Suomen Teollisuussijoitus Oy:n vuosijulkaisu kasvuun. sijoitamme. l kumppanuudesta markkinaetua

Transkriptio

1 Suomen Teollisuussijoitus Oy:n vuosijulkaisu 2013 sijoitamme kasvuun l ROHKEUTTA UUDISTUMISEEN l kumppanuudesta markkinaetua l rahastojen rahasto TUO PÄÄOMAA MARKKINAAN 3

2 avainluvut ja sisältö pääkirjoitus suorat sijoitukset Yhtiö Toimiala Sijoitus, milj. euroa Aker Arctic Technology Inc Liiketoiminta- ja teollisuuspalvelut 9,4 Beneq Oy liiketoiminta- ja teollisuustuotteet 1,2 Coronaria Hoitoketju Oy Life Sciences 2,0 Enevo Oy energia ja ympäristö 1,0 Finnprotein Oy kemikaalit ja materiaalit 6,7 Glaston Oyj Abp liiketoiminta- ja teollisuustuotteet 1,5 IonPhasE Oy kemikaalit ja materiaalit 0,2 M-Files Oy tietokoneet ja kuluttajaelektroniikka 3,0 Mendor Oy life Sciences 0,5 Multi Touch Oy tietokoneet ja kuluttajaelektroniikka 0,5 Nordic Tank Oy liiketoiminta- ja teollisuustuotteet 0,3 Rightware Oy tietokoneet ja kuluttajaelektroniikka 1,5 Scoopshot/P2S Media Group Oy Liiketoiminta- ja teollisuuspalvelut 0,4 Silecs International Pte. Ltd Tietokoneet ja kuluttajaelektroniikka 0,1 SkySQL Corporation Ab Tietokoneet ja kuluttajaelektroniikka 1,3 Talenom Group Oy liiketoiminta- ja teollisuuspalvelut 5,5 Thermisol Oy rakennusteollisuus 0,7 Visedo Oy liiketoiminta- ja teollisuustuotteet 0,9 Yhteensä 36,8 Rahastosijoitukset Rahasto Sijoitussitoumus, milj. euroa CapMan Buyout X B Fund Ky 10,0 FSN Capital Fund IV L.P. 10,2 Inventure Fund II Ky 3,0 Lifeline Ventures Fund I Ky 3,0 Verdane Capital VIII K/S 6,8 Yhteensä 33,1 Hallinnoitavat varat 894,8 milj. euroa (alustava) 2,7% 15,4% 18,3% 27,2% SIJOITUKSET VUONNA ,4% 21,9% Alkuvaiheen rahastot 137,8 milj. eur Kasvurahastot 195,6 milj. eur Yritysjärjestelyrahastot 129,2 milj. eur KRR I ja II 243,6 milj. eur Suorat sijoitukset 164,1milj. eur Start Fund I Ky:n sijoitukset 24,5 milj. eur 4 9 Rohkeasti kohti uudistumista Kasvuyrittäjyyden merkitys vahvistuu, uskovat Teollisuussijoituksen asiantuntijat. uusilla vesillä Meriteollisuus on yksi Teollisuussijoituksen painopistealoista. Tavoitteena kasvu 10 Sijoituksen elinkaari lähtöarvioinnista irtautumiseen. Yhteistyön kautta 12 markkinaetua Teollisuussijoitus on kansainväliselle sijoittajalle paikallinen kumppani Suomessa. Rahastojen rahasto tuo 14 nostetta markkinaan KRR II:n uskotaan katalysoivan jopa miljardin pääomat kohderahastoihin. arviointi kannustaa 18 kansainvälistymään Teollisuussijoitus jatkaa aktiivista toimintaansa pkyritysten kasvun rahoittajana. 20 Tuloksellisuus edellyttää riskinottoa Tavoitteena on aktivoida yksityisiä sijoittajia riskinottoon. Vahva lähtö vuoteen Kolme kohdeyritystä kertoo näkymistään. julkaisija Suomen Teollisuussijoitus Oy, Mannerheimintie 14 A, Helsinki, puh etunimi.sukunimi@teollisuussijoitus.fi, päätoimittajat Juha Marjosola, Anna Kilpeläinen kustantaja Sanoma Media Finland Oy toimitus Kati Heikinheimo, Pii Haikka paino Kirjapaino Uusimaa osoitemuutokset info@teollisuussijoitus.fi Kannen kuvitus Sanna Mander Kansainvälisen toiminnan vahvistaminen on tärkeää pääomasijoitusmarkkinoiden kehittymisen kannalta. SUutta kasvua rakentamassa uomen elinkeinorakenne on voimakkaassa murroksessa. Kilpailukykyä parantamalla sekä kasvuun ja uuteen liiketoimintaan panostamalla säilytämme ja luomme työpaikkoja. Vuoden 2013 aikana oli paljon hyviä merkkejä uuden kasvun viriämisestä. Yrittämisen kulttuuri on vahvassa nosteessa. Kasvuyrittäjyys Kuva Hanna Linnakko ja siihen liittyvä riskinotto saa kannustusta. Teollisuussijoituksella oli aktiivinen pääomasijoitusvuosi. Sekä rahastomarkkinoilla että suorien kasvuyrityssijoitusten osalta hankevirta oli hyvä. Uusia sijoitussitoumuksia annettiin tilivuoden aikana 70 miljoonaa euroa. Teollisuussijoituksen hallinnointivastuulla oli vuoden 2013 lopussa varoja yhteensä 895 miljoonaa euroa huomioiden Kasvurahastojen Rahasto I:n ja II:n pääomat. Kehysriihessä päätettiin merkittävästä 30 miljoonan euron vuosittaisesta lisäpanostuksesta pk-yritysten riskirahoitukseen. Syksyn aikana valmisteltiin Kasvurahastojen Rahasto II:n perustamista. Heti vuoden vaihteen jälkeen rahasto syntyi 130 miljoonan euron suuruisena. Kun huomioimme muut mukaan tulevat sijoittajat, arvioimme rahastojen kokonaispääomien lähivuosina nousevan jopa miljardiin euroon. Vuoden 2013 aikana menestyksekkäiden irtautumisten määrä pääomasijoitusmarkkinoilla kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna yritysjärjestelysijoituksissa. Venture capital -segmentissä onnistuneet irtautumiset olivat edelleen harvassa. Teollisuus sijoituksen uusien sijoitusten maksut olivat tilivuoden aikana 83 miljoonaa euroa ja markkinoilta palautuva pääoma 64 miljoonaa euroa. Suorien sijoitusten korkean riskin hankkeissa realisoitui riskejä ja arvonalennuksia. Ennakkoarvio tilivuoden tuloksesta on tappiollinen. Tilinpäätös julkaistaan maaliskuun lopussa. Vuodenvaihteessa toteutettiin lakimuutos, jonka myötä Teollisuussijoituksen toiminta laajenee siten, että yhtiö voi toteuttaa ja hallinnoida teollisuuspoliittisin perustein tehtäviä sijoituksia ja osakehankintoja. Silloin kun kyseessä olisivat kokoluokassa suuremmat yksittäiset sijoitukset, ne tulisi lähtökohtaisesti pääomittaa erikseen. Teollisuussijoituksen pääomasijoitustoiminta jatkuu entisellään, ja sen volyymi tulee turvata. Arviointiraportti sisältää suosituksia Teollisuussijoituksen toiminnan kehittämiseksi. Uskon, että suositus kansainvälisen toiminnan vahvistamiseksi on hyvin merkittävä pääomasijoitusmarkkinoiden kehittymisen kannalta. Arvioinnissa Teollisuussijoituksen toimintaa kiitettiin ammattimaiseksi ja toiminnan todettiin olevan kustannustehokasta kansainvälisestikin arvioiden. Tästä suuri kiitos kuuluu yhtiön henkilökunnan laadukkaalle ja pitkäjänteiselle työlle. Juha Marjosola Toimitusjohtaja 2 3

3 sijoitustoiminta Rohkeasti kohti UUDISTUMISTA Suomessa on käynnissä talouden rakennemurros, jonka seurauksena kasvuyrittäjyyden ja siihen liittyvän riskinoton tärkeys ymmärretään paremmin kuin koskaan. Teollisuussijoituksen johtajat Anne Riekki (rahastosijoitukset), Antti Kummu (yritysjärjestelyt), Jussi Hattula (kasvusijoitukset) ja yhtiön seniorianalyytikko Tomi Riihiranta uskovat trendin vahvistuvan. teksti jorma leppänen kuvat susa junnola 4 5

