traditionellt uppkommit kring närliggande jordbruk. Gårdarna har bildat en lokal helhet till vilken tidigare hörde gemensamma mark- och vattenområden. En stark gruppanda och mångsidiga gemensamma verksamheter är typiska för traditionella bygemenskaper. Flera gruppbyar som är täta med finska mått mätt har bevarats i Sibbo. Hindsby, Hertsby, Borgby och Norra Paipis har bevarat sin byliknande struktur trots nya ägodelningar av jordbruksmarken. På grund av landskapsstrukturen i Sibbo har byliknande byggnadskluster uppkommit på kullar i terrängen även i de områden där den egentliga bystrukturen har försvunnit till följd av stor- och nyskiftet och bosättningen är glesare. Samhörigheten märks förutom i placeringen av byggnaderna även på formen på de offentliga byggnaderna. Byarna i Sibbo har ofta haft en bybutik, ett brandkårshus, en skola, en post, ett föreningshus och ett bönehus. Byarna i Finland kan indelas i bostadsbyar, jordregisterbyar, ekonomibyar och självorganiserade byar. (Begreppen bostadsby (asumakylä), ekonomiby (talouskylä) och självorganiserad by (kylätoiminnallinen kylä) har översatts fritt från finska. Etablerade svenska motsvarigheter saknas.) 12 13

8 Asumakylä Asumakylä on yhtenäinen asuntoalue, joka on muodostunut yhtenäisen viljelysalueen tai yhteisen tien lähiympäristöön. Käytettäessä sanaa kylä tarkoitetaan usein juuri asumakyliä. Maarekisterikylä Maarekisterikylät edustavat muodollista kyläjaotusta, joka on luonteeltaan kameraalis-hallinnollinen. Ne syntyivät silloin, kun talot rekisteröitiin yhtenäiseen järjestelmään, maarekisteriin. Kyläryhmittelyn pohjana ovat lähinnä isojakojen jakokunnat ja alueellinen tarkoituksenmukaisuus. Myöhemmin maarekisterikylät ovat saattaneet huomattavastikin muuttua alkuperäisestä alueestaan valtion metsämaalle muodostettujen uudistalojen ja lisämaiden, kuntajaon muutosten yms. toimenpiteiden johdosta. Tämä kyläjako on ollut näihin päiviin asti käytössä kiinteistörekisterissä. Bostadsby En bostadsby är ett enhetligt bostadsområde som har uppkommit i närheten av ett sammanhängande odlingsområde eller en gemensam väg. Ordet by avser oftast en bostadsby. Jordregisterby Jordregisterbyarna representerar en formell byindelning som är kameral- administrativ till sin natur. Jordregister-byar uppkom när gårdarna registrerades i ett enhetligt system, jordregistret. Bygrupperingen grundar sig närmast på skifteslagen i storskiftena och den områdesvisa ändamålsenligheten. Senare har jordregisterbyarna eventuellt förändrats betydligt jämfört med det ursprungliga området till följd av nybyggen och ny mark som staten bildat på skogsmark, ändringar i kommunindelningen osv. Denna byindelning har tillämpats i fastighetsregistret fram till denna dag. Kylätoiminnallinen kylä Kylätoiminnallisen kylän rajaus on samantyyppinen kuin talouskylässä. Alue määräytyy sen mukaan, miten alueen asukkaat ovat alkaneet toimia yhdessä. Kylätoiminta on vapaaehtoista kansalaistoimintaa. Kylätoiminta ilmenee usein kylätoimikuntina ja kyläyhdistyksinä. Tällaisten järjestöjen toiminta voi perustua erilaisiin tarpeisiin. Järjestöt tekevät usein ehdotuksia viranomaisille oman kylänsä palveluiden kehittämiseksi ja järjestö voi yhteistoimin talkoohengessä järjestää kylään palveluita. Suomessa kylätoimintaa on noin 3500 kylässä ja kylien kokonaismääräksi on arvioitu Sipoon yleiskaavan 2025 mukaiset kyläalueet Självorganiserad by Avgränsningen av en självorganiserad by påminner om avgränsningen av en ekonomiby. Området bestäms enligt hur invånarna i området har börjat samverka. Byverksamheten är frivillig medborgarverksamhet. Byverksamheten kommer ofta till uttryck i bykommittéer och byföreningar. Verksamheten i organisationer av den här typen kan grunda sig på olika slags behov. Organisationerna gör ofta förslag till myndigheterna om hur servicen i den egna byn kan förbättras. En organisation kan också ordna service i byn i talkoanda. I Finland har ca byar byverksamhet och det totala antalet byar har uppskattats till Byområden