Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Lokakuu 2010
|
|
- Anni-Kristiina Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Lokakuu 2010
2 Lokakuu 2010 Lisätiedot: Helena Pentti puhelin Olli Koski puhelin Tilaukset: SAK puhelin
3 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Sisältö 1. TIIVISTELMÄ JOHDANTO HYVÄN VEROJÄRJESTELMÄN OMINAISUUKSIA VEROTUS JA TALOUSKASVU VEROTUS JA TULOEROJEN KEHITYS YRITYS- JA PÄÄOMATULOJEN VEROTUS TYÖN VEROTUS VARALLISUUDEN VEROTUS VÄLILLINEN VEROTUS KANSAINVÄLINEN VEROTUS HARMAA TALOUS LÄHTEET LIITTEET 1. Bruttotulojen koostumus 2. Keskeiset verovähennykset Sosiaalivakuutusmaksut Valtion tuloveroasteikko ja arvonlisäverokannat Suomen verot Verotuet 2009*
4 2 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset
5 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset TIIVISTELMÄ Yhteiskunnallisen tasa-arvon ja taloudellisen menestymisen edellytys on se, että valtio tai kunta tarjoaa peruspalveluja sekä toimeentuloturvaa koko väestölle. Näiden tehtävien suorittamiseksi julkisen vallan on kerättävä tuloja, ja merkittävin tulonlähde on verotus. SAK:n lähtökohtana Suomen verotusta kehitettäessä on riittävien verotulojen kerääminen julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Verotulot on kerättävä progressiivisuuden periaatetta noudattaen, eli siten että suuremman veronmaksukyvyn omaavien verotus on korkeampaa kuin vähäisemmän veronmaksukyvyn omaavilla. Progressiivinen verotus tarkoittaa SAK:lle oikeudenmukaista verotusta. Tämän puheenvuoron aikajänne on seuraava vaalikausi. Seuraavan hallituksen päätehtävä tulee olemaan julkisen talouden vakauttaminen, mikä edellyttää selvästi korkeampaa työllisyyttä ja talouskasvua, jonkin verran kireämpää verotusta sekä maltillista menotaloutta. Uskottava verouudistus seuraavalla vaalikaudella on verotuloja lisäävä. Ongelma muodostuu siitä, että samaan aikaan tarvitaan vahvaa talouskasvua, jota verojen kiristäminen ei yleensä edistä. Verotusta on siis uudistettava myös rakenteellisesti niin, että suuremmat verotulot voidaan saavuttaa kasvua ja työllisyyttä haittaamatta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pieni- ja keskipalkkaisten työn verotusta ei pitäisi kiristää ja lisäverotulot on löydettävä omaisuusverotuksesta, yritys- ja pääomatuloverotuksen kokonaisuudesta sekä välillisestä verotuksesta. Harmaan talouden torjunnassa on mahdollisuus tuntuvaan valtion verotulojen lisäämiseen. Verotuet 1. Verotukien käytön perusteet pitää arvioida aiempaa huolellisemmin, ja valinnan verotuen ja suoran budjettituen välillä on perustuttava tutkittuun tietoon tukien hyödyistä ja vaikutuksista. Lisäksi verovähennykset pitäisi toteuttaa tulon sijasta verosta tehtävällä vähennyksellä. 2. Valtiontalouden kehyksiä tulisi kehittää niin, että valtion tulot huomioidaan paremmin. Kehysten kiertäminen verohuojennuksia tekemällä pitää saada lopetettua laatimalla uskottava ja kattava talouspoliittinen suunnitelma. 3. Asuntolainojen korkojen verovähennys on yksi suurimpia verotukia. Sen vaikutukset ovat kuitenkin kyseenalaisia: osa vähennyksestä on kanavoitunut asuntojen hintoihin, ja toisaalta tulonjaossa se suosii varakkaampia kotitalouksia. Asumisen tuen pitäisi olla nykyistä neutraalimpaa eri asumismuotojen välillä, ja tuen tulisi kohdentua oikeudenmukaisemmin. Tästä syystä korkojen verovähennysoikeutta pitäisi ainakin harkita rajattavaksi ja kohdennettavaksi paremmin. Verovähennysoikeuden pienentämisestä saatavia varoja voitaisiin käyttää yleisen asumistuen parantamiseen.
6 4 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Yritys- ja pääomatulojen verotus 1. Yritysverotuksen tulee olla kilpailukykyinen. Suomessa yhteisöveron taso on linjassa relevanttien vertailumaiden kanssa, eikä pakottavaa tarvetta sen alennukselle ole. 2. Pääomatulojen verokantaa korotetaan ja veropohjaa laajennetaan. 3. Tulonmuuntoa eli ansiotulojen muuntamista pääomatuloiksi vähennetään esim. ottamalla osinkoverotuksessa käyttöön progressiivinen pääomatulojen verotus. Tämä voidaan toteuttaa verovapaalla osalla ja/tai veroasteikolla (30 % ja 35 %). 4. Säädetään yrityksille vastuuvaraus henkilöstöinvestointeihin. Työtulojen verotus 1. Työllisyyssyistä ansiotulojen verotuksen yleistä kiristämistä tulisi välttää erityisesti pieni- ja keskituloisilla. Verotuksessa on pyrittävä kompensoimaan yleisen ansiotason noususta aiheutuva verotuksen automaattinen kiristyminen. 2. Työeläkemaksujen jo sovitut korotukset ja tulevaisuuden korotustarve aiheuttavat paineita palkansaajien pakollisten maksujen kiristymiseen. Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat ns. sosiaalitupossa, että TyEL-maksua korotetaan vuosina yhteensä 1,6 prosenttiyksikköä. Korotus jakautuisi puoliksi työnantajan ja työntekijän maksuosuuteen. Lähtökohtana on, että palkansaajien työeläkemaksun nousu kompensoidaan tuloverotuksessa. 3. Valtion tuloveroasteikkoon lisätään uusi tuloporras, jossa verotettavan ansiotulon raja on euroa. Vero tämän alarajan ylittävästä tulon osasta voisi olla esim. 35 %. Marginaaliveron korotuksella otetaan huomioon viime vuosina tapahtuneesta ansiotuloerojen kasvusta johtuva veronmaksukyvyn paraneminen palkkahaitarin yläpäässä. Tähän uuteen ansiotuloveroasteikkoon sovitetaan uudistettava pääomatuloverotus siten, että suurten pääomatulojen ja suurten palkkatulojen marginaaliveroaste on yhtenäinen. 4. Puolisoiden yhteisverotukseen siirtymiseen ei ole perusteita. Puolisoiden erillisverotus tukee parhaiten myös samapalkkaisuusohjelman toteutumista. 5. Selvitetään ansiotulovähennyksen ja työtulovähennyksen yhdistämistä. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys vähentää verotuloja arviolta 1,4 miljardia euroa ja työtulovähennys 1,25 miljardia euroa vuoden 2010 verotuksessa. Olisi hyvä selvittää, voitaisiinko ansiotulovähennys ja työtulovähennys yhdistää yhdeksi työtulovähennykseksi (tekninen muutos, jolla ei olisi vaikutusta veronsaajien tai maksajien kannalta). Vähennysten yhdistäminen parantaisi kunnallisverotuksen läpinäkyvyyttä. Kuntien nimellisen ja todellisen tuloveroprosentin lähentyminen selkeyttäisi ja yksinkertaistaisi kuntien tuloverotusta.
7 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Työtulovähennystä voitaisiin kehittää porrastamalla vähennys lasten lukumäärän mukaan. Tämä parantaisi pienten lasten vanhempien työhön osallistumista. 7. On tarpeen selvittää asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten perusteella myönnettävän matkakuluvähennyksen kehittämistä siten, että omavastuu pienenee ja järjestelmä yksinkertaistuu. Ensisijaisena lähtökohtana selvitetään mahdollisuus tehdä vähennys verosta. Vähennyksen muuttaminen ei saa merkittävästi pienentää minkään palkansaajaryhmän matkakuluvähennystä. 8. Alueellisten maksuvapautuskokeilujen merkitys on vähentynyt Kelamaksun poistumisen johdosta. Tutkimuksista ei ole löytynyt näyttöä sille, että kokeilut olisivat edistäneet työllisyyttä ja ne pitäisi lopettaa asteittain. 9. Työnantajan matalapalkkatukea pitää jatkaa nykyisessä työllisyystilanteessa. 10. Verottoman lakkoavustuksen ylärajaa korotetaan yleisen ansiotason nousua vastaavasti (viidellä eurolla vuonna 2011). 11. Kotitalousvähennys on melko korkea (3000 euroa). Voidaan harkita kotitalousvähennyksen supistamista. Varallisuuden verotus 1. Kiinteistöveron ala- ja ylärajoja voidaan tarvittaessa nostaa ja kiinteistöveropohjaa laajentaa maa- ja metsätalousmaahan. Tämä toisi lisää verotuloja erityisesti pienille kunnille. Lisäksi toimenpiteellä voitaisiin edistää puun myyntiä. 2. Pienituloisten kiinteistöverotusta lievennetään kohtuuttomissa tilanteissa. 3. Perintöveron säilyttäminen on perusteltua tulevaisuudessakin. Yritysvarallisuuden erityishuojennuksiin tulee suhtautua kriittisesti. 4. Veronkierron välttämiseksi varallisuustietojen tulee olla ajan tasalla, julkisia ja helposti saatavilla. 5. Vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotukia vähennetään. Välillinen verotus 1. Ympäristöverotuksella on oltava ensi sijassa ympäristöystävällisyyteen liittyvät perusteet. Sen on ohjattava kotitalouksien ja yritysten toimintaa vähemmän saastuttavaan ja tehokkaammin resursseja hyödyntävään suuntaan. Energiaverojen ja muiden ympäristöverojen osuutta verotulojen rakenteessa ei pidä kasvattaa merkittävästi pitkällä aikavälillä.
