Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2014 Kaupunginhallitus

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2014 Kokousaika 16:44-17:18 Kokouspaikka Kaupunginhallituksen istuntosali Läsnä Jäsenet Rauhamäki, Tatu Pajamäki, Osku Kari, Emma Hakola, Juha Halla-aho, Jussi Karhuvaara, Arja Männistö, Lasse Perälä, Erkki Puhakka, Sirpa Rantala, Marcus Rissanen, Laura Bergholm, Jorma Hamid, Jasmin Kurttila, Tuomas puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja 2. varapuheenjohtaja varajäsen varajäsen varajäsen Muut Bogomoloff, Harry kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja poistui 16:47, poissa: :t Paavolainen, Sara kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Pajunen, Jussi kaupunginjohtaja poissa: 326 ja 327 :t Sauri, Pekka apulaiskaupunginjohtaja Viljanen, Ritva apulaiskaupunginjohtaja Korhonen, Tapio kansliapäällikkö Pohjaniemi, Marju henkilöstöjohtaja Saxholm, Tuula rahoitusjohtaja Summanen, Juha hallintojohtaja Sarvilinna, Sami kaupunginlakimies Kari, Tapio viestintäpäällikkö Peltonen, Antti hallintopäällikkö poistui 17:02, läsnä: :t Andersson, Victor kaupunginsihteeri Matikainen, Kristiina kaupunginsihteeri

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2014 Mickwitz, Leena Nyfors, Maria Rautanen, Marja-Liisa Sippola-Alho, Tanja Thodén, Annikki Vallittu, Anja Villeneuve, Anna kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri vs. kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri hallintosihteeri

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2014 Asia 315 Kj/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 316 Kj/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 317 Kj/1 V , Kj / Kunnan asukkaan aloite hallintosäännön muuttamiseksi ja videoneuvottelujen mahdollistamiseksi 318 Kj/2 V , Kj / Kunnan asukkaan aloite ilmaisten matkalippujen peruuttamisesta poliitikoilta ja kaupunginjohtajilta 319 Kj/3 V Kaj / Kunnan asukkaan aloite Reginankuja 3:n kaavoittamisesta puistokäyttöön Herttoniemenrannassa 320 Kj/4 V , Kaj / Kunnan asukkaan aloite Kehämetron rakentamiseksi 321 Kj/5 V , Sosiaali- ja terveyslautakunnan ensimmäisen jaoston varajäsenen valinta 322 Kj/6 V , Helsingin kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen 323 Kj/7 V , Kaupunginvaltuuston , 82 päätöksen muuttaminen 324 Kaj/1 V , Sörnäisten eräiden maanalaisten alueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12222, Kalasataman maanalainen pysäköintilaitos) 325 Kaj/2 V , Oulunkylän tontin 28148/7 asemakaavan muuttaminen (nro 12225, Mäkitorpantie 30) 326 Kaj/3 V , Hermannin tontin 21677/1, tonttien 21677/2-4 osien ja katualueen asemakaavan muuttaminen (nro 12223, Hermannin rantatie 31-35) 327 Kaj/4 V , Vuokrausperusteet Arcada-säätiön ja Diakoniaammattikorkeakoulu Oy:n toimintaan liittyville tonteille (Hermanni, tontit 21677/5 ja 6) 328 Kaj/5 V , Munkkiniemen ruotsinkielisen yläasteen perusparannuksen hankesuunnitelma 329 Kj/3 Kaupunginhallituksen virkamatka Stuttgartiin, Saksaan Kj/4 Ympäristölautakunnan virkamatka Amsterdamiin, Alankomaihin

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ Kj/5 Helsingin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy:n lainan takaisinmaksusuunnitelman muutos 332 Kj/6 Lausunto selvitysmiehen luonnoksesta hallituksen esitykseksi valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta 333 Kj/7 Vuoden 2015 talousarvioehdotuksen raami ja talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeet 334 Kj/8 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 335 Kj/9 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 336 Ryj/1 Ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosaston päällikön viran täyttäminen 337 Ryj/2 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin Sataman hakemuksesta (Länsisatama) 338 Ryj/3 Lauttasaaren ja Koivusaaren asemien rakennussuunnitelmien hyväksyminen 339 Ryj/4 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 340 Kaj/1 Osto-oikeutta tarkoittavien ehtojen lisääminen pitkäaikaiseen maanvuokrasopimukseen (Tontti 10587/3, Capellan puistotie 4) 341 Kaj/2 Maankäyttösopimus ja kiinteistönkaupan esisopimus Asunto Oy Helsingin Kettukuja 4:n ja Jealha Oy:n kanssa (Länsi-Herttoniemi, tontit 43123/2 ja 3) 342 Kaj/3 Pitkäaikaisesti vuokratun toimistotontin myynti Kiinteistö Oy Porkkalankatu 5:lle (Länsisatama, Salmisaari, tontti 20789/1) 343 Kaj/4 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle harkinnanvaraisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) tarpeesta Östersundomin raideyhteyden osalta 344 Kaj/5 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 345 Sj/1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (187) Kj/1 315 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla kaupunginhallitus päätti valita pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Puhakan ja Karhuvaaran sekä varatarkastajiksi jäsenet Perälän ja Männistön. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (187) Kj/2 316 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (187) Kj/1 317 V , Kj / Kunnan asukkaan aloite hallintosäännön muuttamiseksi ja videoneuvottelujen mahdollistamiseksi HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Antti Peltonen, hallintopäällikkö, puhelin: antti.peltonen(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee merkitä kunnan asukkaan aloitteen tiedoksi. n perustelut Kunnan asukas on saapuneella aloitteellaan esittänyt, että Helsingin kaupungin hallintosääntöä muutettaisiin siten, että mahdollistettaisiin kuntalain 56a :n mukainen mahdollisuus osallistua toimielimen kokoukseen videoneuvotteluyhteyden avulla. Aloitteen tekijä katsoo, että tämä olisi tarpeellista, koska sisäilmasairastuneilla ja monikemikaaliyliherkistyneillä luottamushenkilöillä ei välttämättä nykyisin ole mahdollisuutta osallistua kokouksiin esimerkiksi kokoustilan sisäilman altisteiden tai lähellä olevien ihmisten hajusteiden vuoksi. toteaa, että kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Kaupunginvaltuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 25 :n mukaan kaupunginhallituksen tulee esittää valtuuston tietoon vuosittain viimeistään sen huhtikuussa pidettävässä kokouksessa valtuuston

