Asia: Lausuntopyyntö kannustinloukkuja pohtineen työryhmän raportista

Transkriptio

1 LAUSUNTO Helsinki, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Viite: STM/3719/2017 Asia: Lausuntopyyntö kannustinloukkuja pohtineen työryhmän raportista SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö. SOSTE on sosiaali- ja terveyspoliittinen vaikuttaja ja asiantuntijajärjestö, joka rakentaa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä yhteistyössä jäsenyhteisöjensä kanssa. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n varsinaisina jäseninä on 224 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteistyöjäseninä 70 muuta sosiaali- ja terveysalan toimijaa. Lisätietoja: erityisasiantuntija Anna Järvinen, puhelin SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Vertti Kiukas pääsihteeri

2 LAUSUNNON KESKEINEN SISÄLTÖ SOSTE kannattaa lineaarista mallia sekä osatyökyvyttömyyseläkkeeseen että täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Minimisuojaosuuden taso tulisi säilyttää nykyisellä tasolla, jotta niiden ansiorajan tuntumassa työskentelevien, jotka eivätkä pysty lisäämään työskentelyään, toimeentulo ei heikentyisi. Eläkkeen ja ansiotulojen yhteensovittamisessa tulisi pyrkiä mahdollisimman reaaliaikaiseen tilanteeseen niin, että ihmiset pystyisivät mahdollisimman hyvin ennakoimaan omia tulojaan. Osatyökyvyttömyyseläkkeen saamisen tulisi olla mahdollista kaikille ihmisile riippumatta siitä, minkä eläkejärjestelmän piirissä he ovat. Jotta kannustinloukkuja voitaisiin purkaa tehokkaasti, tulisi koko toimeentuloturvajärjestelmää ja myös verotusta arvioida kokonaisuutena. Kannustinloukkuja pohtineen työryhmän ehdotukset Kannustinloukut-projektissa on selvitetty työnteon lisäämisen kannusteita työkyvyttömyyseläkkeellä, jotta eläkkeensaajan jäljellä oleva työkyky saataisiin paremmin käyttöön. Työryhmä ehdottaa osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevien työnteon kannusteiden parantamiseksi lineaarista mallia, jossa suojaosuuden ylittävät ansiot pienentäisivät maksussa olevaa eläkettä. Suojaosuudeksi ehdotetaan 50 prosenttia eläkkeen perusteena olevista ansioista, kuitenkin vähintään 600 euroa kuukaudessa. Suojaosuuden ylittävät ansiot pienentäisivät eläkettä 50 prosenttia jokaista ansaittua lisäeuroa kohti. Kansaneläkejärjestelmään ehdotetaan osatyökyvyttömyyseläkettä niissä tapauksissa, joissa osatyökyvyttömyyseläkettä maksetaan myös työeläkejärjestelmästä. Täyden osatyökyvyttömyyseläkkeen määräksi ehdotetaan puolikasta takuueläkettä ja lineaarista mallia sovellettaisi kuten työeläkejärjestelmässä. Lisäksi raportissa ehdotetaan, että jatkovalmistelussa täsmennettäisi lineaarinen malli myös täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen. SOSTE kannattaa lineaarista mallia osatyökyvyttömyyseläkkeeseen ja täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen Kuten työryhmä, SOSTE kannattaa osatyökyvyttömyyseläkkeeseen lineaarista mallia, joka helpottaisi eläkkeen ja ansiotulojen yhteensovittamista. Nykyisen ansaintarajan seuraaminen on ollut hankalaa niin eläkkeensaajille kuin työnantajillekin ja ihmiset ovat joutuneet kieltäytymään palkankorotuksista ja lisätyöstä pelätessään vaikutuksia eläkkeeseensä. Järjestelmä on niin monimutkainen, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevat eivät välttämättä uskalla tehdä työtä tulojen menettämisen pelossa, vaikka niin ei todellisuudessa työtä vastaanotettaessa kävisi. Ehdotettu malli on lähtökohdiltaan oikeansuuntainen. Malli vaatii kuitenkin vielä täsmentämistä ja se olisi ulotettava myös täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Jatkovalmistelu olisi aloitettava viipymättä, jotta mallin vaatimat muutokset järjestelmiin saataisi toteutettua riittävän ajoissa ennen kuin nykyinen määräaikainen lainsäädäntö eläkkeen lepäämään jättämisestä lakkaa ja kansallisen tulorekisteri tulee käyttöön. Raportissa arvioidaan tällä hetkellä välittömässä kannustinloukussa olevan noin