8 6 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Päästökaupasta johtuvien ansiottomien arvonnousujen verottamiseksi tulee ottaa käyttöön ns. windfall-vero. Samalla voitaisiin nostaa harkitusti ns. energiaveroleikkurin maksimimäärää. 3. Energiaverojen kautta tapahtuvaa ohjausta tulee kehittää erityisesti päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla. Energiatehokkuuden parantamiseen on luotava lisäkannustimia erityisesti liikenteessä, asumisessa ja maataloudessa. Energia- ja energiaintensiivisen teollisuuden osalta päästöjen vähentämisen tulee tapahtua ensi sijassa päästökaupan avulla. 4. Jäteveron tuotto pitäisi ohjata kuntien veropohjan vahvistamiseen. 5. Arvonlisäverotuksen sekä muun välillisen verotuksen mahdollista nostovaraa voidaan tarvittaessa käyttää julkisen talouden tasapainottamiseen. Tästä pienipalkkaisille mahdollisesti aiheutuvat kielteiset tulonjakovaikutukset kompensoidaan. 6. Työvaltaisiin palveluihin (parturi- ja kampaamopalveluihin sekä pieniin korjauspalveluihin) tulee soveltaa toistaiseksi alennettua arvonlisäverokantaa. Niin ehkäistään harmaan työn lisääntymistä työvaltaisissa palveluissa. Kansainvälinen verotus 1. SAK kannattaa EU-tasoista pankkiveroa. Pankkiveron tuotolla voitaisiin koota rahastoa tulevien rahoituskriisien torjuntaan. 2. Kansainvälisellä varainsiirtoverolla voitaisiin hillitä lyhytaikaisia keinottelun luonteisia pääomaliikkeitä ja ehkäistä tulevia finanssikriisejä. Lisäksi sillä saataisiin varoja kehitysrahoitukseen sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kansainvälisen varainsiirtoveron kannatus on kasvanut myös EU:ssa. Suomenkin hallituksen tulee tukea veron toteuttamista. 3. Kansainvälinen paine veroparatiisien haitallisimpien käytäntöjen poistamiseen on kasvanut muun muassa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä OECD:ssä. Suomen hallituksen on osallistuttava haitallista verokilpailua vastaan tehtävään työhön. Harmaa talous 1. Tilaajavastuulaki on laajennettava koko aliurakointiketjuun, siihen on sisällytettävä työehtosopimusten tosiasiallinen noudattaminen, on korotettava sen laiminlyöntimaksua, ja velvoitteen törkeä laiminlyönti on kriminalisoitava. 2. Rakennusalan järjestäytyneiden yritysten neljännesvuosittain antamat urakoitsijatiedot ja niitä täydentävät palkansaajatiedot on säädettävä pakollisiksi. 3. Mahdollisuudet rakennusalalla työskentelevän verovelvollisen verotustiedot sisältävän sirukortin käyttöönottoon on selvitettävä.
9 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Luottamusmiesten asemaa tiedonsaannissa on vahvistettava, ja ammattiliitoille on säädettävä kanneoikeus tapauksissa, joissa verovastuiden kiertämistä on syytä epäillä. 5. Sijoitustoiminnassa käytetyt hallintarekisterit on avattava siten, että verottaja saa tiedon todellisesta edunsaajasta. 6. Työhallinnon, työsuojelun ja ulkomaalaishallinnon mahdollisuudet käyttää perustettavan Harmaan talouden selvityskeskuksen palveluja on varmistettava. 7. Ravintola-alalla ja muilla paljon käteissuorituksia vastaanottavilla aloilla on otettava käyttöön tyyppihyväksytyt kassakoneet. Arvio esitysten vaikutuksesta verotuottoihin Esitysten arvioidaan lisäävän verotuloja vajaat 470 milj. euroa ilman harmaan talouden ehdotusten vaikutusta. Harmaan talouden esitysten toteuttaminen voisi lisätä verotuloja satoja miljoonia euroja. Alla on lista veroesitysten tuottovaikutuksesta (karkea arvio). Veroesitykset Pääomatuloverotus Palkansaajien TyEL-maksun kompensointi Valtion tuloveroasteikkoon uusi porras Työtulovähennyksen porrastaminen lapsiluvun mukaan Alueelliset maksuvapautuskokeilut poistetaan asteittain Työnantajan matalapalkkatukea jatketaan Verottomien lakkoavustusten ylärajaan tarkistus Kotitalousvähennystä supistetaan Kiinteistöveron rajoja nostetaan ja veropohjaa laajennetaan Kiinteistöverotusta huojennetaan pienituloisilta Perintöverotuksen huojennuksia poistetaan Ostoeläkkeen tukea vähennetään Windfall-voittojen vero Yhteensä Arvio tuottovaikutuksesta vuodessa vaalikauden lopussa (milj. euroa)
10 8 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset JOHDANTO Suomessa on käytössä pohjoismainen eriytetyn tuloveron malli, jossa ansiotulot (työtulot ja sosiaalietuudet) ovat progressiivisen verotuksen kohteena ja pääomatuloja verotetaan suhteellista verokantaa käyttäen. Pääomatuloihin sovelletaan huomattavasti matalampaa veroastetta kuin ylimpiin ansiotuloihin. Aiemmin Suomessa oli käytössä yhtenäinen tuloverotus, jossa kaikkia tuloja verotettiin progressiivisesti. Yhtenäisen tuloverojärjestelmän etuna on verojen oikeudenmukainen jako henkilön veronmaksukyvyn mukaan. Yhtenäinen tuloverojärjestelmä on verotuksen valtavirtaa, josta Pohjoismaat ovat poikkeus. Kuitenkin myös Tanskassa on käytössä yhtenäinen tuloverojärjestelmä. Eritytettyyn tuloverojärjestelmään siirtyminen merkitsi siirtymistä kohti tasaverojärjestelmää, jossa kaikkia tuloja verotetaan suhteellisen verokannan mukaan. Eriytetyn tuloverojärjestelmän etuna pidetään mm. sitä, että kaikkia pääomatuloja kohdellaan yhtäläisesti. Lisäksi yhtiön ja osakkaan verotuksen yhteensovittaminen on helppoa eriytetyssä järjestelmässä. Nykyisen eritytetyn järjestelmän heikkoutena on kuitenkin epäoikeudenmukaisuus: suurituloisten veroprosentti saattaa olla pienempi kuin pienituloisten veroprosentti. Nykyinen eriytetty verojärjestelmä on johtanut tulonmuuntoon: verojen vähentämiseksi ansiotuloja muunnetaan pääomatuloiksi. Pääomatulojen osuus bruttotuloista onkin kasvanut erityisesti kaikkein suurituloisimmilla (ylin tulokymmenys, liite 1). Julkisuudessa on keskusteltu myös siirtymisestä tasaveroon eli suhteelliseen veroon kaikkien tulojen osalta. Tasavero vähentäisi verotuksen kautta tapahtuvaa tulojen uudelleenjakoa ja saattaisi johtaa (toteutustavasta riippuen) erityisesti keskituloisten verotuksen kiristymiseen. Tasaverotuksen lähtökohtana voi olla pyrkimys heikentää julkisen sektorin asemaa. Verotuksen progressiivisuutta on vähennetty useimmissa EU-maissa, eikä liene realistista, että Suomessa voitaisiin enää palata yhtä progressiiviseen tuloveroasteikkoon kuin Suomessa oli ennen eriytettyyn tuloverojärjestelmään siirtymistä. Sen sijaan nykyisenlainen valtionverotuksen progressiivinen tuloveroasteikko voitaisiin ottaa käyttöön myös pääomatulojen osalta. Pääomatuloihin jouduttaisiin verotuksessa kuitenkin kohdistamaan lievennyksiä (joko verovapauksia tai verovähennyksiä). Osinkoja ja osakkeiden luovutusvoittoja verotetaan yritystasolla, mikä voidaan ottaa huomioon henkilötason progressiivista verotusta suunniteltaessa (vaikka yritysvero voi osittain siirtyä myös hintoihin ja palkkoihin). Lisäksi pääomatulojen verotus voi muodostua korkeaksi erityisesti silloin, kun varallisuudella ei ole inflaatiosuojausta. Toinen mahdollisuus on säilyttää nykyinen eriytetty tuloverojärjestelmä ja sisällyttää siihen progressiivinen pääomatulojen verotus siten, että suurten pääomatulojen verotus on lähellä ylimpien ansiotulojen verotuksen tasoa. Progressiivinen pääomatulojen verotus pitäisi toteuttaa siten, ettei se kannusta taloudellisia päätöksiä vääristävään verosuunnitteluun.