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (187) Kj/1 toimivaltaan kuuluvissa asioissa kunnan asukkaan aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Käsiteltäessä kunnan asukkaan aloitteita sallitaan keskustelu. Kaupunginhallituksen on saatettava käydystä keskustelusta laadittu pöytäkirja kysymyksessä olevien asioiden valmistelussa huomioon otettavaksi. Päätöksentekoa yksittäisten aloitteiden osalta ei toivomusponsia lukuun ottamatta sallita. Kaupunginjohtaja päätti , 191 antaa aloitteen tekijälle päätöshistoriasta ilmenevän vastauksen. katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Antti Peltonen, hallintopäällikkö, puhelin: antti.peltonen(a)hel.fi Liitteet 1 Kunnan asukkaan aloite j Tiedoksi; muutoksenhakukielto, valmistelu Kaupunginkanslia Päätöshistoria Kaupunginjohtaja HEL T Päätös Kaupunginjohtaja päätti antaa esitettyyn kunnan asukkaan aloitteeseen seuraavan vastauksen: Kuntalain 56a :n mukaan kunta voi hallintosäännössään määrätä, että toimielimen jäsenet ja henkilöt, joilla on toimielimen kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, voivat osallistua kokoukseen käyttäen videoneuvottelua tai muuta soveltuvaa teknistä tiedonvälitystapaa (videoneuvotteluyhteys). Videoneuvotteluyhteys on toteutettava siten, että kokoukseen osallistuvilla on puhe- ja näköyhteys keskenään.

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (187) Kj/1 Kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava, että kokoukseen videoneuvotteluyhteyden avulla osallistuva voi seurata kokousta sekä osallistua asioiden käsittelyyn koko kokouksen ajan. Puheenjohtajan on keskeytettävä kokous välittömästi, jos videoneuvotteluyhteys katkeaa. Hallintosäännössä on määrättävä ne tilat, joista toimielinten kokouksiin voi osallistua videoneuvotteluyhteyden avulla. Hallintosäännössä voidaan määrätä, että kokouksiin voi osallistua erityisistä syistä muuallakin kuin kunnan osoittamissa tiloissa. Lain mukaan salassa pidettävien asioiden käsittelyyn voi kuitenkin osallistua vain kunnan osoittamissa tiloissa. Kunnan tulee huolehtia siitä, että videoneuvotteluyhteyteen tarvittavat tekniset välineet ja yhteydet ovat käytettävissä. Kunnan tulee huolehtia suljetussa kokouksessa käytettävän videoneuvotteluyhteyden asianmukaisesta salauksesta sekä siitä, että kunnan osoittamissa tiloissa läsnäolevista voidaan varmistautua. Laissa on jätetty kuntien itsensä harkittavaksi, onko sen päätöksenteossa tarvetta videoneuvotteluyhteydellä pidettäviin kokouksiin, ja missä toimielimissä se mahdollistettaisiin. Lainkohdan esitöiden (HE 146/2008 vp) mukaan kohtaa säädettäessä videokokousmahdollisuuden on nähty lähinnä palvelevan kuntia, joissa matka kokouspaikalle on pitkä, kuten Lapin kunnissa, tai muuten vaikea, kuten esimerkiksi saaristokunnissa. Käytössä etäyhteys on edellä mainituista syistä muun muassa Enontekiön kunnassa ja Paraisten kaupungissa. Suurissa kaupungeissa järjestely ei ole käytössä. Lakia säädettäessä ei ole erikseen otettu huomioon tilannetta, jossa luottamushenkilön henkilökohtaisten ominaisuuksien, kuten yliherkkyyden, vuoksi etäosallistumiselle olisi tarvetta. Aloitteen tekijän esittämällä tavalla ei myöskään ole mahdollista rajata osallistumisoikeutta videokokoukseen vain tietyille ryhmille, vaan osallistumisoikeus on, mikäli tällainen mahdollistetaan, kaikilla toimielinten jäsenillä. Selvää on, ettei Helsingissä ole tarvetta etäosallistumiseen pitkien välimatkojen tai hankalien kulkuyhteyksien vuoksi. Aloitteen tekijän esittämä tilanne, jossa kyse on osallistujan henkilökohtaisista ominaisuuksista, on haastavampi, koska osallistumistilaksi ei tällöin kelpaa mikä tahansa lain mukaan sopiva tila, vaan tarvitaan mahdollisuus yksinoloon ja sisäilman laadun huomioon ottamiseen. Kaupunginvaltuuston kokoukseen osallistuminen Helsingissä etäyhteydellä on lisäksi teknisesti mahdotonta. Salijärjestelmä