i Generalplan för Sibbo 2025 Sipoon maarekisterikylät Jordregisterbyar i Sibbo. Talouskylä Talouskylä voi koostua yhdestä tai useammasta asumakylästä. Talouskylä on toiminnallinen yksikkö, joka muodostaa oman toiminnallisen kokonaisuuden. Talouskylä koostuu välttämättömät palvelut tarjoavasta kyläkeskuksesta ja sen vaikutuspiiristä. Talouskylän alueen rajojen määrittelyssä voidaan käyttää apuna paikallisten seurojen toimintaalueita. Ekonomiby En ekonomiby kan bestå av en eller flera bostadsbyar. En ekonomiby är en helhet med hänsyn till funktionerna. Den består av ett bycentrum som tillhandahåller omedelbar service och influensområdet kring centrumet. Vid definitionen av gränserna för en ekonomiby kan man ha hjälp av de lokala föreningarnas verksamhetsområde. Kylinä käsitellään tässä selvityksessä Sipoon yleiskaava 2025:n mukaisia kyläalueita, jotka on merkitty yleiskaavaan merkinnällä kyläalue (AT). Näitä kyliä ovat: Box, Broböle, Gesterby, Gumbostrand, Hangelby, Hindsby, Herrala (Hertsby), Immersby, Kalkkiranta (Kalkstrand), Linnanpelto (Borgby), Myyras (Myras), Pigby, Savijärvi, Skräddarby, Spjutsund, Träskby, Box, Västerskog, Etelä-Paippinen (Södra Paipis) ja Pohjois- Paippinen (Norra Paipis) Som byar behandlas i denna utredning de byområden som omfattas av Generalplan för Sibbo 2025 och som har generalplanebeteckningen för byområde (AT). Dessa byar är följande: Box, Broböle, Gesterby, Gumbostrand, Hangelby, Hindsby, Hertsby, Immersby, Kalkstrand, Borgby, Myras, Pigby, Savijärvi, Skräddarby, Spjutsund, Träskby, Box, Västerskog, Södra Paipis och Norra Paipis. Generalplan för Sibbo 2025 omfattar inte skärgården och kusten, eftersom en separat delgeneralplan har utarbetats för Sipoon yleiskaava 2025 Generalplan för Sibbo

9 Sipoon yleiskaava 2025 ei koske saariston ja rannikon aluetta, jonne on laadittu Sipoon saariston ja rannikon osayleiskaava (ei vielä lainvoimainen). Sipoon lainvoimaisessa yleiskaavassa määritellään taajamatoimintojen alueet (A), joille sijoittuu monipuolista asumista, palveluita, teollisuutta, työpaikkaalueita, virkistysalueita ja puistoja. Nämä alueet Talmassa, Nikkilässä ja Söderkullassa on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi. Yleiskaavan kyläalueiden AT-merkintä määritellään yleiskaavassa seuraavasti: Kyläalue. Merkinnällä osoitetaan kyläasutuksen sekä sen tarvitsemien palvelu- ja työtilojen alueet. Uudisrakennukset on sovitettava huolellisesti maisemaan ja kyläkuvaan. Alue on tarkoitettu kylämäisen rakentamisen alueeksi. Alueelle saa rakentaa kyläyhteisöjen toimintaa tukevia yleisiä rakennuksia. Kyläalueelle tulee laatia osayleiskaava. Aluetta koskevassa suunnittelussa uudet rakennuspaikat on osoitettava siten että ne hyödyntävät jo rakennettua infrastruktuuria. Alueelle voidaan sijoittaa sellaisia työ- ja liiketiloja, jotka eivät aiheuta ympäristöön melua, tärinää, ilman pilaantumista, raskasta liikennettä tai muuta häiriötä. detta område (inte ännu lagkraftvunnen). I den lagkraftvunna generalplanen för Sibbo fastställs områden för tätortsfunktioner (A) som omfattar mångsidigt boende, service, industri, arbetsplatsområden, rekreationsområden och parker. Dessa områden i Tallmo, Nickby och Söderkulla är avsedda att detaljplaneras. I generalplanen definieras beteckningen för byområde (AT) enligt följande: Byområde. Området reserveras för bybosättning samt de service- och arbetslokaler som behövs för den. Nybyggnaderanpassas omsorgsfullt till landskapet och bybilden. Avsikten är att området skall användas för byliknande byggande. På området får uppföras allmänna byggnader som stöder bysamhället. Avsikten är att en delgeneralplan för byområdet utarbetas. Vid områdetsplaneringen anvisas nya byggplatser så att de utnyttjar den befintliga infrastrukturen. På området får placeras sådana arbets- och affärslokaler som inte orsakar buller, vibration, luftförorening, tung trafik eller andra störningar i miljön. Karttanro Kylä Asukasmäärä Kaavatilanne yleiskaavan kyläalueilla (AT) 1 Box 354 Osayleiskaava