Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen kehittäminen
|
|
- Tiina Väänänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen kehittäminen Suomella on suuret haasteet meneillään ja edessä hyvinvoinnin, vaurauden ja julkisen talouden kannalta finanssikriisistä riippumatta. Haasteista selvitäksemme työllisyysasteen on noustava ja tuottavuuden parannuttava. Jotta tämä olisi mahdollista, on esimerkiksi työelämää, -hyvinvointia ja -kykyä kehitettävä, työelämän ulkopuolella olevat saatava mukaan, osaamista parannettava sekä vero- ja sosiaaliturvajärjestelmää kehitettävä. Potentiaalinen, usein unohdettu ryhmä, ovat vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt, joiden työelämäosallisuuden nostamisella olisi saavutettavissa merkittäviä hyötyjä. Elinkeinoelämämme käy läpi rakennemuutosta. Suomessa on noin työtöntä. Samaan aikaan yrityksissä kärsitään työvoimapulasta. Usein pulaa on työntekijöistä osa-aikaisiin ja suorittavan tason tehtäviin sekä erikoisosaamista ja korkeakoulutusta vaativiin tehtäviin. Monet näistä sopisivat osatyökykyisille ja vammaisille henkilöille. Osatyökykyisissä henkilöissä on kykeneviä työskentelemään niin osa- kuin kokoaikaisesti. Tehtäväkirjo vaihtelee perustason suorittavista töistä aina asiantuntijatason vaativiin tehtäviin. Julkisen talouden alijäämä ei selity suhdannekuopalla, vaan taustalla on jo nyt tulojen ja menojen pysyvämpi epäsuhta. Nykyisillä julkisen sektorin rakenteilla väestön ikääntyessä tilanne heikkenee vielä lisää tulevina vuosikymmeninä. Elatussuhde (ei-työllisten suhde työllisiin) heikkenee nykyisestä reilusta 120 elätettävästä 100 työllistä kohden 20 henkilöllä, jos työllisyysastetta ei onnistuta nostamaan. Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden potentiaali Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen selvitysten mukaan työkykyisiä ja -haluisia työkyvyttömyyseläkettä saavia on jopa ei siis mikään marginaalinen ryhmä. Samaan kokoarvioon päädytään Pellervon taloustutkimuksen selvityksessä vammaisten työkyvystä ja - potentiaalista sekä työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta. Vaikka työkyvyttömyyseläkettä saavasta valtaosa onkin iäkkäämpiä, alle 50-vuotiaitakin on noin Jos tästä joukosta työllistyisi esimerkiksi euron palkkatasolle ansaiten toimeentulonsa palkkatulona eläkkeen ja asumistuen sijaan, julkisen talouden tasapaino paranisi vuositasolla jopa 800 miljoonalla eurolla. Samalla työllisyysaste nousisi prosenttiyksiköllä. Työhallinnon asiakkaana on ollut viime vuosien aikana noin osatyökykyiseksi määriteltyä henkilöä. Henkilöistä, joiden työllistymistä vaikeuttaa sairaus tai vamma, on työllistynyt reilut vuosittain työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston perusteella. Noin 60 prosentin kohdalla työllistymiseen on liittynyt tukitoimenpiteitä. Edelleen työllistymisen tiellä on kuitenkin monia esteitä. Lainsäädännön, palveluiden ja tukien kehittämistä täytyy jatkaa. 1
2 Keskeisimpiä kehitettäviä kokonaisuuksia ovat: 1. Sosiaaliturvajärjestelmän kannustinloukkujen purkaminen ja järjestelmän kehittäminen kokonaisuutena 2. Yrittäjyyden kehittäminen työelämään osallistumisen muotona 3. Välityömarkkinoiden kehittäminen ja selkeyttäminen 4. Tarpeista lähtevien, selkeiden ja tavoitteellisten palvelupolkujen kehittäminen 5. Työkykyyn ja -hyvinvointiin panostaminen 6. Työtehtävien räätälöinti sekä johtamisen ja työympäristön kehittäminen 7. Asenteiden muuttuminen ja tietoisuuden kasvaminen koskien vammaisia ja osatyökykyisiä henkilöitä 8. Työkykyyn ja -hyvinvointiin tehtävien ja kuntoutuspanostusten investointiluonteisuuden oivaltaminen Yhteiskunnan tuki ja panostukset eivät ole vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työpanoksen vähättelyä, vaan positiivista erityiskohtelua, jolla halutaan turvata yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan sekä nostaa nämä ryhmät marginaalista ytimeen erityisistä tavallisiksi. Esteiden purkaminen on suoranainen velvollisuus perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden kannalta. Pelkällä eläkeiän nostolla ja nuorten nopeammalla valmistumisella koulutusputkesta ei julkisen talouden haasteita ratkaista. Kestävyysvajeen selättämiseksi tarvitaan ratkaisuja myös ns. parhaassa työiässä ja työuran keskellä olevien ongelmiin. Yhteiskunnan on syytä herätä kaikilla tasoilla vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden mahdollisuuksiin osallistua työelämään ja potentiaaliin työllisyysasteen nostamiseksi. Työkyvyn ylläpito Vammaisten henkilöiden määrää ei tilastoida, mutta erillisten kansainvälisten selvitysten perusteella laajasti määriteltynä vammaisia henkilöitä on reilu 15 prosenttia väestöstä ja vakavasti vammautuneita 2 4 prosenttia. Osa vammaisista henkilöistä on täysin työkykyisiä. Työikäisistä vuotiaista peräti 55 prosentilla vajaalla 2 miljoonalla on pitkäaikainen sairaus tai vamma Tilastokeskuksen vuoden 2011 kyselyselvityksen mukaan. Osa vammaisista ja osatyökykyisistä henkilöistä on onnistunut pääsemään työelämän ja säilyttämään työpaikkansa. Itse asiassa henkilöitä, joilla on pitkäaikainen sairaus tai vamma, on työsuhteessa pitkälti yli miljoona. Monen kohdalla pitkäaikaisellakaan sairaudella tai vammalla ei olekaan vaikutusta työmahdollisuuksiin. Toisaalta 18 prosentilla työikäisistä ts. reilun henkilön kohdalla sairaudella tai vammalla ainakin koetaan olevan vaikutusta työskentelymahdollisuuksiin. Reilun henkilön osalla terveysongelmat vaikuttavat ei-työllisenä olemiseen. Monella heistäkin olisi mahdolli- 2
