Strategiaohjelman toteutumisen arviointi

Transkriptio

1 Strategiaohjelman toteutumisen arviointi Sosiaali- ja terveystoimen toimiala Valtuustoseminaari Va apulaiskaupunginjohtaja Pia Panhelainen Kaupunginkanslia

2 Strategiaohjelman toteutuminen sosiaali- ja terveysvirastossa vuosina

3 Kaupunginvaltuuston evästykset sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhdistämiseksi Toiminta järjestetään asukas- ja potilaslähtöisesti. Yhteistyötä lapsiperheiden palveluissa vahvistetaan yli hallintokuntarajojen. Hoitoketjuja sujuvoitetaan esimerkiksi ikääntyneiden palveluissa sekä päihde- ja mielenterveyspalveluissa. Ikääntyneiden hoivapaikkojen riittävä määrä varmistetaan. Toimenpiteitä terveyserojen kaventamiseksi vahvistetaan ja kohdennetaan voimavaroja asiakaspalveluun. Palveluja tarjotaan monipuolisesti myös ruotsin kielellä. 3

4 Yhdistymisen tavoitteet on pääosin saavutettu Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat nyt yhtenäinen kokonaisuus, ja yhteistyö on lisääntynyt eri toimijoiden kesken. Päihde- ja mielenterveyspalvelut on yhdistetty ja palveluja on tuotu paremmin saataville. Ikääntyneiden kotona asuminen on lisääntynyt, palveluihin pääsy on parantunut ja palveluketjut toimivat aiempaa sujuvammin. Talouden hallinta ja tuottavuus ovat parantuneet selvästi. Ruotsinkielisiä palveluja tarjotaan ja kehitetään sekä integroituna suomenkielisten palvelujen kanssa että ruotsinkielisissä tiimeissä. 4

5 Hyvinvoiva helsinkiläinen 5

6 Helsinkiläiset voivat hyvin, alueelliset erot ovat suuria Helsinkiläisten terveydentila on parempi kuin suomalaisten keskimäärin - sairastavuusindeksi 10 % ja kansantauti-indeksi 20 % alempi kuin koko maassa. (Helsingin kaupungin tietokeskus, tilastoja 2016:40) Työikäisten kuolleisuus on 15 % korkeampi Helsingissä kuin muualla maassa, taustalla ennen kaikkea alkoholiin ja tupakointiin liittyvät kuolemansyyt. (Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 2016:5) Peruspiirikohtaiset erot ovat suuria. Koulutus, tulot ja työttömyysaste ovat yhteydessä alueen väestön terveydentilaan ja kuolleisuuteen. Polarisaatio: iso osa helsinkiläisistä voi hyvin ja on tervettä, mutta osa kuntalaisista on haavoittuvassa asemassa. 6

7 Terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi palveluja on kohdennettava Paljon palveluja tarvitsevien tuki Satunnaisesti palveluja tarvitsevien tuki, Riskiryhmien etsiminen ja tunnistaminen. Terveys- ja hyvinvointi-indikaattorit: tietoa vaikuttavuuden arvioimiseksi o Yleisiä kansanterveysriskejä kuvaavat 10 terveysindikaattoria ja kolme hyvinvointi-indikaattoria, joiden avulla tunnistetaan riskejä. o Tavoitteena oikea-aikainen ja tarpeen mukainen tuki riskiryhmiin kuuluville. Palvelujen saatavuus: parantunut monin paikoin, o esim. vastaanoton aloituksen keskimääräinen jonoaika (= pitkä T3) terveysasemilla on laskenut 31 vuorokaudesta (2013) 16 vuorokauteen (2016). 7

8 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ensisijainen vastuu on jatkossakin kunnalla Sote- ja maakuntauudistuksen edellyttämät yhteistyörakenteet kunnan ja maakunnan kesken on valmisteltava vuosina Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi kunnan on nimettävä vastuutaho. Kunnan on nimettävä ehkäisevän päihdetyön tehtävistä vastaava toimielin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa (Kuntaliitto): osaaminen ja kulttuuri, kunnan elinvoima, elinympäristö, paikallinen identiteetti demokratia 8

9 Lapsia ja nuoria autetaan heidän lähiyhteisöissään Lastensuojelulla sekä opetus- ja varhaiskasvatusvirastolla on yhteinen toimintamalli syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tukemiseksi. Palveluja uudelleen kohdentamalla on vähennetty lastensuojelun pitkäaikaisia asiakkuuksia ja kodin ulkopuolisia sijoituksia o Sijaishuollon hoitovuorokausien määrä väheni 7,7 % vuodesta 2013 vuoteen 2015 o Kotiin vietävää tehostettua perhetyötä on lisätty. o Perhekuntoutusta on integroitu lastenpsykiatrian kanssa. o Laitoshoitoa on muutettu kuntouttavammaksi, mikä on lyhentänyt sijoitusten kestoa. 9

10 Ikääntyneet saavat tarpeenmukaisia palveluja Ikääntyneiden (75+) kotona asumisen osuus on kasvanut tavoitellusti o 2013: 91,2%, 2016: 92,1% Kotona asumista tukevat palvelut ovat lisääntyneet ja monipuolistuneet. o Säännöllisen kotihoidon peittävyys (75+) 2013: 11,9 %, 2015: 12,4% Ympärivuorokautisessa hoidossa tehostetun palveluasumisen osuus on noussut ja laitoshoidon vähentynyt. o Pitkäaik.laitoshoidossa asuvat 2013: 2,9%, 2016: 2,1% Siirtoviiveitä erikoissairaanhoidosta ei enää ole. 10