hyväksytty (ei vielä lainvoimainen)/ Delgeneralplan godkänd (inte ännu lagkraftvunnen) 2 Broböle 65 3 Etelä-Paippinen/ Södra Paipis Gesterby Gumbostrand 305 Ranta-alue kuuluu Saariston ja rannikon osayleiskaavaan (ei vielä lainvoimainen)/ Strandområdet ingår i Delgeneralplanen för skärgården och kusten (inte ännu lagkraftvunnen) 6 Hangelby Hindsby Herrala/ Hertsby 315 Kaavoitusohjelmassa osayleiskaavan laatimisen käynnistäminen on ajoitettu alkuvuoteen 2014/ I planläggningsprogrammet har planeringsstarten för en delgeneralplan schemalagts till början av år Immersby 189 Osayleiskaava luonnosvaiheessa/ Delgeneralplan i utkastskedet 10 Kalkkiranta/ Kalkstrand 208 Ranta-alue kuuluu Saariston ja rannikon osayleiskaavaan (ei vielä lainvoimainen)/ Strandområdet ingår i Delgeneralplanen för skärgården och kusten (inte ännu lagkraftvunnen) 11 Kotimäki Kringelmalm 47 Osayleiskaava lainvoimainen/ Delgeneralplan lagkraftvunnen 13 Linnanpelto/ Borgby 364 Osayleiskaava ehdotusvaiheessa/ Delgeneralplan i förslagsskedet 14 Myyras/ Myras Pigby Pohjois-Paippinen/ Norra Paipis 272 Kaavoitusohjelmassa osayleiskaavan laatimisen käynnistäminen on ajoitettu loppuvuoteen 2014/ I planläggningsprogrammet har planeringsstarten för en delgeneralplan schemalagts till slutet av år Savijärvi Skräddarby Spjutsund 300 Ranta-alue kuuluu Saariston ja rannikon osayleiskaavaan (ei vielä lainvoimainen)/ Strandområdet ingår i Delgeneralplanen för skärgården och kusten (inte ännu lagkraftvunnen) 20 Träskby 219 Ranta-alue kuuluu Saariston ja rannikon osayleiskaavaan (ei vielä lainvoimainen)/ Strandområdet ingår i Delgeneralplanen för skärgården och kusten (inte ännu lagkraftvunnen) 21 Västerskog 596 Ranta-alue kuuluu Saariston ja rannikon osayleiskaavaan (ei vielä lainvoimainen)/ Strandområdet ingår i Delgeneralplanen för skärgården och kusten (inte ännu lagkraftvunnen) Sipoon yleiskaava 2025:n mukaiset kylät Byar i Generalplan för Sibbo 2025 Sipoon yleiskaava 2025:n mukaiset kylät. Asukasmäärä perustuu yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) v väestötietoihin (250 x 250 m ruudut). Byar i Generalplan för Sibbo Antalet invånare grundar sig på befolkningsuppgifterna år 2012 enligt systemet för uppföljning av samhällsstrukturen (YKR) (250 x 250 m rutor)

10 3. Lainsäädännön ja maakuntakaavojen antamat puitteet kylien kehittämiselle Maankäyttö- ja rakennuslain määrittelemät lähtökohdat kylien kehittämiselle Suomessa alueidenkäytön suunnittelua ohjaa vuoden 2000 alussa voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL). MRL:n mukaisesti meillä on käytössä hierarkkinen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä, jossa laaja-alaisempi ja yleispiirteisempi kaava tai muu suunnitelma ohjaa yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. Esitystapa muuttuu sitä tarkemmaksi mitä pienempää aluetta kaava koskee. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säädetty kaavoista, joilla alueidenkäyttöä voidaan suunnitella sekä niiden sisältövaatimuksista. Maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamia kaavoja ovat maakuntakaava sekä kuntatasolla yleiskaava, osayleiskaava ja asemakaava. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten kaavojen lisäksi kunnissa voidaan käyttää vapaamuotoisia suunnittelukeinoja. Näitä ovat esimerkiksi kehityskuvat, alueidenkäytön strategiat, kulttuuriympäristöohjelmat sekä kylien itsensä laatimat kyläsuunnitelmat. Vapaamuotoisella suunnittelulla ei ole oikeusvaikutuksia eli ne eivät ole oikeudellisesti sitovia. Silti yhteisenä suunnitelmana ja tahtotilan ilmaisuna ne voivat olla hyvin käyttökelpoisia työkaluja kylien kehittämiseen. 