OPINTO-OHJAUKSEN TILA AIKUISOPPILAITOKSISSA
|
|
- Harri Lattu
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ulla Numminen (toim.), Pentti Yrjölä, Tim Lamminranta & Esa Heikkinen OPINTO-OHJAUKSEN TILA AIKUISOPPILAITOKSISSA Arviointi 4/2004 OPETUSHALLITUS
2 Opetushallitus Taitto: Sirpa Ropponen ISBN ISSN Yliopistopaino, Helsinki 2004
3 SISÄLTÖ ESIPUHE... 5 TIIVISTELMÄ... 7 SAMMANDRAG... 9 ABSTRACT ARVIOINNIN PÄÄTULOKSET I OSA ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTUS ARVIOINNIN LÄHTÖKOHTIA Arvioinnin taustatekijöitä Opinto-ohjaus aikuiskoulutuksessa Aikaisempia opinto-ohjauksen arviointeja ja tutkimustuloksia Aikuisten opinto-ohjaukseen liittyviä kehittämishankkeita Opinto-ohjauksen käsitteistä AIKUISTEN OPINTO-OHJAUSTA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET Ammatillinen aikuiskoulutus Yleissivistävä koulutus ja vapaa sivistystyö Opinto-ohjaukselle asetettuja kehittämistavoitteita ARVIOINNIN TOTEUTUS Arvioinnin tarkoitus ja arviointialueet Arviointikysymykset Arviointikohteet ja tasot Arvioinnin rajaukset Arviointiasetelma Arviointiprojektin kulku Arviointiaineiston keruu ja otanta Arvioinnin käytännön toteutus oppilaitoksissa Arviointikyselyjen sisältö Arviointiaineiston analysointi Luotettavuustarkastelu II OSA ARVIOINTITULOKSET AIKUISOPISKELIJAT JA AIKUISTEN OPINTOJA OHJAAVAT Arviointiin osallistuneet opiskelijat Opinto-ohjaustehtävissä toimivat AIKUISOPISKELIJOIDEN OPINTO-OHJAUKSEN TOTEUTUMINEN Ammatilliset oppilaitokset, aikuiskoulutuskeskukset ja ammatilliset erikoisoppilaitokset Kansanopistot ja liikunnan koulutuskeskukset Kansalaisopistot ja kesäyliopistot Opintokeskukset Aikuislukiot Oppilaitosmuotojen vertailu
4 6 AIKUISOPPILAITOSTEN OPINTO-OHJAUS REHTOREIDEN HAHMOTTAMANA Tarkastelun lähtökohdat Aikuisten opinto-ohjauksen sisällöt Aikuisten opiskelun ohjauksen resursointi Opiskelun ohjauksen tavoitteet Opinto-ohjauksen varmistaminen oppilaitoksessa Yhteenveto AIKUISTEN OPISKELUN OHJAUS OPISKELIJAN OPINTOPOLUN TUKENA JA OPPILAITOKSEN TOIMINTAKULTTUURIN OSANA Tapaustutkimusten osuudesta arvioinnissa Tapaustutkimusten toteuttamisesta Aineiston analysointi Tapaustutkimusten tulokset: johtopäätöksiä ohjauksen tilasta oppilaitosmuodoittain Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ja ammatilliset oppilaitokset Ammatilliset erikoisoppilaitokset Kansalaisopistot ja kesäyliopistot Kansanopistot ja liikunnan koulutuskeskukset Opintokeskukset Aikuislukiot III OSA ARVIOINNIN JOHTOPÄÄTÖKSET ARVIOIVAT JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET
5 ESIPUHE Aikuisoppilaitosten opinto-ohjauksen arviointi on järjestelmäarviointi: siinä on arvioitu eri aikuisoppilaitosmuodoissa järjestettyä opinto-ohjausta ja kiinnitetty erityistä huomiota aikuisten tyytyväisyyteen saamaansa ohjaukseen. Tämä opinto-ohjauksen arviointi on jatkoa aiemmin tehdylle korkeakoulujen opinto-ohjauksen sekä perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen opinto-ohjauksen arvioinneille. Tavoitteena on ollut hahmottaa ja selkeyttää aikuisten saamaa opinto-ohjausta ja samalla selvittää opinto-ohjauksen toteuttamistapoja ja vaikutuksia. Tämän raportin lähestymistavasta on syytä todeta, että vuoden 1998 koulutuslakien uudistuksessa vapaan sivistystyön oppilaitosmuodot säilyivät, mutta ammatillisen aikuiskoulutuksen ja lukiokoulutuksen osalta oppilaitosmuotoja ei enää määritelty. Samanaikaisesti aikuiskoulutuksen julkista rahoitusta myönnetään noin 15 eri järjestelmän kautta. Näistä osa on sidottu oppilaitosmuotoon ja osa perustuu ylläpitämislupaan tai vastaavaan. Tässä arvioinnissa noudatetaan perinteistä oppilaitosmuotojakoa, koska se erittäin todennäköisesti parhaiten kuvaa kunkin arviointikohteen toimintatapaa. Aikuiskoulutuksessa korostuu formaaliin koulutukseen verrattuna muun muassa se, että opiskelijat hakeutuvat omaehtoisesti opiskelemaan ja että oppilaitokset kilpailuhenkisesti mainostavat omaa tarjontaansa. Opiskelijat maksavat usein myös opintomaksuja. Arviointihanketta aloitettaessa oli selvää, että aikuiskoulutuksessa opinto-ohjaus ei muodosta samankaltaista hallittavissa olevaa kokonaisuutta kuin nuorten perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Siksi päädyttiin tarkastelemaan kohdetta tapaustutkimusten ja kyselyjen avulla. Tapaustutkimukset teki Joensuun yliopiston kasvatustieteen laitos. Niistä on julkaistu erillinen raportti, mikä on Opetushallituksen Internet-sivuilla Tämä arviointihanke kohtasi joitakin vastoinkäymisiä. Koulutuksen arvioinnin uudelleen organisoinnin johdosta hankkeessa mukana olleita henkilöitä siirrettiin Opetushallituksessa yksiköistä ja tehtävistä toiseen. Tilanne eräällä tavalla vakiintui vuoden 2004 aikana, jolloin tuli selväksi, ettei kukaan alunperin hankkeessa mukana olleista voinut irrottautua raportin kirjoittamiseen riittävän pitkäksi aikaa saattaakseen työn loppuun. Arviointiaineistojen ja tekstien pohjalta raportin kirjoitti ja toimitti Ulla Numminen. 5
6 Kiitän Joensuun yliopistoa ja kaikkia muita arviointiprojektiin osallistuneita, myös aikuisoppilaitoksia ja niiden henkilökuntaa sekä aikuisopiskelijoita työpanoksesta, jonka arviointi on heiltä vaatinut. Helsingissä marraskuun lopussa 2004 Pentti Yrjölä opetusneuvos 6