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (187) Kj/1 Päätöksen perustelut äänestysjärjestelmineen on omassa suljetussa verkossaan, eikä siihen voida toteuttaa pääsyä videoyhteydellä. Muiden toimielinten kohdalla videokokousmahdollisuus edellyttäisi sopivan tilan varustelemista niin kokoukselle kuin etäosallistujallekin. Tämä tarkoittaisi videokameroiden, työasemien ja riittävien näyttöjen hankkimista. Lisäksi tulisi varmistua siitä, että tila on esimerkiksi ilmanvaihtonsa puolesta sopiva. Vielä kokouksessa, niin kokoustilassa kuin etäpisteessäkin, olisi oltava paikalla tietotekniikkataitoiset henkilöt varmistamassa tekniikan ja yhteyden toimivuutta. Näitä kustannuksia ei voida pitää aivan pieninä. Laissa edellytetään, että etäyhteys on molemminpuolinen näkö- ja puheyhteys, joten pelkästään esimerkiksi puhelimella ei voi kokoukseen osallistua. Samaten, jos puhe- tai näköyhteydessä on katkos, puheenjohtajan on välittömästi keskeytettävä kokous. Tietoliikenne on palvelun kriittinen piste. Vaikka kaupungin tietoliikenneverkko toimii erittäin luotettavasti, siinä kuitenkin esiintyy katkoja, jotka tavallisimmin johtuvat satunnaisista laiterikoista tai verkkokuorman hetkellisestä kasvusta. Tällaisissa tilanteissa videoyhteys katkeaa. Katkos voi olla hetkellinen, mutta esimerkiksi laiterikon yhteydessä tietoliikenne saattaa olla poikki jopa neljä tuntia. Tällaisissa tilanteissa kokous on ainakin keskeytettävä, mahdollisesti jopa kokonaan peruutettava. Luottamustoimiin osallistuminen sisäilmasairastuineiden ja monikemikaaliyliherkistyneiden kohdalla voi aloitteen tekijän esittämällä tavalla olla kohtuuttoman vaikeaa. Ottaen kuitenkin huomioon kustannukset, joita tilojen varustelemisesta aiheutuu, sekä riskit päätöksentekojärjestelmälle videoyhteyden epävarmuudesta, tässä tilanteessa, kun suoranaista tarvetta ei ole ilmennyt, ei ole syytä ryhtyä hallintosäännön muuttamiseen. Lisäksi uuden kuntalain on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alusta, joten on mahdollista, että siinä otetaan uusia kantoja eri tapoihin osallistua kunnallisten toimielinten kokouksiin. Kaupunginjohtaja katsoo, että aloite ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Aloite käsitellään kaupunginvaltuustossa sen työjärjestyksen mukaisesti huhtikuussa Kunnan asukas on saapuneella aloitteellaan esittänyt, että Helsingin kaupungin hallintosääntöä muutettaisiin siten, että mahdollistettaisiin kuntalain 56a :n mukainen mahdollisuus osallistua toimielimen kokoukseen videoneuvotteluyhteyden avulla. Aloitteen tekijä katsoo, että tämä olisi tarpeellista, koska sisäilmasairastuneilla ja

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (187) Kj/1 monikemikaaliyliherkistyneillä luottamushenkilöillä ei välttämättä nykyisin ole mahdollisuutta osallistua kokouksiin esimerkiksi kokoustilan sisäilman altisteiden tai lähellä olevien ihmisten hajusteiden vuoksi. Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Helsingin kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 25 :n mukaisesti kaupunginhallituksen tulee esittää valtuuston tietoon vuosittain viimeistään sen huhtikuussa pidettävässä kokouksessa valtuuston toimivaltaan kuuluvissa asioissa kunnan asukkaan aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Kaupungin yleistä hallintoa koskevana aloite kuuluu kaupunginjohtajan vastattavaksi. Vastaus on valmisteltu hallintokeskuksen hallinto-osaston ja talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosaston yhteistyönä. Antti Peltonen, vs. päätösvalmisteluyksikön päällikkö, puhelin: antti.peltonen(a)hel.fi

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (187) Kj/2 318 V , Kj / Kunnan asukkaan aloite ilmaisten matkalippujen peruuttamisesta poliitikoilta ja kaupunginjohtajilta HEL T Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee merkitä kunnan asukkaan aloitteen tiedoksi. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Antti Peltonen, hallintopäällikkö, puhelin: antti.peltonen(a)hel.fi Liitteet 1 Aloite ilmaislippujen poistamiseksi Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. n perustelut Kunnan asukas on päivätyllä aloitteellaan esittänyt, että elinikäiset ilmaiset matkaliput peruutetaan entisiltä poliitikoilta ja kaupungin johtajilta. Aloitteen tekijä katsoo, että lipuilla loukataan yhdenvertaisuutta ja kyseessä on lahjus. Hyväpalkkaisille ja suurta eläkettä saaville ei tulisi myöntää matkalippuja. toteaa, että kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Kaupunginvaltuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 25 :n mukaan kaupunginhallituksen tulee esittää valtuuston tietoon vuosittain viimeistään sen huhtikuussa pidettävässä kokouksessa valtuuston toimivaltaan kuuluvissa asioissa kunnan asukkaan aloitteet ja niiden