3. Ramar som lagstiftningen och landskapsplanerna ger för utvecklandet av byarna Utgångspunkter i markanvändnings- och bygglagen för utvecklandet av byarna Markanvändnings- och bygglagen (MBL), som trädde i kraft i början av år 2000, reglerar systemet för planeringen av markanvändningen i Finland. I enlighet med MBL tillämpar vi ett hierarkiskt planeringssystem för områdesanvändningen, där en mer omfattande och översiktlig planläggning eller någon annan plan styr den mer detaljerade planläggningen. Presentationen blir mer exakt ju mindre område planen omfattar. I markanvändnings- och byggnadslagen bestäms om vilka planer en kommun kan utarbeta för att styra områdesanvändningen och om kravet på innehåll i planerna. De planer som avses i markanvändnings- och bygglagen är landskapsplan samt på det kommunala planet generalplan, delgeneralplan och detaljplan. Utöver de planer som behandlas i markanvändnings- och bygglagen kan kommunerna tillämpa icke formbundna planeringsinstrument. Sådana är t.ex. utvecklingsbilder, strategier för områdesanvändningen, kulturmiljöprogram samt byplaner som byarna själva upprättar. Icke formbundna planeringsdokument har inga rättsverkningar, dvs. de är inte juridiskt bindande. Trots det kan de fungera som en samlad plan och ett uttryck för målbilden och på det sättet vara mycket användbara redskap för utvecklandet av byarna

11 Riksomfattande mål för områdesanvändningen Generalplan som är gemensam för flera kommuner Landskapsplan Generalplan Kommunens generalplan Detaljplan (stranddetaljplan) Delgeneralplan Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä (suunnittelujärjestelmän tasojen merkitystä ja ohjausvaikutusta on avattu tarkemmin jäljempänä näiden suunnittelutasojen esittelyn yhteydessä) Planeringssystemet för områdesanvändningen enligt markanvändnings- och bygglagen (de olika nivåernas betydelse och styrande verkan beskrivs närmare nedan i anslutning till presentationen av planeringsnivåerna) Alueidenkäytön suunnittelua ohjaavan säädöstönsä kautta maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaa myös kylien kehittämistä. Kylien kehittämisessä on siten huomioitava MRL:n säädökset siltä osin kuin ne ohjaavat alueiden käytön suunnittelun yleisiä periaatteita tai kylien kehittämiseen valittua menetelmää (esim. yleiskaavoitus tai rakentamisen luvitus). Maankäyttö- ja rakennuslain 5 :ssä e- sitetään alueiden käytön suunnittelun yleiset tavoitteet: 5 ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTE- LUN TAVOITTEET Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1. turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2. yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 2. a) riittävän asuntotuotannon edellytyksiä, 3. rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4. luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5. ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6. luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7. yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8. yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10. palvelujen saatavuutta; sekä 11. liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Kylien kehittämisellä voidaan toteuttaa näitä tavoitteita. Kun tiivistetään olemassa olevaa rakentamista ja ohjataan uusia rakennuspaikkoja rakennetta eheyttävästi, lisätään maankäytön taloudellisuutta ja edellytyksiä järjestää kohtuullisin kustannuksin palveluja. Kyläasuminen on määrällisesti niin vähäistä, että se edistää asuntotarjontaa vain pieneltä osalta, mutta ennen kaikkea se tarjoaa asumiselle vaihtoehtoja. Kylien elinvoimaisuuden säilyttäminen tukee monin tavoin kulttuuriympäristöjen ja kulttuuriarvojen säilymistä. Olemassa olevien rakennusten säilyttämisellä, kunnostamisella ja uuden rakentamisen rakentamistavalla pidetään huolta rakennetun ympäristön laadusta. Maatalouden harjoittamisen jatkaminen ja muut maaseudun elinkeinot pitävät parhaiten yllä maisemakuvaa ja luonnon monimuotoisuutta. Rakentamisen keskittäminen kyliin mahdollistaa suurien yhtenäisten viljelyalueiden ja luontoalueiden säilyttämisen, mikä tukee luontoarvojen säilymistä. Via bestämmelserna om planeringen av områdesanvändningen styr markanvändnings- och bygglagen även utvecklandet av byarna. Vid utvecklingsarbetet ska man därmed ta fasta på bestämmelserna i MBL till den del de styr de allmänna principerna för