4 M-Files kiihdytti kasvuaan Ohjelmistoyhtiö M-Files laittoi kasvussa ja kansainvälistymisessä uuden vaihteen päälle vuonna Tamperelaisyhtiö palkkasi vuoden aikana 78 työntekijää. Entistä voimakkaamman kasvun mahdollisti M-Filesin viime huhtikuussa saama kuuden miljoonan euron pääomasijoitus. Pääsijoittajia olivat brittiläinen DFJ Esprit ja Teollisuussijoitus. Samalla M-Filesin hallitukseen tuli vahvistuksia. M-Files on kehittänyt kilpailijoita fiksumman ratkaisun tietojen hallintaan. Asiakirjojen hallinta perustuu vielä monissa yrityksissä 1980-luvulta peräisin olevaan kansiorakenteeseen. M-Filesin ratkaisut perustuvat sen sijaan metatietojen tehokkaaseen hyödyntämiseen. Oikean dokumentin hakeminen esimerkiksi asiasanan perusteella tapahtuu nopeasti. Tärkeintä on tiedon sisältö, ei sen sijainti, korostaa toimitusjohtaja Miika Mäkitalo. M-Filesin tavoite on nousta viiden vuoden aikajänteellä alansa johtavaksi tekijäksi kansainvälisillä markkinoilla. Yhtiön liikevaihto vuonna 2012 oli yhdeksän miljoonaa euroa. Liikevaihto on kasvanut prosentin vuosivauhtia. Henkilöstön määrä lähestyy jo kahtasataa. Suomen lisäksi yhtiön toinen tärkeä markkina-alue on Yhdysvallat. Muissa maissa yritys on toiminut jälleenmyyjien kautta. Yhdysvallat on kasvun tärkein suunta. Sieltä saadut referenssit auttavat meitä kasvamaan muualla, Mäkitalo toteaa. teksti matti remes Antti Kummu Anne Riekki Tomi Riihiranta Keskustelemassa Antti Kummu (AK), Anne Riekki (AR), Tomi Riihiranta (TR) ja Jussi Hattula (JH) Jussi Hattula Jh: Kun työpaikat elektroniikan ja metsäteollisuuden toimialoilla Suomessa vähenevät, uusia mahdollisuuksia luovat kasvuyritykset ovat työllisyyden ja kansantalouden kannalta elintärkeitä. Moni opiskelija pitää yrittäjäksi ryhtymistä vakavana uravaihtoehtonaan. Kun tahto luoda kasvua on vahva, keinot varmasti löytyvät. TR: Kulttuurinmuutos on huomattu myös muualla. Esimerkiksi syksyisin Helsingissä järjestettävä startup-tapahtuma Slush houkuttelee paikalle pohjoiseurooppalaisten alkuvaiheen yritysten lisäksi maailman eturivin riskisijoittajia. Tämä auttaa myös kotimaisia toimijoita omien verkostojensa rakentamisessa ja Teollisuussijoitusta pääomien houkuttelemisessa Suomeen. JH: Viime vuoden kohokohtiin kuului Slushin ohella Supercellin huippuhintainen omistusjärjestely. Tällaiset tapahtumat lisäävät kansalaisten tietoisuutta kasvuyritysten merkityksestä. On kuitenkin tärkeätä huomata, että kasvumahdollisuuksia nähdään kaikilla toimialoilla. Perinteisiä pk-yrityksiä ajaa kasvuun se, että kotimarkkinoille ulottuvassa kansainvälisessä kilpailussa pienet jäävät suurten jalkoihin. AR: Tapaus Supercell on jatkumoa irtaantumisille, joissa eurooppalaiset supermenestyjät ovat pärjänneet arvostuksissa amerikkalaisille yrityksille. Tämä ilmiö sekä sarjayrittäjyyden vakiintuminen osaksi ekosysteemiä ja kasvanut startup-aktiivisuus lisäävät luottamusta yrityskentän uudistumiskykyyn. AK: Suomessa on myös paljon onnistuneita esimerkkejä siitä, kuinka palvelualojen yritykset ovat kasvaneet ja kehittäneet kilpailukykyään yritysjärjestelyjen kautta. Olisi tärkeätä, että vastaavaa tapahtuisi myös teollisuudessa. Etenkin silloin, kun toimialalla on vaikea luoda voimakasta orgaanista kasvua, yritysjärjestelyt ovat hyvä keino turvata tulevaisuuden kilpailukyky ja sitä kautta työpaikat. AR: Pienellä yrityksellä ei uusilla markkina-alueilla aina ole tarvittavaa uskottavuutta suuren asiakkaan silmissä. Suomessa tarvitaan teknologiayritysten horisontaalista ja vertikaalista konsolidaatiota vahvistamaan yritysten kilpailukykyä ja uskottavuutta kansainvälisillä markkinoilla. Suomeen on syntynyt ensimmäinen sarjayrittäjien sukupolvi parinkymmenen viime vuoden aikana. Uranuurtajien ansiosta maahamme on kumuloitunut paljon kokemusta ja osaamista, joita yrityksen kasvattaminen ja kansainvälistäminen vaatii. Avainasemassa on osaamisen tunnistaminen. Ammattitaitoinen ja osaava tiimi on yksi tärkeimmistä sijoituskriteereistämme. TR: Sarjayrittäjät, bisnesenkelit ja pääomasijoittajat allokoivat rahansa yhä uudestaan korkeaa tuottoa antaviin hankkeisiin ja ovat mukana omistamiensa yhtiöiden hallituksissa. He tuovat yhtiöihin rahan lisäksi toimialaosaamista ja verkostojensa tuen. AR: Ammattitaitoinen ja osaava tiimi on yksi tärkeimmistä sijoituskriteereistämme rahastosijoituksissa. Tiimien monipuolinen osaaminen muun muassa yrittäjyydestä, rahoi tuksesta, myynnistä, liiketoimintamalleista sekä teollisuuden eri toimialoilta auttavat rahastojen kohdeyhtiöitä liiketoiminnan kehittämisessä. JH: Yritystä kasvattamaan pyrkivän tiimin kasvuhalu ja osaaminen ovat keskeiset asiat, joihin paneudumme myös suoria sijoituskohteita valitessamme. Osaamisella emme tarkoita vain teknologiaosaamista. Menestyneissä kasvuyrityksissä on ymmärretty, että on erittäin tärkeää tunnistaa asiakaskunnan tulevia tarpeita. Tuote- ja palvelukokonaisuutta kehitetään siis alusta alkaen asiakaskunnan tarpeisiin. Suomessa tarvitaan suuryhtiöiden ja kasvuyritysten välistä vuoropuhelua, jonka avulla molemmat voivat kehittää kansainvälistä kilpailukykyään. JH: Innovatiiviset kasvuyritykset ovat erittäin tärkeitä suuryrityksille uudistumisen ja kilpailukyvyn kannalta, niin toimittajan roolissa kuin ostokohteina. Toisaalta suuryrityksissä syntyy paljon uusia ideoita, jotka toimivat paremmin itsenäisinä kasvuyrityksinä. Esimerkiksi Nokia on kiitettävällä tavalla tukenut tällaisten spinoff-yritysten syntymistä. Niillä on jo syntyessään vankka osaamispääoma ja usein myös markkinat. 6 7