3 suus osallistua työelämään sopeuttamalla työympäristöä, -aikoja ja -tehtäviä. Tilastokeskuksenkin selvityksen perusteella halua on noin ulkopuolella olevalla. Yleisin syy työkyvyn heikkenemiseen, etenkin ikääntyneemmillä, ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Nuorempien kohdalla korostuu puolestaan mielenterveysongelmat. Vaikka työkyky menisikin hetkellisesti, terveydenhoito ja kuntoutus ovat kehittyneet niin, että valtaosan kohdalla toiminta- ja työkyky kyetään palauttamaan. Ammatillinen, sosiaalinen ja lääkinnällinen kuntoutus ovat sitä tuloksellisempia, mitä aiemmin, suunnitelmallisemmin ja kokonaisvaltaisemmin näitä kyetään tekemään. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ennalta ehkäisevä toiminta ja varhainen puuttuminen, joissa työterveyshuollolla ja perusterveydenhoidolla on tärkeä rooli. Loppujen lopuksi vain selkeä vähemmistö meistä selviää työiästään ilman merkittävää työkyvyn alenemista. Siksi onkin tärkeää panostaa työkyvyn ylläpitoon kaikkien niin henkilön itsensä, työnantajan kuin yhteiskunnan kannalta. Panostuksista hyötyy kaikki Panostuksen hyödyt ovat luonnollisesti selvimpiä henkilön itsensä kannalta. Sairauden ja vamman vaikutukset heijastuvat koko elämään toimintakyvyn muodossa. Työkyvyn heikkeneminen merkitsee valtaosan kohdalla ansainta mahdollisuuksien ja toimeentulon alentumista. Tältäkin osin vaikutukset ulottuvat koko loppu elämänkaareen ansiosidonnaisen turvan kautta. Työnantajan kannalta on myös taloudellisesti perusteltua panostaa ennaltaehkäisyyn, työhyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitoon. Työolobarometrin mukaan palkansaajalla on keskimäärin 8 sairauspoissaolopäivää vuodessa. Kun sairauspäivän hinta työnantajalle on reilut 300 euroa, Suomessa voidaan 18 miljoonan sairauspäivän kokonaiskustannuksiksi arvioida lähes 5,5 miljardia euroa vuodessa. Reilut henkilöä vaihtaa vuosittain työpaikkaa. Jos näistä arvioidaan olevan eitoivottuja työnantajan kannalta ja uusrekrytoinnin myötä työnantajalle arvioidaan koituvan keskimäärin euron kustannukset, vuositasolla työnantajien kustannukseksi muodostuu reilut 3,5 miljardia euroa. Osa tästä kustannuksesta olisi vältettävissä panostamalla työyhteisöön, -ilmapiiriin ja -hyvinvointiin. Työkyvyttömyydenkin hinta on kova työnantajille. Viime kädessä työnantajien kustantamia työkyvyttömyyseläkkeitä maksetaan reilut 3 miljardia euroa vuodessa. Vähänkään suurempien yritysten kohdalla työnantajat voivat suoraan vaikuttaa omiin työkyvyttömyysmaksuihinsa. Kun mukaan otetaan muut vaikutukset esim. tuottavuuden lasku sekä itse henkilöiden ja julkisen talouden menetykset ja kustannukset, voidaankin esittää arvioita yli 20 mrd. euron kustannuksista yhteiskunnallemme työhyvinvoinnin ja -kyvyn heikkenemisestä. Panostamalla ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen voimme alentaa näitä kustannuksia myös nettomääräisesti. 3
4 Panostusten investointiluonteisuus Usein panostukset työhyvinvointiin, työkykyyn ja kuntoutukseen nähdään pelkkinä kertaluonteisina menoerinä. Näin on varsinkin monien kuntien järjestämisvastuulla olevien palveluiden kohdalla. Oleellisen tärkeää olisi kuitenkin nähdä panostusten investointiluonteisuus kaikilla tasoilla. Tämä koskee kaikkia, joille on vaikutuksiakin toimintakyvyn ja työpanoksen heikkenemisestä: luonnollisesti henkilöä itseään, työnantajaa, esimiestä, yritysten omistajia, työkavereita, työterveyshuoltoa kumppanina, läheisiä, julkista sektoria sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjinä sekä kaikkia kansalaisiakin näiden palveluiden kustantajina. Siis meitä kaikkia monen kohdalla useammassakin roolissamme. Ennaltaehkäisevässä toiminnassa on usein vaikea osoittaa pitävästi hyötyjä, koska vaikutukset tulevat esiin vasta myöhemmin ja tällöinkin syy seuraus -suhteita on vaikea todentaa. Sama koskee pitkälti ammatillisen, lääkinnällisen ja varsinkin sosiaalisen kuntoutuksen vaikutuksia. Kun panostusten vaikutusten tarkastelu tehdään (läpinäkyväksi) pidemmällä aikavälillä, yhteiskunnan jäsentensä toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi tehtyjen epävarmojen ja suurienkin panostusten hyödyt tulevat esiin. Panostukset tulevat takaisin työpanoksen, verotulojen sekä säästyneiden julkisten palveluiden kustannusten kautta. Lisäksi positiiviset ulkoisvaikutukset tulisi ottaa huomioon muun muassa työpaikan tasolla. Esimerkiksi työolojen sopeutus jonkin työntekijän vaatimusten vuoksi hyödyttää usein muitakin työntekijöitä. Kun työyhteisössä kykenee toimimaan erilaisia yksilöitä, tulee työyhteisöstä elävämpi ja viihtyisämpi. Ilmapiirikin tulee sitouttavammaksi, kannustavammaksi ja motivoivammaksi. Myös innovaatiot sekä tuottavuuden ja laadun kehittäminen saavat uusia näkökantoja. Samalla työpaikka toteuttaa yhteiskuntavastuullisuuttaan, joka näkyy monesti myös rahallisena tuottona pidemmällä aikavälillä. 4