planeringen av områdesanvändningen eller den metod som valts för utvecklandet av byarna (t.ex. generalplanläggning eller beviljandet av bygglov). I 5 i markanvändnings- och bygglagen ges de allmänna målen för områdesplaneringen: 5 MÅLEN FÖR OMRÅDESANVÄND- NINGEN Målet för områdesplaneringen är att utgående från en interaktiv planering och tillräcklig bedömning av konsekvenserna främja 1. möjligheterna att skapa en trygg, hälsosam, trivsam och socialt välfungerande livsmiljö och omgivning som tillgodoser behoven hos olika befolkningsgrupper, såsom barn, äldre och handikappade; 2. en ekonomisk samhällsstruktur och områdesanvändning; 2 a) förutsättningarna för en tillräcklig bostadsproduktion, 3. den byggda miljöns skönhet och värnandet om kulturvärden; 4. möjligheterna att bevara naturens mångfald och andra naturvärden; 5. miljövården och möjligheterna att förhindra miljöolägenheter; 6. en sparsam användning av naturresurserna; 7. välfungerande samhällen och ett högklassigt byggande; 8. ett ekonomiskt samhällsbyggande; 9. näringslivets verksamhetsbetingelser; 10. tillgången till service; samt 11. ändamålsenliga trafikarrangemang samt i synnerhet betingelserna för kollektivtrafiken och gång-, cykeloch mopedtrafiken. Genom att utveckla byarna kan dessa mål uppnås. När man förtätar det befintliga byggnadsbeståndet och planerar nya byggplatser så att de kompletterar och förenhetligar strukturen, ökar effektiviteten i markanvändningen och förbättras förutsättningarna att ordna service till rimliga kostnader. Byboendet är ringa till sin omfattning och förbättrar bostadsutbudet bara till en liten del, men det ska framför allt ses som ett alternativ till boende. Bevarandet av livskraften i byarna stöder på många sätt bevarandet av kulturmiljöerna och kulturvärdena. Genom att bevara och renovera befintliga byggnader och styra sättet att bygga nytt kan man värna om kvaliteten på den byggda miljön. Landskapsbilden och naturens mångfald upprätthålls bäst av kontinuiteten i jordbruket och av de övriga näringarna på landsbygden. När byggandet koncentreras till byar kan vidsträckta, sammanhängande odlingsområden bevaras, vilket stöder bevarandet av naturvärdena

12 Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT) ovat osa MRL:n mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat ohjausväline, jolla valtioneuvosto linjaa koko maan kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Pääsääntöisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet päätyvät käytäntöön kaavoituksen kautta. Kuntien kaavoitukseen VATit välittyvät pitkälti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä, mutta osa valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ohjaa myös suoraan erityisesti kuntien yleiskaavoitusta sekä asemakaavoitusta. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan valtionneuvoston päätöksellä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisella haluttiin vastata entistä paremmin alueidenkäytön uusiin haasteisiin, erityisesti ilmastonmuutokseen. Seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet liittyvät keskeisimmin kylien kehittämiseen ja haja-asumiseen liittyvään keskusteluun: TOIMIVA ALUERAKENNE Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkon kehittämistä. EHEYTYVÄ YHDYSKUNTARAKENNE JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja esittää eheytymiseen tarvittavat toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on varmistettava henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytössä tulee edistää e- nergian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. KULTTUURI- JA LUONNONPERINTÖ, VIRKISTYSKÄYTTÖ JA LUONNON- VARAT Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsäalueita pirstoa muulla maankäytöllä. TOIMIVAT YHTEYSVERKOSTOT JA ENERGIAHUOLTO Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. HELSINGIN SEUDUN ERITYISKYSY- MYKSET Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina. Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Alueidenkäytön suunnittelulla tuetaan olemassa olevaa kyläverkostoa ohjaamalla rakentamista kylien yhteyteen. Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Alueidenkäytön suunnittelulla tuetaan olemassa olevaa kyläverkostoa ohjaamalla rakentamista kylien yhteyteen. Riksomfattande mål för områdesanvändningen De riksomfattande målen för områdesanvändningen (RMO), vilka har godkänts av statsrådet, är en del av styrsystemet för områdesanvändningen enligt markanvändnings- och bygglagen (MBL). De riksomfattande målen för områdesanvändningen är ett styrande instrument där statsrådet ger riktlinjer i frågor om markanvändning som är betydande för hela landet. Enligt markanvändnings- och bygglagen ska de riksomfattande målen för områdesanvändningen beaktas och främjas i planeringen av landskapet, planläggningen i kommunerna och i de statliga myndigheternas verksamhet. I regel omsätts de riksomfattande målen för användningen i praktiken genom planläggningen. Till planläggningen i kommunerna förmedlas de riksomfattande målen för områdesanvändningen i hög utsträckning via landskapsplanens styrande verkan, men en del av målen styr också kommunernas generalplanläggning och detaljplanläggning direkt. De reviderade riksomfattande målen för områdesanvändningen trädde i kraft på beslut av statsrådet. Revideringen av de riksomfattande målen för områdesanvändningen syftade till att svara bättre på de nya utmaningarna inom områdesanvändningen, särskilt vad gäller klimatförändringen. Följande riksomfattande mål för områdesanvändningen hänger nära samman med diskussionen om utvecklandet av byarna och boende i glesbygden: FUNGERANDE REGIONSTRUKTUR Regionstrukturen utvecklas som en polycentrisk och nätverkande enhet som bygger på goda trafikförbindelser. Med områdesanvändningen främjas växelverkan mellan stad och landsbygd samt utvecklingen av bynätet. ENHETLIGARE SAMHÄLLSSTRUKTUR OCH KVALITET PÅ LIVSMILJÖN Genom områdesanvändningen främjas den ekologiska, ekonomiska, sociala och kulturella hållbarheten i samhällena och livsmiljöerna. Vid områdesanvändningen ska man förebygga glesbyggande utanför den befintliga samhällsstrukturen. Planeringen av områdesanvändningen stödjer det befintliga bynätet i och med att byggandet styrs till byarna och deras omedelbara näromgivningar. Befintliga samhällsstrukturer nyttjas och stadsregioner och tätorter görs mer enhetliga. Samhällsstrukturen utvecklas så att tjänster och arbetsplatser är lättillgängliga för olika befolkningsgrupper och i mån av möjlighet placeras nära bostadsområden så att behovet av personbilstrafik är så litet som möjligt. Trafiksäkerheten förbättras liksom betingelserna för kollektivtrafiken och gång- och cykeltrafiken. I samband med planläggningen på landskapsnivå och generalplanläggningen skall en enhetligare samhällsstruktur främjas och åtgärder presenteras som är nödvändiga för att åstadkomma detta. I synnerhet för stadsregionernas del skall säkerställas ett trafiksystem som minskar behovet av personbilstrafik och främjar kollektivtrafiken och gångoch cykeltrafiken. I samband med planeringen av områdesanvändningen skall bebyggelsen på landsbygden samt turismen och den övriga fritidsverksamheten inriktas så att de stödjer landsbygdstätorterna och bynätet samt infrastrukturen. Vid områdesanvändningen ska energisparande samt betingelser för att använda förnybara energikällor och förbruka fjärrvärme främjas. KULTUR- OCH NATURARV, REKREA- TION I DET FRIA OCH NATURRESURS- ER Bördiga och enhetliga åkrar ska inte utan särskilda skäl tas i bruk för tätortsfunktioner, inte heller ska värdefulla och vidsträckta skogsområden spjälkas upp till följd av annan områdesanvändning. FUNGERANDE FÖRBINDELSENÄT OCH ENERGIFÖRSÖRJNING Trafiksystemet och områdesanvändningen skall sammanjämkas så att behovet av privatbilstrafiken minskar och förutsättningarna att använda trafikformer med liten miljöbelastning förbättras. SPECIALFRÅGOR I HELSINGFORSRE- GIONEN I Helsingforsregionen främjas en enhetlig samhällsstruktur som bygger på kollektivtrafiken, särskilt den spårbundna trafiken. Centrumen i regionen stärks som bostads-, arbetsplats- och servicecentrum. Vid planeringen av områdesanvändningen ska betydande byggande placeras i områden med tillgång till kollektivtrafik, särskilt spårbunden trafik. Vid områdesanvändningen ska man förebygga glesbyggande utanför den befintliga samhällsstrukturen. Planeringen av områdesanvändningen stödjer det befintliga bynätet i och med att byggandet styrs till byarna och deras omedelbara näromgivningar