5 kolumni Olemme oppineet tuntemaan laajan joukon meriteollisuusklusterin yrityksiä, joilla on kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista sekä merkittävää kasvupotentiaalia. AK: Pääomasijoittajan näkökulmasta olisi toivottavaa, että suomalaiset suuryritykset lisäisivät entisestään vuoropuhelua kasvuhakuisten kotimaisten pk-yritysten kanssa. JH: Kuten Antti aikaisemmin sanoi, teollisuuden toimialoilla keskisuurten yritysten yrityskauppojen määrä on Suomessa pieni. Tämä jarruttaa yritysten ja kansantalouden kasvua. AK: Pääomasijoittajalle on ongelmallista, ellei myyntikuntoiselle yritykselle löydy ostajaa. Osittain tämän takia olemme alkaneet etsiä keinoja, joilla voisimme osallistua yritysten listautumisiin pörssissä riippumatta siitä, onko kyseessä oma kohdeyrityksemme. On tärkeää saada raha kiertämään, jotta se voidaan sijoittaa uusiin kohteisiin. Teollisuussijoituksen sijoitusaktiviteetille vuosi 2013 oli suhteellisen hyvä. Suomalaisten kasvuyritysten laadukas hankevirta heijastui Teollisuussijoituksen ja koko markkinan korkeaan sijoitusvolyymiin. Yritysjärjestelypuolella nähtiin Suomessa useita menestyksekkäitä irtautumisia. Irtautumiset kasvuyrityksistä olivat silti vielä harvassa. Kasvuyrityssijoituksissa vuosi 2013 oli Suomessa aktiivisin viiteen vuoteen. AR: Rahastopuolella Teollisuussijoitus antoi sijoitussitoumukset suomalaisiin varhaisen vaiheen teknologiarahastoihin Inventure Fund II:een ja Lifeline Ventures Fund I:een. Sijoitimme myös niin sanotussa secondary direct -segmenttissä toimivaan Verdane Capital VIII -rahastoon. Tällä sijoituksella katalysoimme jälkimarkkinan toimivuutta. Yritysjärjestelypuolella annoimme sijoitussitoumukset Capman Buyout X Fund B ja FSN Capital IV -rahastoihin. Teollisuussijoituksen rahastosalkusta toteutui vuonna 2013 useita positiivisia yritysjärjestely- ja pitkästä aikaa myös venture capital -rahastojen irtautumisia. Varhaisen vaiheen sijoitusten onnistuneita irtautumisia tarvittaisiin vielä lisää. Pääoman kierron nopeutuminen heijastuisi varainkeruun helpottumiseen venture capital -markkinassa. JH: Teimme kasvusijoituksia muun muassa tiedonhallintaratkaisuja kehittävään M-Filesiin, joka on nyt murtautumassa Yhdysvaltojen markkinoille. Uusia sijotuskohteitamme ovat myös jätteenkeräykseen optimointijärjestelmän luonut Enevo ja suomalainen it-osaaja Rightware, joka on löytänyt asiakaskuntaa ohjelmistoilleen muun muassa autoteollisuudesta. Jatkosijoituksia ja omistuksen uudelleenjärjestelyjä tehtiin paljon. Vuosi 2014 näyttää lupaavammalta myös irtautumisten suhteen. TR: Kasvuyrityssijoituksissa viime vuosi oli tosiaan erittäin aktiivinen alustavien tilastojen valossa koko Suomen venturemarkkinan sijoitusvolyymit ylsivät korkeimmalle tasolle viiteen vuoteen. Ilmiötä selittää keskimääräiseltä laadultaan kehittynyt suomalaisten kasvuyritysten hankevirta. Usein tämä tarkoittaa sitä, että kansainväliset valmiudet omaavat yrittäjätiimit vievät hyviä liiketoimintaideoitaan eteenpäin. Onnistumisten ja esimerkkien voimaa ei pidä väheksyä. AK: Yritysjärjestelypuolella viime vuonna sijoitimme kotimaiseen taloushallinnon palveluyhtiöön Talenomiin sekä terveys- ja hyvinvointipalveluyritykseen Coronariaan. Vuonna 2014 suurin paino on teollisilla ja nimenomaan vientiin suuntautuvilla hankkeilla. Aikaisemmin olemme tehneet merkittäviä sijoituksia myös kaivoshankkeisiin, mutta viime vuonna raaka-aineiden hinnat olivat niin alhaalla, että uusiin projekteihin ei löytynyt rahoitusta. Kasvurahastojen Rahaston KRR I:n sijoituskausi päättyi marraskuun lopussa vuonna KRR II aloitti toimintansa vuoden 2014 tammikuussa 130 miljoonan euron suuruisena. AR: Kokemukset KRR I:stä ovat tähän mennessä myönteiset. KRR I:stä annettiin sijoitussitoumuksia 129 miljoonalla eurolla eli rahasto tuli täyteen sijoitetuksi, ja salkku vaikuttaa lupaavalta. Vuonna 2013 KRR I antoi merkittävän kokoisen sijoitussitoumuksen Inventuren hallinnoimaan uuteen rahastoon sekä korotti sijoitussitoumuksiaan Lifeline Ventures Fund I:een ja VisionPlus Fund I:een. Vuoden 2013 aikana keräsimme varoja KRR II:een. Teollisuussijoitus on antanut siihen 60 miljoonan euron sijoitussitoumuksen. Lisäksi kotimaiset työeläkeyhteisöt Ilmarinen, Keva, Elo ja Valtion Eläkerahasto ovat antaneet yhteensä 70 miljoonan euron sijoitussitoumukset. Lue lisää KRR:stä sivuilta Teollisuussijoitus uusilla vesillä T eollisuussijoitus tutkii aktiivisesti uusia toimialoja ja arvioi niihin liittyviä sijoitusmahdollisuuksia. Alkusysäyksen kartoitukselle voi antaa teollisuus- tai innovaatiopoliittinen ohjelma, sijoitustoiminnan vaikuttavuustavoitteet tai houkutteleviksi arvioidut sijoitusmahdollisuudet. Viimeksi kartoituksen kohteena ovat olleet meriteollisuusklusterin pk-yritykset. Taustalla vaikutti telakkateollisuuden voimakas rakennemuutos, joka on koetellut erityisesti suuria telakoitamme. Toimialalle on syntynyt vuosien kuluessa vajaan 500 toimijan verkosto telakoiden projekteihin ja erityisesti loistoristeilijöiden rakentamiseen osallistuneita yrityksiä. Käynnistimme vuoden 2013 keväällä projektin yhteistyössä alaa tuntevan asiantuntijan kanssa. Tavoitteenamme oli kartoittaa meriteollisuussektorin pk-yrityksiä ja selvittää niiden kasvusuunnitelmia sekä kasvuun liittyviä rahoitustarpeita. Selvitystyön tulokset yllättivät meidät positiivisesti. Olemme oppineet tuntemaan laajan joukon yrityksiä, joilla on kansainvälisesti kilpailukykyistä osaamista ja teknologiaa sekä merkittävää kasvupotentiaalia. Teollisuussijoitus osti joulukuussa 2013 Aker Arctic Technology Oy:n osake-enemmistön STX Finland Oy:ltä. Arktisen merenkulun odotetaan lisääntyvän huomattavasti tulevien vuosien ja vuosikymmenten kuluessa. Maailman johtavana arktisia ratkaisuja kehittävänä suunnitteluyhtiönä Aker Arcticilla on hyvät mahdollisuudet saada merkittävä markkinaosuus toimialalla. Meriteollisuudella on Suomessa vahvat perinteet. Hyvä maineemme yhdessä tunnustetun osaamisen kanssa luovat vankan perustan kilpailukyvyllemme tulevaisuudessa, erityisesti arktisen ja kestävää kehitystä tukevan merenkulun alueella. Nyt on huolehdittava siitä, että teemme oikeita valintoja ja lunastamme paikkamme kansainvälisillä markkinoilla meille parhaiten sopivilla erityisosaamisalueilla. Henri Grundstén Johtaja Kuva Susa junnola 8 9