5 1. Kannustinloukkujen purkaminen ja sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen Edelleen moni sosiaaliturvaa saava törmää kannustin- ja byrokratialoukkuihin saadessaan työllistymismahdollisuuksia. Tällaiset loukut on purettava. Lisäksi työn luonne on muuttumassa. Tarvitaan sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisvaltaista läpikäymistä ja uudistamista. Uudistuksilla olisi merkittävät potentiaaliset vaikutukset talouteen. Työkyvyttömyyseläke Nykyisillä hoito- ja kuntoutusmenetelmillä työkyvyttömyys ei ole läheskään aina pysyvä tila. Suomessa on tällä hetkellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa henkilöä. Eläketurvakeskuksen selvitysten mukaan heistä 5 10 prosenttia käy töissä. Tämän lisäksi reilu viidesosa, henkilöä, haluaisi osallistua hyvinvoinnin kasvattamiseen antamalla oman panoksensa työelämään. He olisivat myös kykeneviä työskentelemään osa- ja kokoaikaisesti. Tehtäväkirjo vaihtelee suorittavista perusammattitöistä aina korkeakoulutusta vaativiin tehtäviin. Työkyvyttömyyseläkejärjestelmässä on kannustinloukku, johon moni vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saava törmää. Loukun aiheuttaa työkyvyttömyyseläkkeen kertaleikkaantuminen 743,38 euroa ylittävillä kuukausipalkoilla. Tämän rajan ylittävillä palkkatuloilla aina euron tasoon asti eläkettä saavan käteen jäävät tulot laskevat työllistyttäessä eläkkeen ja asumistuen varasta tai lisättäessä työpanosta. Kannustinloukun purkaminen mahdollistaisi osaltaan vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden yhtäläisen oikeuden kouluttautumiseen, työllistymiseen, ammattitaidon ylläpitämiseen, uralla etenemiseen, sosiaalisiin suhteisiin sekä elämän merkitykselliseksi kokemiseen. Purkaminen voisi tapahtua esimerkiksi sovittelemalla palkkatulo ja eläke niin, että jokainen ansaittu euro leikkaisi eläkettä 40 senttiä. Korkeammista menoista aiheutuva toimeentuloturvan tarve sekä toimeentulo hyvin osa-aikaisistakin töistä taattaisiin sillä, että leikkaantumista ei toteutettaisi nykyiseen tapaan (vähintään) alle 743,38 euron kuukausitulon osalta. Kannustinloukun purkamisella olisi merkittävät potentiaaliset vaikutuksen pidemmällä aikavälillä. Jos henkilöä työllistyisi vähintään työhaluisesta ja -kykyisestä työkyvyttömyyseläkeläisestä, työllisyysaste nousisi reilun prosenttiyksikön. Tämä tarkoittaisi euron palkkatasolla henkilön käteen jäävän tulon nousua eurolla reiluun euroon vuodessa. Kokonaisuutena ostovoima kasvaisi 185 milj. euroa. Työllisyyden ja ansioiden nousun myötä julkisen talouden vero- ja sosiaalivakuutusmaksutuotot nousisivat 350 miljoonaa euroa. Säästöt asumistuessa olisivat 160 miljoonaa euroa ja työkyvyttömyyseläkkeissä 290 miljoonaa euroa. Yhteensä julkinen talous kohentuisi siten potentiaalisesti jopa 800 miljoonalla eurolla. 5
6 Kuntoutusraha Aktiivisuudesta, toiminta- ja työkykynsä kehittämisestä sekä avoimille työmarkkinoille hakeutumisesta tulee aina palkita. Toiminta- ja työkyvyn heikkeneminen maksaa helposti kymmeniä tuhansia euroja vuodessa henkilöltä julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pahimmillaan vankeinhoidon kustannuksina. Nuorten kuntoutusraha ja vähintään Kelan järjestämän ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärä on syytä nostaa takuueläkkeen tasolle, jotta taloudelliset kannustimet aktiivisuuteen ovat olemassa ja kannustimet siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle poistuvat. Palkkatuki Korkeinta korotettua palkkatukea voivat saada vain 500 päivää työttöminä työnhakijoina olleet. Työkyvyttömyyseläkettä saavat vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt joutuvat siten olemaan työttöminä työnhakijoina, jos heidän työllistymisensä edellyttää korkeamman palkkatuen saamista. Tämä loukku täytyy purkaa. Työkyvyttömyyseläkettä saavien täytyy olla tarvittaessa oikeutettuja korkeampaan palkkatukeen ilman 500 päivän vaatimusta. Pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten kohdalla työllisyyspolkuun kuuluu usein palkkatuettuja jaksoja välityömarkkinoilla. Pakkatukioikeus onkin usein käytetty, kun tulee ajankohtaiseksi siirtyä avoimille työmarkkinoille. Tämä voi monen kohdalla vaikeuttaa pysyvämpää työllistymistä. Henkilöillä, joiden työllistymisen edistämisessä on käytetty palkkatukea välityömarkkinoilla, tulee olla oikeutettuja tarvittaessa palkkatukeen siirtyessään avoimille työmarkkinoille. Henkilön aktiivisuus parantaa työllistymismahdollisuuksia ei saisi johtaa toisaalla edellytysten heikkenemiseen. Esimerkiksi henkilön osallistuminen työkokeiluun voi johtaa korotettuun palkkatukeen oikeutuksen siirtymiseen kauemmaksi tulevaisuuteen. Jotta olisi mahdollista päästä tehokkaisiin ja mahdollisimman lyhyisiin työllistymispolkuihin, täytyy edellä esitetyn kaltaiset byrokratialoukut purkaa koskien mm. palkkatukea. Sosiaaliturvajärjestelmän kehittäminen Siirtyminen sosiaaliturvajärjestelmästä työelämään tulee olla taloudellisesti motivoivaa ja turvallista. Ajattelussa tulee siirtyä sosiaaliturva- ja työmarkkina-asemaan perustuvasta joko-tai - ajattelusta sekä-että -ajatteluun. Tulevaisuudessa henkilön saama etuus tai työmarkkinaasema ei saa estää häntä osallistumista ja antamasta kykyjensä mukaista työpanosta yhteiskunnalle. Aina on oltava taloudellisesti kannattavaa olla aktiivinen ja pyrkiä avoimille työmarkkinoille. Sosiaaliturvajärjestelmämme on analysoitava kokonaisuutena ja uudistettava siten, että palkka- ja yrittäjätulojen sekä sosiaaliturvan yhteensovittaminen on jokaisen kohdalla mahdollisimman joustavaa ja kannustavaa. 6