7 TIIVISTELMÄ Opinto-ohjauksen tila aikuisoppilaitoksissa. Arviointi 4/2004. Opetushallitus. Opinto-ohjauksen tila aikuisoppilaitoksissa käsittää ammatillisten oppilaitosten aikuiskoulutuksessa, ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa, ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa, kansanopistoissa ja liikunnan koulutuskeskuksissa, kansalaisopistoissa ja kesäyliopistoissa sekä opintokeskuksissa ja aikuislukioissa järjestettävän opinto-ohjauksen arvioinnin. Arviointi perustuu Opetushallituksen koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalliin (1998). Arviointi käsittää kaksi osaa: 1) Opetushallituksen tekemät kyselyt aikuisoppilaitosten rehtoreille (N=343), opinto-ohjaajille ja muille opinto-ohjaustehtävissä toimiville (N=700) ja opiskelijoille (N=4492). Oppilaitoksia tähän osallistui 126. Toisen osan arvioinnista muodostavat 2) Joensuun yliopiston aikuisoppilaitoksissa (N=30) tekemät tapaustutkimukset, joissa hankittiin pääosin laadullisin menetelmin tietoa opinto-ohjauksen toimivuudesta aikuisoppilaitoksissa. Arviointitulokset vaihtelivat jonkin verran oppilaitosmuodoittain. Erot johtuvat oppilaitosten erilaisuudesta, oppilaitosmuotojen erilaisista tehtävistä, tavoitteista ja toimintakulttuureista ja jossain määrin myös opiskelijoiden erilaisuudesta. Arvioinnin tuloksena todetaan, että opinto-ohjauksen tulkinta on aikuisoppilaitoksissa kapea, pääosin sillä ymmärretään opetusta tai opetukseen kuuluvaa ohjausta ja tiedon jakamista sekä neuvontaa. Opinto-ohjaus on aikuisoppilaitoksissa järjestetty hajanaisesti, ohjaustehtävät hajautuvat monille ammattiryhmille, mutta oppilaitoksissa ei kuitenkaan ole riittävää opinto-ohjauksen koordinaatiota. Opinto-ohjauksella ei ole sellaista strategista asemaa ja merkitystä aikuisoppilaitoksissa, joka takaisi riittävän ja monipuolisen tuen aikuisopiskelijoille. Tässä viitekehyksessä opiskelijat ja ohjaajat olivat melko tyytyväisiä opinto-ohjauksen toimivuuteen. Henkilökohtainen opiskeluohjelma (HOPS) tehdään valtaosalle ammatillisten aikuisoppilaitosten opiskelijoista, mutta sen arvioidaan vielä olevan pikemminkin institutionaalinen väline opintojen alkuvaiheen suunnittelussa ja korvaavuuksien kirjaamisessa. Sen mahdollisuudet opinto-ohjauksen keinona opiskeluprosessin tukemiseen eivät ole vielä riittävästi kehittyneet. Opiskelun henkilökohtaistaminen onnistui parhaiten silloin, kun henkilökohtaista opiskeluohjelmaa ja oppimiskokemuksia käsitellään prosessina opintopolun aikana. 7
8 Aikuisoppilaitosten opinto-ohjaus on valtaosin sellaisten opettajien tai muiden henkilöiden varassa, joilla ei ole opinto-ohjauksen asiantuntemusta. Ohjaustehtävissä toimivista päätoimisia opinto-ohjaajia oli 4 %, sivutoimisia opintoohjaajia 12 %, opettajia 68 % ja muita toimihenkilöitä 16 %. Alle kymmenesosalla (9 %) aikuisoppilaitoksissa ohjaustehtäviä hoitavista oli opinto-ohjaajan kelpoisuus ja asianmukainen koulutus. Kaikista opinto-ohjaustehtävissä toimivista neljällä viidesosalla ei ollut mitään opinto-ohjausta koskevia opintoja. Oppilaitoksia, joissa oli edes yksi päätoiminen opinto-ohjaaja, oli vain viidesosa. Ohjausta antavien henkilöiden ohjattavana olevien opiskelijoiden määrä oli kohtuullinen (50 25 ohjattavaa), mutta myös kohtuuttoman suuria ohjattavien määriä oli, yli 500 aikuislukioiden päätoimisilla opinto-ohjaajilla. Asiasanat: arviointi, opinto-ohjaus, opinto-ohjaaja, ohjaaja, aikuisoppilaitokset, ammatillinen aikuiskoulutus, yleissivistävä aikuiskoulutus, vapaa sivistystyö. 8
9 SAMMANDRAG Opinto-ohjauksen tila aikuisoppilaitoksissa. Arviointi 4/2004. Opetushallitus. (övers. Läget inom studiehandledningen vid vuxenläroanstalterna, Utbildningsstyrelsens serie Arviointi 4/2004) Opinto-ohjauksen tila aikuisoppilaitoksissa gäller en utvärdering av studiehandledningen i vuxenutbildningen vid yrkesläroanstalter, yrkesutbildningscenter för vuxna, särskilda yrkesläroanstalter, folkhögskolor och idrottsutbildningscenter, medborgarinstitut och sommaruniversitet samt studiecentraler och vuxengymnasier. Utvärderingen bygger på Utbildningsstyrelsens modell för utvärdering av utbildningens resultat (1998). Utvärderingen består av två delar: 1) Utbildningsstyrelsens enkäter till vuxenläroanstalternas rektorer (N=343), studiehandledare och övriga personer som jobbar med studiehandledningsuppgifter (N=700) samt studerande (N=4492). Totalt deltog 126 läroinrättningar i enkäten. Den andra delen av utvärderingen utgörs av: 2) fallstudier vid vuxenläroanstalter (N=30) utförda av universitetet i Joensuu. Fallstudierna gick ut på insamling av information, huvudsakligen med kvalitativa metoder, om hur väl studiehandledningen fungerar vid vuxenläroanstalterna. Utvärderingsresultaten varierade något beroende på typen av läroinrättning. Skillnaderna beror på att läroinrättningarna är olika och på att olika typer av läroinrättningar har olika uppgifter, målsättningar och verksamhetskulturer. I viss mån inverkade även de olika kategorierna av studerande. Resultatet av utvärderingen kan konstateras vara att tolkningen av studiehandledningen vid vuxenläroanstalterna är smal. Huvudsakligen uppfattas den som undervisning eller som handledning och information som ingår i undervisningen samt som rådgivning. Organiseringen av studiehandledningen vid vuxenläroanstalterna är splittrad och handledningsuppgifterna är spridda på många yrkesgrupper, men samordningen av studiehandledningen vid läroinrättningarna är inte tillräcklig. Studiehandledningen innehar inte en sådan strategisk ställning och betydelse vid vuxenläroanstalterna att den skulle garantera ett tillräckligt och mångsidigt stöd till de vuxenstuderande. Inom denna referensram var de studerande och handledarna rätt nöjda med hur studiehandledningen fungerade. 9