6 pääomaa ja osaamista 3 4 Tavoitteena kasvu Teollisuussijoitus kehittää kohdeyrityksiään tuomalla niihin pääomaa ja osaamista. Sijoituksella pyritään aina antamaan vauhtia kasvulle ja kansainvälistymiselle. teksti jorma leppänen 1 2 Teollisuussijoituksen kaikki sijoituskohteet ovat lähtökohtaisesti kasvuyrityksiä. Sijoituspäätöksen keskeinen edellytys on siis kohdeyhtiön mahdollisuus kasvaa. Erityisen suuri huomio kohdistuu yhtiötä vetävään tiimiin. Sen tahto ja taito ovat olennaisimmat asiat kasvua luotaessa. Tuomme yritykseen kasvun vaatimaa pääomaa ja pyrimme varmistamaan, että sitä vetävä tiimi ja hallitus ovat alusta alkaen parhaat mahdolliset, Teollisuussijoituksen yritysjärjestelyjen ja sijoitusohjelmien tiimiä vetävä johtaja Antti Kummu sanoo. Hyvä esimerkki sijoittajan roolista kasvuedellytysten luojana liittyy öljyntorjuntaan erikoistuneeseen Lamoriin. Sijoituksen yhteydessä toteutettiin sukupolvenvaihdos. Toimme Lamoriin uutta pääomaa ja mahdollistimme sukupolvenvaihdoksen toteuttamisen, joka oli ollut pitkään valmisteilla. Samassa yhteydessä vahvistimme yhtiön omia pääomia siten, että se pystyi järjestelemään koko pankkirahoituksen uudelleen paremmilla ehdoilla. Yhtiön tase vahvistui, ja sille jäi selvästi enemmän rahaa kansainvälistymiseen ja kasvuun, myös yrityskauppoihin. Teollisuussijoitus pyrkii saamaan aikaan vahvan vipuvaikutuksen. Sijoittamalla yhdessä kotimaisten ja ulkomaisten sijoittajien kanssa saadaan kerättyä kasvuun tarvittava riittävän suuri rahoitus. Kun sijoittaja on saavuttanut tavoitteensa arvonluonnin suhteen, on aika irtautua omistuksesta. Esimerkki Teollisuussijoituksen kohteesta, joka alkaa olla tavoitetasollaan, on reilut viisi vuotta sitten hankittu matkailualan yritys Holiday Club Resorts. Pääasiassa Suomessa ja Ruotsissa toimineen yhtiön liikevaihto oli sijoitusvuonna noin 65 miljoonaa euroa. Sijoitusaikana yhtiön liikevaihto on kaksinkertaistunut, kun yhtiö on investoinut kasvuun Arviointi - Yhteydenotto joko yrityksen, Teollisuussijoituksen tai kanssasijoittajan aloitteesta - Lupaavien hankkeiden arviointi Sijoitus - Sijoitus- ja arvostusnäkymä - Liiketoiminta- ja kasvusuunnitelma - Rahoitussuunnitelma Hallinnointi - Yritysjohdon tukeminen - Hallitustyöskentely - Yrityksen suunnitelman kehittäminen Irtautuminen - Tuotto-odotus - Joustava irtautumisajankohta yhdessä sijoittajakumppanin kanssa Tuomme yritykseen kasvun vaatimaa pääomaa ja pyrimme varmistamaan, että sitä vetävä tiimi ja hallitus ovat parhaat mahdolliset. Antti Kummu Suomessa ja ulkomailla. Yhtiö on sijoitusaikana laajentanut toimintaansa Saimaalle ja Espanjaan sekä aloittanut uusia liiketoiminta-alueita, kuten Angry Birds -puistot. Pääomasijoittajien tavoitteena on, että kohdeyrityksen koko vähintään kaksinkertaistuu sijoitusaikana. Tähän päästään sekä orgaanisen kasvun että yritysjärjestelyiden kautta. Kun tavoite on saavutettu, Teollisuussijoitus etsii yhdessä muiden omistajien kanssa yhtiölle uuden omistajan, jolla on resursseja viedä yhtiötä taas eteenpäin, tai vie sen pörssiin. Yhtiön kehitysvaiheesta riippuu, millaista osaamista hallituksessa tarvitaan. Joskus kysymys on hallitustyössä hyviksi havaittujen käytäntöjen omaksumisesta, joka jo sinänsä antaa suuntaa ja järjestelmällisyyttä toiminnalle. Usein Teollisuussijoitus pyrkii yhteistyössä muiden omistajien kanssa nimittämään kohdeyhtiöiden hallitukseen toimialaa syvällisesti tuntevan asiantuntijan. Olennaista on se, että yhtiöllä on mahdollisimman asiantunteva ja tavoitteisiin sitoutunut hallitus. Yhtiön normaaliin liiketoimintaan liittyvässä päätöksenteossa luotamme yrittäjään ja toimivaan johtoon. Hallituksen kautta olemme aktiivisesti mukana yhtiön kannalta suurissa kauaskantoisissa päätöksissä, kuten suuremmissa yritysjärjestelyissä, investoinneissa, rahoitusjärjestelyissä ja omistuksesta irtautumisessa, Kummu sanoo

7 kumppanuus kautta markkinaetua YHTEISTYÖNRanskalainen Sofinnova Partners varmisti pääsyn suomalaiseen pääomasijoitusmarkkinaan yhteistyökumppaninsa Teollisuussijoituksen avulla. teksti nina garlo-melkas kuva jaakko lukumaa Tavoitteemme on löytää ne yrittäjät, joilla on kyky tuoda uusia innovaatioita markkinoille. Joško Bobanović, Sofinnova Partners Sofinnova Partners tarjoaa oman pääoman ehtoista rahoitusta startup- ja varhaisen vaiheen yrityksille, jotka toimivat pääasiassa Life Science- tai bioenergian toimialoilla. Sofinnova Partnersin hallinnoiman noin 1,3 miljardin euron pääoman turvin yhtiö on auttanut rakentamaan monia menestyksekkäitä ja kansainvälisesti toimivia yhtiötä, kuten lääkeyhtiö Genentechin sekä belgialaisen Movetiksen. Jälkimmäinen on syntynyt spinoffina yhdysvaltalaisesta suuryrityksestä Johnson & Johnsonista. Vuosi sitten Sofinnova Partners, Suomen Teollisuussijoitus, Emerald Technology Ventures sekä joukko muita pääomasijoittajia sijoittivat yhteensä 2,7 miljoonaa euroa suomalaiseen MetGen Oy:hyn. Cleantech-yhtiö MetGen kehittää ja valmistaa entsyymituotteita biopolttoainevalmistuksen ja jätevesien puhdistuksen sekä sellu- ja paperiteollisuuden tarpeisiin. Sofinnova Partnersin osakkaan Joško Bobanovićin mukaan pääsyy yhteistyön aloittamiseen Teollisuussijoituksen kanssa on tarve oppia tuntemaan suomalaiset markkinat hyvin ja luoda laaja paikallinen kontaktiverkosto. Bobanović näkee, että Teollisuussijoituksen vahva asiantuntemus tukee paikan päällä portfolioyritysten kasvua nopeasti ja tehokkaasti. Investoimme kaikkialle Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Usein etsimme paikallisia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa toteutamme yhdessä pääomasijoituksia erityisesti silloin, kun kohdeyritykset ovat kehityksensä varhaisessa vaiheessa, Bobanović sanoo. Yhteistyö on hyödyllistä. Paikallinen toimija tuntee omat markkinansa parhaiten, olipa kyse lainsäädännöstä, rahoitussektorin säädöksistä tai verotuskäytännöistä. Teollisuussijoitus on auttanut meitä valtavasti MetGen-sijoituksen toteutuksessa. Yhtiö on mahdollistanut sen, että olemme voineet tarjota portfolioyritykselle osaamistamme ilman, että meidän olisi tarvinnut opetella paikallisia käytäntöjä alusta alkaen. Sofinnova sofinnova partners Partners Vuonna 1972 perustettu pääomasijoitusyhtiö. Pääkonttori Pariisissa. Hallinnoitavat varat 1,3 miljardia euroa. Sijoitusfokuksessa bio- ja terveysteknologia sekä puhdas energia. Sijoituskohteina pääasiassa startup-, varhaisen vaiheen ja spinoff-yrityksiä. Tyypillinen sijoituksen koko vaihtelee muutaman sadan tuhannen euron ja 16 miljoonan euron välillä. Sijoituksia tähän mennessä liki 500 yhtiöön. Salkussa suomalainen cleantech-yhtiö MetGen, johon yhtiö on sijoittanut yhdessä Teollisuussijoituksen ja muiden sijoittajien kanssa. Lähde: Sofinnova Partners tähtäimessä menestysinnovaatiot Vuonna 1972 perustettu Sofinnova Partners on tehnyt