11 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset SAK:n veropuheenvuorossa lähtökohtana on nykyisen eriytetyn tuloverojärjestelmän kehittäminen oikeudenmukaisemmaksi. Tavoitteena on vahvistaa työllisyyttä ja julkisen sektorin kestävyyttä. Tarkastelussa käytetään pohjana valtiovarainministeriön veroryhmän väliraporttia ja taustamuistioita. Martti Hetemäen johtama valtiovarainministeriön veroryhmä selvittää verojärjestelmän kehittämisen suuntalinjoja tuleville vuosille. Veroryhmän toimikausi päättyy kuluvan vuoden lopussa. Kesäkuussa julkistettiin veroryhmän väliraportti, jossa tarkasteltiin yritys- ja pääomatuloverotuksen, ansiotuloverotuksen sekä kulutusverotuksen ja siinä erityisesti arvonlisäverotuksen kehittämistarpeita. Veroryhmä esittää verotuksen painopisteen siirtämistä työn verotuksesta kulutusverotukseen. Veroryhmän esittämässä mallissa ansiotuloverotusta kevennetään 2 miljardia euroa. Yritys- ja pääomatuloverotukseen esitetyt muutokset pienentävät verotuottoa noin milj. euroa. Arvonlisäverotuksen kiristämisellä rahoitetaan kevennyksistä 1,4 miljardia euroa. Loput (noin 1 mrd. euroa) rahoitetaan muita veroja korottamalla veroryhmän myöhemmin esittämällä tavalla. Hallituksen verolinjaukset Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelman mukaan veronkevennysten vuosina piti olla yhteensä 2,3 miljardia euroa. Hallituksen päättämät veronkevennykset ovat kuitenkin kaksinkertaiset. Kela-maksun poistamisen vuoksi työn verotuksen kevennykset painottuvat aiempaa enemmän työnantajamaksualennuksiin. Hallitusohjelman mukaan veropolitiikan painopisteenä piti olla työn verotuksen keventäminen, mutta muuta verotusta on tällä hallituskaudella kevennetty paljon aiempaa enemmän. Hallitus on päättänyt myös runsaan 2 miljardin euron veronkorotuksista. Arvonlisäverotus on kiristynyt ja energiaverotus kiristyy ensi vuoden alusta alkaen (yhteensä noin 1,5 mrd. euroa). Hallitusohjelmassa sovittiin 330 miljoonan euron veronkorotuksista. 3. HYVÄN VEROJÄRJESTELMÄN OMINAISUUKSIA Verotuksen ensisijainen tarkoitus on kerätä varoja julkisten menojen rahoittamiseksi (fiskaalinen tavoite). Lisäksi verotuksella on useita muita tavoitteita, kuten tulonjakopoliittiset tavoitteet. Verotus vaikuttaa kansalaisten ja yritysten käyttäytymiseen monin tavoin. Hyvän verojärjestelmän tavoitteena onkin minimoida verotuksesta aiheutuvat haitat niin, että verotus muuttaa mahdollisimman vähän kansalaisten ja yritysten käyttäytymistä siitä, mikä se olisi ilman verotusta. Samalla verotuksen on kuitenkin toteutettava sille asetetut tuottoa, tulonjakoa yms. koskevat tavoitteet. Toisaalta verotusta käytetään myös nimenomaan tiettyjen käyttäytymismuutosten aikaansaamiseen. Esimerkiksi ympäristön kannalta haitallisia toimintoja pyritään vähentämään verotuksen avulla. Vastaavasti verotuksella voidaan tukea ympäristöä parantavia toimenpiteitä. Ensisijainen tavoite on tällöin ympäristöpoliittinen, ei fiskaalinen.
12 10 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Käytännössä verojärjestelmä muodostuu erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden yhteensovittamisen tuloksena. Teoriassa verotus aiheuttaa yhteiskunnalle sitä suuremman tehokkuustappion, mitä korkeampia ovat verokannat. Käytännössä ei kuitenkaan ole havaittu yhteyttä verotuksen ja talouskasvun välillä. Pohjoismaissa kokonaisveroasteet ovat korkeita, mutta siitä huolimatta maat ovat menestyneet hyvin. Veroasteita tuskin kuitenkaan voidaan kasvattaa rajatta. Tavoitteena on kerätä verotulot tavalla, joka vääristää mahdollisimman vähän taloudenpitäjien päätöksiä ja jakaa tuloja uudelleen oikeudenmukaisella tavalla (veronmaksukyvyn huomioiden). Lisäksi tavoitteena on hallinnollinen yksinkertaisuus ja läpinäkyvyys. Verotuet Verojärjestelmän tehokkuuden ja läpinäkyvyyden kannalta olisi tärkeää pyrkiä laajoihin veropohjiin ja eroon osasta erilaisia vähennyksiä ja alennettuja verokantoja. Verotuella tarkoitetaan verojärjestelmään sisältyvää poikkeusta yleisestä normiverotuksesta. Verotuen tarkoituksena on verovapauksien, verovähennysten, alempien verokantojen ja muiden niihin rinnastettavien keinojen avulla tukea jotakin tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Verotuen kohdalla on siis kysymys sellaisesta yleisen verojärjestelmän poikkeamasta, joka vähentää verotuloja. Kansainvälisesti käytössä oleva veromenon käsite (tax expenditures) vastaa suomalaista verotukikäsitettä. Verotuet eli veromenot ovat saamatta jääneitä verotuloja, jotka samalla kohottavat muun verotuksen tasoa. Viime vuosina verotukien määrä on kasvanut. Vuonna 2009 tuloverotuksen ja välillisen verotuksen verotukien määrä oli yhteensä 13,5 mrd. euroa, josta valtion osuus oli noin 8,5 miljardia euroa. Eniten tukea kohdistui asumiseen ja ympäristöön (noin 3,9 mrd. euroa, josta laskennallinen asuntotulon verovapaudesta muodostuva verotuki on noin 1,9 mrd. euroa). Sosiaaliturvan verotuki oli noin 4 miljardia euroa, teollisuuden ja elinkeinojen verotuki noin 0,8 miljardia euroa ja liikenteen noin 0,5 miljardia euroa (liite 6). Verotukien kokonaismäärää arvioitaessa on otettava huomioon, että osa tuista on päällekkäisiä eikä verotuen poistaminen välttämättä lisää verotuloja vastaavalla määrällä, koska tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen. Suomessa nykyinen kehysmenettely kannustaa käyttämään verotukea tukimuotona suoran tuen sijaan, koska verotuki ei rasita tiukkaa menokehystä. Kehyksen toimiessa rajoittavana tekijänä tuki pyritään myöntämään verojärjestelmän kautta. Verotukiin liittyy useita ongelmia. Jos verotuki toteutetaan valtion tuloverotuksessa tulosta tehtävänä vähennyksenä, verovelvollinen hyötyy tuesta sitä enemmän mitä suuremmat hänen verotettavat ansiotulonsa ovat. Tulosta tehtävä vähennys lieventää verotuksen progressiivisuutta. Sen sijaan verosta tehtävä vähennys on yleensä riippumaton tulojen määrästä. Verosta tehtävää vähennystäkään ei voi hyödyntää, jos henkilön tulot jäävät alle verotettavan tulon alarajan. Verotukia ei yleensä voida kohdentaa yhtä tarkasti kuin suoria tukia.