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (187) Kj/2 johdosta suoritetut toimenpiteet. Käsiteltäessä kunnan asukkaan aloitteita sallitaan keskustelu. Kaupunginhallituksen on saatettava käydystä keskustelusta laadittu pöytäkirja kysymyksessä olevien asioiden valmistelussa huomioon otettavaksi. Päätöksentekoa yksittäisten aloitteiden osalta ei toivomusponsia lukuun ottamatta sallita. Kaupunginjohtaja päätti , 97 antaa aloitteen tekijälle päätöshistoriasta ilmenevän vastauksen. katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Antti Peltonen, hallintopäällikkö, puhelin: antti.peltonen(a)hel.fi Liitteet 1 Aloite ilmaislippujen poistamiseksi Tiedoksi; muutoksenhakukielto, valmistelu Kaupunginkanslia Päätöshistoria Kaupunginjohtaja HEL T Päätös Kaupunginjohtaja päätti antaa esitettyyn kunnan asukkaan aloitteeseen seuraavan vastauksen: Joukkoliikennelautakunta päätti , 34 muuttaa alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteita eläkeläisten alennuslippujen ja henkilökuntavapaalippujen osalta esityslistan mukaisella tavalla. Esityslistalla todetaan, että Helsingin sisäisen tariffin elinikäinen vapaalippu myönnetään vähintään 20 vuotta kaupunginvaltuuston tai joukkoliikennelautakunnan jäsenenä sekä kaupungin johtajistossa toimineelle henkilölle. Päätös on lainvoimainen.

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (187) Kj/2 Päätöksen perustelut Päätöksen tarkoituksena on ollut palkita pitkään (20 vuotta) kaupungin luottamustoimessa toimineita henkilöitä riippumatta heidän varallisuusasemastaan tai tehtävistään luottamustoimen jälkeen. Päätös ei ole lainvastainen tai yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Päätöksessä on määritelty kriteerit, joiden mukaan lippuja myönnetään. Kriteereillä on ollut tietty tarkoitus, eivätkä ne ole syrjiviä. Kaikilla kriteerit täyttävillä henkilöillä on ollut oikeus etuuteen. Siinä tapauksessa, että olisi päätetty, että jollekulle ehdot täyttäneelle luottamushenkilölle asiointilippuoikeutta ei olisi myönnetty ja toisille ehdot täyttäneille olisi myönnetty, päätös olisi voinut olla vastoin yhdenvertaisuusperiaatetta ao. henkilön osalta. Päätöksen mukaisissa etuuksissa ei myöskään ole kyse lahjuksen antamisesta. Lahjusten antamista koskevien säännösten soveltaminen edellyttäisi sitä, että annettavalla edulla pyrittäisiin esimerkiksi vaikuttamaan kyseisten henkilöiden toimintaan palvelussuhteessa tai luottamustehtävässä. Kysymyksessä on kuitenkin veronalainen palkinnoksi pitkästä luottamustoimesta tarkoitettu etuus. on lainvoimaisella päätöksellään , 1434 päättänyt, että luottamushenkilöiden palkkiosäännön ulkopuoliset asiointilippuoikeudet ovat edelleen voimassa niiden henkilöiden osalta, jotka ovat mennessä täyttäneet liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunnan (joukkoliikennelautakunnan) aiemmin asettamat kriteerit, ja että tämän jälkeen ei enää myönnetä uusia asiointilippuoikeuksia vastaavin perustein. Päätös ei ole lainvastainen tai yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. on päättänyt luopua tulevaisuudessa tästä palkitsemisen muodosta. Edelleen kuitenkin ennen määräpäivää kriteerit täyttäneet ovat oikeutettuja etuuteen. Kriteerejä sovelletaan edelleen keskenään yhdenvertaisesti. Lisäksi puuttuminen tällä päätöksellä jo myönnettyihin etuuksiin olisi ao. henkilöiden osalta voinut rikkoa hallinto-oikeudellista luottamuksensuojan periaatetta, jonka mukaan viranomaisen on otettava huomioon oikeutetut odotukset viranomaisen toiminnassa. Yksityisen tulee voida luottaa siihen, että viranomaisen toiminta ei yllättäen muutu siltä osin kuin se vaikuttaa yksityisen oikeuteen tai etuun rajoittavasti tai muuten negatiivisesti. Kaupunginjohtaja katsoo, että aloite ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Aloite käsitellään kaupunginvaltuustossa sen työjärjestyksen mukaisesti huhtikuussa 2014.

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (187) Kj/2 Kunnan jäsen on päivätyllä aloitteellaan esittänyt, että elinikäiset ilmaiset matkaliput peruutetaan entisiltä poliitikoilta ja kaupungin johtajilta. Aloitteen tekijä katsoo, että lipuilla loukataan yhdenvertaisuutta ja kyseessä on lahjus. Hyväpalkkaisille ja suurta eläkettä saaville ei tulisi myöntää matkalippuja. Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 25 :n mukaisesti kaupunginhallituksen tulee esittää valtuuston tietoon vuosittain viimeistään sen huhtikuussa pidettävässä kokouksessa valtuuston toimivaltaan kuuluvissa asioissa kunnan asukkaan aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Luottamushenkilöiden palkkioita koskevana aloite kuuluu kaupunginjohtajan vastattavaksi. Vastaus perustuu hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausuntoon, jonka laatimisessa on käytetty hyväksi liikennelaitos-liikelaitokselta saatuja tietoja. Antti Peltonen, vs. päätösvalmisteluyksikön päällikkö, puhelin: antti.peltonen(a)hel.fi Hallintokeskus Oikeuspalvelut HEL T Oikeuspalvelut toteaa lausuntonaan seuraavaa: Kaupunginvaltuustolle on tehty aloite, jossa katsotaan, että poliitikoille ja kaupungin johtajille myönnettyjen ilmaisten elinikäisten asiointilippujen osalta on kyse lahjuksesta. Jos ilmaisia vuosilippuja myönnetään, ne kuuluisivat aloitteen tekijän mukaan ensi sijassa kansaneläkeläisille ja työttömille estämään henkilön syrjäytymistä eikä suurituloisille. Aloitteen tekijä katsoo, että pienelle mutta varakkaalle ryhmälle on järjestetty erikoisetuja, jotka loukkaavat Helsingin kaupungin asukkaiden yhdenvertaisuutta. Oikeuspalvelut toteaa, että joukkoliikennelautakunta päätti , 34 muuttaa alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteita eläkeläisten