10 Största delen av studerandena vid de yrkesinriktade vuxenläroanstalterna får ett personligt utarbetat studieprogram, men det antas alltjämt snarare vara ett institutionellt verktyg för planeringen av det första skedet av studierna och för att fastställa kursmotsvarigheter. Dess möjligheter att som ett verktyg inom studiehandledningen stödja studieprocessen är ännu inte tillräckligt utvecklade. Individualiseringen av studierna lyckas bäst när det personliga studieprogrammet och inlärningserfarenheterna behandlas som en process under studierna. Den studiehandledning som ges vid vuxenläroanstalterna är till största delen beroende av lärare eller andra personer som inte har nödvändiga kunskaper i studiehandledning. Totalt 4 % av alla som arbetade som studiehandledare jobbade med studiehandledning som huvudsyssla, 12 % hade studiehandledning som bisyssla, 68 % var lärare och 16 % var övriga tjänstemän. Mindre än en tiondel (9 %) av de personer som arbetade med studiehandledning vid vuxenläroanstalterna hade studiehandledarbehörighet och erforderlig utbildning. Fyra femtedelar av alla som arbetade med studiehandledning hade inga som helst studier i studiehandledning bakom sig. Endast en femtedel av läroinrättningarna hade minst en studiehandledare med befattningen som huvudsyssla. De personer som sysslade med studiehandledning hade ett skäligt antal (50 25) studerande, men det förekom också oskäligt många studerande för en studiehandledare, mer än 500 studerande per studiehandledare med befattningen som huvudsyssla vid vuxengymnasier. Nyckelord: utvärdering, studiehandledning, studiehandledare, handledare, vuxenläroanstalter, yrkesinriktad vuxenutbildning, allmänbildande vuxenutbildning, fritt bildningsarbete. 10
11 ABSTRACT Opinto-ohjauksen tila aikuisoppilaitoksissa. Arviointi 4/2004. Opetushallitus. (transl. The state of educational guidance and counselling at adult education institutions Evaluation 4/2004. The Finnish National Board of Education.) The evaluation focuses on the state of educational guidance and counselling provided at adult education institutions including education and training for adults at vocational education institutions, vocational adult education centres, specialized vocational institutions, folk high schools and sports institutes, adult education centres and summer universities as well as study centres and senior secondary schools for adults. The evaluation is based on the model for evaluation of educational outcomes created by the Finnish National Board of Education (1998) and is divided into two parts: 1) Finnish National Board of Education questionnaires sent to rectors (N=343), study counsellors and other professionals involved in student counselling (N=700) as well as students (N=4492) at adult education institutions. A total of 126 educational institutions participated in this stage of the evaluation process. The second stage of the evaluation process is comprised of 2) qualitative case studies (N=30) conducted at a number of adult education institutions by the University of Joensuu, which mainly focused on gathering information on the functionality of educational guidance and counselling at adult education institutions. There was some variation in the evaluation results depending on the type of educational institution. These differences stem from differences between educational institutions, differing tasks, objectives and operating cultures of different types of institutions and, to some extent, to differences between students as well. The evaluation led to the conclusion that educational guidance and counselling is interpreted rather narrowly at adult education institutions; it is mainly understood to refer to teaching or counselling given as part of teaching as well as distribution of information and advice. Guidance and counselling provided at adult education institutions is organised in an inconsistent manner; it is the responsibility of members of several professional groups and it is not being co-ordinated sufficiently. The strategic position and significance of guidance and counselling at adult education institutions is not good enough to guarantee adult students sufficient and diverse support. Within this framework, students and counsellors were quite satisfied with the way that educational guidance and counselling functions. 11
12 Most students at vocational adult education institutions receive a personal study plan (HOPS), but this is still currently considered to be a fairly institutionalised tool for planning the initial stages of studies and for recording whether previous studies can be accredited. Opportunities to use the personal study plan as a counselling tool in supporting the study process have not yet evolved sufficiently. Application of the personal study plan was most successful in cases where the personal study plan and learning experiences were dealt with as a process during the student s study career. Educational guidance and counselling at adult education institutions is mainly provided by teachers or other staff members who lack expertise in guidance and counselling. Of those professionals providing guidance and counselling, 4% were full-time student counsellors, 12% were part-time student counsellors, 