Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO

Transkriptio

1 Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla Harri Hietala Konsultit 2HPO Tarve työhönosallistumisen nostamiseksi 2 1

2 Julkisen talouden rakenteellinen jäämä Lähde: Tal.pol. arviointineuvosto Rakenteellinen jäämä: jäämä, josta on pudistettu suhdanne- ja kertaluonteiset erät 3 Menetetyn työpanoksen hinta Sairaspoissaolot: 3,4 mrd. Sairaana alentuneella työkyvyllä työskenteleminen: 3,4 mrd. Työtapaturmat/ammattitaudit: 2,4 mrd. Työkyvyttömyys: 8 mrd. Terveydenhuolto (ilman ennaltaehkäisyä): 7,8 mrd. Kokonaishinta sairastamisesta/tapaturmista: 25 mrd. 1) 1) STM: Menetetyn työpanoksen kustannus. =53630&name=DLFE pdf 4 2

3 Potentiaali nostamiseen 5 Laaja työttömyys 2014 Työttömiä työnhakijoita ( v. 2013) Tukitoimenpiteillä työllistämistukitoimenpiteillä vuorottelupaikkaan työllistetyt omaehtoisessa opiskelussa työvoimakoulutuksessa työkokeilussa/valmennuksessa kuntouttavassa työtoiminnassa Työttömyyseläkeläisiä LAAJA TYÖTTÖMYYS ( v. 2013) Piilotyöttömät TYÖVOIMARESERVI ( v. 2013) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto ja ToimialaOnline 6 3

4 Rakennetyöttömyys 2014 Pitkäaikaistyöttömät Toistuvasti työttömät Toimenpiteiltä työttömiksi jäävät Toistuvasti toimenpiteillä olevat ====== RAKENNETYÖTTÖMYYS ( v. 2013) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto ja ToimialaOnline 7 Osatyökykyiset henkilöä osuus työikäisistä Työikäiset ( vuotiaat) ,0 % Väh. yksi pitkäaik. sairaus tai vamma ,0 % * Työhön/työmahd. vaikuttava ,0 % - työssä ,0 % - työelämän ulkopuolella ,0 % - työkykyinen ja -haluinen ,0 % Lähteet: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus ja osana tätä työllisyys ja työkyky tiedustelu v

5 Työuraan perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä saaneet Lähde: ETK ja Findikaattori 9 Elinkaarilaskelmat ( & -tutkimukset-ja-tilastot.html#kuntouttava) 10 5

6 Elinkaarilaskelmien oletuksia Laskelmat on laadittu neljälle henkilöprofiilille: toteutuneesta sekä aktiivisesta ja passiivisesta elämänkaaresta. Laskelmat tehty koko elinkaaren yli ottaen huomioon työhön ja työttömyyteen liittyvät seikat. Ulkopuolelle on siten jätetty lapsuus, koulutus, perhe-elämä, työhön liittymätön julkisten palveluiden käyttö (esim. norm. sairastaminen) sekä vanhuus (pl. eläke) Laskettu sekä henkilön toimeentulo että julkisen talouden tulot (tuloverot, sova-maksut, kulutusverot) ja menot (työttömyys, sote, päihde, vankein) 11 Nainen 53 vuotta 12 6

7 Case-elinkaarilaskelma Nainen 53 vuotta TOTEUTUNUT Työtön Työura(sat.) Vankila Työtön Aktivointi Työura Eläke AKTIIVINEN Työtön Työura(sat.) Aktivointi Työura Eläke PASSIIVINEN Työtön Työura(sat.) Vankila Työtön Aktivointi Työkyvytön Vankila Eläke Henkilön elinkaaren diskontattu nettotulo 14 7

8 Vuosittainen nettotulo julkiselle sektorille 15 Elinkaaren diskontattu tulo ja meno julkiselle sektorille NETTO: Valtio: Kunta: Ansiosid: NETTO: Valtio: Kunta: Ansiosid: NETTO: Valtio: Kunta: Ansiosid: Akt. panostus: Akt. panostus: Akt. panostus:

9 Elinkaaren diskontattu tulo julkiselle sektorille 17 Elinkaaren diskontattu meno julkiselle sektorille 18 9

10 Nainen 34 vuotta 19 Case-elinkaarilaskelma Nainen 34 vuotta TOTEUTUNUT Mielent.ong. Aktivointi Työura Työtön/Aktiv. Työkyvytön Vanhuuseläke , , AKTIIVINEN Mielent.ong. Aktivointi Työura Vanhuuseläke PASSIIVINEN Mielent.ong. Työkyvytön Vanhuuseläke