13 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Tavoitteita 1. Verotukien käytön perusteet pitää arvioida aiempaa huolellisemmin, ja valinnan verotuen ja suoran budjettituen välillä on perustuttava tutkittuun tietoon tukien vaikutuksista. Lisäksi verovähennykset pitäisi toteuttaa tulon sijasta verosta tehtävällä vähennyksellä. 2. Valtiontalouden kehyksiä tulisi kehittää niin, että valtion tulot huomioidaan paremmin. Kehysten kiertäminen verohuojennuksia tekemällä pitää saada lopetettua laatimalla uskottava ja kattava talouspoliittinen suunnitelma. 3. Asuntolainojen korkojen verovähennys on yksi suurimpia verotukia. Sen vaikutukset ovat kuitenkin kyseenalaisia: osa vähennyksestä on kanavoitunut asuntojen hintoihin ja toisaalta tulonjaossa se suosii varakkaampia kotitalouksia. Asumisen tuen pitäisi olla nykyistä neutraalimpaa eri asumismuotojen välillä ja sen tulisi kohdentua oikeudenmukaisemmin. Tästä syystä korkojen verovähennysoikeutta pitäisi ainakin harkita rajattavaksi ja kohdennettavaksi paremmin. Verovähennysoikeuden pienentämisestä saatavia varoja voitaisiin käyttää yleisen asumistuen parantamiseen. 4. VEROTUS JA TALOUSKASVU Verotuksen rakenteessa ei pitkällä aikavälillä ole tapahtunut suuria muutoksia (kuvio 1). Työeläkemaksujen kohoamisen johdosta sosiaaliturvamaksujen osuus kaikista verotuloista on jonkin verran noussut. Tuloverojen osuus on puolestaan hieman alentunut verrattuna 1970-luvun puoliväliin. Kulutusverojen ja omaisuusverojen osuus kaikista verotuloista on pysynyt lähes samana. KUVIO 1. Eri verolajien osuudet kaikista verotuloista vuosina
14 12 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Valtiovarainministeriön veroryhmän ehdotus verorakenteen painopisteen muuttamisesta kulutusverojen suuntaan perustuu tutkimuksiin, joiden mukaan eri verolajeilla on erilainen vaikutus talouskasvuun. Verouudistuksella, joka säilyttää verokertymän tason, mutta muuttaa verotuksen rakennetta, voi näin olla pitkän aikavälin kasvuvaikutuksia. Seuraavassa tarkastellaan raportin pohjalta eri veromuotojen vaikutuksia talouskasvuun ja työllisyyteen. Veroryhmän lähtökohtana on, että yritysverotus vaikuttaa talouden investointiasteeseen ja näin myös talouskasvuun. Myös pääomaverotus voi vaikuttaa talouskasvuun mm. laskemalla säästämisen ja investointien veron jälkeistä tuottoa. Työn verotus voi alentaa työllisyyttä sekä työn tarjonnan että kysynnän kautta. Lisäksi työn verotus voi vaikuttaa työn tuottavuuteen. Kulutusveroilla on periaatteessa samanlainen vaikutus kotitalouksien käyttäytymiseen kuin työn verotuksella. Jos työn verotus pienentää kouluttautumisen ja muun henkisen pääoman kartuttamisen tuottoa, se on talouskasvun kannalta haitallisempaa kuin kulutuksen verottaminen. Veroryhmän väliraportissa perustellaan painopisteen siirtämistä kulutusverotukseen myös sillä, että tuloverotus rasittaa kotimaisia tuotannontekijöitä ja siten kotimaista tuotantoa ja vientiä, mutta ei tuontia. Kulutusverotus sen sijaan rasittaa myös tuontia. Viennin osalta arvonlisävero palautetaan. Arvonlisäverotuksen erityisenä hyötynä nähdään myös se, että vero ei vaikuta monikansallisten yritysten sijaintipäätöksiin. Veroryhmän raportissa kulutusverojen etuna pidetään myös sitä, että kulutusverojen veropohjan (verotettavien kohteiden muodostama kokonaisuus) liikkuvuus on vähäisempää kuin työvoiman ja erityisesti pääoman liikkuvuus. Toisaalta erityisesti palveluja korvataan paljon itsepalvelulla. On myös mahdollista, että kulutusverojen kiristymisen takia veropohjaa siirtyy entistä enemmän esimerkiksi Viroon. Verotuksen painopisteen siirtäminen ansiotulojen verottamisesta kulutusveroihin johtaa kulutusmahdollisuuksien uudelleenjakoon: pienituloisten kulutusmahdollisuudet pienenevät eniten. Painopisteen muuttaminen ilman merkittäviä tulonjakovaikutuksia edellyttäisi muun muassa korotusta tulonsiirtoihin. Tulonjaon ennallaan pitävien tulonsiirtojen lisäyksen suuruutta ei ole arvioitu veroryhmän väliraportissa. Kulutusverotuksen ohella kiinteistöverotusta pidetään veroryhmän raportissa yhtenä vähiten talouden toimintaa vääristävänä veromuotona. Erityisesti maapohjan kiinteistöveroa pidetään neutraalina verona, joka ei vääristä maanomistajien päätöksiä. Kiinteistöveron etuna pidetään veropohjan vähäistä vaihtelua, mikä helpottaa verotulojen ennustamista. Kiinteistöveroa on myös vaikea kiertää ja sen veropohjaa siirtää. Useissa maissa kiinteistövero kerätään paikallisesti, mikä voi kannustaa paikallishallintoa tuottamaan erilaisia palveluita ja rakentamaan infrastruktuuria alueellaan. Kiinteistöverojen suurin ongelma on sama kuin kulutusveroilla: kiinteistöverolla on kielteisiä tulonjakovaikutuksia. Pienituloisilla voi olla vaikeuksia kiinteistöveron maksamisessa. Kiinteistövero nostaa myös vuokralla asuvien asumiskustannuksia. Eikä tätä todennäköisesti helpota edes veroryhmän
15 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset raportissa esitetty ehdotus, jonka mukaan kiinteistöveron maksun voisi lykätä kiinteistön myynnin ajankohtaan. Sen sijaan toimenpide vähentäisi selvästi kiinteistöverotulojen ennustettavuutta. Veroryhmän raportissa muistutetaan vielä siitä, että talouskasvun näkökulmasta verotuksessa tulisi pyrkiä mahdollisimman laajoihin veropohjiin, mikä edellyttää siirtymistä pois erilaisista vähennyksistä ja alennetuista verokannoista. Kulutusverojen alennettuja verokantoja on perusteltu niiden tulonjakotavoitteilla. Myös tältä osin raportissa todetaan, että tulonjakotavoitteita voidaan edistää tehokkaammin suorilla tulonsiirroilla, koska kulutuksen rakenne vaihtelee vain vähän kotitalouksien välillä ja alennettujen verokantojen tuki kohdistuu suurelta osin myös hyvätuloisille. 5. VEROTUS JA TULOEROJEN KEHITYS Tuloerojen kasvu on ollut Suomessa voimakkaampaa kuin muissa OECDmaissa. Tuloerot alkoivat kasvaa 1990-luvun lamavuosien aikana. Tuloerojen kasvuun vaikutti työttömyyden muuttuminen pitkäaikaistyöttömyydeksi, sosiaaliturvan leikkaukset ja verotuksen progressiivisuuden pieneneminen. Verotuksen progressiivisuuden väheneminen johtuu mm. eriytettyyn tuloverojärjestelmään siirtymisestä vuonna Ansiotulot säilyivät edelleen progressiivisen verojärjestelmän piirissä, mutta pääomatuloja alettiin verottaa suhteellisella verokannalla. Pääomatulojen suhteellinen verotus pienensi verotuksen progressiivisuutta, koska pääomatulot keskittyvät tulojakauman yläpäähän luvun alun verouudistus alensi osinkotulojen verotusta huomattavasti, mikä osaltaan vaikutti siihen, että pääomatulojen osuus bruttotuloista alkoi kasvaa voimakkaasti erityisesti suurituloisilla kotitalouksilla. Verouudistuksen myötä syntyi voimakas kannustin muuntaa tuloja osinkotuloiksi, koska palkan ylimmän rajaveroasteen ja pääomatuloiksi katsottavan verovapaan osingon veroasteen välinen ero oli verouudistuksen jälkeen aluksi lähes 40 prosenttiyksikköä. Nykyisin ero on edelleen noin 25 prosenttiyksikköä. Tuloeroja mitataan ns. Gini-kertoimella, joka saa sitä suuremman arvon, mitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. Tuotannontekijätulojen (palkka-, yrittäjä- ja pääomatulojen) Gini-kerroin kuvaa kotitalouksien tuloeroja markkinoilta saatujen tulojen pohjalta. Bruttotulot koostuvat tuotannontekijätuloista ja saaduista tulonsiirroista. Käytettävissä olevat tulot sisältävät sekä saadut että maksetut tulonsiirrot (eli välittömät verot ja veronluotoiset maksut). Käytettävissä olevien tulojen Gini-kerroin on matalin, koska niissä näkyy sekä tulonsiirtojen että verojen tulonjakoa tasoittavat toimenpiteet. Alimmillaan Gini-kerroin oli vuonna 1992 (Gini-kertoimen arvo 19,9). Tästä alkanut tuloerojen kasvu jatkui vuoteen 2000 (Gini-kertoimen arvo 26,7). Tämän jälkeen vuonna 2003 tuloerot alkoivat uudelleen kasvaa. Kuvioista 2 3 nähdään, että suurimmillaan tuloerot ovat toistaiseksi olleet vuonna 2007 (Gini-kertoimen arvo 28).
16 14 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset KUVIO 2. Tuotannontekijätulojen, bruttotulojen ja käytettävissä olevien tulojen Gini-kertoimet Lähde: TK, Tulonjakotilasto 2008 Kuviosta 3 nähdään, että aikavälillä tulojen reaalikasvu on ollut suurituloisimmassa tulokymmenyksessä selvästi parasta (runsaat 100 prosenttia). Pienituloisimmassa tulokymmenyksessä vastaava tulojen kasvu on ollut vajaat 30 prosenttia.