11 Tasapainoinen talous ja hyvä johtaminen 11

12 Toiminta ja talous ovat hallinnassa Talousarvion pitävyys ja maltillinen kustannuskehitys on selvästi parantunut. Yksikkökustannukset lähenevät muiden kuntien keskiarvoja. Henkilökunnalle on voitu maksaa tulospalkkio vuosilta 2015 ja Sähköisiä palveluja on lisätty merkittävästi ja onnistuneesti. Tilatehokkuus on parantunut. Kehitettävää on edelleen kerättävän laatutiedon kokoamisessa ja jakamisessa avoimesti kaikkien käyttöön sekä tehtyjen kehittämistoimenpiteiden seurannassa. 12

13 Tuottavuus on parantunut selvästi Menot milj. euroa TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016* Sosiaali- ja terveyspalvelut ilman työmarkkinatukea (deflatoituna) 1 435, , , , ,5 Muutos % 0,9 % 0,0 % 1,3 % 0,0% Asukasluvun muutos 1,4 % 1,3 % 1,2 % 1,2 % Deflatoidut menot euroa per asukas Muutos % -0,6 % -1,3 % 0,1 % -1,3 % Sosiaali- ja terveyspalvelut ilman työmarkkinatukea+ HUS ** (deflatoituna) 1 935, , , , ,4 Muutos % 1,8 % 0,4 % 1,6 % 0,1 % Asukasluvun muutos 1,4 % 1,3 % 1,2 % 1,2 % Deflatoidut menot euroa per asukas Muutos % 0,4 % -0,9 % 0,4 % -1,1 % * ennuste ** HUSin vuoden 2015 ylijäämä (21 me) kohdennettu vuodelle 2015 vaikka palautettiin vasta

14 Strategiaohjelman toteutuminen varhaiskasvatusvirastossa vuosina

15 Hyvinvoiva helsinkiläinen 15

16 Lapsi voi hyvin Strategiakauden aikana on kehitetty lasten hyvinvointia ja terveyttä ylläpitäviä ja vahvistavia toimintatapoja Lasten liikkumista sisällä, ulkona, metsässä ja luonnossa on lisätty ja toiminnan muotoja on kehitetty. Neuvolayhteistyö 4-vuotistarkastus ja lasten haastattelut toimintamalli on vakiintunut, neuvola päiväkodissa mallia on pilotoitu ja toimintaa laajennetaan asteittain. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä kouluarvosana lähes 9. 16

17 Toimiva Helsinki 17

18 Uusia kumppanuuksia ja nykyaikaista pedagogiikkaa Varhaiskasvatusvirastossa on kehitetty uudenlaisia kumppanuuden ja yhteistyön malleja kulttuuritoimen, kirjaston ja Korkeasaareen kanssa. Oivalluksia eskarista! hankkeessa on kehitetty tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviä toimintatapoja, esiopetuksen oppimisympäristöjä sekä vahvistettu varhaiskasvattajien mediapedagogista osaamista. Uusi esiopetuksen opetussuunnitelma on otettu käyttöön. 18

19 Palveluverkko on monipuolistunut ja kehittynyt Päiväkotihoito on kasvanut Osapäivätoimintaa on lisätty Kerhotoimintaa on kehitetty Kasvavassa kaupungissa edelleen haasteena paikkojen kohdentuminen ja riittävyys joillakin alueilla. Palvelujen piirissä olevien lasten määrä on kasvanut 3774:lla ja kattavuus on kasvanut 1,4% -yksikköä (kattavuus ,4%). o Päiväkotihoito +3046, kattavuus + 2,9% -yksikköä o Perhepäivähoito -189, kattavuus -0,8% -yksikköä o Kotihoidon tuki 284, kattavuus -2,9% -yksikköä o Yksityisen hoidon tuki +711, kattavuus + 1,2% -yksikköä o Kerhotoiminta + 490, kattavuus +1,1% -yksikköä Tilankäyttöohjelmat on laadittu vuosittain ja strategiakaudella tilapaikat ovat lisääntyneet

20 Tasapainoinen talous ja hyvä johtaminen 20

21 Tuottavuus on kehittynyt myönteisesti Menot milj. euroa TP2012** TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP2016* Varhaiskasvatusviraston menot (deflatoituna) 343,0 352,7 361,9 368,4 379,0 Muutos % 2,8 % 2,6 % 1,8 % 2,9 % Lasten määrän muutos palveluissa *** 3,1 % 4,1 % 1,7 % 2,1 % Deflatoidut menot euroa per palveluja käyttävä lapsi Muutos % -0,2 % -1,4 % 0,1 % 0,8 % * ennuste ** vuoden 2012 tilinpäätösluku on sosiaaliviraston päivähoidon vastuualueen menot lisättynä hallinnon 8 miljoonan euron osuudella *** päiväkotihoito (sis. ostopalvelupäivähoito), perhepäivähoito, yksityisen hoidon tuki, kotihoidon tuki ja kerhotoiminta 21

22 Pia Panhelainen Va apulaiskaupunginjohtaja Pohjoisesplanadi PL 1, HELSINGIN KAUPUNKI 22