sijoituksia 500 eri vaiheessa olevaan yritykseen niin spinoff-järjestelyihin kuin yritystoiminnan alku- tai muutosvaiheessa oleviin yrityksiin. Bobanović kertoo yhtiön olevan kiinnostunut pääasiassa kahdesta toimialasta: terveydenhoitoalasta, jossa suurin mielenkiinto kohdistuu biolääketieteeseen ja lääkinnällisiin laitteisiin sekä uusiutuvasta kemianteollisuudesta ja teollisesta bioteknologiasta. Tavoitteemme on löytää parhaat innovaatiolähteet ja tunnistaa ne yrittäjät, joilla on kyky tuoda uusia innovaatioita markkinoille. Emme lähde etsimään näitä maakohtaisesti, vaan keskitymme identifioimaan johtavia tutkimus- ja tuotekehityskeskittymiä tai suuryritysten piiriin kuuluvia strategisen huippuosaamisen ryhmittymiä. Bobanović pitää Suomea mielenkiintoisena markkina-alueena. Esimerkiksi teknologiaosaaminen on huippuunsa hiottua. Lisäksi Suomessa tehdään korkeatasoista Life Science-toimialan tutkimustyötä. Ennen MetGen-investointiaan Sofinnova Partners oli mukana suomalaisen mobiiliviestintäyhtiön Blykin rahoitusjärjestelyssä. suomesta uusia mahdollisuuksia Mikä tekee Suomesta mielenkiintoisen kohdemaan kansainväliselle pääomasijoittajalle? Suomella on pitkä innovaatio- ja yrittäjäkulttuuri, samoin erinomainen koulujärjestelmä, huippuyliopistoja ja tutkimuskeskuksia. Suomalaiset it-alan startup-yritykset ovat niittäneet mainetta kansainvälisellä areenalla. Olemme yhtä vakuuttuneita myös muiden toimialojen teknologioista. Näiden kehitystyö voi viedä enemmän aikaa ja vaatia suurempaa panostusta, mutta pidemmällä aikavälillä ne ovat pääomasijoittajan kannalta yhtä kiinnostavia sijoituskohteita. Aikooko Sofinnova Partners sijoittaa Suomen pääomasijoitusmarkkinoille lähiaikoina uudelleen? Miksipä ei? Ajoitus uusien investointien suhteen on kuitenkin avoin. Me tarkastelemme vuosittain yli sijoitusmahdollisuutta. Koskaan emme voi olla varmoja siitä, missä ja milloin seuraava helmi ilmestyy eteemme

8 Markkina rahastojen rahasto tuo nostetta markkinaan teksti nina garlo-melkas kuvitus sanna mander Kasvurahastojen Rahasto sijoitti vuosina yhteentoista kotimaiseen pääomasijoitusrahastoon, jotka puolestaan sijoittavat noin sataan suomalaiseen kasvuyritykseen. Samaan pyrkii vuoden 2014 alkupuolella käynnistynyt uusi Kasvurahastojen Rahasto II. Uudet työpaikat syntyvät pääosin nopeasti kasvaviin pk-yrityksiin, jotka ovat muutenkin tärkeitä talouskasvun vauhdittajina. Yhtä tärkeää työpaikkojen kannalta on, että olemassa olevien yhtiöiden kasvumahdollisuudet turvataan. Rahaa tarvitaan suomalaisyritysten kasvu- ja kansainvälistymiskehityksen tueksi kaikissa taloussuhdanteissa, korostaa sijoitusjohtaja Riitta Jääskeläinen Teollisuussijoituksesta. Kasvuyritysten haasteena Suomessa on tarvittavan rahoituksen turvaaminen; käyttöpääoman kannalta monien yritysten nykytilanne on hankala muun muassa pankkien kiristyneiden lainaehtojen takia. Samoin yritykset tarvitsevat rahoitusta investointeihin ja innovaatiotoimintaan. siin ja samalla tarjota niille osaamistaan ja verkostojaan, Jääskeläinen toteaa. Kasvurahastojen Rahasto (KRR I) perustettiin vuonna 2008, ja sen sijoituskausi päättyi joulukuussa Se sijoitti yhteentoista kotimaiseen pääomasijoitusrahastoon. Nämä rahastot puolestaan sijoittavat omien sijoituskausiensa aikana kasvuyrityksiin. Jääskeläinen muistuttaa, että pääomasijoitusmarkkinan kehittymisen ja jatkuvuuden kannalta on oleellista varmistaa osaavien ja ammattitaitoisten hallinnointitiimien toiminta. Kasvuyritysten saaman pääoman lisäksi avainasemassa niiden kehittämisessä ovat hallinnointitiimien tuoma osaaminen ja kontaktit. riskinrakastajia tarvitaan Suomalaisten kasvuyritysten niin aloittavien yhtiöiden kuin toimintansa jo vakiinnuttaneiden osalta on tärkeää, että kasvun rahoitukseen löytyy perinteisen pankkirahoituksen lisäksi riittävästi riskinottohaluista pääomaa. Tätä tarjoavat pääomasijoittajat. Kasvurahastojen Rahaston (KRR) avulla suomalaisille pääomasijoitusrahastoille on ollut viiden viime vuoden aikana tarjolla enemmän pääomaa, jotta ne ovat voineet sijoittaa suomalaisiin kasvuyrityk

9 KRR on erinomainen esimerkki julkisten ja yksityisten sijoittajien yhteis työstä sekä pääoman katalysointivaikutuksesta. Riitta Jääskeläinen Kasvurahastojen Rahasto KRR II Teollisuussijoituksen hallinnoima 130 miljoonan euron suuruinen rahastojen rahasto Sijoittajina Teollisuussijoitus, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Keva, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo ja Valtion Eläkerahasto. Sijoituskausi Sijoittaa lupaaviin listaamattomiin kasvuyrityksiin sijoittaviin pääomasijoitusrahastoihin. Varhaisen vaiheen teknologiayrityksille on tarjolla jopa 75 miljoonan euron potti pääomasijoitusyhtiö Inventuren uuden rahaston, Inventure II:n, kautta. Suomen Teollisuussijoitus ja Kasvurahastojen Rahasto ovat mukana sijoittajina rahastossa. Uuden rahaston turvin parisenkymmentä valikoitua yritystä voi lyödä itsensä läpi kansainvälisillä markkinoilla. Inventure II -rahastossa on nyt koossa noin 50 miljoonaa euroa. Rahaston tavoitekoko on 75 miljoonaa euroa, ja se on määrä kerätä täyteen kuluvan vuoden aikana. Rahaston sijoitukset tehdään pääasiassa Suomeen, mutta myös muihin Pohjoismaihin ja Baltiaan. Kasvurahastojen Rahasto (KRR) on 14 miljoonan euron sijoitussitoumuksellaan Inventure keräsi uuden 50 miljoonan euron rahaston rahaston suurin yksityinen sijoittaja ja siten avainroolissa rahaston perustamisen näkökulmasta, Inventure Oy:n toimitusjohtaja Sami Lampinen kertoo. Vuonna 2008 pääomasijoitusyhtiö Inventure Oy keräsi 41 miljoonan euron suuruisen ykkösrahastonsa Inventure I:n. Lampisen mukaan vuoden 2014 alussa käynnistyneen II-rahaston tavoitteet ovat pääosin samat kuin edeltäjänsä. Myös sijoitusstrategia säilyy pääosin ennallaan. Keskitymme valtaosin kotimaisiin yhtiöihin, joihin tuomme kansainvälistymisen edellyttämän rahoituspanoksen ja kontakteja tiimin vahvistamiseksi. Merkittävä ero on se, että kokoamme portfolion jonkin verran rivakammin ja viemme yhtiöitä nopeammin isoille markkinoille. Inventure on sijoittanut menestystarinoihin ennenkin. Esimerkkejä näistä ovat laite- ja komponenttiyhtiöt Canatu, Valon Lasers ja Merus Power. Mobiili- ja ohjelmistoyhtiöistä sijoituksia