Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään

Transkriptio

1 Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään Patrik Tötterman FT, erityisasiantuntija Työ- ja elinkeinoministeriö Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Vammaisuus, osatyökykyisyys ja työ: lyhyt historian oppitunti Invalidihuoltolaki v suojatyökeskukset; fyysisesti vammaisille työtä Mielisairaslaki v a- ja b-mielisairaalat; työ terapiana Vajaamielislaki v keskuslaitokset perustettiin; päivä- ja työtoimintaa 1960-luvulla ammatillinen kuntoutus osaksi työeläkelainsäädäntöä, tapaturmaja liikennevakuutusta sekä Kansaneläkelaitoksen lainsäädäntöä työhön kuntoutuminen Laki kehitysvammaisten erityishuollosta v laitoshoidon rinnalle asuntola- ja työkeskustoiminta; työ kuntoutuksena Sosiaalihuoltolaki v vammaisten työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta (suojatyökeskukset lakkaavat), vammaispalvelulaki säädetään Työllisyyslaki (946/1971) vammaisille mahdollisuus kuulua työvoimaan Työvoimapalvelulaki (1005/1993) ja laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002) Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on edistää vajaakuntoisten ammatillista suunnittelua, työllistymistä ja työssäpysymistä. Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) Kaikki palvelut ovat kaikkien asiakkaiden käytössä (ei subjektiivista oikeutta) 2 1

2 LAITOSMALLI KUNTOUTUSMALLI TUKIMALLI Toiminnan peruslähtökohta segregaatio integraatio inkluusio Toiminnan haaste poissulkeminen, "suojeleminen" kuntouttaminen tasa-arvo Vammaisuuden ydinasia vaurio toimintavajavuus osallistuminen Palvelujen tarjoaminen laitoshoito porrasteinen järjestelmä yksilölliset tukitoimet Vammaisen yhteiskuntasuhde Työelämäosallisuus ei paluuta ei mahdollisuutta työhön, virikkeellinen toiminta ehdollinen paluu kuntoutumalla Ei-työsuhteinen työ erityistyöllistämisen yksiköissä osallistuminen ilman ehtoja Työsuhteinen työ, tuetun työllistymisen malli Mukailtu Saloviita 2012 Työvoimaan kuuluvat Pitkäaikaissairaat ja vammaiset työvoimassa - ei yhtenäistä tilastoa -työttömyydestä työhön siirtymiä yleisille työmarkkinoille > joista työllistettynä työkyvyttömyyseläkkeellä ja samalla työssä n n osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja työssä - työkyvyttömyyseläkkeensä jättää lepäämään vain harva siirtyessään takaisin työelämään? Yhteensä 2014 n työkyvyttömyyseläkeläistä -Joista työelämään paluuseen kiinnostuneita n joista n. 450 hakeutunut TE-toimistoon työnhakijaksi n työtoiminnassa (ml. avotyötoiminta) n työllistymistä tukevassa toiminnassa (yl. Työsuhde) Työvoiman ulkopuolella -Työttömyyteen siirtyi uusina Työttömyydessä kävi eri henkilöä Työvoimasta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiä : kasvava määrä siirtyy työttömyyden kautta? - työttömyydestä koulutukseen siirtymiä n

3 Työttömien lkm. verrattuna vuoteen ei-osatyökykyiset osatyökykyiset Työttömien työnhaun kesto (viikkoina) 90,00 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 ei-osatyökykyiset osatyökykyiset 30,00 20,00 10,00 0,

4 Mitä tämä tarkoittaa? Vammaisilla on Suomen perustuslain (731/1999) mukaan samat perusoikeudet kuin muilla valtion kansalaisilla. o Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan ammatilla tai elinkeinolla (18 1 mom.) o Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön (18 2 mom) Näyttäisi kuitenkin siltä, että o Vammaisilla/ osatyökykyisillä ja muilla kansalaisilla on muodollisesti yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet työhön, mutta o Vammainen/ osatyökykyinen ei kuitenkaan omaa samoja mahdollisuuksia tehdä työtä, koska o mm. hänen työpanoksensa ei ole kysyttyä kilpailutetuilla työmarkkinoilla Mistä suuremmat haasteet voivat johtua? Tällä hetkellä työvoiman kysyntä on työvoiman tarjontaa pienempi vaikka kasvaakin Tuottavuuden, osaamisen, sopivuuden lisäksi työnantajan on mahdollista painottaa rekrytoinnissa vähäisempää riskiä Riskit kulminoituvat usein joko todellisiin tai mielikuviin mahdollisista erityisistä kustannuksista Politiikkatason haasteena onkin kysynnän kohdistumisen tasapainottaminen eli työnhakijoiden näkökulmasta yhdenvertaisten mahdollisuuksien luominen Kysyntään voidaan vaikuttaa myös tarjontaan vaikuttamalla: kohderyhmän palveluiden kehittäminen ja eri palvelujärjestelmien tuottamien palvelujen parempi koordinointi auttaa ottamaan oman potentiaalin esiin työn saamisessa Työvoiman kysyntä alkaa kohdistumaan niihin, joiden osaaminen tulee parhaiten esille 4

