ei ole maakuntakaavan merkinnän kh-2 tarkoittamia rakennusperintökohteita.

Transkriptio

1

2

3

4

5 ei ole maakuntakaavan merkinnän kh-2 tarkoittamia rakennusperintökohteita.

6

7

8

9 T

10

11 Asemakaavanperustiedotjayhteenveto Liite 1

12

13 Liite 2

14

15

16 KOKEMÄKI SÄÄKSJÄRVI VÄHTÄRI RANTA-ASEMAKAAVA 1:2000 EHDOTUS Ranta-asemakaava koskee tiloja: 1:17, 1:18, 1:26 ja 878:1 Ranta-asemakaavalla muodostuu: Korttelit 1-2 sekä maa- ja metsätalous- että virkistysaluetta. Ranta-asemakaavamerkinnät ja -määräykset: AM Maatilojen talouskeskusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa enintään kaksi (2) asuntoa ja yhteenlaskettu asuinrakennusten kerrosala ei saa ylittää 300 k-m2. Rakennusten alin sallittu rakentamiskorkeus on +51,37 (N2000). RA Loma-asuntojen korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asuinrakennuksen ja talousrakennuksia. Julkisivumateriaalina on käytettävä pääasiassa puuta. Rannalla tulee säilyttää suojapuustoa. Kaavassa osoitettua rakennuspaikkojen määrää ei saa ylittää. Loma-asunnon osuus saa olla korkeintaan 70% rakennuspaikan rakennusoikeudesta. Yhden yksikerroksisen saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 k-m2, saa kuitenkin rakentaa vähintään 15 m:n etäisyydelle rantaviivasta. Rakennusten alin sallittu rakentamiskorkeus on +51,37 (N2000). M Maa- ja metsätalousalue. V Virkistysalue. 3 m sen kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva, jota vahvistaminen koskee. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen rakennuspaikan raja. 2 Korttelin numero. 1 Rakennuspaikan numero. 100 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. t800 Talousrakennuksen rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Rakennusala. ajo Ajoyhteys. YLEISMÄÄRÄYKSET: Jätevedet käsitellään kaava-alueella vuonna 2011 annetun asetuksen (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011) mukaisesti. Porissa Arkkitehtitoimisto S. Karjalainen Oy Janne Karjalainen arkkitehti SAFA, YKS 421 Kokemäen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tämän ranta-asemakaavan muutoksen kuun päivänä 20.

17 1(5) KOKEMÄEN KAUPUNKI VÄHTÄRINNIEMI RANTA-ASEMAKAAVA Sääksjärvi, Kulkkila OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKÄ ON RANTA-ASEMAKAAVA? Ranta-asemakaava on karttapohjalle tehty suunnitelma, jossa varsin sitovasti määritetään rantaalueen rakentamismahdollisuudet. Kaavoitus on kunnan yksinoikeus, mutta ranta-asemakaavan voi teettää myös maanomistaja. Ranta-asemakaavan hyväksyy kunta. Ennen vuotta 2000 vastaavan kaavan nimi oli rantakaava. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Lain mukaan kaavoitustyöhön tulee sisällyttää suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista (MRL 63 ). Suunnitelma kertoo mm. miten kaavahankkeeseen voi vaikuttaa.

18 2(5) MISSÄ NYT ON TEKEILLÄ RANTA-ASEMAKAAVA? Hanke sijoittuu Sääksjärven eteläosaan Kokemäen kaupungin Kulkkilan kylään. Kaava-alueen sijainti on merkitty alla olevaan karttaa punaisella ympyrällä Ranta-asemakaava koskee Kulkkilan kylän tiloja 1:26, 1:17 ja osaa tilasta1:18. Alla olevaan karttaan on suunnittelualue rajattuna violetilla viivalla.

19 3(5) NYKYINEN KAAVATILANNE Voimassa olevassa Seutukaava 5:ssa Vähtärinniemi on nimetty matkailupalveluiden alueeksi. Vähtärinniemi on aikaisemmin toiminut lomakylänä. Kulkkilan kylä, johon Vähtärinniemi kuuluu, on maakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus, jolla myös on rakennushistoriallisia arvoja: Kulkkilan kulttuurimaisema Pienimuotoiset järvenrantaviljelmät muodostavat mielenkiintoisia näkymiä. Yksittäisistä rakennuksista erottuvat Kulkkilan koulu 1910-luvulta sekä Vähtärin taloryhmä 1800-luvulta, jossa on erittäin hyvin säilynyt paritupatyyppinen päärakennus ja yksitupainen pykninkirakennus. Tien toisella puolen on Vähtärin vanha vilja-aitta. Laadittavalla rantaasemakaava-alueella ei ole merkittäviä kurttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti olennaisia rakennuksia. Alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Nykyinen rakennuskanta käsittää rantasaunan, mökkejä (9 kpl) sekä suuren tanssilavan. MIHIN SUUNNITTELULLA PYRITÄÄN? Tarkoituksena on laatia alueelle ensimmäinen ranta-asemakaava. Kaavoituksen tarkoituksena on etsiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat alueen uuskäytön ja ottavat huomioon Vähtärinniemen alueen suojelulliset seikat. Ranta-asemakaavalla vanhan lomakylän alueelle pyritään sijoittamaan neljä loma-asuntojen rakennuspaikkaa. Alueen rakennusoikeus tulee jäämään nykyistä rakennuskantaa vähäisemmäksi. Rakentamispaikat pyritään sijoittamaan kulttuurihistoriallisesti merkittävään maisemaan soveltuviksi. Suunnittelun aikana selvitetään alueen luontoarvot. KEITÄ OVAT OSALLISET JA SIDOSRYHMÄT? Osallisia ovat alueen maanomistajat ja asukkaat sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaisista osallisia ovat Lounais-Suomen ympäristökeskus, Satakuntaliitto, Satakunnan museo sekä Kokemäen kaupunki. Osallisia ovat myös yritykset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee.