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (187) Kj/2 alennuslippujen ja henkilökuntavapaalippujen osalta esityslistan mukaisella tavalla. Esityslistalla todetaan, että Helsingin sisäisen tariffin elinikäinen vapaalippu myönnetään vähintään 20 vuotta kaupunginvaltuuston tai joukkoliikennelautakunnan jäsenenä sekä kaupungin johtajistossa toimineelle henkilölle. on edelleen lainvoimaisella päätöksellään , 1434 päättänyt, että luottamushenkilöiden palkkiosäännön ulkopuoliset asiointilippuoikeudet ovat edelleen voimassa niiden henkilöiden (liite 1) osalta, jotka ovat mennessä täyttäneet liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunnan aiemmin asettamat kriteerit ja että tämän jälkeen ei enää myönnetä uusia asiointilippuoikeuksia vastaavin perustein. Päätökset eivät ole lainvastaisia. Päätökset eivät ole yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisia. Siinä tapauksessa, että kaupunginhallitus olisi päättänyt, että jollekulle aiemmat ehdot täyttäneelle luottamushenkilölle tai kaupungin johtajistossa toimineelle asiointilippuoikeutta ei olisi enää myönnetty ja toisille ehdot täyttäneille olisi myönnetty, päätös olisi voinut olla vastoin yhdenvertaisuusperiaatetta ao. henkilön osalta. Päätöksissä ei myöskään ole kyse lahjuksen antamisesta. Kaupunginhallituksen päätöksessä ei ylipäätään voi olla kyse lahjuksesta, koska lahjusten antamista koskevien säännösten soveltaminen edellyttäisi sitä, että kaupunginhallituksen päätöksellä annettaisiin etu, jolla esimerkiksi pyrittäisiin vaikuttamaan kyseisten henkilöiden toimintaan palvelussuhteessa tai kaupungin luottamustehtävässä. Ritva Leppäniemi-Myllynen, kaupunginasiamies, puhelin: ritva.leppaniemi-myllynen(a)hel.fi

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (187) Kj/3 319 V Kaj / Kunnan asukkaan aloite Reginankuja 3:n kaavoittamisesta puistokäyttöön Herttoniemenrannassa HEL T Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päätti seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää merkitä kunnan asukkaan aloitteen tiedoksi. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: tanja.sippola-alho(a)hel.fi Liitteet 1 Aloite Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Kunnan asukas ********** on tehnyt aloitteen, jonka mukaan Helsingin Herttoniemessä osoitteessa Reginankuja 3 sijaitseva tontti tulee kaavoittaa puistokäyttöön. toteaa, että kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Kaupunginvaltuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta. Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 25 :n mukaan kaupunginhallituksen tulee esittää valtuuston tietoon vuosittain

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (187) Kj/3 viimeistään sen huhtikuussa pidettävässä kokouksessa valtuuston toimivaltaan kuuluvissa asioissa kunnan asukkaan aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Käsiteltäessä kunnan asukkaan aloitteita sallitaan keskustelu. Kaupunginhallituksen on saatettava käydystä keskustelusta laadittu pöytäkirja kysymyksessä olevien asioiden valmistelussa huomioon otettavaksi. Päätöksentekoa yksittäisten aloitteiden osalta ei toivomusponsia lukuun ottamatta sallita. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja toteaa, että voimassa olevan asemakaavan mukaan kyseinen tontti on liike- ja julkisten rakennusten korttelialuetta merkinnällä KY. Tontti on jäänyt rakentamatta ja sille on vireillä asemakaavan muutos. Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä marraskuussa 2013 ja aloitteen tekijä on yhdessä muiden henkilöiden kanssa tehnyt muutosehdotuksesta muistutuksen. Kaupunkisuunnitteluvirastosta saadun selvityksen mukaan asemakaavan muutos tullaan viemään kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi vielä kevätkaudella Aloitteeseen vastataan tässä yhteydessä ja lopullinen päätös asiassa tehdään kaupunginvaltuustossa. katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: tanja.sippola-alho(a)hel.fi Liitteet 1 Aloite Tiedoksi; muutoksenhakukielto, valmistelu Kaupunginkanslia Päätöshistoria Kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavaosasto HEL T

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (187) Kj/3 Kuntalaisaloitteessa ( ) todetaan, että Reginankuja 3 on kaavoitettava puistokäyttöön. Asemakaavaosasto toteaa, että osoitteessa Reginankuja 3 sijaitseva korttelin tontti 1 on voimassa olevassa asemakaavassa liike- ja julkisten rakennusten korttelialuetta (KY). Voimassa olevassa kaavassa tontille on suunniteltu rakennettavan esimerkiksi konferenssi-, kylpylätai hotellirakennus. Toteutukseen johtavaa hanketta ei vuosien varrella ole kuitenkaan syntynyt. Asemakaavan muutoksella rakentamaton tontti muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Kaavasuunnittelun aloittamisesta ilmoitettiin osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty ). Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos olivat nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa Asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lähettää tonttia ja sen viereisiä katu- ja vesialueita koskevan asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä päivätyssä vuorovaikutusraportissa tontin rakentamisesta puistoksi tai vastaavaksi virkistysalueeksi todetaan seuraavaa: Alueella on jo runsaasti merimaisemaan ja edulliseen ilmansuuntaan avautuvia rantapuistoalueita. Aivan muutosalueen kulmalta, Annikanpuistosta alkava puistovyöhyke jatkuu Neitojenrannan jälkeen katkeamattomana Laajasalontien sillan ali aina Herttoniemen kartanopuistoon saakka. Kaavamuutoksessa julkinen rantaraitti jatketaan niemen ympäri Reginankujan rantaraittiin liittäen. Raitin varrelle rakennetaan kaksi julkista ranta-aukiota. Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus, jossa tontti on muutettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi, ovat nähtävillä kaupungintalon ala-aulassa (Pohjoisesplanadi 11 13) ja kaupunkisuunnitteluviraston ala-aulassa (Kansakoulukatu 3, 1. kerros). Mahdolliset muistutukset osoitetaan kirjallisina kaupunkisuunnittelulautakunnalle, ja ne on toimitettava Helsingin kaupungin kirjaamoon (Pohjoisesplanadi 11 13) viimeistään klo mennessä. Mikko Näveri, arkkitehti, puhelin: mikko.naveri(a)hel.fi