3 osatyökyvyttömyyseläkkeensaajan, jotka työskentelevät lähellä sallittua ansiorajaa. Raportissa ehdotettu vähintään 600 euron suojaosuus on pienempi kuin nykyinen ansaintaraja 737,45 euroa. Tämän suojaosuuden ylittämisen jälkeen eläke alkaa pienentyä portaattomasti, ja jos ihminen pystyy lisäämään työntekoaan, kasvaa hänen kokonaisansionsa. Kokonaistulot kuitenkin pienenevät niillä ihmisillä, jotka nyt työskentelevät ansiorajan tuntumassa, eivätkä pysty lisäämään työskentelyään. He voivat kokea mallin epäoikeudenmukaiseksi, koska kokonaisansiot jäävät pienemmiksi kuin nyt samalla työmäärällä. Nämä henkilöt sinnittelevät jo tälläkin hetkellä köyhyyden rajalla. Uudistus tulee toteuttaa niin, että kenenkään tilanne ei heikkene. Minimisuojaosuuden taso tulee säilyttää nykyisellä tasolla, jotta näiden henkilöiden tilannetta ei heikennetä. Ehdotetussa mallissa suojaosuus muodostuu eläkkeen perusteena olevista ansioista. Niillä henkilöillä, joilla eläke jää pieneksi, koska he eivät ole ehtineet ansaita viittä vuotta kunnollista tulevan ajan eläkkeen perustaa, myös suojaosuus jää matalaksi. Näin ne ihmiset, jotka sairastuvat myöhemmällä iällä saavat sekä hyvän eläkkeen että korkean suojaosuuden suhteessa nuorena eläkkeelle joutuneisiin, joilla sekä eläke että suojaosuus on matala. Miksi pientä eläkettä saavien henkilöiden mahdollisuutta ansaita lisätuloja työnteolla täytyy rajoittaa voimakkaammin kuin henkilöiden, joilla eläke on suurempi? Lineaarisen mallin jatkokehittelyssä olisi vielä pohdittava suojaosuuden määräytymisen oikeudenmukaisia perusteita. Tulorekisteri mahdollistaa ansioiden ja eläkkeiden nykyistä sujuvamman yhteensovittamisen. SOSTE katsoo, että yhteensovittamisessa tulisi pyrkiä mahdollisimman reaaliaikaiseen tilanteeseen niin, että ihmiset pystyisivät mahdollisimman hyvin ennakoimaan omia tulojaan ja tulotaso ei vaihtelisi suuresti kuukausittain. Lineaarisessa mallissa on varmistettava, että ihmisten riittävä toimeentulo turvataan tilanteissa, joissa työkyky heikkenee tai ihminen menettää hänelle räätälöidyn työpaikan ja hänen on vaikea työllistyä uudelleen. Tällaisissa tilanteissa ihmisen tulisi päästä joustavasti takaisin työkyvyttömyyseläkkeelle, vaikka työskentely olisi jatkunut pidempäänkin. Jotta lineaarinen malli olisi mahdollisimman yksinkertainen ja selkeä, tulee työ- ja kansaneläkkeitä koskea samat säännökset. Kannustavuuden parantamiseksi on selkeän mallin luomisen lisäksi tärkeää myös viestiä mallista ihmisille selkeästi ja ymmärrettävästi. Kannatettavaa on, että lineaarinen malli otetaan käyttöön sitten, kun nykyinen määräaikainen lainsäädäntö eläkkeen lepäämään jättämisestä lakkaa ja lineaarinen malli korvaisi eläkkeen lepäämään jättämisen. Lineaarinen malli on otettava käyttöön myös täydessä työkyvyttömyyseläkkeessä SOSTE näkee, että on viipymättä aloitettava jatkovalmistelu lineaarisen mallin ulottamisesta koskemaan myös täyttä työkyvyttömyyseläkettä. Lineaarinen malli täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen helpottaisi niiden henkilöiden työllistymistä, joiden eläke koostuu pelkästään kansaneläkkeestä. Heillä ei tällä hetkellä ole mahdollisuuttaa osatyökyvyttömyyseläkkeeseen ja työryhmän ehdotus lineaarisen mallin soveltamisesta vain osatyökyvyttömyyseläkkeessä ei näin ollen koskisi heitä. Esimerkiksi kehitysvammaiset nuoret päätyvät tavallisesti työsuhteisen työn sijasta työtoimintaan, jolloin heille ei kerry ansiotuloja ja heidän eläkkeensä koostuu pelkästään kansaneläkkeestä. Heillä ei nykyisellään ole missään vaiheessa mahdollisuutta osatyökyvyttömyyseläkkeeseen.