13 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavassa määritellään maakunnan kehittämisen kannalta tärkeät asiat. Maakuntakaava on ohjeena kuntakaavoja (yleis- ja asemakaavat) laadittaessa ja muutettaessa. Sipoossa on tällä hetkellä voimassa ympäristöministeriön vahvistama Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaava, joka sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Maakuntavaltuuston hyväksymä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava tulee vahvistuttuaan korvaamaan Itä-Uudenmaan maakuntakaavan ratkaisut taajamarakenteen ja sitä tukevan liikennejärjestelmän sekä kaupan palvelurakenteen osalta. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu taajamatoimintojen alueiden ohella myös aluerakenteen kannalta merkittävät kylät. Maakunnallisesti merkittävissä kylissä on tunnistettavasti kasvupaineita. Kylät ovat kasvaneet viimeisten vuosien aikana ja Landskapsplanering En landskapsplan är en översiktlig plan över områdesanvändningen i landskapet eller ett delområde i landskapet. I landskapsplanen behandlas viktiga frågor med hänsyn till utvecklingen i landskapet. Landskapsplanen styr utarbetandet och ändringar av kommunplaner (generaloch detaljplaner). I Sibbo gäller för närvarande den av miljöministeriet fastställda övergripande landskapsplanen för Östra Nyland, vilken omfattar principerna för områdesanvändningen och samhällsstrukturen i alla former av markanvändning. Den av landskapsfullmäktige godkända etapplandskapsplanen 2 för Nyland kommer efter fastställelse att ersätta lösningarna i Östra Nylands landskapsplan vad gäller tätortsstrukturen och trafiksystemet som stöder detta samt servicestrukturen inom handeln. I etapplandskapsplan 2 för Nyland anvisas förutom områden för tätortsfunktioner även byar som är av betydelse för regionstrukturen. Tryck på tillväxt har konstaterats i de för landskapet viktiga byarna. Ote Uudenmaan maakuntakaavojen epävirallisesta yhdistelmästä Lähde: Uudenmaan liitto Maakuntakaavan aineistoon voi tutustua tarkemmin Uudenmaan liiton internet-sivuilla. Utdrag ur den inofficiella sammanställningen av Nylands landskapsplaner Källa: Nylands förbund Materialet till landskapsplanen finns på Nylands förbunds webbplats. niillä nähdään olevan edelleen kasvun mahdollisuuksia. Sipoon kunnassa näitä ns. maakunnallisesti merkittäviä kyliä ovat Pohjois-Paippinen, Etelä-Paippinen, Linnanpelto, Hindsby, Gesterby, Box ja Kalkkiranta. Maakuntakaavan mukaisesti taajama-alueiden ulkopuolelle suuntautuvat voimakkaammat kasvupaineet tulee ohjata maakunnallisesti merkittäviin kyliin. Vähäisemmän kasvun tulisi maakuntakaavan periaatteiden mukaisesti sijoittua paikallisiin kyliin, joiden suunnittelusta ja kehittämisestä päättää kunta. Merkitykseltään paikallisia kyliä on Sipoossa 2. vaihemaakuntakaavan mukaisesti Immersby, Gumbostrand ja Simsalö. Kunnissa voi olla myös muita kuin maakuntakaavassa osoitettuja, olemassa olevia paikallisia kyliä. Paikallisesti merkittäviin kyliin saa maakuntakaavan mukaisesti siis edelleen rakentaa, kunhan kasvu ei ole vaikutuksiltaan maakunnallisesti merkittävää. Kylän kasvun maakunnallista merkittävyyttä arvioidaan aina tapauskohtaisesti, esimerkiksi suhteessa kylän nykyiseen asukasmäärään ja aikaisempien vuosien kasvukehitykseen. Maakuntakaavalla ohjataan maakunnallisesti merkittävien kylien maankäytön suunnittelua seuraavasti: Kylän sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tavoitteena on ympäröivää haja-asutusaluetta tiiviimpi rakentaminen. Kylän