68% were teachers and 16% were other professionals. Less than one tenth (9%) of those providing guidance and counselling at adult education institutions were qualified to do the job and had received appropriate training. Of all those providing educational guidance and counselling, four fifths had received no guidance and counselling training at all. Only one fifth of educational institutions employed at least one full-time counsellor. The number of students per study counsellor was reasonable (25 50), although some full-time counsellors working at senior secondary schools for adults had an unreasonably high number of students to counsel, sometimes as many as over 500. Keywords: evaluation, educational guidance, educational counselling, student counsellor, adult education institutions, vocational adult education and training, general adult education, general liberal adult education. 12
13 ARVIOINNIN PÄÄTULOKSET Arvioinnin tarkoituksena on selvittää opinto-ohjauksen tila Opetushallituksen toimialaan kuuluvassa aikuiskoulutuksessa. Kohteena arvioinnissa on aikuisille oppilaitoksissa annettava opinto-ohjaus. Muut ohjauspalvelut, kuten esimerkiksi aikuiskoulutuksen tiedottaminen ja markkinointi jäävät arvioinnin ulkopuolelle. Seuraavaan on koottu arvioinnin keskeisimmät tulokset. Arvioivat johtopäätökset ovat kokonaisuudessaan raportin luvussa 8. Opinto-ohjauksesta on säädöksiä vain osassa aikuiskoulutusta Aikuisten opinto-ohjauksesta on säädöksiä vain ammatilliseen tutkintoon johtavan koulutuksen ja lukiokoulutuksen lainsäädännössä. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta on lisäksi erikseen säädetty, että tutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee opiskelijalle laatia henkilökohtainen opiskeluohjelma Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa ei ole opinto-ohjausta koskevia säädöksiä. Verrattuna nuorten koulutukseen säädöspohja on huomattavasti vähäisempi. Opinto-ohjauksen sisältö on aikuisoppilaitoksissa kapea Opinto-ohjaus tulkittiin enimmäkseen opetuksena, opetukseen kuuluvana ohjauksena tai tiedon jakamisena sekä neuvontana, vaikka eroja on jonkin verran riippuen määrittelijästä ja oppilaitosmuodosta. Vapaan sivistystyön vapaatavoitteisissa koulutuksissa opinto-ohjaus ymmärrettiin paljolti opintoneuvonnaksi ja asiakaspalveluksi sekä toisaalta opetustilanteeseen, oppiaineen sisältöön ja ongelmatilanteisiin liittyväksi ohjaamiseksi ja opastamiseksi. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa opinto-ohjaukseen katsottiin kuuluvan lisäksi henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan liittyvää ohjausta sekä työssäoppimisen ja ammatti- ja urasuunnittelun ohjausta. Aikuiskoulutuksessa opinto-ohjausta on saatavissa kohtalaisesti, mutta sen kapea sisältö ja laadulliset puutteet sekä ohjaustyötä tekevän henkilöstön asianmukaisen koulutuksen puute heikentävät sitä tukea, mitä aikuisopiskelijat voisivat saada opiskelussaan ja opiskeluun liittyvissä elämäntilanteissa. 13
14 Opinto-ohjauksen organisointi oppilaitoksissa hajanaista ja koordinoimatonta Arvioinnista muodostuu kuva, jonka mukaan opinto-ohjaus on aikuisoppilaitoksissa järjestetty hajanaisesti, ohjaustehtävät jakautuvat opinto-ohjaajille, opettajille ja muille toimihenkilöille. Osalla heistä opinto-ohjauksen osuus tehtävistä oli vain muutaman prosentin luokkaa. Tämä edellyttäisi oppilaitoksessa hyvää opinto-ohjauksen koordinaatiota, mutta näin ei välttämättä ole. Opinto-ohjauksella ei ole sellaista strategista asemaa ja merkitystä aikuisoppilaitoksissa, joka takaisi riittävän ja monipuolisen tuen aikuisopiskelijoille. Monilta aikuisoppilaitoksilta puuttuu selkeä opinto-ohjaussuunnitelma tai laajempi opinto-ohjauksen strategia, eikä siihen liittyviä palaute- ja seurantajärjestelmiä ole riittävästi, jos ollenkaan kehitetty. Silti aikuisoppilaitosten suhtautumista aikuisopiskelijoiden ohjaukseen voidaan luonnehtia kehittämismyönteiseksi. Opinto-ohjauksen hajanainen organisointi, päätoimisten opinto-ohjaajien vähäisyys ja muiden ohjaustehtävissä toimivien ohjausasiantuntemuksen puute eivät käytännössä useinkaan anna mahdollisuutta opinto-ohjauksen pitkäjänteiseen kehittämiseen aikuisoppilaitoksissa. Opinto-ohjauksen organisoinnissa on oppilaitosmuotojen välillä huomattavia eroja, joista osa johtuu oppilaitosmuotojen erilaisista tehtävistä, tavoitteista ja toimintatavoista ja ehkä jossain määrin myös opiskelijoiden erilaisuudesta. Opinto-ohjaajan tehtävissä toimivien kelpoisuudessa on puutteita Aikuisoppilaitosten erityisasiantuntemusta vaativa opinto-ohjaus on valtaosin sellaisten opettajien tai muiden henkilöiden varassa, joilla ei ole opinto-ohjauksen asiantuntemusta tai asianmukaista koulutusta. Päätoimisia opinto-ohjaajia oli 4 %, sivutoimisia opinto-ohjaajia 12 %, opettajia 68 % ja muita toimihenkilöitä 16 %. Alle kymmenesosalla (9 %) aikuisoppilaitoksissa ohjaustehtäviä hoitavista oli opinto-ohjaajan kelpoisuus ja asianmukainen koulutus. Kaikista opinto-ohjaustehtävissä toimivista neljällä viidesosalla ei ollut mitään opinto-ohjausta koskevia opintoja. Sellaisia oppilaitoksia, joissa oli edes yksi päätoiminen opinto-ohjaaja, oli vain viidesosa. Osassa oppilaitosmuotoja ei ollut lainkaan päätoimisia opinto-ohjaajia. 14