4 Raportissa todetaan, että täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä työskentely on harvinaisempaa kuin osatyökyvyttömyyseläkkeellä työskentely, koska täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajan työkykyä on vähemmän jäljellä. On kuitenkin huomattava, että täysi työkyvyttömyyseläke ei välttämättä tarkoita täyttä työkyvyttömyyttä. Kehitysvammaisten henkilöiden työkyvyttömyyseläke perustuu kehitysvammadiagnoosiin, ei siihen, että työkykyä olisi tutkittu oikeissa työtehtävissä. Työkykyä tulee tarkastella aina suhteessa tiettyyn työtehtävään, joten erityisesti kehitysvammaisten ihmisten kohdalla kyse on pikemminkin siitä, onko heitä tuettu riittävästi työelämään siirtymisessä ja onko heille etsitty soveltuva työtehtävä. Raportissa todetaan, että vain vain pienellä joukolla kansaneläkkeen saajista on työtuloja eläkkeen lisäksi. Lineaarisen mallin lisäksi tarvitaankin vahvempaa panostusta työllistymisen tukipalveluihin. Koulutuspolun jälkeinen tuki työelämään kiinnittymiseksi on puutteellista. Esimerkiksi vain harvoilla alueilla Suomessa tuetaan kehitysvammaisia ihmisiä työelämään tutkitusti tuloksekkaalla työhönvalmennuksen mallilla. Kehitysvammaliiton tutkimuksiin pohjautuvan arvion mukaan ainakin 3000 tällä hetkellä työtoiminnassa olevaa kehitysvammaista ihmistä olisi halukkaita ja kykeneviä työsuhteiseen työhön. Jos eläkkeen ja ansiotulojen yhteensovittaminen saadaan helpommaksi ja työllistymisen tuen toimivat mallit leviämään, kansaneläkkeellä työskentelevien kohdejoukko tulee varmasti suurenemaan. Myös järjestelmän selkeyden vuoksi olisi lineaarinen malli ulotettava osatyökyvyttömyyseläkkeen lisäksi täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen. Soveltamisen kannalta olisi epäloogista, jos työskentelyn vaikutukset näiden etuuksien välillä olisivat erilaiset. Raja täyden ja osatyökyvyttömyyseläkkeen välillä ei aina ole kovin selkeä. Eläkkeensaajalle olisi sekavaa, jos hän työkykynsä vaihdellessa joutuisi siirtymään yhteensovitusmallista toiseen. Järjestelmien erot voisivat myös luoda uusia kannustinloukkuja, jos järjestelmissä olisi erilaiset säännökset. Lineaarisen mallin jatkovalmisteluun tulisi ottaa mukaan sosiaali- ja terveysalan järjestöt, joilla on jäsenistönsä kautta laajaa näkemystä eläkkeiden ja ansiotulojen yhteensovittamiseen liittyvistä haasteista. Osatyökyvyttömyyseläkkeen saamisen tulee olla mahdollista kaikille Kela on jättänyt raporttiin eriävän mielipiteen vaatien, että yhdenvertaisuuden vuoksi osatyökyvyttömyyseläke tulisi olla mahdollinen kaikille kansaneläkkeen hakijoille. SOSTE yhtyy tähän näkemykseen, että asiakkaita tulisi kohdella yhdenvertaisesti riippumatta siitä, minkä eläkejärjestelmän piirissä he ovat. Osatyökyvyttömyyseläkkeen mahdollisuus kaikille mahdollistaisi työskentelyn myös tilanteessa, jossa työkyky ja voimat eivät riitä täysipäiväiseen työskentelyyn. Kannustinloukkujen poistamiseksi tulee toimeentuloturvajärjestelmää ja verotusta arvioida kokonaisuutena SOSTE huomauttaa, että työkyvyttömyyseläkejärjestelmän kannustinloukut liittyvät laajempiin toimeentuloturvajärjestelmän kannustinongelmiin, sillä monet työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ovat pienituloisia ja saavat muitakin tukia - kuten asumistukea - jotka niin ikään riippuvat ansiotuloista. Lisäpalkkatulot johtavat nopeasti eri tukien uudelleentarkasteluun. Ansiotulojen vaikutus muihin tukiin, pitkät käsittelyajat ja mahdollinen takaisinperintä voivat johtaa likviditeettiongelmiin, joiden pelko vähentää halukkuutta työntekoon.

5 Toisaalta myös työvoimapoliittisten tukien, kuten palkkatuen yhteensovittaminen työkyvyttömyyseläkkeen kanssa voi johtaa kannustinongelmiin. Jotta kannustinloukkuja voitaisiin purkaa tehokkaasti, tulisi koko toimeentuloturvajärjestelmää ja myös verotusta arvioida kokonaisuutena. Työkyvyttömyyseläkeläisten työnteon kannustimet eivät myöskään ole puhtaasti taloudellisia (toimeentuloturvajärjestelmään liittyviä), vaan myös epävarmat tulevaisuuden näkymät työmarkkinoilla ja omaan työkykyyn liittyvä epävarmuus voivat olla merkittäviä esteitä työnhaulle. Vaikka halukkuutta työntekoon olisikin, siitä huolimatta työkyvyttömyyseläkkeellä olevat eivät välttämättä löydä töitä. Esimerkiksi noin (invalidivähennykseen oikeutetusta) vammaisesta vajaa puolet haluaisi osallistua työelämään. Vammaisista kolmanneksella on erinomainen tai hyvä työkyky, mutta vain vajaalla 60 prosentilla on työtä. On arvioitu, että jopa vammaista tai pitkäaikaissairasta voisi toisenlaisissa olosuhteissa liittyä työvoimaan (Valtioneuvosto, 2006). Tutkitusti talouden osoittaessa elpymisen merkkejä täysin työkykyisten työmarkkinat alkavat vetää työntekijöitä, kun taas vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen laahaa perässä.