7 2. Välityömarkkinoiden kehittäminen Vammaisilla, osatyökykyisillä ja pitkäaikaistyöttömillä henkilöillä on vaikeuksia työllistyä suoraan avoimille työmarkkinoille. Tarvitaankin aktiivisia, tavoitteellisia ja tarpeista lähteviä palveluita toiminta- ja työkyvyn palauttamiseksi. Tehdyt panostukset palautuvat verotuloina, sosiaaliturvan säästöinä ja julkisten palveluiden matalampana kysyntänä. Työpankit ja sosiaaliset yritykset Sosiaalisten yritysten lainsäädäntöä ja toimintaa arvioidaan vuoden 2014 aikana. Samaan aikaan siirtymiä tukevaa työpankkitoimintaa pyritään laajentamaan koko maahan. Mallit ovat lähellä toisiaan. Vuoden 2004 alusta luotiin sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö. Sosiaalinen yritys toimii normaalien liiketaloudellisten periaatteiden mukaan, mutta tarjoaa samalla korostetusti työntekomahdollisuuksia osatyökykyisille, vammaisilla ja pitkäaikaistyöttömille. Sosiaalisen yrityksen työntekijöistä vähintään 30 prosenttia tulee kuulua oheisiin ryhmiin. Kompensaationa tästä yritykset saavat mahdollisesti palkkatukea hieman korkeammin tukitasoin ja kestoin. Sosiaalisten yritysten toiminta ei ole laajentunut odotetuissa ja toivotuissa määrin päinvastoin määrä on supistunut viime vuosina. Sosiaalisten yritysten toimintaedellytyksiä on kehitettävä, jotta avoimien työmarkkinoiden ulkopuolella pysyvämmin oleville voidaan luoda osallisuuden ja toimeentulon turvaavia työmahdollisuuksia. Työpankkeja on kokeiltu ja kehitetty vuodesta 2009 alkaen. Työpankkien toiminnan tavoitteet ovat pitkälti samat kuin sosiaalisten yritysten. Toiminnasta on kuitenkin kehitetty monipuolisempaa sekä liiketoiminnan ja siirtymien suhteen tavoitteellisempaa. Mukaan on otettu enemmän koulutuksellisia ja valmennuksellisia piirteitä (mm. oppisopimuskoulutus). Henkilöstövuokraustoiminnan, työpoolien ja ulostyöllistämisen kannustinpalkkioiden kautta toiminta on tavoitteellisempaa työpankkien ulkopuolelle, avoimille työmarkkinoille, tapahtuvan työllistymisen suhteen. Toiminnan laajuuden ja liiketoimintalähtöisyyden (mm. myynti ja alihankinta) suhteen kriteerit on niin ikään asetettu korkeammalle. Siirtymiä edistävä monipuolinen työpankkitoiminta on laajennettava koko maahan välityömarkkinoiden toimintamallina. Mukana on oltava palkitseminen avoimille työmarkkinoille työllistämisestä. 7
8 Työhönvalmennuksen lisääminen ja TE-palveluiden kehittäminen Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta tuli voimaan Tämä toi ensimmäistä kertaa työhönvalmennuksen lain tasolle. Lakia täydentämään tuli asetus julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Sekä laki että sitä täydentävä asetus edellyttävät, että työhönvalmennusta annetaan henkilölle. Valmennus on siis henkilöön sidottua. Yrityksen ei ole mahdollista hankkia työhönvalmennusta. Joustavuuden ja työllistymismahdollisuuksien olisi suotavaa, että työhönvalmennus laajennettaisiin koskemaan myös työnantajia. Samalla työhönvalmennuksesta voitaisiin tehdä vammaisten ja osatyökykyisten yrittäjyyttä tukevaa (ks. alle). Työnantajan mahdollisuudet hakea ja saada työhönvalmennusta tukisi erityisesti työsuhteessa olevien työssä pysymistä. Työhönvalmennuspalvelun myötä TE-toimistolla on tehokas paketti käytettävissä osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi. Työhönvalmennuksen rinnalla on käytettävissä palkkatuki ja työolojen järjestelytuki. Osatyökykyisten henkilöiden työnhaku- ja itse työelämävalmiuksia voidaan niin ikään tukea mm. valmennuksella ja työkokeilulla. Näistä tuleekin tuotteistaa osatyökykyisille henkilöille joustava palvelupaketti. Mahdollisuudet kasvokkain tapahtuvaan kohtaamiseen on turvattava. Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden parissa toimivien järjestöjen tulee markkinoida ja rohkaista vammaisia ja osatyökykyisiä hyödyntämään TE-palveluita. Ammattiin valmistuvat on saatettava TE-palveluiden piiriin, mikäli heillä ei ole tiedossa työpaikkaa. Työnantajien piilotyöpaikkoja tulee lisäksi etsiä. Kuntoutuksen kokonaisuudistus Kuntoutusjärjestelmämme ammatillinen, lääkinnällinen ja sosiaalinen kuntoutus on kehittynyt viime vuosina erillisten muutosten kautta. Eri kuntoutusmuotojen tavoitteiden ja toteutuksen on pelattava paremmin yhteen niin, että asiakkaalle saadaan järkevä ja tehokas polku yksilön tarpeista lähtevään tavoitteeseen sisältäen mahdollisuuksien mukaan työllistymisen. Kuntoutus olisi usein saatava alkamaan joutavammin, aikaisemmin ja oikeahetkisemmin ilman raskaita ja pitkiä diagnoosivaiheita. Näin vaikuttavuuskin olisi nopeampaa ja saataisiin usein pienemmillä panostuksilla. Kytkös lääkinnällisen kuntoutukseen pääsyn ja vammaistuen väliltä on poistettava. Myös rahoituskanavat on saatava yksinkertaisemmiksi ja selkeämmiksi. Onkin aika pohtia kuntoutusta kokonaisuutena ja viedä kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus maaliin. 8