on tehty muun muassa Rightwareen, Thinglinkiin, Freespeehin ja Miradoreen. Kaikissa portfoliomme yrityksissä tähtäämme yli sadan prosentin vuotuisiin kasvulukuihin, Lampinen tähdentää. Hän kertoo, että potentiaalisia sijoituskohteita on tällä hetkellä runsaasti. Tapaamme päivittäin kokeneita yrittäjätiimejä. Pyrimme houkuttelemaan rahastoon parhaimmat tiimit ja kansainvälisesti menestyskelpoisimmat, edistykselliset liikeideat. haasteena rajalliset suomen markkinat Jääskeläisen mukaan haasteena pääomarahoituksen saatavuudelle Suomessa on pääomasijoitusmarkkinoiden pienuus ja ohuus. Suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin sijoittavat pääosin suuret institutionaaliset eläkesijoittajat, joita on vähän. Vuoden 2014 alussa toimintansa käynnistävä, järjestyksessään toinen Kasvurahastojen Rahasto (KRR II) on kerännyt varoja valtion ohella kotimaisilta eläkesijoittajilta. KRR II sijoittaa edeltäjänsä tavoin markkinoilla jo toimiviin tai tulevina vuosina syntyviin pääomarahastoihin. Rahastojen sijoitukset turvaavat osaltaan suomalaisyritysten kasvun rahoitusta. KRR II:n tavoite onkin tarjota suomalaissijoittajille kustannustehokas väylä sijoittaa varoja suomalaisiin pääomarahastoihin. Jääskeläinen myöntää, että Suomi kaipaa uusia pääomarahoitusmalleja. Teollisuussijoituksen tarjoaman KRR-toimintamallin avulla voidaan muun muassa parantaa suomalaisen pääomasijoitusmarkkinan houkuttelevuutta. Sen sijaan, että suomalaiset instituutiosijoittajat joutuisivat sijoittamaan kymmeneen eri rahastoon pienen summan, ne voivat sijoittaa suuremman summan yhteen rahastojen rahastoon, joka tekee työn heidän puolestaan, Jääskeläinen sanoo. uutta kasvua ja lisää työpaikkoja Jääskeläisen mukaan KRR I:n sijoittajat ovat olleet tyytyväisiä sijoitukseensa: suomalainen eläkesijoitusyhtiö saa yhdellä sijoituspäätöksellä mahdollisuuden osallistua rahaston toiminta-aikana yli sadan kasvuyrityksen kasvuun. KRR II:nkin osalta oletusarvona on muodostaa noin sadan kasvuhakuisen yhtiön salkku. Kansantalouden kasvun kannalta myönteistä on myös se, että jo nyt ensimmäisen KRR:n salkkuyhtiöt työllistävät noin henkilöä. Jääskeläinen toteaa, että KRR on kansainvälisesti erinomainen esimerkki julkisen ja yksityisten tahojen yhteistyöstä sekä pääoman katalysointivaikutuksesta. Sijoituskautensa juuri päättäneen KRR I:n salkun kaiken kaikkiaan 11 rahastoa ovat keränneet yhteensä yli 800 miljoonaa euroa pääomaa. Tästä summasta yksityistä pääomaa on noin 70 prosenttia ja julkista noin 30 prosenttia. Myös ulkomaisen ja kotimaisen pääoman suhdeluku on sama; kotimaista pääomaa on noin 70 prosenttia ja ulkomaista 30 prosenttia. Kuva Susa junnola Riitta Jääskeläinen Jääskeläisen mukaan näiden rahastojen salkkuihin nyt kuuluvista runsaasta 50 kasvuyrityksestä noin puolet muodostuu alkuja kasvuvaiheen teknologiayrityksistä, jotka toimivat muun muassa peli- ja cleantech-toimialoilla. Toinen puoli taas koostuu jo hiukan pidemmällä kasvussa olevista, perinteisimmillä toimialoilla toimivista yrityksistä, jotka hakevat vahvaa kasvua ja kansainvälistymistä. KRR I on onnistunut tavoitteessaan tarjota suomalaisille pääomasijoitusrahastoille enemmän pääomaa, jotta ne voivat sijoittaa suomalaisiin kasvuyrityksiin. Seuraamme mielenkiinnolla ja uteliaina, millainen on lopulta syntyvä noin sadan kasvuyrityksen salkku ja millaisia ovat menestystarinat. Vähintään yhtä merkittävä saavutus on ollut se, että KRR:n salkussa olevien rahastojen hallinnointiyhtiöt tarjoavat sijoitussalkkuun kuuluvien rahastojen kohdeyrityksille uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja niin liiketoiminnassa kuin rahoituksessa, Jääskeläinen lisää

10 arviointi arviointi kannustaa kansainvälistymään lisää Kansainvälisen toiminnan lisääminen on jatkossakin tärkeää koko suomalaiselle pääoma sijoituskentälle, todetaan Teollisuussijoituksen arvioinnissa. teksti risto pennanen kuva susa junnola Teollisuussijoitus on vaikuttanut merkittävästi pääomamarkkinoiden kehitykseen ja uusien rahastojen syntymiseen. Näin tiivistyy Teollisuussijoituksen sidosryhmien näkemys kansainvälisessä arvioinnissa, jonka työ- ja elinkeinoministeriö julkisti tammikuussa. Arviointiraportti korostaa, että alan uudistamiseksi Teollisuussijoituksen pitää jatkaa kansainvälistymistä sekä omissa sijoituksissaan että uusien sijoittajien houkuttelussa. Ulkomaista pääomaa Teollisuussijoitus on jo osaltaan vetänyt maahan roimasti. Vuosina Teollisuussijoitus toteutti yhteensä 17 suoraa sijoitusta, joissa oli Ulkoinen arviointi tuo arvokkaita näkemyksiä Teollisuussijoituksen toiminnan kehittämiseen, Jouni Hakala sanoo. kansainvälinen sijoittajakumppani mukana. Näillä kierroksilla yrityksiin sijoitettiin yhteensä yli 141 miljoonaa euroa, josta lähes 97 miljoonaa tuli ulkomaisilta sijoittajilta. Teollisuussijoitus on myös vauhdittanut Euroopan investointirahaston sijoituksia Suomeen niin, että suomalaisissa rahastoissa oli EIF:n sijoituksia vuoden 2012 lopussa 170 miljoonaa euroa. Kun kansainväliset rahoittajat sijoittavat suomalaiseen yhtiöön suoraan tai rahaston kautta, avautuu yritykselle kullanarvoisia kontakteja. Lisäksi kun Teollisuussijoituksen kaltainen toimija investoi Suomen ulkopuolella toimivaan rahastoon, kiinnostuvat ulkomaiset sijoittajat myös suomalaisista kohteista. Kansainvälistymistä Teollisuussijoitus avittaa osaltaan myös Team Finland -verkostossa. Se on hieno konsepti, jolla on paljon mahdollisuuksia lisätä julkisten toimijoiden ja yksityisten yritysten yhteistyötä. Sitä kautta vauhdittuvat sekä vienti että pääoman tuonti, toteaa Teollisuussijoituksen uusista sijoitusmahdollisuuksista vastaava johtaja Jouni Hakala. osaamista ja tehokkuutta Sidosryhmät kiittävät Teollisuussijoituksen toimintaa ammattimaiseksi. Teollisuussijoituksen toiminta on kustannustehokasta niin pohjoismaisiin julkisiin pääomasijoitusyhtiöihin kuin Suomessa toimiviin yksityisiin sijoitusyhtiöihin verrattuna. Näillä asioilla on suuri merkitys, kun etsimme kumppaneita kotimaasta ja ulkomailta, Hakala painottaa. Raportti suosittaa myös, että Teollisuussijoitus tekisi nykyisillä resursseillaan enemmän sijoituksia. Tällöin on erityisen tarkkaan pohdittava pääomien kiertoa, koska pääomasijoitukset ovat jo