15 Ohjattavien määrä on kohtuullinen, mutta suuriakin ohjattavien määriä on Ohjausta antavien henkilöiden ohjattavana olevien opiskelijoiden määrä oli arvioinnissa kohtuullinen vaihdellen keskimäärin 50 ohjattavasta (päätoimisilla) 25:een (opettajilla). Tämä kertoo siitä, että opinto-ohjausta on oppilaitoksissa hajautettu useille henkilöille. Arvioinnissa tuli kuitenkin esiin myös kohtuuttoman suuria ohjattavien määriä. Aikuislukioiden päätoimisilla opinto-ohjaajilla oli tyypillisesti 500 ohjattavaa. Henkilökohtainen opinto-ohjaus tavallisinta, verkossa tapahtuva ohjaus vasta alussa Tavallisin työmuoto aikuisten opinto-ohjauksessa oli henkilökohtainen ohjaus, jota käyttivät lähes kaikki opinto-ohjaus tehtävässä toimivat, ryhmämuotoista opinto-ohjausta antoi valtaosa ohjaajista (72 90 %). Sen sijaan verkossa tapahtuva opinto-ohjaus oli työmuotona jo paljon harvinaisempi (keskimäärin 27 %:lla), mutta vaihteli oppilaitosmuodoittain välillä 8 50 % ohjaajista. Erot selittyvät osittain opintojen luonteella ja oppilaitosmuodon toimintatavoilla. Valinnat ja oppimisen taidot keskeisimpiä opinto-ohjauksen sisältöjä Arvioinnin mukaan keskeisimpiä opinto-ohjauksen sisältöjä koko aineistossa olivat meneillään oleviin opintoihin kuuluvat valinnat ja oppimisen taidot. Jatko-opintoihin ja työelämään hakeutumiseen liittyvä ohjaus vaihteli jonkin verran oppilaitosmuodoittain, mutta oli selvästi vähemmän keskeinen ohjauksen aihepiiri. Ohjaajat katsoivat kaikkien seitsemän opinto-ohjauksen sisältöalueen olleen keskeisemmin ohjauksessa esillä, kuin miten opiskelijat asian näkivät. Yleisen elämänhallinnan painotuksessa opiskelijoiden ja ohjaajien näkemysten ero oli huomattavan suuri. 15
16 Opinto-ohjauksen toimivuuteen oltiin tyytyväisiä Opinto-ohjauksen tila aikuisoppilaitoksissa Opinto-ohjauksen toimivuutta kuvataan arvioinnissa kolmella summamuuttujalla, opinto-ohjauksen tarjonta ja osallistuminen, opinto-ohjauksen laatu sekä opinto-ohjauksen vaikutukset ja hyöty. Aikuisopiskelijat olivat kohtalaisen tyytyväisiä opinto-ohjauksen tarjontaan (ka. 2,9 4,2) *. Heikointa tyytyväisyys oli ammatillisten oppilaitosten aikuiskoulutuksessa ja aikuislukioissa, korkeinta opintokeskuksissa ja kansalaisopistoissa. Tässä heijastunee opiskelijoiden oma motivaatio, opintojen vapaaehtoisuus ja vapaamuotoisuus ja ehkä myös muita oppilaitosmuotoja suurempi mahdollisuus opiskelun itsesäätelyyn. Myös opinto-ohjauksen laatua opiskelijat pitivät melko hyvänä (ka. 3,3 4,3). Heikoimmaksi opinto-ohjauksen laadun arvioivat kesäyliopistojen opiskelijat, parhaimmaksi opintokeskusten ja kansalaisopistojen opiskelijat. Opiskelijat pitivät opinto-ohjausta melko vaikuttavana ja hyödyllisenä (ka. 3,1 3,9). Heikoimmaksi sen arvioivat ammatillisten erikoisoppilaitosten ja kansalaisopistojen opiskelijat, korkeimmaksi opintokeskusten opiskelijat. Tyytymättömimpiä opiskelijat olivat ammattiin ja uravalintaan liittyvään ohjaukseen, mutta toisaalta eivät pitäneet sitä myöskään kovin keskeisenä. Ohjaajat arvioivat opinto-ohjauksen laadun melko hyväksi ja merkitsevästi paremmaksi kuin opiskelijat (ka. 3,6 4,0), samoin opinto-ohjauksen hyödyllisyyden ja vaikuttavuuden (ka. 3,7 4,1). Opinto-ohjaus keskittyy opintopolun alkuun ja vähenee loppua kohti Opinto-ohjausta tarkasteltiin aikuisopiskelijan opintopolun ja opiskelukokemusten tukena sekä oppilaitoksen toimintakulttuurin osana. Yleinen opiskelun ohjaus, johon kuuluvat muun muassa opiskelijan perehdyttäminen opiskeluun ja oppilaitokseen sekä opintojen suunnittelu, korostuu opiskelun alkuvaiheessa. Varsinaisen opiskeluprosessin aikana painottui opettajajohtoinen oppimisen ohjaaminen. Huomattavasti heikommin ohjaus toimi opintojen kuluessa ja loppuvaiheessa. Opintojen loppuvaiheessa ammatti- ja uraohjaus riippui paljolti opiskelijoiden yksilöllisistä tarpeista. Osa nuorista opiskelijoista tarvitsee esimerkiksi jatko-opintoihin liittyvää ohjausta, kun taas osalla on ammattisuunnitelmat selvillä ja osa on työssä. Opinto-ohjauksen palaute- ja seurantajärjestelmiä ei ole kaikissa oppilaitoksissa. * Asteikolla
17 HOPS ei toimi opiskelijan yksilöllisenä tukena parhaalla mahdollisella tavalla Ammatillisissa oppilaitoksissa HOPS oli laadittu %:lle opiskelijoista. Toisesta suunnasta katsoen HOPSia ei ollut laadittu %:lle opiskelijoista. On kuitenkin huomattava, että kaikki ao. oppilaitoksissa annettava koulutus ei ollut tutkintoon valmistavaa koulutusta. Tapaustutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että HOPSista olisi tullut paljolti institutionaalinen työväline eikä se välttämättä toimi opinto-ohjauksen välineenä. Kaikki opiskelijat eivät tunnista sitä opinto-ohjauksen osana. Opiskelun henkilökohtaistaminen onnistui parhaiten niillä koulutusaloilla, jossa henkilökohtaista opiskeluohjelmaa ja oppimiskokemuksia käsitellään prosessina opintopolun aikana. Aikuisoppilaitosten opinto-ohjaajista puutetta nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa Aikuiskoulutuksen opinto-ohjauksessa tarvittaisiin parempaa ohjausasiantuntemusta, mutta kelpoisuuden omaavia opinto-ohjaajia on alle 10 prosenttia. Kun tarkoituksena on lähivuosina lisätä aikuiskoulutuksen volyymiä*, merkitsee se huomattavaa opinto-ohjaajien lisäkoulutuksen tarvetta. Opinto-ohjaajakoulutuksen kehittämisessä on kiinnitettävä huomiota myös aikuisopiskelijoiden ohjauksen erityistarpeisiin. * Parlamentaarinen aikuiskoulutustyöryhmä
18