5 Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) kärkihankkeen projektit 1. Osku-ohjelman suositukset 2. Koulutuksella muutokseen 3. Vammaisten yrittäjyys 4. Mallit työllisyyteen ja osallisuuteen 5. Rekrytointikynnyksen madaltaminen 6. Tieto helposti verkosta 7. Polut hoitoon ja kuntoutukseen 8. Kannustinloukut 9/20/ Työnantajat eivät ole halukkaita rekrytoimaan pelätessään työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia (eläkemenot) Työnantajat eivät ole halukkaita rekrytoimaan pelätessään sairausajan palkasta ja sijaisen palkkaamisesta aiheutuvia kuluja Kustannusriskit Työnantajat eivät ole halukkaita rekrytoimaan pelätessään mahdollisia mukautustarpeita ja niiden kustannuksia Työnantajan on helppo arvioida. selviytyykö osatyökykyinen hänelle suunnitelluista tehtävistä Työnantajan on helppo arvioida mukauttamistarpeita ja niiden kustannuksia Osatyökyisen työnhakijan sopivuuden arviointi Myönteinen suhtautuminen osatyökykyisen rekrytointiin Työnantajat ovat valmiita palkkaamaan osatyökykyisiä Työyhteisöt suhtautuvat myönteisesti osatyökykyisten palkkaamiseen Osatyökykyisten palkkaamiseen liittyvää tukien ja avustusten hakemista ei koeta raskaaksi Työnantajat tietävät palkkaamiseen liittyvistä tuista ja avustuksista Tukien saatavuus Tötterman & Tauriainen, arvioitavana 5

6 Mallit työllisyyteen ja osallisuuteen Osatyökykyisten työllisyysaste yhä muuta väestöä selvästi alhaisempi. Osatyökykyisten työelämäosallisuutta toteutetaan laajasti sosiaalihuollon järjestämänä työtoimintana, joka on ei-työsuhteista työtä. Osatyökykyiset henkilöt eivät hakeudu julkisiin työvoimapalveluihin siinä määrin kuin esim. selvitykset heidän työkyvyistään ja -haluistaan antaisivat odottaa. On runsaasti osatyökykyisiä henkilöitä, jotka voisivat työllistyä saadessaan oikeanlaista ja -aikaista tukea. Yhä useampi vaikeasti työllistyvä henkilö tarvitsee tukea siihen, että voi olla osallisena yhteiskunnassa. Etunimi Sukunimi 9/20/ Mitä projektissa tehdään? Otetaan käyttöön nykyistä tehokkaammat toimintamallit: 1. Työtoiminnasta töihin 2. Opinnoista töihin 3. Osallisuutta tukeva toiminta Varmistetaan että asiakaslähtöinen yhteistyö ja palveluohjaus eri tahojen välillä toimivat Uudistetaan lainsäädäntöä osatyökykyisten työllistymistä ja osallisuutta paremmin tukevaksi sosiaalihuollon lainsäädäntö laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista Etunimi Sukunimi 9/20/

7 TE-palvelut Ilman TE-toimiston asiakkaaksi rekisteröitymistä kansalaisen käytössä ovat tieto- ja neuvontapalvelut. TE-toimiston harkinnan mukaan henkilöasiakkaille voidaan tarjota myös seuraavia palveluja, ilman että se edellyttää työnhakijaksi rekisteröitymistä: asiantuntija-arviot ammatinvalinta- ja uraohjaus valmennus (työnhaku-, ura- ja työhönvalmennus) kokeilu (työkokeilu, koulutuskokeilu) työvoimakoulutus starttiraha Seuraavat palvelut edellyttävät työnhakija-asiakkaaksi rekisteröitymistä: työnvälityspalvelut työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu. Seuraavat palvelut ja tuet voidaan myöntää vain työttömän työnhakijan työllistymisen tueksi: palkkatuki matka- ja yöpymiskustannusten korvaukset. Kiitos! 7