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (187) Kj/4 320 V , Kaj / Kunnan asukkaan aloite Kehämetron rakentamiseksi HEL T Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää merkitä kunnan asukkaan aloitteen tiedoksi. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: tanja.sippola-alho(a)hel.fi Liitteet 1 Aloite Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Kunnan asukas ********** on tehnyt aloitteen, jossa esitetään selvitettäväksi pääkaupunkiseudun metrolinjojen yhdistämistä eli nk. Kehämetron rakentamista aloitteessa kuvatulla tavalla. toteaa, että kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Kaupunginvaltuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 25 :n mukaan kaupunginhallituksen tulee esittää valtuuston tietoon vuosittain

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (187) Kj/4 viimeistään sen huhtikuussa pidettävässä kokouksessa valtuuston toimivaltaan kuuluvissa asioissa kunnan asukkaan aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Käsiteltäessä kunnan asukkaan aloitteita sallitaan keskustelu. Kaupunginhallituksen on saatettava käydystä keskustelusta laadittu pöytäkirja kysymyksessä olevien asioiden valmistelussa huomioon otettavaksi. Päätöksentekoa yksittäisten aloitteiden osalta ei toivomusponsia lukuun ottamatta sallita. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja toteaa, että aloitteesta on saatu kaupunkisuunnitteluviraston päätöshistoriasta ilmenevä lausunto ja aloitteen tekijälle on vastattu lausunnon mukaisesti Vastauksessa todettiin mm., että seudullisen ympyrämetron kokonaishyödyiksi laskettuina 30 vuoden ajalle 5 %laskentakorolla arvioitiin noin 289 miljoonaa euroa. Hyötyjen ja kustannusten suhde on noin 0,3 eli hanke ei olisi taloudellisesti kannattava. Tarkasteluun sisältyivät liikennemallilla arvioidut joukkoliikennematkustajien aikahyödyt, joukkoliikenteen liikennöintikustannusten muutokset, uusien joukkoliikennematkustajien hyödyt, henkilöautomatkustajien aikahyödyt, liikenneturvallisuushyödyt ja malliperustaiset ympäristöhyödyt. katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: tanja.sippola-alho(a)hel.fi Liitteet 1 Aloite Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja HEL T Päätös

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (187) Kj/4 Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti lähettää kirjeen kirjoittajalle seuraavan vastauksen: Liikennesuunnitteluosastolla tarkasteltiin vuonna 2011 jotakuinkin aloitteessa ehdotettua kehämetroa vastaavaa ympyrämetrolinjaa Helsingin raskaan raideliikenteen verkkoselvityksen (RAVELI) liikennemallilla. Kulkutapasiirtymiä tarkasteltiin Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) mallilla. Investointi- ja käyttökustannusten suuruutta arvioitiin RAVELI:ssa käytetyllä alustaviin tarkasteluihin tarkoitetulla laskentamallilla. Aloitteen kehämetrosta poiketen ympyrämetro erkaantuisi nykyisestä metrolinjasta vasta Mellunmäen aseman jälkeen ja kulkisi hieman Kehä I:n tasoa pohjoisempana. Liikennejärjestelmän tasolla hankkeiden vaikutukset olisivat pitkälti samankaltaisia. Ympyrämetron vuoroväliksi oletettiin 6 minuuttia. Linjoja Vuosaaresta Kivenlahteen ja Östersundomista Tapiolaan liikennöitäisiin samalla vuorovälillä, jolloin linjojen yhteinen vuoroväli Helsingin keskustassa olisi 2 minuuttia. Nykyisen metron Mellunmäen haaralta edelleen haarautuva metrolinjaus vähentäisi vuorotarjontaa ja kapasiteettia suunnitellulla metron jatkeella Östersundomiin. Liikennemallin perusteella ympyrämetro lisäisi joukkoliikenteen käyttöä noin matkalla vuorokaudessa. Kehä I:n ajoneuvoliikenne vähenisi Keskuspuiston kohdalla alle 1000 ajoneuvolla vuorokaudessa. Kehä I:n kokonaisliikennemäärä tällä kohdalla on noin ajoneuvoa vuorokaudessa, joten muutos olisi vähäinen. Ympyrämetron matkustajamäärät jäisivät pääosin varsin pieniksi investoinnin suuruuteen nähden. Matkustajamäärät vastaisivat lähinnä nykyisen ja suunniteltujen metrolinjojen päitä. Mallin perusteella ainoa ympyrämetron takia olennaisesti matkustajia menettävä joukkoliikenneyhteys olisi Raide-Jokeri Tapiolan ja Leppävaaran väliltä. Tämä osa Raide-Jokerista voitaisiin ympyrämetron myötä jättää rakentamatta. Lähijunaliikenteen matkustajavirrat muuttuisivat jonkin verran, mutta varsinaisia liikennöintimuutoksia ei olisi tarkoituksenmukaista tehdä. Muilta osin nykyinen ja suunniteltu joukkoliikennelinjasto eivät ole merkittävästi päällekkäisiä esitetyn metrolinjan kanssa. Esimerkiksi Jokeri 2:n matkustajamäärät eivät muuttuisi olennaisesti. Ympyrämetron investointikustannusten suuruusluokaksi arvioitiin 1,1 miljardia euroa. Ympyrä-metro korvaisi Raide-Jokerin osuuden