19 I OSA ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTUS 1 ARVIOINNIN LÄHTÖKOHTIA 1.1 Arvioinnin taustatekijöitä Yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän keskeisistä kehittämiskohteista on aikuisväestön koulutusmahdollisuuksien parantaminen, koulutustason nostaminen ja sellaisten edellytysten luominen, missä koko työikäisellä aikuisväestöllä on käytännössä mahdollisuus pitää yllä ja kehittää ammattitaitoaan ja osaamistaan. Taustalla on koulutuksen arvostaminen ja elinikäisen oppimisen periaatteen laaja hyväksyminen. Monet yhteiskunnalliset tilanteet ja muutokset ovat johtaneet tarpeeseen tehostaa aikuiskoulutuksen saatavuutta ja parantaa sen toimivuutta ja laatua yleensäkin. Väestön ikääntyminen ja suurten ikäluokkien poistuminen työmarkkinoilta asettavat erityisiä vaatimuksia aikuiskoulutuksen kehittämiselle sekä määrällisesti että laadullisesti. Aikuiskoulutuksella pyritään lieventämään suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen aiheuttamaa työvoimavajausta. Tavoitteina ovat edelleen työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden vähentäminen. Ammattirakenteiden ja työorganisaatioiden muutokset, yritysten sukupolvenvaihdokset sekä usein ennakoimaton työpaikkojen siirtyminen ulkomaille eli ns. Kiina-ilmiö edellyttävät, että aikuiskoulutusjärjestelmän tulee pystyä reagoimaan nopeasti sekä yritysten tarpeisiin että laajempiin paikallisiin ja seudullisiin osaamistarpeisiin. Aikuiskoulutuksella pyritään myös edistämään yhteiskunnallista tasa-arvoa sekä estämään työelämästä ja muusta yhteiskunnallisesta toiminnasta syrjäytymistä. Selvennykseksi Aikuisoppilaitoksissa opinto-ohjauksesta huolehtivat monen ammattiryhmän jäsenet: koulutetut opinto-ohjaajat, opettajat ja muut toimihenkilöt. Heitä kaikkia on tässä arvioinnissa kutsuttu lyhyyden vuoksi ohjaajiksi. 19
20 Aikuiskoulutuksella on yhteiskunnallisten vaikutustensa lisäksi merkitystä myös yksilöllisesti. Se luo osaltaan pohjaa ihmisten turvallisuudelle ja omanarvontunnolle nostamalla sivistystasoa ja kasvattamalla osaamispääomaa. Sen avulla ihmiset voivat pystyä kehittämään omaa työtään ja työyhteisöään sekä etenemään urallaan. Koulutus edistää mahdollisuuksia liikkua aikaisempaa epävarmemmissa työmarkkinatilanteissa, ja parhaimmillaan se auttaa myös työssä jaksamisessa. Suomalaisen aikuiskoulutusjärjestelmän keskeinen haaste on väestön koulutustason nostaminen. Tilastokeskuksen vuoden 2002 tietojen mukaan 39 %:lla yli 15-vuotiaasta väestöstä ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa, osalla oli koulutus vielä kesken. Tilanne vaihtelee ikäryhmittäin. Kun vuotiaista 2,7 % on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa, on luku yli 50-vuotiailla yli 8 %. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus nousee ikäluokittain ikäisiin asti ja on korkeimmillaan tässä ikäluokassa yli 60 %, mutta laskee vanhemmissa ikäluokissa selvästi. 1 Nuorista ikäluokista hakeutuu toisen asteen koulutukseen yli 90 %, mutta ammatillisen koulutuksen keskeyttää kokonaan 11,6 % ja lukiokoulutuksen 6,2 % (lukuvuonna ). 2 On arvioitu, että peruskoulun ja lukion päättäneistä lähes neljännes jää vaille kunnollista ammatillista koulutusta. 3 Käytännössä tämä merkitsee, että vaikka aikuisväestön koulutustason puutteita pyritään korjaamaan erilaisin hankkein, kuten Noste-ohjelmalla, nuorista ikäluokista syntyy koko ajan uutta aikuiskoulutuksen ja myös opinto-ohjauksen tarvetta. Suurella osalla aikuisväestöstä on edellisestä muodollisesta koulutus- tai opiskeluvaiheesta kulunut pitkä aika. Kynnys opiskelun aloittamiseen voi olla korkea. Opiskeluvalmiudet tai taidot voivat olla puutteellisia tai pelko siitä, ettei opiskelu enää aikuisiässä onnistuisikaan, voi estää koulutukseen hakeutumista. Huolimatta erilaisista aikuiskoulutusohjelmista ja -kampanjoista monilla voi olla vaikeuksia tunnistaa tai määritellä niitä asioita tai aihepiirejä, joissa he tarvitsisivat lisäkoulutusta. Työttömät työnhakijat saavat työvoimatoimistossa asioidessaan tietoa koulutusmahdollisuuksista, mutta omaehtoisessa koulutuksessa tilanne saattaa olla toinen. Kaikille ei ole itsestään selvää, mitä koulutusta on tarjolla, mistä siitä saa tietoa ja millaisin ehdoin koulutukseen voi hakeutua tai päästä. 20
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotTietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu
Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste
LisätiedotElinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset
Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa
LisätiedotTyöelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena
Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten
LisätiedotAvoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén
Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta
LisätiedotKoulutus työn tukena kyselyn tuloksia
Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla
LisätiedotAmmatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset,
Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU -johtoryhmän toimenpideehdotukset, OKM 2009:11 Aikuisopiskelun osuvuutta parannetaan ohjaus- ja neuvontapalveluita tehostamalla opetus-
LisätiedotOpiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa
Opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa Alustavia tuloksia Ohjauksen päivät 8.5.2019 Jani Goman, Johanna Kiesi, Niina Rumpu etunimi.sukunimi@karvi.fi www.karvi.fi 2 Arviointiaineisto
LisätiedotJyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma
No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma
Lisätiedot40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää
40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista
LisätiedotAMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
LisätiedotElinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen
Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka
LisätiedotAmmatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki
Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014
LisätiedotTyössäoppimisen toteuttaminen
Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa
LisätiedotYleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus
Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotMATKAILUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSINSTITUUTIN OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMAN TYÖVERSIO Taina Imberg ja Tuija Syväjärvi, huhtikuu 2013
MATKAILUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSINSTITUUTIN OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMAN TYÖVERSIO Taina Imberg ja Tuija Syväjärvi, huhtikuu 2013 Tämän artikkelin tarkoituksena on esitellä Lapin Matkailualan koulutus-
LisätiedotKansallinen koulutuksen arviointikeskus
1 ALOITE Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vapaa sivistystyö tänään Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa.
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotAmmattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010
Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset
LisätiedotOpinto-ohjaus ja työelämätaidot
Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Aikuisten perusopetus 2018 Lisää ohjausta luku- ja kirjoitustaidon koulutus, aikuisten perusopetukseen valmistava koulutus, nykyinen aikuisten perusopetus yhdistyvät oppivelvollisuusiän
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotOhjausta palveleva eurooppalainen verkosto
Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen Ylijohtaja Mika Tammilehto 12.12.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Henkilökohtaistaminen VANKILAOPETUS
LisätiedotTyömarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi
Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut
LisätiedotHENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA
HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA 19 20.11.2009 Koulutuspäivien avauspuheenvuoro, Henkilökohtaistaminen säädöksissä Opetusneuvos Lea Lakio Lea Lakio 19.11.2009 www.oph.fi HENKILÖKOHTAISTAMINEN
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotSuomalaisen koulun kehittäminen
Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia
LisätiedotEnnakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö
Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien
LisätiedotNivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes
Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että
LisätiedotOpintopolku hakeutujan palvelut. Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -seminaari Satu Meriluoto / OPH
Opintopolku hakeutujan palvelut Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina -seminaari 17.02.2012 Satu Meriluoto / OPH SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut (OKM) Oppijan keskitetyt palvelut OPH Oppijan
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotElinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää
Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät
LisätiedotTyön murros ja vapaan sivistystyön ajankohtaiset asiat. Opetusneuvos Annika Bussman
Työn murros ja vapaan sivistystyön ajankohtaiset asiat Opetusneuvos Annika Bussman Työn murros ja elinikäinen oppiminen Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:8 Lähtökohtia: Koko koulutusjärjestelmä
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt
Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,
LisätiedotOHJAUKSELLISIA KEINOJA NUORTEN JA AIKUISTEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEN EHKÄISYYN
CARRY ON 1.2.2016-30.6.2018 OHJAUKSELLISIA KEINOJA NUORTEN JA AIKUISTEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEN EHKÄISYYN Ohjauksen ajankohtaispäivä 2017 Aikuiskoulutuskeskus Kouvola 19.5.2017 Hilkka Huisko Carry on
LisätiedotOppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto
Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotVammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään
Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista
LisätiedotAlueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013
Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus Salmia 4.-5.11.2013 Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia
LisätiedotOpetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen
Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotTEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset
TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20
LisätiedotYleistä kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes
Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja
LisätiedotOpettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä
Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan
LisätiedotLIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015
LisätiedotOppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016
Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina ohjauksen kehittämisfoorumi
LisätiedotOpinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman
LisätiedotValmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?
Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle
LisätiedotTutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO
Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel, 2001 2016 LOHJA - LOJO Vuoden 2017 aluerajat - Områdesindelningen år 2017 40000 35000 32,7 33,3 40,0 39,7 0,9 0,8 26,4 26,1
LisätiedotHenkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen
LisätiedotUUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona
LisätiedotTyöpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016
Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain
LisätiedotTyön murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta
Työn murros ja elinikäinen oppiminen Suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta 25.5.2018 Työn murros on jo täällä työn murros, automatisaatio, robotisaatio, tekoäly Annamme talouskasvun tyrehtyä nykyisen
LisätiedotOpiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena
Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö
LisätiedotECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa
ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa Hanna Autere Opetushallitus ECVET Café, Seinäjoki 22.9. 2015 ECVET-aikataulu Lähtökohtana 20 vuotta osaamisperusteisuutta ECVET TWG 2002 Konsultaatio 2007 FINECVET
LisätiedotKMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016
KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotElinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot
Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön
LisätiedotLUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET
LUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET Pääjohtaja Aulis Pitkälä Pro Lukio ry:n lukioseminaari Helsinki 6.11.2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Lukiopedagogiikan arviointi Koulutuksen arviointineuvoston
LisätiedotLuku- ja kirjoitustaidon opetuksen järjestäminen alueilla
Luku- ja kirjoitustaidon opetuksen järjestäminen alueilla Luku-ja kirjoitustaidon koulutus siirtyi vuoden 2018 alusta Työ- ja elinkeinoministeriöstä Opetus-ja kulttuuriministeriöön TE-toimisto vastaa edelleen
LisätiedotAjankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013
Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen
LisätiedotAMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN
AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen
LisätiedotERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna
ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.
LisätiedotAikuisten neuvonta ja ohjaus - nykytila, haasteet ja käsitteet. Taustamateriaalit
Aikuisten neuvonta ja ohjaus - nykytila, haasteet ja käsitteet 4.10.2007/Seppo Piiparinen Avoin yliopisto Taustamateriaalit Ulla Numminen (toim.): Opinto-ohjauksen tila aikuisoppilaitoksissa (OPH Arviointi
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotRakenteiden uudistaminen ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön vapaan sivistystyön näkökulmasta. Kirsi Kangaspunta, johtaja 25.9.
Rakenteiden uudistaminen ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön vapaan sivistystyön näkökulmasta Kirsi Kangaspunta, johtaja 25.9.2014 KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotYksilölliset erilaiset oppimispolkut URPO EPPA TOPI. LapinAMK RKK/LAO RKK (LAMO) RKK/LAO LAPPIA PTO YHTEISET YHTEISTYÖKUMPPANIT
Ura- ja opintoohjaus LAY Yksilölliset erilaiset oppimispolkut URPO EPPA TOPI YHTEISET YHTEISTYÖKUMPPANIT Oppiminen ja osaamisen hankkiminen työelämässä LapinAMK RKK/LAO RKK (LAMO) RKK/LAO LAPPIA PTO LAY
LisätiedotMitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?
Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotOppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa
Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa 23.11.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson Ammatillisen koulutuksen osasto Mitä reformissa tavoitellaan?
LisätiedotAmmatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet
Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen
LisätiedotHUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen
Mari Räkköläinen HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Turengin asema 17.1.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen Opetushallitus / Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen Valtion
LisätiedotOpetushallitus HELSINKI 7/521/2008
Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
LisätiedotMAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke
MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien
LisätiedotOpetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
LisätiedotAmmatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1
Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia
LisätiedotOpintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.
Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotTäydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli
Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,
LisätiedotMaahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa
Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa TULOKSIA Selvitysraportin julkistaminen 20.4.2016 Helsingin kaupungin työväenopisto Leena Saloheimo Vapaa Sivistystyö ry Selvitys
LisätiedotHenkilökohtaistamisen prosessi
Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Henkilökohtaistaminen ennen reformia
LisätiedotAmmatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus
Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotKEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!
KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite
LisätiedotReformi puheesta nostettua
Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää
LisätiedotNuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes
Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria Elise Virnes 29.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotYhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä
Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies
LisätiedotArviointien kertomaa. Johtaja-forum, Kauko Hämäläinen Koulutuksen arviointineuvoston pj.
Arviointien kertomaa Johtaja-forum, 9.6.2011 Kauko Hämäläinen Koulutuksen arviointineuvoston pj. Esityksen perusta Koulutuksen arviointineuvoston arvioinnit vuosina 2009-2011 Kohdistuneet mm. perusopetuksen
LisätiedotOHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS
OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS Hämeenlinna 4.9.2006 Helena Kasurinen helena.kasurinen@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla MIKSI TUTKIMUSTA Kehittämisen lähtökohta - kansallinen taso - organisaatiotaso
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotYhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012
Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Opetushallitus / ALPE-tiimi Päivän ohjelma 9:30-10:00 Aamukahvi 10:00-10:15
Lisätiedot