suunnittelussa on otettava huomioon liikenteen ja vesi- huollon järjestäminen, ekologiset yhteydet sekä kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet. Maakuntakaavan alueita, joille ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta, kutsutaan valkoisiksi alueiksi. Nämä alueet on tarkoitettu ensisijaisesti maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Valkoisille alueille voi sijoittua muutakin, merkitykseltään paikallista maankäyttöä, joiden suunnittelusta päättää kunta. Sipoon, kuten muidenkin Helsingin seudun 14 kunnan maankäytön suunnittelua ohjaa kuitenkin Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan valkoisia alueita koskeva suunnittelumääräys, jonka mukaisesti valkoisille alueille suuntautuvaa asuinja työpaikkarakentamista tulee ohjata taajamatoimintojen alueille ja kyliin. Maakuntakaavassa määrätään, että valkoisia alueita koskevassa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on selvitettävä ja otettava huomioon maiseman ja kulttuuriympäristön ominaispiirteet, sekä maa- ja metsätaloudellisesti, ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät pelto-, metsä- ja muut luontoalueet ja vältettävä niiden tarpeetonta pirstomista. Tällä suunnittelumääräyksellä tavoitellaan maaseutualueiden säilymistä elinvoimaisena alkutuotannon piirissä siten, että kulttuuriperinnön ja identiteetin kannalta tärkeät kulttuurimaisemat säilyisivät. Byarna har vuxit på senare år och anses alltjämt uppvisa en tillväxtpotential. Följande byar i Sibbo är av betydelse på landskapsnivå: Norra Paipis, Södra Paipis, Borgby, Hindsby, Gesterby, Box och Kalkstrand. I enlighet med landskapsplanen ska de starkaste tillväxttrycken som riktar sig mot områden utanför tätortsområdena styras till byarna av betydelse på landskapsnivå. Tillväxten borde vara mindre i lokala byar, där kommunen beslutar om planeringen och utvecklingen. I etapplandskapsplan 2 för Nyland har följande byar i Sibbo lokal betydelse: Immersby, Gumbostrand och Simsalö. Kommunerna kan också ha andra befintliga lokala byar än de som anvisats i landskapsplanen. Enligt landskapsplanen kan man alltså fortsättningsvis bygga i byar av lokal betydelse, så länge tillväxten inte har konsekvenser som är betydande för landskapet. Om tillväxten i en by är av betydelse för landskapet bedöms alltid från fall till fall, till exempel i förhållande till byns nuvarande invånartal och tillväxtutvecklingen under tidigare år. Landskapsplanen styr planeringen av markanvändningen i byar som är av betydelse för landskapet enligt följande: Byns läge och omfattning bestäms i den mera detaljerade planeringen. I den mera detaljerade planeringen är målet en tätare bebyggelse än i det omgivande glesbygdsområdet. När byn planeras ska ordnandet av trafik och vattentjänster samt ekologiska förbindelser och kulturhistoriska och landskapliga särdrag beaktas. Områden i landskapsplanen för vilka inget särskilt användningsändamål har anvisats kallas vita områden. Dessa områden är i första hand avsedda för jord- och skogsbruket och för binäringar som stöder detta. I vita områden kan även annan markanvändning av lokal betydelse placeras. Kommunen bestämmer om planeringen av sådan markanvändning. Planeringen av markanvändningen i Sibbo liksom i alla 14 kommunerna i Helsingforsregionen styrs emellertid av planeringsbestämmelsen om vita områden i etapplandskapsplan 2, enligt vilken bostads- och arbetsplatsbyggande som riktar sig till vita områden ska styras till områden för tätortsfunktioner och till byar. I landskapsplanen bestäms, att landskapets och kulturmiljöns särdrag samt åker-, skogs- och andra naturområden av betydelse för jord- och skogsbruket, ekologin eller rekreation ska utredas och beaktas i den mera detaljerade planeringen, och att det ska undvikas att de splittras i onödan. Med denna planeringsbestämmelse eftersträvas bevarandet av landsbygdsområdenas livskraft inom ramen för primärproduktionen så att de för kulturarvet och identiteten viktiga kulturlandskapen bevaras