17 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset KUVIO 3. Tulojen reaalikehitys tulokymmenyksittäin vuosina , keskiarvot, tulokymmenykset on muodostettu henkilöiden kesken kotitalouden kulutusyksikköä kohden laskettujen käytettävissä olevien tulojen perusteella Lähde: TK, Tulonjakotilasto YRITYS- JA PÄÄOMATULOJEN VEROTUS Nykyisin osakeyhtiöiden verotus on suhteellista. Suomessa yhteisöverokanta on ollut vuoden 2005 alusta alkaen 26 prosenttia. Useimmissa vanhoissa EU-maissa yhteisöverokanta on prosenttia. Uusissa EUvaltioissa yhteisöverokannat ovat yleensä alle 20 prosenttia. Suomessa osakeyhtiöiden verotus eroaa jyrkästi sen mukaan, onko kysymys listaamattomasta vai listatusta yhtiöstä. Listaamattomasta yhtiöstä maksettu osinko jaetaan verotettavaksi pääomatulona ja ansiotulona. Pääomatuloverotuksen piiriin osingosta luetaan osakkeen nettovarallisuudelle laskettua yhdeksän prosentin vuotuista tuottoa vastaava osuus. Tämän nettovarallisuusrajan puitteissa osinko on verovapaata tuloa euroon saakka. Rajan ylittävää osinkoa verotetaan samalla tavalla kuin listatuista
18 16 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset yhtiöistä saatua osinkoa: osingosta 70 % on veronalaista pääomatuloa ja 30 % verovapaata tuloa. Jos listaamattoman yhtiön jakama osinko ylittää yhdeksän prosentin nettovarallisuusrajan, yli menevästä osasta 70 % on veronalaista ansiotuloa ja 30 % verovapaata tuloa. Rajanveto listattujen ja listaamattomien välillä voi vaikuttaa yrityksen päätökseen listautua. Taulukon 1 esimerkkilaskelmassa listaamattoman yhtiön osinkoa rasittaa vain 26 prosentin yhteisövero, kun taas listatun yhtiön jakamaan osinkoon kohdistuu yhteensä 40,5 prosentin kokonaisvero. Kokonaisveroon lasketaan yritystason veron lisäksi henkilötason osinkovero. Laskelmassa ei ole otettu huomioon sitä, että yritysvero voi osittain siirtyä hintoihin tai vaikuttaa palkkoihin. Korkotulojen lähdevero samoin kuin vuokratulojen vero on 28 prosenttia. Inflaatio voi nostaa merkittävästi korkotulojen tosiasiallista verorasitusta. Esimerkiksi inflaation ollessa kaksi prosenttia ja pääomaverokannan 28 prosenttia neljän prosentin nimellisen korkotuoton reaalinen veroaste on 56 prosenttia. TAULUKKO 1. Esimerkkilaskelma yritys- ja pääomatulojen verotuksesta vuonna 2010 ja valtiovarainministeriön veroryhmän ehdotus Talletus Oma po, Oma po, Asunto tai kor- listaama- listattu tai kiin- % kopaperi % ton yhtiö % yhtiö % teistö % Sijoitus Sijoitetun pääoman tuotto Yhteisövero Tuotto yhteisöverojen jälkeen 3 3 Pääomatulovero 28 1,1 0 0,6 19,6 1,1 Verot yhteensä 1, ,6 40,5 1,1 28 VM:n veroryhmän ehdotus 30 30,2/45,4 45,4 30 Valtiovarainministeriön veroryhmän välimuistiossa osoitetaan, kuinka nykyinen verojärjestelmä kannustaa listaamattoman osakeyhtiön omistajaa kasvattamaan yhtiön nettovarallisuutta sijoittamalla yhtiöön omaa pääomaa. Nettovarallisuuden kasvattamisesta saatava veroetu riippuu mm. omistajan ansiotulon rajaveroasteesta ja tarkasteltavan investoinnin tuotosta. Kannustinvaikutus on vahvimmillaan matalatuottoisissa investoinneissa. Myös käytännössä on havaittu, että nykyinen listaamattomien yhtiöiden verotus kannustaa investoimaan matalatuottoiseen sijoitusvarallisuuteen. Tämä voi merkitä sitä, että nykyjärjestelmä samalla jarruttaa yritysten investointia riskipitoisiin kohteisiin, joihin voi liittyä korkea tuotto-odotus.
19 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Lisäksi nykyinen verotus ohjaa voimakkaasti listaamattomien yhtiöiden osingonjakopäätöksiä, koska verotus kannustaa jakamaan osinkona vähintään verovapaan osingon määrän. Tämä näkyy myös käytännössä: Harjun ym. tutkimuksen mukaan huomattava osa yrityksistä jakaa juuri tuottoprosenttia vastaavan määrän osinkoina. Suomen yritysverojärjestelmä on siis varsin epäneutraali listaamattomien yhtiöiden osalta. Valtiovarainministeriön veroryhmän ehdotus yritys- ja pääomatuloverotuksen uudistamiseksi Valtiovarainministeriön veroryhmän tavoitteena on verojärjestelmä, joka ohjaa mahdollisimman vähän resurssien kohdentumista taloudessa. Uudistuksella tavoitellaan myös verotettavien yhdenmukaisempaa kohtelua. Lisäksi verojärjestelmän on toimittava kansainvälisessä ympäristössä. Erityisesti yhteisöveron, mutta myös pääomatulojen verotuksen, tulee olla kilpailukykyinen. Veroryhmä ehdottaa verotuksen painopisteen maltillista siirtämistä tuloverotuksesta kulutuksen verotukseen siten, että uudistus on staattisesti laskien budjettineutraali. Verojärjestelmän tulee olla myös mahdollisimman yksinkertainen ja ymmärrettävä, ja sen on perustuttava selville periaatteille. Veroryhmä on myös ottanut huomioon, että suuret muutokset verojärjestelmässä aiheuttavat sopeutumisongelmia. Veroryhmä ehdottaa yritys- ja pääomatuloverotuksen uudistamisen perustaksi mallia, jossa verotusta pyritään kehittämään nykyisen verojärjestelmän lähtökohdista (ns. mukailtu nykymalli). Listaamattoman yhtiön jakaman osingon verovapaus poistuisi, ja se korvattaisiin ns. normaalituoton kevennetyllä verotuksella. Normaalituotolla tarkoitetaan sitä tuottoa, mikä investoidulle pääomalle voitaisiin saada vaihtoehtoisesta sijoituskohteesta esimerkiksi sijoittamalla joukkovelkakirjalainoihin. Normaalituoton laskemisessa lähtökohtana olisi veroryhmän mukaan keskipitkä valtionlainakorko. Kyseinen korko sisältää pienen riskilisän, joka kompensoisi normaalituoton hyödyntämiseen liittyvää riskiä. Normaalituottoa vastaavasta osingosta 35 prosenttia luetaan veronalaiseen pääomatuloon, ja normaalituoton ylittävä osinko on kokonaan veronalaista pääomatuloa. Pääomatuloverokantaa veroryhmä esittää nostettavaksi 30 prosenttiin ja yhteisöverokantaa alennettavaksi 22 prosenttiin. Mukaillulla nykymallilla on kaksi etua verrattuna muihin veroryhmän tarkastelemiin malleihin. Malli kohtelisi listaamattomasta yhtiöstä saatua normaalituottoa samalla tavoin kuin muita verollisia sijoituskohteita. Malli ei myöskään suosisi velkaa rahoitusmuotona verrattuna omaan pääomaan. Normaalituoton ylittävän osingon rajaveroaste olisi 45,4 prosenttia, joka olisi edelleen selvästi alempi kuin ansiotuloverotuksen ylimmät marginaaliveroprosentit. Tulonmuunto-ongelman ratkaisemiseksi veroryhmä ehdottaakin ylimpien marginaaliveroprosenttien alentamista ansiotuloverotuksessa. Nykyisestä ansiotulo-osingon käsitteestä luovuttaisiin kokonaan. Veroryhmän mallissa listatuista yhtiöistä saadut osingot luettaisiin kokonaan saajansa veronalaiseen pääomatuloon, mikä nostaisi listatun yhtiön jakaman voiton verot yhteensä 40,5 prosentista 45,4 prosenttiin.