11 Henkilön elinkaaren diskontattu nettotulo 21 Vuosittainen nettotulo julkiselle sektorille 22 11

12 Elinkaaren diskontattu tulo ja meno julkiselle sektorille NETTO: Valtio: NETTO: Valtio: Kunta: Ansiosid: Kunta: Ansiosid: NETTO: Valtio: Kunta: Ansiosid: Akt. panostus: Akt. panostus: Akt. panostus: Elinkaaren diskontattu tulo julkiselle sektorille 24 12

13 Elinkaaren diskontattu meno julkiselle sektorille 25 Havaintoja case-elinkaarilaskelmista Yksilön talouden kannalta on ratkaisevaa työuran pituus. Merkitystä korostaa ansiosidonnainen sosiaaliturva erityisesti vanhuuseläke. Koko julkisen talouden kannalta on kannattavaa pyrkiä pitämään työttömyysjaksot mahdollisimman lyhyenä ja panostaa aktivointiin vaikka työllistymistä ei aina edes tapahtuisi. Etenkin mitä nuoremmasta kyse. Aikaiset/tuloksekkaat toimenpiteet. Aktivointipanostukset voisivat usein olla kymmeniä- ja jopa satojatuhansia enemmän ja silti kannattavia. Kunnan talouden kannalta ei (välttämättä) kannata pyrkiä työntämään työkyvyttömyyseläkkeelle vaan aktivoimaan esimerkiksi juuri kuntouttavan työtoiminnan kautta sekä estämään mm. syrjäytymistä ja päihderiippuvuutta. Tämä edellyttää tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksia terveyden-, mielenterveys- ja päihdehuollon kannalta. Puhtaasti valtion talouden kannalta voisi joskus olla jopa kannattavampaa aktivoinnin sijaan siirtää ansiosidonnaisen turvan piiriin. Tämä edellyttää kuitenkin riittävän pitkää työuraa tätä ennen. Aktivointi on sitä todennäköisemmin kannattavaa mitä pidempi terveydenhuoltopalveluiden kysyntä on edessä ja etenkin mitä todennäköisemmin kehitys johtaa vankeinhoidon tarpeeseen

14 Tarve uudistuksiin politiikkatasolla 27 Keskeisimmät kokonaisuudet Sosiaaliturvajärjestelmän kannustinloukkujen purkaminen ja järjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Yrittäjyyden kehittäminen työelämään osallistumisen muotona Välityömarkkinoiden kehittäminen ja selkeyttäminen Tarpeista lähtevien, selkeiden ja tavoitteellisten palvelupolkujen kehittäminen Työkykyyn ja -hyvinvointiin panostaminen Työtehtävien räätälöinti sekä johtamisen ja työympäristön kehittäminen Asenteiden muuttuminen ja tietoisuuden kasvaminen koskien vammaisia ja osatyökykyisiä henkilöitä Työkykyyn ja -hyvinvointiin tehtävien ja kuntoutuspanostusten investointiluonteisuuden oivaltaminen 28 14

15 Tarve uudistuksiin toimintatasolla Case Lahti by Vates: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen osana palvelurakennetta ( 29 Suosituksia Tavoitteiden kirkastaminen ja yhteensovittaminen Työpaikkojen löytäminen Siirtymien tukeminen Koulutuspolkujen täsmääminen työmarkkinoiden tarpeisiin Työtoiminnan tehostaminen - toiminnan sisällön suuntaaminen - ohjaajien käyttö - asiakasohjauksen kehittäminen Keskeistä eri tahojen yhteistyö ja tiedon siirtyminen 30 15

16 Mitä tutkimus kertoo työllisyyspalveluiden suuntaamisesta? Profilointi keskeisessä roolissa. Tätä täydentäisi potentiaalisten hyötyjen ja kustannusten arviointi. Tuloksellisempia, kun läheisempi linkki avoimiin työmarkkinoihin tehdään varhaisemmassa/oikeassa ajankohdassa palveluiden/toimenpiteiden välit eivät ole liian pitkiä palvelut/toimenpiteet ovat riittävän pitkiä asiakkaan motivaatio, elämänhallinta, sosiaaliset taidot, työkyky, työelämävalmiudet ja kannustimet ovat kunnossa asiakkaan osaaminen vastaa elinkeinoelämän tarpeita 31 Kiitos! 32 16