20 4(5) MITEN KAAVOITUKSEEN VOI OTTAA KANTAA? Ranta-asemakaavan laadinnan vuorovaikutus jakautuu kahteen vaiheeseen: 1) Ensimmäiseen vaiheeseen on yhdistetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistuminen ja kaavan vireille tulosta ilmoittaminen sekä kaavan / kaavamuutoksen luonnoksen asettaminen nähtäville ja lähettäminen tarvittaville viranomais- ja yhteisöosallisille mahdollisen lausunnon antamista varten. Kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto on nähtävillä 30 päivää. Kaavaluonnoksesta voi jättää mielipiteen. Kaavoitukseen kannattaa paneutua tässä valmisteluvaiheessa, koska myöhemmin muutosten saaminen kaavaan on vaikeampaa. Ennen kaavaluonnoksen asettamista nähtäville siitä tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu ja aineisto saatetaan tiedoksi ympäristölautakunnalle/kaupunginhallitukselle. 2) Toisessa vaiheessa käsitellään kaavaehdotusta. Sitä tehtäessä ratkaistaan, miten luonnoksesta jätetyt mielipiteet ja lausunnot vaikuttavat kaavaan. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi, jona aikana osalliset ja kunnan jäsenet voivat tehdä siitä muistutuksen. Ehdotus lähetetään tarvittaville viranomais- ja yhteisöosallisille mahdollisen lausunnon antamista varten. Kaavaehdotuksen hyväksyy nähtäville asetettavaksi kaupungin ympäristölautakunta tai kaupunginhallitus riippuen siitä onko kaavamuutos katsottava vaikutukseltaan merkittäväksi, jolloin sen lopullisesti hyväksyy kaupunginvaltuusto, vai onko se katsottava vaikutukseltaan vähäiseksi kaavamuutokseksi, tällöin sen lopullisesti hyväksyy kaupungin ympäristölautakunta. Hyväksymiselin täsmentyy kaavoitustyön edetessä. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen ratkaistaan, onko kaava valmis hyväksyttäväksi vai onko sitä vielä tarpeen muuttaa. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu. Jos muutoksia tehdään, kuullaan niistä kirjeellä niitä osallisia, joihin muutoksilla on vaikutusta. Jos muutokset ovat olennaisia, asetetaan kaava uudelleen ehdotuksena nähtäville. MITEN SUUNNITTELUSTA TIEDOTETAAN? Molemmat nähtäville asettamiset kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä. Kaava-aineisto on nähtävillä teknisen viraston asiakaspalvelussa (käyntiosoite Tulkkilantie 2, Kokemäki) ja kaupungin internet-sivuilla osoitteessa ja rakentaminen/kaavoitus/. Tieto nähtävilläoloista lähetetään myös kirjeitse toisella paikkakunnalla asuville maanomistajille. Kaavasta luonnosvaiheessa mielipiteen jättäneille ei lähetetä vastausta mielipiteeseen, vaan asianomaisen on itse seurattava, miten mielipide näkyy kaavaehdotuksessa. Kaavasta ehdotusvaiheessa muistutuksen tehneille toimitetaan kirjallinen vastaus siitä, miten muistutus otetaan kaavassa huomioon. Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan vain niille, jotka ovat sitä erikseen pyytäneet.

21 5(5) MILLÄ AIKATAULULLA TYÖ ETENEE? Kaavoituksen arvioidaan etenevän siten, että luonnosvaihe on nähtävillä talvella 2009 ja ehdotusvaihe keväällä Kaava pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2009 aikana. MITÄ VAIKUTUKSIA ARVIOIDAAN JA MITEN? Kaavatyön kussakin vaiheessa arvioidaan kaavasuunnitelman seuraavia vaikutuksia: Valtakunnallisten ja seudullisten tavoitteiden toteutuminen. Yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön. Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan. Taloudelliset vaikutukset. Sosiaaliset vaikutukset (elinolot, viihtyvyys). Odotettavissa olevien vaikutusten arviointi tapahtuu kaavan laatijan toimesta vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Lähtökohtana ovat aiemmat suunnitelmat ja selvitykset sekä kartat. Vaikutusten arvioinnissa verrataan kaavan mukaista tilannetta nykytilanteeseen ja asetettuihin tavoitteisiin. MISTÄ SAA LISÄTIETOA? Lisätietoa kaavasta saa kaava-asiakirjoista, jotka löytyvät ainakin nähtävilläolojen aikana esim. internet-osoitteesta Vastuutahojen yhteystiedot ovat: Ranta-asemakaavan tilaaja: Maanomistajan edustaja Aulis Vähtäri Kalevanpuisto Pori Kaavan laatijana toimii: Arkkitehtitoimisto S Karjalainen Eteläranta 6, Pori yhdyshenkilö: Janne Karjalainen, arkkitehti SAFA, YKS 421 puh , sähköposti: toimisto(at)arkkitehtitoimistokarjalainen.fi Kokemäen kaupungissa asiaa hoitaa: Kaavoitus- ja mittaustoimi kaavoitusteknikko Seppo Värttö puh sähköposti seppo.vartto(at)kokemaki.fi.