20 18 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Yhtiöverokannan alentaminen 26 prosentista 22 prosenttiin vähentäisi verotuloja noin 800 milj. euroa. Pääomatulojen verotuksen kiristyminen rahoittaisi tästä noin puolet, ja loput rahoitettaisiin muita veroja korottamalla. Yhteisöverokannan alentamisesta Yhtiöverokannan alentamista 22 prosenttiin voidaan pitää aggressiivisena verokilpailuna, ja Suomi saisi sillä verohäirikön maineen. Irlantia lukuun ottamatta ns. vanhojen EU-maiden (EU 15 -maiden) alin yritysverokanta on 25 prosenttia (2009). Irlannissa yritysverokanta on 12,5 prosenttia, mikä on herättänyt arvostelua muissa maissa. EU 15 -maiden keskimääräinen yritysverokanta on hieman korkeampi kuin Suomen 26 prosenttia (kuvio 4). KUVIO 4. Yritysverokannat (%) EU15 -jäsenmaissa vuonna 2008 ja 2009 Suomella ei ole verokilpailusta johtuvaa painetta yhteisöveron alennukselle. Viime vuonna yritysverokantojen aleneminen pysähtyi Euroopassa. Taloustaantuman ja ikääntymiseen varautumisen takia useimmissa maissa pyritään laajentamaan yritysveropohjaa julkisen talouden tasapainon paranta-
21 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset miseksi. Vaikka itäisessä Keski-Euroopassa yritysverokannat ovat edelleen selvästi alempia kuin EU 15 -maissa, myös yritysten riskit voivat olla näissä maissa suuremmat. Matala verokanta saattaisi kuitenkin houkutella kansainvälisiä yrityksiä näyttämään voittoa Suomessa, mikä voisi ainakin osittain kompensoida verokannan alentamisesta aiheutuvaa verotulojen menetystä. Veronkevennyksillä ei kuitenkaan saada aikaan kestävää kasvua. Yritysverokannan aggressiivinen alentaminen synnyttää paineita verokannan alentamiseen muissakin maissa ja hyöty veroedusta jää todennäköisesti lyhytaikaiseksi. Verokilpailun seurauksena valtiot joutuvat rahoittamaan veronalennuksensa muuta verotusta kiristämällä ja julkisia menoja leikkaamalla. Tulevaisuudessa verokilpailua saattaa jonkin verran hillitä veroviranomaisten kansainvälisen yhteistyön lisääntyminen ja tietojen vaihdon helpottuminen myös veroparatiisien kanssa. OECD:n mukaan veroparatiiseilla tarkoitetaan valtioita tai alueita, jotka tarjoavat ulkomaisille sijoittajille ja yrityksille alhaista verotusta tai nollaverotusta, osallistuvat puutteellisesti kansainväliseen tietojen vaihtoon ja eivät sovella lakeja avoimesti. Tulonmuunto Eriytetyn tuloverojärjestelmän ongelmana on kielteisten tulonjakovaikutusten lisäksi ollut verosuunnittelu. Verokantaero ansiotulojen korkeimpien rajaveroasteiden ja pääomaverokannan välillä on kannustanut muuttamaan ansiotuloa pääomatuloksi. Osittain tulojen muuntaminen on ollut myös palkkatulon muuttamista ns. ansiotulo-osingoksi, josta ei makseta työnantajamaksuja eikä palkkaperusteisia vakuutetun maksuja. Erityisesti TELjärjestelmän (työntekijäin eläkelaki) piirissä olevat yrittäjät ovat nostaneet korvauksen yrityksestään palkan sijasta ansiotulo-osinkona. Ansio- ja pääomatulojen yhdenvertaisuuden parantamiseksi myös osinkotulojen verotukseen tulisi liittää progressiivisuutta. Yrittäjän verotuksessa voidaan ottaa huomioon se, että yritystoimintaan liittyy hallinnollisia velvoitteita, jotka nostavat yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Yritysveropohjan kehittäminen Kansainvälisissä yritysverotusvertailuissa ovat esillä yleensä vain verokannat, koska veropohjien vertailu on erittäin vaikeaa. Suomessa osakeyhtiöverotuksessa veropohja lienee kansainvälisesti vertailtuna melko laaja. Veroryhmä on tarkastellut väliraportissaan kolmea yritysveropohjan kehittämiseen liittyvää kysymystä: tarvetta uudistaa käyttöomaisuuden poistojärjestelmä vastaamaan ns. suunnitelman mukaisia poistoja, velan korkomenojen vähennysoikeuden rajoittamisen tarpeellisuutta sekä tutkimus- ja kehittämismenojen verokannustinjärjestelmän tuomista Suomen verotukseen. Nykyinen verotuksen poistosäännöstö sopii huonosti yhteen kansainvälisen kirjanpitostandardin kanssa. Lisäksi poistojärjestelmä on hallinnollisesti raskas. Matalan inflaation oloissa poistot ovat ylimitoitettuja pitkän käyttöiän
22 20 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset kone-, laite- ja alusinvestointien osalta, eikä järjestelmä näin ollen ole neutraali erilaisten investointien suhteen. Yritysverotuksen kehittämistyöryhmä 2005 esitti useita muutoksia poistojärjestelmään, mm. siirtymistä taloudelliseen vaikutusaikaan perustuvaan irtaimen käyttöomaisuuden (koneet yms.) poistojärjestelmään, mutta esityksiä ei ole toteutettu. Valtiovarainministeriön veroryhmä ei ole käsitellyt poistojärjestelmän uudistamista vaan todennut, että poistojärjestelmän merkitys vähenee yhteisöverokannan alentumisen ja normaalituottomalliin liittyvien neutraalisuusominaisuuksien takia. Verosuunnittelun rajoittamiseksi korkojen vähennysoikeutta elinkeinoverotuksessa on rajoitettu useissa valtioissa viime vuosina. Suomessa ei ole säädöksiä, joilla korkojen vähennysoikeutta rajoitettaisiin. Vaarana on, että Suomen vapaata korkojen vähennysoikeutta hyödynnetään verojen välttämiseksi. Veroryhmä toteaa, että yhteisöverokannan alentaminen 22 prosenttiin pienentää korkovähennyksestä saatavaa hyötyä. Veroryhmä katsoo, että korkovähennysrajoitusten käyttöönottamista olisi syytä tarkastella toisessa yhteydessä. Tutkimus- ja kehittämismenojen verotukeen liittyy veroryhmän mukaan merkittäviä riskejä, eikä ole selvää toisiko tukielementin tuominen verojärjestelmän puolelle etuja suhteessa hyvin toimivaan suorien tukien järjestelmään. Veroryhmä lähtee siitä, että yritys- ja pääomatuloverotuksen kehittämisen tulisi nojata laajoihin veropohjiin ja mataliin verokantoihin. Näin voidaan parhaiten edistää resurssien tehokasta kohdentumista ja sitä kautta talouskasvua. Yhteisöverokannan alentamista voitaisiin rahoittaa laajentamalla veropohjaa esim. rajoittamalla yritysten ylisuurten korkomenojen vähentämistä verotuksessa. Yritysten rajoittamaton korkomenojen vähennysoikeus ja ulkomaille maksettavien korkojen lähdeverovapaus kannustavat velkapainotteiseen rahoitusrakenteeseen ja vähentävät Suomeen maksettavia veroja. Vastuuvaraus henkilöstöinvestointeihin Erityisesti taloudellisesti hyvinä aikoina yritykset voisivat varautua taantumaan keräämällä taseeseen tuloksestaan erityistä henkilöstöinvestointeihin tarkoitettua vastuuvarausta. Varausta voitaisiin purkaa silloin, kun yritys haluaa välttää työvoiman vähentämistä. Varausta voitaisiin käyttää sellaisiin tarkoituksiin, jotka edistävät työntekijöiden jaksamista, osaamista, ammatillista kouluttautumista, kehittymistä ja toissijaisesti myös uudelleen sijoittumista työmarkkinoilla. Varausta voitaisiin käyttää myös työvoiman vähentämistilanteissa vähennettävän henkilöstön hyväksi. Tavoitteita 1. Yritysverotuksen tulee olla kilpailukykyinen. Suomessa yhteisöveron taso on linjassa relevanttien vertailumaiden kanssa, eikä pakottavaa tarvetta sen alennukselle ole. 2. Pääomatulojen verokantaa korotetaan ja veropohjaa laajennetaan.
23 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Tulonmuuntoa eli ansiotulojen muuntamista pääomatuloiksi vähennetään esim. ottamalla osinkoverotuksessa käyttöön progressiivinen pääomatulojen verotus. Tämä voidaan toteuttaa verovapaalla osalla ja/tai veroasteikolla (30 % ja 35 %). 4. Säädetään yrityksille vastuuvaraus henkilöstöinvestointeihin. 7. TYÖN VEROTUS Palkka ja siihen rinnastettava tulo muodostavat suurimman osan ansiotuloista. Ansiotuloihin lasketaan myös erilaiset työtuloa korvaavat tulot kuten eläkkeet, sairauspäivärahat, työttömyyskorvaukset ja vanhempainrahat. Väestön ikääntymisen johdosta eläketuloista kertyvien verotulojen osuus kasvaa. Eläketulot määräytyvät paitsi eläkkeensaajien lukumäärän myös työeläkeindeksin kehityksen perusteella. Lisäksi eläketuloja kasvattaa eläkejärjestelmän kypsyminen eli se, että uudet eläkkeet ovat usein tasoltaan korkeampia kuin päättyvät eläkkeet. Sen vaikutus maksettujen eläkkeiden kasvuun on ollut vuodessa noin kahden prosentin suuruinen. Kuviosta 5 nähdään, että eri ansiotulolajeille myönnetään verotuksessa erilaiset vähennykset, ja siksi veroprosentitkin ovat erilaisia. Eläketulon verotus on matalimmilla tulotasoilla huomattavasti kevyempää kuin palkkatulojen ja erityisesti etuustulojen verotus. Lisäksi etuus- ja eläketulojen verotus on hyvätuloisilla palkkatulojen verotusta kevyempää. Työtulon verotuksen keventämistä suhteessa eläke- ja etuustulojen verotukseen on perusteltu työn tekemisen kannattavuuden parantamisella. Liitteessä 2 on kirjattu keskeiset palkkatulojen verotukseen liittyvät vähennykset. KUVIO 5. Veroprosentit eri tulolajeilla 2010
24 22 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Valtion tuloveroa maksetaan ansiotuloista verotettavan tulon suuruuden perusteella. Tulovero ansiotulosta määräytyy progressiivisen tuloveroasteikon mukaan (liite 4). Kunnallisvero on lähtökohtaisesti suhteellista, mutta vähennysten vuoksi kunnallisveroon samoin kuin kirkollisveroon ja palkansaajan sairaanhoitomaksuun tulee progressiivisuutta. Käytännössä siis suurituloinen maksaa suhteellisesti enemmän kunnallisveroa kuin pienituloinen. Kuntien tuloveroprosentti vaihtelee 16,25 ja 21 prosentin välillä vuonna Keskimääräinen kunnallisveroaste on 18,98 prosenttia. Verotulojen lisäksi kunnilla on muita tuloja mm. valtionosuudet sekä maksutulot. Kunnat saavat päättää asiakasmaksujen suuruudesta säädettyjen enimmäismäärien asettamissa rajoissa, ja siksi asiakasmaksut vaihtelevat kunnittain. Sosiaalivakuutusmaksuja maksavat sekä työntekijä että työnantaja. Työntekijän ja työnantajan maksut on esitetty liitteessä 3. Työntekijän työeläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu ja päivärahamaksu vähennetään verotuksessa työntekijän veronalaisista tuloista. Maksujen vähennyskelpoisuus keventää veroastetta eniten ylimmillä tulotasoilla. Kirkollisvero on Suomen evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäsenten maksama vero. Muilla uskonnollisilla yhteisöillä ei ole verotusoikeutta, mutta ne voivat periä jäsenmaksua muiden yhdistysten tapaan. Keskimäärin evankelis-luterilaisten vero on 1,32 prosenttia. Suomalaisista noin 80 prosenttia kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Kansainvälinen veroastevertailu Veroasteella tarkoitetaan verojen ja maksujen osuutta tuloista. Rajaveroaste puolestaan kertoo verojen ja maksujen osuuden tulojen lisäyksestä. Kansainvälisissä vertailuissa verojen ja maksujen osuus saadaan paremmin vertailukelpoiseksi, kun otetaan huomioon sekä työntekijän että työnantajan sosiaalivakuutusmaksut. Tämä johtuu siitä, että eri maissa sosiaalivakuutusmaksut jakautuvat eri tavoin työntekijän ja työnantajan kesken. Seuraavissa tarkasteluissa veroasteella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon työvoimakustannuksista menee veroihin ja maksuihin. Työvoimakustannusten rajaveroaste vastaavasti kuvaa sitä, kuinka paljon palkankorotuksesta eli työvoimakustannusten lisäyksestä menee veroihin ja maksuihin.