luonteensa mukaisesti pitkäkestoisia eivätkä kovin likvidejä. Voimme vaikuttaa salkun kiertonopeuteen sijoituspäätöksillä, Hakala arvioi. lisää myöhäisemmän vaiheen venture capital -sijoituksia Raportti kannustaa Teollisuussijoitusta lisäämään pääomia myöhäisemmän vaiheen venture capital -alueelle: tavoitteena olisivat yli 200 miljoonan euron sitoumukset. Samoin Teollisuussijoituksen suoria sijoituksia voisi fokusoida uudelleen suuriin venture capital -hankkeisiin sekä teollisuuspoliittisiin markkinaehtoisiin investointeihin. Myöhäisemmän vaiheen venture capital eli mielellään noin 1 5 miljoonan euron yksikkökoko sijoituksissa on juuri se segmentti, jota suorien sijoitusten tiimimme yhä aktiivisemmin hakee, Hakala sanoo. Arvioinnin keskeiset suositukset Venture capital -ekosysteemin kehittäminen lisäämällä kansainvälistä osaamista ja ulkomaisia rahastoja Teollisuussijoitus ankkurisijoittajaksi uusissa rahastoissa; lisää suurempia rahastoja ja alan kilpailua Uusien sijoittajien ja markkinaosapuolten houkuttelu markkinaan Irtaantumismarkkinoiden kehittäminen Pääoman lisääminen myöhäisemmän vaiheen venture capital -alueelle Panostuksien lisääminen nykyisillä resursseilla Suorien sijoitusten lisääminen suuriin venture capital -hankkeisiin Markkinapullonkaulojen korjaaminen määräaikaisilla hankkeilla Teollisuussijoituksen toimintamallien aktiivinen uudistaminen TEM-toimijoiden hallitusten roolin vahvistaminen Omistajaohjauksen muokkaaminen strategisempaan suuntaan Julkisten toimijoiden yhteistyön kasvattaminen Lähde: Evaluation of Finnish Industry Investment Ltd. Raportin laatija: Valor Nag Partners Oy. pk-yritysten kasvuun lisävoimaa Samaan aikaan Teollisuussijoitus jatkaa aktiivista toimintaansa pk-yritysten kasvun rahoittajana. Tätä vauhdittaa osaltaan muun muassa Kasvurahastojen Rahasto II, johon maan hallitus päätti kehysriihessään varata vuosittain 30 miljoonaa euroa. Tuolla pääomalla voi olla mahdollista saada pystyyn yhteensä jopa noin miljardin euron rahastot. Raportin vaikeimmin toteutettava suositus on se, että Teollisuussijoitus edistäisi vahvemmin yksityisen toimijakentän kehittymistä. Markkinamekanismit ovat vähentäneet toimijoiden määrää viime vuosina, eikä julkinen toimija ole voinut siihen vaikuttaa. Uutta syntyy kyllä tilalle, Hakala pohtii. Lue lisää :

11 tuloksellisuus Epävarmassa taloustilanteessa Teollisuussijoituksen riskirahoitukselle on erityisen suuri tilaus. Tavoitteena on aktivoida yksityisiä sijoittajia riskinottoon ja luoda näin edellytyksiä yritysten kasvulle ja uusille työpaikoille, sanoo Teollisuussijoituksen talousjohtaja Marko Häikiö. teksti matti remes kuva hanna linnakko Tuloksellisuus edellyttää riskinottoa Vuosi 2013 Teollisuussijoitus teki uusia sitoumuksia rahastoihin 33 miljoonalla eurolla vuonna Rahastosijoitusten ajureina olivat suomalaisen kasvun edistämisen lisäksi kansainvälistymisen edistäminen. Lisäksi Teollisuussijoitus teki 60 miljoonan euron sijoitussitoumuksen Kasvurahastojen Rahasto II Ky:öön. Uusia suoria sijoituksia yrityksiin tehtiin päättyneenä vuotena 37 miljoonalla eurolla. Suorissa sijoituksissa painopiste oli kansainvälistyvissä korkean teknologian yrityksissä sekä palvelualan yrityksissä. Vuoden 2013 lopussa Teollisuussijoituksen hallinnoitavat varat olivat noin 895 miljoonaa euroa (sisältäen Kasvurahastojen Rahastojen pääomat). Taloussuhdanteilla on suora vaikutus pääomasijoittamiseen. Epävarmassa taloustilanteessa moni sijoituskohteena oleva yritys jää kasvutavoitteestaan, kannattavuus kärsii ja arvostus heikkenee. Laskusuhdanteessa myös yrityskauppojen määrä vähenee, minkä vuoksi sijoituskohteista irtautumisia ei tapahdu samassa tahdissa kuin nousukaudella. Haasteellinen toimintaympäristö on heijastunut viime vuosina myös Teollisuussijoituksen tulokseen. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna Teollisuussijoituksen toiminta on kuitenkin ollut kannattavaa. Valtio on sijoittanut Teollisuussijoitukseen 470 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 lopulla valtion sijoituksen arvo oli kasvanut noin 560 miljoonaan euroon. Vuoden 2013 tulos ei ole vielä tiedossa, sillä sijoitusten arvostaminen tilinpäätökseen, jolla on keskeinen vaikutus tulokseen, on vielä vireillä. tilikausi 2013 Rahastosijoitusten osalta vuosi 2013 oli myönteinen. Sijoituksia maksettiin vuoden aikana 46 miljoonalla eurolla. Vastaavasti rahastoista palautuva kassavirta oli 54 miljoonaa euroa. Palautuvasta kassavirrasta pääosa tuli yritysjärjestelyrahastoista, joissa pääoma kiertää selkeästi nopeammin kuin venture capital -rahastoissa. Rahastosijoittamisen osalta tuloksen arvioidaan olevan voitollinen vuodelta Suoria sijoituksia maksettiin vuoden aikana yhteensä 37 miljoonalla eurolla. Sijoituksista palautuva kassavirta oli noin 10 miljoonaa euroa. Lisäksi korkean riskin hankkeissa riskejä realisoitui ja arvonalennuksia jouduttiin kirjaamaan merkittävästi. Suorien sijoitusten tulos vuodelta 2013 oli kaikkiaan tappiollinen. Likvidien varojen osalta vuosi oli tyydyttävä. Likvidien varojen tuotto markkina-arvoin oli noin 11,5 miljoonaa euroa ja kirjanpidollinen tulos 9,6 miljoonaa euroa. Myönteiseen tuottoon vaikutti oleellisesti yleinen osakemarkkinoiden hyvä kehitys lähes kaikilla markkina-alueilla, pois lukien kehittyvät markkinat. Korkosijoitusten tuotto oli maltillista vuonna Kaikkiaan tilikauden tuloksen odotetaan jäävän tappiolliseksi johtuen suorien sijoitusten heikosta arvonkehityksestä tilikaudella. Tilinpäätöstiedot julkaistaan maaliskuun lopussa. Kansainvälinen kiinnostus Pohjois-Eurooppaa kohtaan on kasvanut huimiin mittasuhteisiin, ja Suomi on tämän kiinnostuksen keskiössä. Suomalaisilla kasvuyrityksillä ei ole kansainvälisen rahoituksen ja mediahuomion näkökulmasta ollut koskaan yhtä hyvää mahdollisuutta menestyä. Rovion markkinointijohtaja Peter Vesterbacka kasvuyritystapahtuma Slushista kertovassa Helsingin Sanomien uutisessa Pääomasijoittaja Lifeline Venturesilta rahaa 8 yhtiölle: "Olemme valmiita ottamaan isoa riskiä perustajien kanssa. Otsikko talouselama.fi:ssä Huippusijoittajalta jälleen rahoitusta Suomeen Otsikko kauppalehti.fi:ssä riskiä tavanomaista enemmän Häikiön mukaan viime vuosina sijoitussalkkuun on otettu riskiä tavanomaista enemmän. Riskirahoituksen tarjontaa lisäämällä pyrimme aktivoimaan yksityisiä sijoittajia riskinottoon ja luoda näin edellytyksiä yritysten kasvulle ja uusille työpaikoille. Hitaan talouskasvun aikana Teollisuussijoituksen toiminnalle on Häikiön mielestä erityisen selkeä tarve. Yritysten pankkirahoitus on tiukassa, ja muutakin yksityistä pääomaa on niukalti tarjolla. Etenkin myöhäisemmän vaiheen venture capital -sijoituksissa tarvitaan Teollisuussijoituksen kaltaista toimijaa, joka pystyy tarjoamaan pääomaa ja jakamaan riskejä. Marko Häikiö muistuttaa, että Teollisuussijoituksen toiminnan on oltava vaikuttavuuden ohella pitkällä aikavälillä kannattavaa. Sijoitustoiminnan tuottotavoite ohjaa pääomat hakeutumaan sellaisiin kohteisiin, joissa pääoman aikaansaama 20 21