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (187) Kj/4 Leppävaarasta Tapiolaan, jolloin tämän osuuden rakentamatta jättäminen säästäisi noin 100 miljoonaa euroa. Ympyrämetron nettoinvestointikustannus olisi noin miljardi euroa. Joukkoliikenteen infrastruktuurin ylläpitokustannusten kasvuksi on vastaavasti arvioitu 4,2 miljoonaa euroa vuodessa ja liikennöintikustannusten kasvuksi 0,3 miljoonaa euroa vuodessa. Ympyrämetron kokonaishyödyiksi laskettuina 30 vuoden ajalle 5 % laskentakorolla arvioitiin noin 289 miljoonaa euroa. Hyötyjen ja kustannusten suhde on noin 0,3 eli hanke ei ollut taloudellisesti kannattava. Tarkasteluun sisältyivät liikennemallilla arvioidut joukkoliikennematkustajien aikahyödyt, joukkoliikenteen liikennöintikustannusten muutokset, uusien joukkoliikennematkustajien hyödyt, henkilöautomatkustajien aikahyödyt, liikenneturvallisuushyödyt ja malliperustaiset ympäristöhyödyt Metrolinjan toteuttaminen pinnalle nykyiseen kaupunkirakenteeseen on yleensä mahdotonta. Myöskään uusissa kaupunginosissa metroa ei suunnitella kaupunkikeskuksissa pintaratkaisuna, koska pinnalla kulkeva raskas raideliikenne rajoittaisi olennaisesti maankäyttöä asemien ympärillä. Betonitunneleiden rakentaminen avokaivantona on puolestaan olennaisesti kalliimpaa kuin kalliotunneleiden rakentaminen hyvään kallioperään ja aiheuttaa rakentamisen aikana yleensä merkittävää haittaa. Ympyrämetron osuus Tapiolasta Leppävaaraan kuormittui mallitarkasteluissa kohtuullisesti. Kehämetro palvelee tätä väliä pitkälti samoin ja kuormittuisi todennäköisesti vastaavalla tavalla. Matkustajamäärä ei kuitenkaan perustele metron suuruista investointia. Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: tanja.sippola-alho(a)hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta HEL T Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Liikennesuunnitteluosastolla tarkasteltiin vuonna 2011 jotakuinkin aloitteessa ehdotettua kehämetroa vastaavaa ympyrämetrolinjaa Helsingin raskaan raideliikenteen verkkoselvityksen (RAVELI)

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (187) Kj/4 liikennemallilla. Kulkutapasiirtymiä tarkasteltiin Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) mallilla. Investointi- ja käyttökustannusten suuruutta arvioitiin RAVELI:ssa käytetyllä alustaviin tarkasteluihin tarkoitetulla laskentamallilla. Aloitteen kehämetrosta poiketen ympyrämetro erkaantuisi nykyisestä metrolinjasta vasta Mellunmäen aseman jälkeen ja kulkisi hieman Kehä I:n tasoa pohjoisempana. Liikennejärjestelmän tasolla hankkeiden vaikutukset olisivat pitkälti samankaltaisia. Ympyrämetron vuoroväliksi oletettiin 6 minuuttia. Linjoja Vuosaaresta Kivenlahteen ja Östersundomista Tapiolaan liikennöitäisiin samalla vuorovälillä, jolloin linjojen yhteinen vuoroväli Helsingin keskustassa olisi 2 minuuttia. Nykyisen metron Mellunmäen haaralta edelleen haarautuva metrolinjaus vähentäisi vuorotarjontaa ja kapasiteettia suunnitellulla metron jatkeella Östersundomiin. Liikennemallin perusteella ympyrämetro lisäisi joukkoliikenteen käyttöä noin matkalla vuorokaudessa. Kehä I:n ajoneuvoliikenne vähenisi Keskuspuiston kohdalla alle 1000 ajoneuvolla vuorokaudessa. Kehä I:n kokonaisliikennemäärä tällä kohdalla on noin ajoneuvoa vuorokaudessa, joten muutos olisi vähäinen. Ympyrämetron matkustajamäärät jäisivät pääosin varsin pieniksi investoinnin suuruuteen nähden. Matkustajamäärät vastaisivat lähinnä nykyisen ja suunniteltujen metrolinjojen päitä. Mallin perusteella ainoa ympyrämetron takia olennaisesti matkustajia menettävä joukkoliikenneyhteys olisi Raide-Jokeri Tapiolan ja Leppävaaran väliltä. Tämä osa Raide-Jokerista voitaisiin ympyrämetron myötä jättää rakentamatta. Lähijunaliikenteen matkustajavirrat muuttuisivat jonkin verran, mutta varsinaisia liikennöintimuutoksia ei olisi tarkoituksenmukaista tehdä. Muilta osin nykyinen ja suunniteltu joukkoliikennelinjasto eivät ole merkittävästi päällekkäisiä esitetyn metrolinjan kanssa. Esimerkiksi Jokeri 2:n matkustajamäärät eivät muuttuisi olennaisesti. Ympyrämetron investointikustannusten suuruusluokaksi arvioitiin 1,1 miljardia euroa. Ympyrä-metro korvaisi Raide-Jokerin osuuden Leppävaarasta Tapiolaan, jolloin tämän osuuden rakentamatta jättäminen säästäisi noin 100 miljoonaa euroa. Ympyrämetron nettoinvestointikustannus olisi noin miljardi euroa. Joukkoliikenteen infrastruktuurin ylläpitokustannusten kasvuksi on vastaavasti arvioitu 4,2 miljoonaa euroa vuodessa ja liikennöintikustannusten kasvuksi 0,3 miljoonaa euroa vuodessa.