25 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Kuviosta 6 nähdään, että keskituloisen palkansaajan veroaste oli Suomessa EU 15 -maista seitsemänneksi korkein vuonna Korkein veroaste oli Belgiassa ja matalin Irlannissa. Vertailussa ei oteta huomioon sitä, että joissakin EU 15 -maissa on lisäksi pakollisia sosiaaliturvamaksuja, joita ei lueta verokiilaan, koska maksut maksetaan yksityisille eläkerahastoille tai vakuutusyhtiöille. KUVIO 6. Perheettömän keskituloisen palkansaajan työvoimakustannusten veroaste 2009 (verojen ja maksujen osuus (%) työvoimakustannuksista) Lähde: OECD, Taxing wages Perheettömän pienituloisen (tulot 67 % keskitulosta) samoin kuin hyvätuloisen (tulot 167 % keskitulosta) palkansaajan työvoimakustannusten veroaste oli Suomessa EU 15 -maista kahdeksanneksi korkein vuonna 2009.
26 24 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Työvoimakustannusten rajaveroaste oli Suomessa vuonna 2009 keskituloisella palkansaajalla EU15 -maiden neljänneksi korkein. Keskituloisen palkansaajan tulot olivat tuolloin noin euroa kuukaudessa. Pienituloisen palkansaajan (67 % keskitulosta, noin 2040 e/kk) rajaverokiila oli kuudenneksi korkein ja hyvätuloisen palkansaajan (167 % keskitulosta) seitsemänneksi korkein (kuvio 7). Vuonna 2009 hyvätuloisen palkansaajan tulot olivat Suomessa noin euroa kuukaudessa, mikä on hieman alle vuoden 2009 valtion tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan alarajan ( euroa vuodessa). KUVIO 7. Perheettömän, hyvätuloisen (167 % keskitulosta) palkansaajan työvoimakustannusten rajaveroaste (verojen ja maksujen prosenttiosuus työvoimakustannusten lisäyksestä) Lähde: OECD, Taxing wages
27 Hyvinvointi rahoitetaan veroilla SAK:n verolinjaukset Taulukosta 2 nähdään, että EU 15 -maissa pienituloisen palkansaajan työvoimakustannusten rajaveroaste on keskimäärin pysynyt ennallaan viimeisten runsaan kymmenen vuoden aikana. Keskituloisen palkansaajan rajaveroaste on alentunut keskimäärin 0,7 ja hyvätuloisen 1,3 prosenttiyksikköä. Saksassa ja Itävallassa hyvätuloisen rajaveroaste on alentunut eniten. Suomessa rajaveroaste on alentunut kaikilla kolmella tulotasolla, mutta eniten on alentunut (6,7 prosenttiyksikköä) hyvätuloisen työvoimakustannusten rajaveroaste. Samaan aikaan Suomessa palkkaerot ovat kasvaneet erityisesti korkeapalkkaisilla. TAULUKKO 2. Keskituloisen sekä 67 ja 167 prosenttia keskituloista ansaitsevan palkansaajan työvoimakustannusten rajaveroasteiden muutos , prosenttiyksikköä Keskipalkasta 67 % 100 % 167 % Itävalta 4,6 3,7-19,9 Belgia 5,1-0,8-2,3 Tanska -9,0-7,6-0,6 Suomi -1,9-2,3-6,7 Ranska -10,3-1,2 8,5 Saksa -1,9 0,0-19,0 Kreikka 13,2 6,7 3,4 Irlanti 1,8-2,8 0,5 Italia 3,0-1,7 6,2 Luxemburg -0,2 3,3-6,2 Alankomaat -4,0-11,7 0,0 Portugali 7,7 6,9 7,3 Espanja 1,4 2,5-11,7 Ruotsi -8,4-4,5 4,0 Iso-Britannia -1,5-1,5 16,3 EU 15 0,0-0,7-1,3 Lähde: OECD Progressiivisen verotuksen etuja Progressiivinen vero on vero, jossa veroaste nousee tulojen tai muun verotettavan summan kasvaessa. Useimmissa maissa tuloverot ovat progressiivisia. Käytännössä se tarkoittaa, että suurituloisilla on korkeampi veroprosentti kuin pienituloisilla. Kuten edellä nähtiin, Suomessa työvoimakustannusten veroaste ja rajaveroaste eivät ole EU 15 -maiden korkeimpia. Lisäksi kun otetaan huomioon viime vuosina tapahtunut ansiotuloerojen kasvu, verotuksen progressiivisuutta ei ole tarvetta ainakaan alentaa. Progressiivisesta verotuksesta on hyötyä talouselämän ja koko yhteiskunnan kannalta. Poliittisilla päätöksillä veronkevennyksiä ei aina onnistuta ajoittamaan suhdanteiden kannalta oikein. Sen sijaan progressiivinen verotus toimii automaattisena vakauttajana suhdannevaihteluissa: matalasuhdanteessa palkka- ja yritystulojen pienentyessä verotuskin lievenee automaattisesti ilman eri päätöksiä.
Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Suomalainen verojärjestelmä Kokonaisveroaste Verotulojen rakenne Suurimmat muutokset Progressiosta regressioon Kokonaisveroaste
LisätiedotMillainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä?
Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä? - Hetemäen verotyöryhmän raportit - EK:n verotavoitteet EK-päivä 24.3.2011 Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara, EK Hetemäen
LisätiedotAjankohtaista verotuksesta
Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus
LisätiedotElinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä
LisätiedotVEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU
Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään
LisätiedotVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN
Veronmaksajain Keskusliiton ohjelma verotuksen ja julkisen talouden kehittämiseksi vuosina 2012-2015 VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN 1 Teemu Lehtinen 17.1.2011 ANSIOTULOJEN VEROTUSTA KEVENNETÄÄN ALENTAMALLA TULOVEROASTEIKKOA
LisätiedotArvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin
Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut
LisätiedotKannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti
2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...
LisätiedotVEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen
VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot
LisätiedotVEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015
Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on
LisätiedotVerottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt
VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,
LisätiedotPääpuolueiden verotavoitteiden analyysi
Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus
LisätiedotVerotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen
Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
Lisätiedotverontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa
LisätiedotMUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT
MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT 1 LÄHTÖKOHTA VERONSAAJAN RAHANTARVE KASVUSSA KANSAINVÄLINEN VEROKILPAILU KIRISTYY LUONNOLLISEN HENKILÖN KOKONAISVERORASITE KASVAA
LisätiedotYrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014
Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:
LisätiedotPuolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta
2 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset
LisätiedotANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009
Verot, tulot ja ostovoima ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 1 TAUSTA: HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET 1,1 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan ansiotulojen verotusta kevennetään
LisätiedotTalouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella
Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta
LisätiedotKunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen
1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen
LisätiedotVälitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)
Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa
LisätiedotOsakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009
Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Esityksen sisältö Kysymys: Miten verottaa yhtiön oman pääoman tuottoa? Suomen nykyjärj
LisätiedotHE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen
HE 135/216 vp Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen Vero-osasto 16.9.216 Sisältö Vuoden 217 ansiotulon tuloveroasteikko Kunnallisverotuksen perusvähennys
LisätiedotBudjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija
Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi
LisätiedotVerotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö
Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö Apulaisprofessori Tomi Viitala Osakeyhtiön verotus Osakeyhtiö on yhteisö eli osakkeenomistajistaan erillinen verovelvollinen Osakeyhtiölle lasketaan
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2017
Julkaisuvapaa klo 6. Kansainvälinen palkkaverovertailu 217 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan
LisätiedotHE 107/2017 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg
HE 17/217 vp Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Vero-osasto 3.1.217 Sisältö Työn verotus hallituskaudella Vuoden 218 ansiotulon tuloveroasteikko Kunnallisverotuksen perusvähennys
Lisätiedot01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).
LisätiedotPuolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011
Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset
LisätiedotVälitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)
Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa
LisätiedotYrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla
Yrittäjien tulot ja verot 2014 vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla 1 Saman tulotason yrittäjien ja palkansaajien verotuksen vertailu vuonna 2012 Yrittäjät Palkansaajat Tulot 44 974 44 974 - Siitä ansiotuloa
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.
LisätiedotVerot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma
Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma 1. Johdanto Tässä asiakirjassa on esitelty Keskustanuorten näkemys tulevaisuuden veropolitiikan painopisteistä. Verotuksen pääasiallinen tehtävä on kerätä
LisätiedotVerotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.
Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus
LisätiedotVerotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala
Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2018
Kansainvälinen palkkaverovertailu 18 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Ranska Saksa Sveitsi Euroopan ulkopuolelta Australia Japani Kanada USA
LisätiedotTulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen
Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena Elina Pylkkänen Hallitus asettaa itselleen tavoitteet Valtionvelka suhteessa kokonaistuotantoon kääntyy laskuun hallituskaudella Valtiontalouden
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2016
Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotVerotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala
Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo
LisätiedotSuomi työn verottajana 2009
Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 9 Tutkimuksen maat 18 maata: Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa,, Sveitsi,
LisätiedotAjankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä
Ajankohtaista veropolitiikasta Timo Sipilä Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotettiin jo aiemmin 28 %:sta 30 %:iin. Nyt yhteenlasketun verotettavan pääomatulon (siis vähennysten
LisätiedotKunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen
070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia Lappeenrannan kunnallisveroprosentti on Suomen maakuntakeskusten suurimpia. Useimmat
Lisätiedot// VEROHALLINTO TASKUTILASTO 2014
// VEROHALLINTO TASKUTILASTO 2014 // VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2014
Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia
Lisätiedot01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).
LisätiedotYritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset
Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset 9.2.2017 Terhi Järvikare Tiedotustilaisuus Verotus Työryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: ylijohtaja Terhi Järvikare, VM Jäsenet: oikeustieteen tohtori, dosentti
LisätiedotVerotukseen ehdotettavat muutokset HE 15/2017 vp
Verotukseen ehdotettavat muutokset HE 15/2017 vp Verojaosto 29.3.2017 Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Neuvotteleva virkamies Marja Niiranen 1 Ansiotulojen verotus Koska
LisätiedotAsiantuntijalausunto 1(5) Kasvu ja vaikuttaminen -osasto/hp Eduskunnan verojaosto
Vähennys verosta, euroa Asiantuntijalausunto 1(5) Kasvu ja vaikuttaminen -osasto/hp 24.9.2018 Eduskunnan verojaosto sara.kettunen@eduskunta.fi Asiantuntijakuuleminen 25.9.2018 Hallituksen esitys (HE 124/2018
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2015
Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan
LisätiedotHallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013
Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan
LisätiedotSuomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun
Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen
LisätiedotCS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN
CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä
LisätiedotYritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013
Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä 20.8.2013 Sisältö 1) Tausta yritysverotuksesta mitä se on? kuka sen maksaa (kohtaanto)? kansainvälinen verokilpailu 2) Pohdintaa
LisätiedotRahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp
Rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp Perustuslakivaliokunta 28.3.2017 Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Budjettineuvos Petri Syrjänen 1 Valmistelun
LisätiedotVEROTUS SUOMESSA. Veronmaksajilla on oikeus vähentää tulojen hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot.
2015 Taskutilasto VEROTUS SUOMESSA.Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään
LisätiedotLASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA
LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden
LisätiedotKilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017
Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutuksista kunnan verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksella
LisätiedotHallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009
Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420
LisätiedotHallituksen veropoliittinen linjaus
Hallituksen veropoliittinen linjaus (Ote 17.6.2011 julkaistusta Neuvottelutulos hallitusohjelmasta, lihavointi lisätty) Verotuksen perustavoitteena on hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaaminen samalla
LisätiedotAjankohtaista verotuksesta ja tulevat veromuutokset 5.9.2011
Ajankohtaista verotuksesta ja tulevat veromuutokset 5.9.2011 Hallitusohjelman ja valtiovarainministeriön talousarvioesityksen verolinjaukset Yhteystiedot: Jani Peräsarka Veroasiantuntija Tuloverotus Puhelin:
LisätiedotElintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012
Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden
LisätiedotKuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset
Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2013 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2013 valtionverotuksessa sovellettavaksi progressiiviseksi ansiotulon
LisätiedotProfessori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus
Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen
LisätiedotSuomi työn verottajana 2008
Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,
LisätiedotULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA
ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen
Lisätiedot32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet. Apulaisprofessori Tomi Viitala
32C060 Verotuksen perusteet - Käsitteitä, periaatteita, rakenne, oikeuslähteet Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen peruskäsitteitä Verovelvolliset eli verosubjektit Ne, jotka ovat lain mukaan velvollisia
LisätiedotKansainvälinen palkkaverovertailu 2011
Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia
LisätiedotPidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille
TULOVEROTUS 1 Ongelma Ennakonpidätys Kesällä 2012 Satu on kesätöissä. Hän on työnantajansa kanssa sopinut kuukausipalkakseen 1600 euroa. Palkanmaksupäivänä hänen tililleen on maksettu 1159,00 euroa. Satu
LisätiedotVerotus. Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Verotus Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Veroaste Suomessa ja EU15-maissa 1980 2010, % % 60 50 40 30 20 10 EU15:n vaihteluväli Suomi EU15 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005
Lisätiedottutkimus yrittäjien tulot ja verot vuoden 2007 verotustietojen mukaan
tutkimus yrittäjien tulot ja verot vuoden 2007 verotustietojen mukaan Suomen Yrittäjät ry YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2009 Tiivistelmä Yrittäjien keskimääräiset veronalaiset tulot olivat vuonna 2007 40.132
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2016
TILASTOKATSAUS 1:2016 19.1.2016 VANTAALAISTEN TULOT JA VEROT VUONNA 2014 1 Vuonna 2014 Vantaalla oli kaikkiaan 175 690 tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio- ja/tai
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut
LisätiedotKehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset
1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten
LisätiedotVerotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija
Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta
LisätiedotPalkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014
Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes
LisätiedotSuomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015
Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru
LisätiedotOsinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009
Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riski Osinkoverotuksen kehittämisellä ja riskinotolla ei ole varsinaista loogista
LisätiedotPikaopas palkkaa vai osinkoa
Pikaopas palkkaa vai osinkoa www.tuokko.fi Palkkaa vai osinkoa? Osakeyhtiön osakas voi yleensä nostaa yhtiöstä varoja joko palkkana tai osinkona. Nostettaessa varoja yhtiöstä on vero- ja sosiaaliturvamaksu
Lisätiedot01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 763 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2014
01. Ansio- ja pääomatuloverot Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille arvioidaan kertyvän 8 879 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille
LisätiedotSilta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE
Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus
LisätiedotSuomi työn verottajana 2010
Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 21 Kansainvälinen palkkaverovertailu 21 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi
LisätiedotHallituksen budjettiesitys 2019
Hallituksen budjettiesitys 2019 29.8.2018 Valtiovarainministeri Petteri Orpo Tiedotustilaisuus Talouspolitiikka Julkinen talous Hallitus on saavuttamassa keskeiset talouspolitiikan tavoitteensa Työllisyysaste
LisätiedotVeroryhmän alustavia linjauksia. Linjaukset* Taustaa. Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta
Veroryhmän alustavia linjauksia Linjaukset* Taustaa Ryhmä vielä kautensa alkupuoliskolla - monia asioita käsittelemättä ja linjaamatta 7.9.2009 Martti Hetemäki Verotyöryhmä Martti Hetemäki (pj.), VM Heikki
LisätiedotVerotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007
Verotus ja tasa-arvo Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Progressiivinen verotus: egalitaristinen menestystarina! Progressiivinen verotus on vanha idea. - Marxin ja Engelsin Kommunistisen manifestin
LisätiedotValtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot. Yrittäjän verotuksen arviointi mallikehikko ja simulointituloksia
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Muistiot 20 Yrittäjän verotuksen arviointi mallikehikko ja simulointituloksia Olli Ropponen Muistiot 20 elokuu 2012 VATT MUISTIOT 20 Yrittäjän verotuksen arviointi
LisätiedotSote-rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15 ja 71/2017 vp
Soterahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15 ja 71/217 vp Perustuslakivaliokunta 16.6.217 Budjettineuvos Neuvotteleva virkamies Finanssisihteeri Petri Syrjänen Timo Annala Filip Kjellberg
LisätiedotOsakesäästötilin verosäännökset
Osakesäästötilin verosäännökset 23.1.2019 Antti Sinkman Valtiovarainvaliokunta, verojaosto Vero-osasto Osakesäästötilin perusasiat lyhyesti Tilille voi siirtää vain rahaa ja sieltä voi nostaa vain rahaa
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 32 2008 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingissä keskitulot 28 333 euroa Veroja ja veroluonteisia maksuja helsinkiläisillä 7 520 euroa maksajaa
Lisätiedot