9 3. Vammaisten ja osatyökykyisten yrittäjyyden lisääminen Yrittäjyys ja itsensä työllistäminen ovat koko ajan yleisempiä väyliä löytää oma kanava työelämäosallisuuteen. Tämä koskee myös vammaisia, osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä. Nämä erityisryhmät tarvitsevat kuitenkin usein tukea tässä toiminnassa. Yrittäjyys vammaisten uravaihtoehtona Yrittäjyyden ja perinteisen palkkatyön rajapinta on tullut entistä häilyvämmäksi. Toisaalta moneen työhön on tullut yrittäjämäisiä piirteitä mm. vastuun kasvun ja projektiluonteisuuden myötä. Toisaalta yksinyrittäjyys tai itsensä työllistäminen on yleistynyt yritysten ulkoistaessa osatoimintoja. Usein palkkatyö ja yrittäjyys vuorottelevat työuran aikana. Vammaisille ja osatyökykyisille henkilöillekin yrittäjyys voisi olla aiempaa useammin väylä osaamis- ja työpanoksen tarjoamiseen sekä osallisuuteen pääsemiseksi pysyvämpänä tai palkkasuhteeseen johtavana väylänä. Mahdollisista rajoitteista huolimatta toiminnan on luonnollisesti oltava potentiaalisesti liiketaloudellisesti kannattavaa. Yhtenä muotona voisi entistä useammin olla esimerkiksi osuuskuntamuotoinen (yhteis)yrittäminen, joka tarjoaa matalan kynnyksen ainakin kokeilla oman osaamisen tarjoamista lyhyissäkin projekteissa. Tarvitaan kuitenkin tietoa, miten yleistä vammaisten yrittäjyys on ja mitä erityistarpeita heillä on yrittäjyyteen liittyen. Lisäksi vammaisten henkilöiden tietoisuutta yrittäjyysväylän potentiaalista on lisättävä. Vammaisten henkilöiden taloudellisena tukena yritystoiminnan alussa on TE-toimistojen starttiraha ja Kelan elinkeinotuki. Elinkeinotuki vastaa yrittäjän tapauksessa työolosuhteiden järjestelytukea. Aloittavien vammaisten yrittäjien mentorointi Yrityskummi ja -mentorointi toiminta on yleistynyt yritystoiminnan nivelvaiheiden tukena. Toiminnan tarkoituksena on tuoda kokeneemman yrittäjän tuki tilanteisiin, joissa yritystoiminnan kehittyminen on erityisissä haasteissa. Luonnollisesti yritystoiminnan aloittaminen on yksi tällainen nivelvaihe. Yrittäjyyskasvatus on kehittynyt merkittävästi opinnoissa viime vuosina. Vanhemmilla ikäluokilla ja mahdollisesti useilla erityisryhmillä tätä kautta saavutettua osaamista ei kuitenkaan ole. Mentorointitoiminta onkin tuotava paremmin tarjolle vammaisille ja osatyökykyisille henkilöille. Mahdollisesti tarvitaan oma toimintamalli vammaisten ja osatyökykyisten yrittäjyyden mentorointiin. Yrityskummi- ja mentorointitoiminta voisi vertautua työhönvalmennuspalveluun erityisryhmien kohdalla, koska tuen tarvekin voi usein olla suurempi. Tätä kautta toiminta voisi olla samalla tavalla tuettuakin kuin työhönvalmennus. Työhönvalmennuspalvelu itsessään on mahdollistettava myös yrittäjänä toimimista aloitteleville. 9
10 4. Osallisuuden edellytysten parantaminen Työllistymistä ja toimintakykyä tukeva palveluverkosto on saatava yksilöllisistä tarpeista lähteväksi, tavoitteellisemmaksi ja yhtenäisemmäksi. Julkisen sektorin muunkin toiminnan on tuettava tavoitteita. Lisäksi meidän jokaisen ja työyhteisöjen on tuettava kanssaihmisiä osallisuudessa ja hyvinvoinnissa. Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa Julkisissa hankinnoissa voidaan käyttää sosiaalisia kriteerejä. Näillä voidaan luoda työllisyys- ja yrittäjyysmahdollisuuksia mm. vammaisille, osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille. Välillisesti näillä kriteereillä voidaan tukea paikallista välityömarkkina- ja pk-yritystoimintaa sekä markkinakilpailun toimivuutta. Kriteerien käyttöä tuleekin lisätä julkisten hankintojen kilpailutusten hankintakohteiden määrittelyssä, toimittajien soveltuvuuden arvioinnissa, tarjousten vertailussa ja hankintasopimuksissa. Mahdolliset säädöstarpeet tulee sisällyttää käynnissä olevaan hankintalain uudistamiseen. Ehjät ja tavoitteelliset palveluketjut - työkykykoordinaattori Nykyjärjestelmän seurauksena palveluihin pyrkivien joukko kuormittaa järjestelmää aiheuttaen kustannuksia monella eri suunnalla ilman, että he saavat tukea, neuvontaa tai palvelua kuntoutumisen tai työllistymisen suunnittelussa. Asiat voivat olla vireillä monella eri taholla hidastaen palveluprosessien etenemistä sekä aiheuttaen epäselvyyttä oikeudesta eri toimenpiteisiin ja toimeentuloon. Työkykykoordinaattorista on tarkoitus tehdä palveluketjun osaaja. Konseptin kehittämistyö ja toimivuuden seuraaminen on tehtävä huolella. Riittävän tiedonvaihdon on oltava mahdollista. Väliinputoamiset on estettävä ja mahdollisuudet kasvokkain tapahtuvaan kohtaamiseen turvattava. Suunniteltujen toimien on aina oltava tavoitteellisia sekä tavoitteiden toisaalta realistia, yksilön tilanteesta lähteviä. Palvelujärjestelmän on oltava koordinoitu, ja turhat päällekkäisyydet on poistettava. Järjestelmässä on varmistettava aina, että asiakas ohjautuu jatkopalveluihin. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkepäätöksenteossa on tutkittava ensin kuntoutusmahdollisuudet ja varsinkin kielteisen päätöksen kohdalla on asiakas ohjattava oikeutetun kuntoutuksen piiriin. 10
11 TE-toimistojen ja välityömarkkinatoimijoiden yhteistyötä on tiivistettävä. Tekemättömiä töitä on etsittävä aktiivisemmin. Työelämä- ja osaamisvalmiuksia on pystyttävä nostamaan työnantajalähtöisillä moduuleista koostuvilla täydennyskoulutuksilla. Asiakkaille on räätälöitävä avoimille työmarkkinoille tähtäävä polku sekä asiakkaan siirtymiset toimien ja työnhaun välillä on varmistettava. Asiakasta koskevien tietojenvaihdon esteet on poistettava. Pidemmällä aikavälillä yhteinen asiakasjärjestelmä on saatava aikaan esim. kuntien sosiaalitoimen, Kelan ja työhallinnon kesken. Tietoisuus ja asenteet kuntoon työelämän kehittäminen ja yhteiskuntavastuullisuus Edelleen on runsaasti tiedonpuutetta ja virheellisiä asenteita vammaisia ja osatyökykyisiä henkilöitä sekä heidän työkykyään kohtaan. Informaation levittämistä ja asenteiden muokkausta täytyy jatkaa. Tiedon lisääntyessä asenteet muuttuvat. Näin moni voi säilyttää paikkansa työelämässä ja moni voi löytää nopeasti uuden väylän takaisin työelämään ja osallisuuteen. Tiedonpuute koskee kaikkia itse vammaisia ja osatyökykyisiä henkilöitä, meitä kanssaihmisiä, työnantajia, terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa toimivia, viranomaisia, päättäjiä, jne. Vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt tarvitsevat tietoa mahdollisuuksista ja tuista, joita on olemassa. Työnantajien tietoisuutta potentiaalista ja työllistymisen tuista on lisättävä mm. toteutuneiden casejen avulla. Kanssaihmisten ennakkoluuloja täytyy poistaa kertomalla todellisia tarinoita mm. työkyvyn kehittymisestä, työpaikoilla tehdyistä järjestelyistä ja työhönpaluista. Usein kuva vammaisista ja osatyökykyisistä henkilöistä on hyvin kapea. Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden kirjo on yhtä laaja kuin koko väestönkin. Kansantaloutemme on haasteiden kourissa globaalin kilpailun keskellä. Samalla nuorempien sukupolvien arvot ja odotukset työn suhteen haastavat vanhat rakenteet ja tavat toimia. Työelämää on kehitettävä ja uudistettava laajasti ei vain edelläkävijöissä lähtien jo pelkästään kilpailukyvystä ja väestön ikääntymisestä. Työllisyysaste on saatava korkeammaksi ja tuottavuuden kasvun on säilyttävä. Nämä edellyttävät työelämän laatua, työssä viihtymistä ja työkyvyn ylläpitoa. Työelämä hanke ja muukin työelämän kehittäminen on vietävä tietoisuuden lisäämiseksi ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi alueille ja työpaikoille. Ylätasolta on päästävä konkreettisiin uudistamiskeinoihin, jotka voidaan toteuttaa pienemmilläkin, ilman henkilöstöhallintoa toimivilla, työpaikoilla. Yrityksissä ollaan laajasti tietoisia ympäristövastuullisuudesta ja tehdään konkreettisia asioita mm. materiaali- ja energiatehokkuuden suhteen. Aivan viime aikoina on korostuneesti herätty taloudelliseen vastuullisuuteen koskien veronmaksua. Seuraavaksi on nostettava tietoisuutta sosiaalisesta vastuullisuudesta laajemminkin. Edelläkävijäyritykset panostavat jo monimuotoisiin työyhteisöihin. Moni yritys hyötyisi monimuotoisesta työyhteisöstä. Tällöin työpaikka olisi elävämpi ja viihtyisämpi sekä ilmapiirikin sitouttavampi, kannustavampi ja motivoivampi. Samalla innovaatiot ja tuottavuuden kehittäminenkin saisivat erilaisia, innovatiisia näkökulmia. 11
12 Liite: Kuvioita 1,6 1,4 1,2 1 0, Työllisyysaste 69 % vuonna 2025 Työllisyysaste 74 % vuonna 2025 (perusura) Työllisyysaste 79 % vuonna 2025 Elatussuhde Työmarkkinoiden polarisaatio 12
13 Työkyvyttömyyseläkettä saavien työkykyisten ja -haluisten potentiaali Osatyökykyisiksi luokitellut työnhakijat ja työttömät TE-palveluissa 13
14 Käteen jäävän tulon muutos kuukaudessa työllistyttäessä vähimmäistyökyvyttömyyseläkkeeltä tai perustyöttömyysturvalta ja asumistuelta Kelan kuntoutujat diagnoosin mukaan 14
Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina
Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina Kestävyysvaje 2 %, jäämä/bkt Lähde: Tilastokeskus ja VM 1 Väestön ikärakenne 3 6 500 000 henkilöä 6 000 000 5 500 000 5 000 000 4 500 000 4 000
LisätiedotTyökyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset
Työkyvyttömyyseläkeläisen avoimille työmarkkinoille työllistymisen taloudelliset kannustimet ja vaikutukset - Vähimmäistyökyvyttömyyseläkettä saavilla työttömyysloukku 730-1700 :n palkoilla. - Ansiotuloa
LisätiedotOsatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille
Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta
LisätiedotTyössä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn. Helsinki Kaija Ray
Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - näkökulma osatyökykyyn Helsinki 1.3.2016 Kaija Ray Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993, nyt 36 taustayhteisöä, henkilöstöä 13, rahoittajana
LisätiedotVammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet. Harri Hietala VATES-säätiö
Vammaisten työllistymisen ja työllistämisen taloudelliset kannustimet Harri Hietala VATES-säätiö Työkyvyttömyyseläkeläiset Työkyvyttömyyseläkeläisiä 260 000 1) Työuraan perustuvaa eläkettä saa reilut 200
LisätiedotInvestointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO
Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla Harri Hietala Konsultit 2HPO 5.5.2015 1 Tarve työhönosallistumisen nostamiseksi 2 1 Julkisen talouden rakenteellinen
LisätiedotTyökykyyn panostaminen kannattaa?
Työkykyyn panostaminen kannattaa? Työvoimaa kuntoutujista kaikki voittaa Harri Hietala VATES-säätiö Tarvetta työvoimalle? Elatussuhde 1,6 Elatussuhde lasten, vanhusten ja ei-työllisten määrä suhteessa
LisätiedotTyössä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet Näkökulma välityömarkkinoiden ohjaukseen. Helsinki Jukka Lindberg
Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet Näkökulma välityömarkkinoiden ohjaukseen Helsinki 11.10.2016 Jukka Lindberg 2 Vates-säätiön toiminta Perustettu 1993, nyt 36 taustayhteisöä,
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
LisätiedotKestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö
Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä
LisätiedotYleistä kuntouttamiseen liittyen
Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä
LisätiedotKestävä työ ja työkyky Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä Pusa, Kuntoutussäätiö
Kestävä työ ja työkyky Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä
LisätiedotTyö- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.
Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen
LisätiedotUudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu
LisätiedotKuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.
Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä
LisätiedotVammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset. VATES-säätiö
Vammaisen rekrytoinnin tuet ja työnantajan kustannukset VATES-säätiö Vammaisten potentiaali työhön Työikäisiä vammaisia 220 000 1) Töissä (vapaaehtoistyö mukana) 15-20 % noin 40 000 Lisäksi haluaisi töihin
LisätiedotSosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus
Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa
LisätiedotAmmatillinen kuntoutus työhön paluun tukena
Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050
LisätiedotTyö- ja elinkeinotoimisto tänään
Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan
LisätiedotOsatyökykyisille tie työelämään
Osatyökykyisille tie työelämään Kärkihanke osana strategisen hallitusohjelman toimeenpanoa 2016 2019 Painopistealue Hyvinvointi ja terveys Kuka on osatyökykyinen? Henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään
LisätiedotAnna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja
Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993
LisätiedotKaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012
Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia
LisätiedotKuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita
Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita Kuva: Juha Juntunen (Sosiaalivakuutus lehti 5/2006) Kuntoutusta
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa
LisätiedotHeikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua
Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan
LisätiedotYhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan
Yhdessä hyvä OTE KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Lähtötilanne Verkostotyöpajapäivät, palvelumuotoilupäivät,
LisätiedotVerkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen
Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Mikkeli 15.10.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja opettaja/kouluttaja Työkokemusta ja yhteistyötä
LisätiedotPALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI
PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI 11.5.2017 1 Palkkatuen myöntämisen yleiset edellytykset 1) työ- ja elinkeinotoimisto arvioi työttömän työnhakijan työttömyyden johtuvan ammatillisen
LisätiedotSosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus
Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki
LisätiedotValtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö
Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen
LisätiedotTyössä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - Näkökulma välityömarkkinoiden ohjaukseen
Työssä jatkamisen inhimilliset ja taloudelliset kannustimet - Näkökulma välityömarkkinoiden ohjaukseen Kaija Ray Työkykykoordinaattorikoulutus Helsinki 27.3.18 Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993,
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotTyökykykoordinaattori työterveyshuollossa
Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
LisätiedotSosiaalinen työllistäminen - pelkkä kuluerä? Harri Hietala
Sosiaalinen työllistäminen - pelkkä kuluerä? Harri Hietala Valtakunnalliset työpajapäivät 10.-11.3.2015 Turku 1 Tarve työhönosallistumisen nostamiseksi 2 Miksi mahdollisuus työhön tärkeää? Henkilöiden
LisätiedotTe-toimisto. työllistymisen tukimuodot
Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista
LisätiedotTyöelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus
Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014
LisätiedotTYÖHÖNVALMENNUSKOKEILU JA TULOKSET
TYÖHÖNVALMENNUSKOKEILU JA TULOKSET MIKSI Nykyinen palvelurakenne/ -polku ei tue osatyökykyisen työllistymistä riittävästi. Työhönvalmennuspalvelun sisältö ei ole yhdenmukaista (Kela/TEAK, työhönvalmennus
LisätiedotOsatyökykyisille tie työelämään (OTE) FT, PsL, erityisasiantuntija Patrik Tötterman TEM
Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) FT, PsL, erityisasiantuntija Patrik Tötterman TEM Tavoite: Osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. 2 1 Osatyökykyisten
LisätiedotSUJUVAT SIIRTYMÄT OHJAUKSEN TEEMASEMINAARI. Osatyökykyisyys osana koulutusta ja työllistymisen tukemista. Helsinki 2.5.
SUJUVAT SIIRTYMÄT OHJAUKSEN TEEMASEMINAARI Osatyökykyisyys osana koulutusta ja työllistymisen tukemista Helsinki 2.5.2016 Kaija Ray Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993, nyt 36 taustayhteisöä, henkilöstöä
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa Eveliina Pöyhönen Osatyökykyisyys on yksilöllistä Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyyttä on monenlaista, se voi olla myös
LisätiedotKeski-Suomen TE-palvelut
Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,
LisätiedotKuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I
HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)
LisätiedotKuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri
Kuntoutus Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri 24.3.2017 Kelan kuntoutustoiminnan perusta ja tavoite Kelan kuntoutus- ja kuntoutusrahalaki KKRL 566/2005 Kuntoutus
LisätiedotLisää ansaitsemisen mahdollisuuksia
Lisää ansaitsemisen mahdollisuuksia Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra Marko Nousiainen & Anna Keto-Tokoi Osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta (Euroopan sosiaalirahaston
LisätiedotProlainen vaihtoehto. Ammattiliitto Pron vaihtoehto hallituksen omatoimisen työnhaun mallille
Prolainen vaihtoehto Ammattiliitto Pron vaihtoehto hallituksen omatoimisen työnhaun mallille Osaamisen päivittäminen on avain työn kohtaanto-ongelman ratkaisemiseen Työttömien koulutukseen panostaminen
LisätiedotKatsaus reformien vaikutuksiin viimeisen 20 vuoden aikana ja miten eteenpäin?
Katsaus reformien vaikutuksiin viimeisen 20 vuoden aikana ja miten eteenpäin? Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO - seurannan seminaari: Työ ja toimeentulo Pikku parlamentti, Helsinki 9.11. 2015 Patrik
LisätiedotMiten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät
Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),
LisätiedotKuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa
Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa -Te-toimiston palveluita osatyökykyisille Lääkäripäivät 24.11.2017 Maria von Bonsdorff, Uudenmaan Te-toimisto 24.11.2017 Osatyökykyisyys ja ammatillinen kuntoutus Tetoimistossa
LisätiedotKelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014
Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)
LisätiedotYhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus
Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS
LisätiedotKoulutuksella Palkkatyöhön-projekti
Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you
Lisätiedotedellä kuntakokeilussa
edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8
LisätiedotRAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä
RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana
LisätiedotTyötä vai työelämäosallisuutta?
Työtä vai työelämäosallisuutta? Ajankohtaista osatyökykyisten työllistymisen toimintaohjelmasta. Työharjoittelu portti työelämään -projektin verkostoseminaari Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus 13.3.2013
LisätiedotTEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/
TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten
LisätiedotToimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010
Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset
LisätiedotKYVYT KÄYTTÖÖN -SEMINAARI 13.-14.10.2015 TAMPERE
KYVYT KÄYTTÖÖN -SEMINAARI 13.-14.10.2015 TAMPERE Avaussanat ylijohtaja Leo Suomaa 13.10.2015 Lupaus pitäköön Me olemme yhteiskuntana edustajiemme välityksellä luvanneet itsellemme hyvinvoinnin joka edellyttää
LisätiedotTyönantajan kustannukset vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamisesta
Työnantajan kustannukset vammaisen ja osatyökykyisen palkkaamisesta - Työnantajille on tarjolla erilaisia tukia vammaisen palkkaamiseen: korkein korotettu palkkatuki, työolosuhteiden järjestelytuki, työhönvalmennus,
LisätiedotOTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan
OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Lähtötilanne Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Verkostotyöpajapäivät,
LisätiedotVerkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
LisätiedotOsatyökykyisille tie työelämään
Osatyökykyisille tie työelämään hankepäälikkö Päivi Mattila-Wiro ja projektipäällikkö Raija Tiainen 1 1.11.2017 Osatyökykyisille tie työelämään Osatyökykyisyys koskettaa lähes jokaista suomalaista työuran
LisätiedotTyökykymme tänään. Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle. Vaikutus työkykymme tilaan ja tulevaisuuden uskoomme
Osatyökykyisyyden hintalappu yksilölle, yhteiskunnalle ja yritykselle Jukka Lindberg Kehittämispäällikkö Vates säätiö 8.3.2016 Työkykymme tänään Suomalaisista työikäisistä 1,9 miljoonalla (55%) on vähintään
LisätiedotTyökyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen
ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä
LisätiedotTOIMIVIA RATKAISUJA TYÖLLISTYMISEEN JA TYÖSSÄ JATKAMISEEN
TOIMIVIA RATKAISUJA TYÖLLISTYMISEEN JA TYÖSSÄ JATKAMISEEN OSATYÖKYKYISYYS ON YKSILÖLLISTÄ Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyyttä on monenlaista, se voi olla myös tilapäistä.
LisätiedotKVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta
KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko
LisätiedotTyöhönvalmentaja etsii työlleen tekijän
Yhdenvertaisuusseminaari 30.11.2017 Helsinki Työhönvalmentaja etsii työlleen tekijän Yhdenvertaisuus työelämässä 30.11.2017 Anne Korhonen Mitä mielikuvia tai ajatuksia tulee mieleen sanasta työhönvalmentaja?
LisätiedotVälityömarkkinat osana työelämää. Pori Petri Puroaho, Vates-säätiö
Välityömarkkinat osana työelämää Pori 11.6.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Edistää vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyttä sekä kehittää työelämän monimuotoisuutta.
LisätiedotOsatyökykyisten reitit työllisyyteen etuudet, palvelut, tukitoimet
Osatyökykyisten reitit työllisyyteen etuudet, palvelut, tukitoimet 21.2.2019 Työttömät yhdenvertaisiksi terveyspalveluissa Kansalaisinfo Työttömyydestä on muodostunut välitila Työuralta Työn ulkopuolelta
LisätiedotOSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN TUEN MUISTILISTA
OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN TUEN MUISTILISTA 1. Osatyökykyisten tukemiseen on alueella yhteinen tahtotila 2. Monialaiselle yhteistyöverkostolle on rakenne ja toimintatapa 3. Palvelutarpeen tunnistamisen
LisätiedotTyökyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta
Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu
LisätiedotVammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään
Vammaisten henkilöiden osallistuminen työelämään Patrik Tötterman FT, erityisasiantuntija Työ- ja elinkeinoministeriö Valtakunnalliset erityishuoltopäivät 16.9.2016 Vammaisuus, osatyökykyisyys ja työ:
LisätiedotVÄLITYÖMARKKINAT. Työtä ja sosiaalityötä
VÄLITYÖMARKKINAT Työtä ja sosiaalityötä Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää
LisätiedotKelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri
Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri 9.2.2017 Kelan kuntoutus nuorille Esityksessä keskityn Kelan ammatilliseen kuntoutukseen Myöntöedellytykset
LisätiedotTyövoima- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön ja rakenteen uudistaminen Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012
Työvoima- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön ja rakenteen uudistaminen Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 Kuntoutusasiain neuvottelukunta, STM 24.4.2013 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella
Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni 22.03.2011 Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella Sisältö Kuntoutuksen toteuttajat Kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen?
LisätiedotOsatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen
Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen 8.3.2016 Vates-säätiö 1/2 2 Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden
LisätiedotOsatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan?
Osatyökykyiset keistä ja mistä puhutaan? Toimitusjohtaja Jaana Pakarinen 8.3.2016 Vates-säätiö 1/2 2 Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden
LisätiedotViestintäsuunnitelma Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Etunimi Sukunimi
Viestintäsuunnitelma Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) 1 19.5.2017 Etunimi Sukunimi Sisältö Viestinnän tavoitteet Priorisoidut kohderyhmät Kanavat Pääviestit Visuaalinen viestintä Projektit / toimenpiteitä
LisätiedotTE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto
TE-palvelut työllistymisen tukena Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11.2013 TE-palvelut Vuoden 2013 alusta TE-toimiston palvelut ovat nimeltään työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) TE-palvelut määritellään
LisätiedotTE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto
TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja
LisätiedotTyökokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho
Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten
LisätiedotMitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö
Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp)
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 6.10.2016 Talouden näkymät PTT näkemys talous-
LisätiedotSosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistus. Susanna Rahkonen
Sosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistus Susanna Rahkonen 7.2.2018 Uudistettavat palvelut Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva
LisätiedotSATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta
SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI 1 24.5.2017 Porin kaupunki/ Satakunta SATAOSAA Satakunnan mallit työllisyyteen ja osallisuuteen SATAOSAA hankkeen hallinnoija on Porin kaupunki. Hanke on osa Satakunnan
LisätiedotTYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen Anna-Liisa Lämsä
TYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen Mikä TYP on? TYP eli työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu on toimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta
LisätiedotOsatyökykyisille tie työelämään
Osatyökykyisille tie työelämään Hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiro, KTT 1 2.5.2017 Osatyökykyisille tie työelämään Osatyökykyisyys on yksilöllistä Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyyttä
LisätiedotSAK:n suuntaviivat sosiaaliturvan uudistamiselle
SAK:n suuntaviivat sosiaaliturvan uudistamiselle Palvelut tiiviimmin osaksi kokonaisuutta Ansio- ja syyperusteinen sosiaaliturva on hyvä pohja uudistukselle. Riittävä perusturvan taso takaa säällisen toimeentulon
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat Kanta-Hämeen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun
LisätiedotTallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp
Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena
LisätiedotKymenlaakson konsensussopimus. Työelämäverkoston kokoaminen osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi
Kymenlaakson konsensussopimus Työelämäverkoston kokoaminen osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi Sisällys Työikäisistä suomalaisista noin 1,9 miljoonalla, eli yli puolella työikäisistä, on jokin pitkäaikaissairaus
LisätiedotTyöhön kuntoutuminen välityömarkkinoilla. Eveliina Pöyhönen
Työhön kuntoutuminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Ikääntyvä maailma, yli 80-vuotiaiden osuus väestöstä (%) OECD EU27 Japan Korea USA World Brazil China Finland 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2%
LisätiedotUUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen
UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen Timo Lindholm / Sitra 22.8.2017 Lähtökohdat - Globaalit ilmiöt muokkaavat työelämää hävittävät ja luovat töitä. - Työn murroksen
LisätiedotTukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle
Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:
JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain
LisätiedotNuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa
Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa
LisätiedotVates-säätiön ja Välityömarkkinat osana työelämää projektin esittely Vantaa
Vates-säätiön ja Välityömarkkinat osana työelämää projektin esittely Vantaa 3.11.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja kouluttaja Pohjanmaa Häme Keski-Suomi Uusimaa
LisätiedotTyökyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet
Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen
LisätiedotOsatyökykyiset työssä -ohjelma
Ohjelma joka kannattaa VATES 9.4.2014 Osatyökykyiset työssä -ohjelma STM:n käynnistämä ohjelma, jossa on kaksi kokonaisuutta: osatyökykyisten työssä jatkamista ja työllistymistä edistävä toimintakonsepti
Lisätiedot