12 Kuulolla Kovan luokan yrittäjiä ja huippuinnovaatioita on paljon tarjolla. On upea aika rakentaa Inventure II -rahastoon uusi joukko kansainvälisiä, kilpailukykyisiä ja tuottoisia kasvuyhtiöitä. Pääomasijoitusyhtiö Inventuren toimitusjohtaja Sami Lampinen talouselama.fi:ssä Nyt on tilaisuus painaa kaasua ja ottaa lisää markkina osuutta, arvioi avoimen lähdekoodin tietokantoihin erikoistunut suomalaisyhtiö SkySQL. Vauhdittaakseen kasvuaan yhtiö keräsi kansainvälisiltä rahoittajilta 15 miljoonan euron rahoituksen. Uutinen Talouselämä-lehdessä vaikuttavuus on parhaimmillaan: lupaavimmat yritykset kasvavat nopeimmin ja luovat eniten uusia työpaikkoja. Pitkällä aikavälillä taloudellinen tuotto varmistaa myös toiminnan jatkuvuuden ja vahvistaa riskinottokykyä. Sijoitustoiminnan on oltava jatkossakin laadukasta. Meidän on sijoitettava varat hankkeisiin, jotka ovat taloudellisesti kannattavia ja joiden vaikuttavuus pitkällä aikavälillä on mahdollisimman hyvä. Vain kasvavat ja kannattavat yritykset tuovat työpaikkoja ja verotuloja. Monet niistä edistävät myös viennin kasvua, mikä myös on tärkeää koko kansantaloudelle. uusi rahastojen rahasto Viime vuoden merkittäviin asioihin Häikiö lukee maan hallituksen päätöksen pitkäaikaisesta kasvurahoitusohjelmasta. Se sisältää uuden Kasvurahastojen Rahasto II:n, jota Teollisuussijoitus hallinnoi. Valtio pääomittaa Teollisuussijoitusta rahastoa varten 30 miljoonalla eurolla vuodessa. Yli puolet rahaston pääomasta tulee suomalaisilta työeläkeyhtiöiltä. Uuden rahaston tavoitteena on edistää suomalaista rahastomarkkinaa sijoittamalla venture capital- ja kasvurahastoihin, jotka sijoittavat varoja edelleen suomalaisiin kasvuyrityksiin. Häikiön mukaan ulkopuolisten varojen hallinnointi on tärkeä osa-alue Teollisuussijoituksen toiminnassa. Hän muistuttaa, että asiantuntemuksen lisäksi Teollisuussijoitus pystyy tarjoamaan myös kustannustehokkaan vaihtoehdon. Teollisuussijoituksen toiminta on ollut kautta historian kustannustehokasta. Sijoitustoiminnasta aiheutuvien kulujen suhde hallinnoitavaan pääomaan on ollut noin yhden prosentin tasoa. Olemme varsin kilpailukykyisiä verrattuna muihin sijoitusmarkkinoiden toimijoihin Suomessa tai muihin valtiollisiin sijoittajiin. kansainvälisyyttä tarvitaan lisää Pääomasijoitusmarkkinat ovat kasvaneet globaalisti merkittävästi 2000-luvulla, ja pääomasijoittamisesta on tullut tärkeä osa yritysten rahoitusta. Muuhun Eurooppaan verrattuna markkinat ovat meillä varsin kehittyneet. Toimialalla on vakiintuneita toimijoita ja hyvää osaamista. Häikiön mielestä pääomamarkkinat kaipaavat kuitenkin lisää kansainvälistymistä ja pääomia ulkomailta erityisesti kasvuvaiheen yrityksille. Suomessa kypsemmän vaiheen sijoittaminen on kansainvälistynyt, mutta alku- ja kasvuvaiheeseen pitäisi saada ulkomaista pääomaa ja osaamista entistä enemmän. Tämä on ollut Suomen pääomasijoitusmarkkinoiden heikkous jo pitkään. Tarvitsemme jatkossa entistä aktiivisempaa verkostoitumista ulkomaille. Teollisuussijoitus pyrkii omalta osaltaan edistämään tätä tekemällä yhteistyötä kansainvälisten sijoittajien kanssa. Se on esimerkiksi sijoittanut ulkomaisiin rahastoihin, jotta kansainvälistä pääomaa ja liiketoimintaosaamista saadaan houkuteltua suomalaisiin kasvuyrityksiin. Teollisuussijoituksen tilinpäätös ja yritysvastuu - raportti julkaistaan yhtiön verkkosivuilla maaliskuussa 2014 Petri Martikainen, toimitusjohtaja, MultiTouch Vuosi 2014 näyttää erittäin hyvältä. Liiketoimintamme kasvaa voimakkaasti erityisesti Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa, samoin asiakkaiden keskimääräinen koko on kasvussa. Myös vertikaaliratkaisujen lisääntyminen muun muassa ryhmätyön alueella lisää suurien monikosketusnäyttöjemme kysyntää. Vahva lähtö vuoteen 2014 Kysyimme kolmelta Teollisuussijoituksen kohdeyritykseltä, miltä vuosi 2014 vaikuttaa liiketoiminnan näkökulmasta. Fred Larsen, toimitusjohtaja, Lamor Corporation Öljyntorjuntaan keskittyvien laitteidemme ja ratkaisujemme kysyntä on edelleen kovaa. Trendi tulee jatkumaan maailmanlaajuisen energiantarpeen kasvaessa. Lamor on markkinajohtaja, ja laitteistojamme on käytössä kaikissa ilmasto-oloissa ja kaikenlaisissa ympäristöissä. Talouden epävakaasta tilanteesta huolimatta laajennamme optimistisesti tuotevalikoimaamme. Vuonna 2014 lanseeraamme uuden, patentoidun tekniikan saastuneen veden ja maan puhdistamiseen. Tuoreimmissa kenttäkokeissa on saatu erinomaisia tuloksia porausjätteen ja säiliöiden pohjaliejun puhdistuksessa. Teppo Linden, toimitusjohtaja, Coronaria Hoitoketju Sosiaali- ja terveysalalla muutoksen tuulet puhaltavat voimakkaana myös vuonna Julkinen sektori hakee aikaisempaa enemmän yhteistyökumppaneita sosiaali- ja terveyspalvelujensa järjestämiseksi. Samalla siirrytään usein yksittäisten asiantuntijapalvelujen ostamisesta yhä suurempien kokonaisuuksien hankintaan kerralla. Coronaria Hoitoketju on suomalainen yritys, joka tuottaa palveluita lähes kaikille sosiaali- ja terveystoimen aloille. Vuonna 2014 liikevaihtomme tulee näillä näkymin kasvamaan voimakkaasti eli vajaasta 40 miljoonasta eurosta yli 50 miljoonaan euroon, pitäen samalla kannattavuus kohtuullisella tasolla. Kasvu tulee yrityksemme strategian mukaisesti usealta toimialalta ja koko Suomen alueelta

13 Hallinnoitavat pääomat 895 miljoonaa euroa 510 kohdeyritystä työpaikkaa Mannerheimintie 14 A 9. krs, Helsinki, puh etunimi.sukunimi@teollisuussijoitus.fi