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (187) Kj/4 Ympyrämetron kokonaishyödyiksi laskettuina 30 vuoden ajalle 5 % laskentakorolla arvioitiin noin 289 miljoonaa euroa. Hyötyjen ja kustannusten suhde on noin 0,3 eli hanke ei ollut taloudellisesti kannattava. Tarkasteluun sisältyivät liikennemallilla arvioidut joukkoliikennematkustajien aikahyödyt, joukkoliikenteen liikennöintikustannusten muutokset, uusien joukkoliikennematkustajien hyödyt, henkilöautomatkustajien aikahyödyt, liikenneturvallisuushyödyt ja malliperustaiset ympäristöhyödyt Metrolinjan toteuttaminen pinnalle nykyiseen kaupunkirakenteeseen on yleensä mahdotonta. Myöskään uusissa kaupunginosissa metroa ei suunnitella kaupunkikeskuksissa pintaratkaisuna, koska pinnalla kulkeva raskas raideliikenne rajoittaisi olennaisesti maankäyttöä asemien ympärillä. Betonitunneleiden rakentaminen avokaivantona on puolestaan olennaisesti kalliimpaa kuin kalliotunneleiden rakentaminen hyvään kallioperään ja aiheuttaa rakentamisen aikana yleensä merkittävää haittaa. Ympyrämetron osuus Tapiolasta Leppävaaraan kuormittui mallitarkasteluissa kohtuullisesti. Kehämetro palvelee tätä väliä pitkälti samoin ja kuormittuisi todennäköisesti vastaavalla tavalla. Matkustajamäärä ei kuitenkaan perustele metron suuruista investointia. liikennesuunnittelupäällikkö Ville Lehmuskoski Lauri Kangas, liikenneinsinööri, puhelin: lauri.kangas(a)hel.fi

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (187) Kj/5 321 V , Sosiaali- ja terveyslautakunnan ensimmäisen jaoston varajäsenen valinta HEL T Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää 1. myöntää Petri Alkiolle vapautuksen sosiaali- ja terveyslautakunnan ensimmäisen jaoston varajäsenen luottamustoimesta 2. valita Tuula Kuusisen uudeksi henkilökohtaiseksi varajäseneksi sosiaali- ja terveyslautakunnan ensimmäiseen jaostoon vuoden 2016 lopussa päättyväksi toimikaudeksi. Samalla kaupunginvaltuusto päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Anna Villeneuve, hallintosihteeri, puhelin: anna.villeneuve(a)hel.fi Liitteet 1 Petri Alkion eronpyyntö Otteet Ote Päätöksessä mainitut Otteen liitteet Kunnallisvalitus, valtuusto Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Petri Alkio (PS) pyytää vapautusta sosiaali- ja terveyslautakunnan ensimmäisen jaoston varajäsenen luottamustoimesta.

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (187) Kj/5 Kaupunginvaltuusto valitsi (asia 5) Petri Alkion Tuula Kuusisen henkilökohtaiseksi varajäseneksi sosiaali- ja terveyslautakunnan ensimmäiseen jaostoon toimikaudeksi Kaupunginvaltuuston olisi valittava uusi varajäsen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Anna Villeneuve, hallintosihteeri, puhelin: anna.villeneuve(a)hel.fi Liitteet 1 Petri Alkion eronpyyntö Otteet Ote Päätöksessä mainitut Otteen liitteet Kunnallisvalitus, valtuusto Tiedoksi Sote-lautakunnan 1. jaosto Taloushallintopalvelu-liikelaitos

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (187) Kj/6 322 V , Helsingin kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL T Päätös päätti omalta osaltaan hyväksyä vuoden 2013 tilinpäätöksen ja ehdottaa kaupunginvaltuustolle tilikauden tuloksen ,33 ennen varaus- ja rahastokirjauksia käsittelystä seuraavaa: Helsingin Energia -liikelaitoksen ylijäämä, ,66 euroa siirretään Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti Helsingin Energia -liikelaitoksen taseen omaan pääomaan. Helsingin Satama -liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, ,17 euroa siirretään Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti Helsingin Satama -liikelaitoksen taseen omaan pääomaan. HKL -liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, ,12 euroa siirretään HKL-liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti HKL -liikelaitoksen taseen omaan pääomaan. Palmia -liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, ,37 euroa siirretään Palmia -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti Palmia - liikelaitoksen taseen omaan pääomaan. Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu -liikelaitoksen (Talpa) ylijäämä, 152,07 euroa siirretään Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen johto-kunnan esityksen mukaisesti Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu -liikelaitoksen taseen omaan pääomaan. Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitoksen (Oiva Akatemia) ylijäämä, ,36 euroa siirretään Henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitoksen taseen omaan pääomaan. Rahastojen yli-/alijäämät ennen rahastosiirtoja siirretään rahastojen sääntöjen mukaisesti niiden rahastopääomiin. Asuntotuotantorahaston ylijäämä ,64 euroa, urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston ylijäämä ,72 euroa, vakuutusrahaston ylijäämä ,77 euroa ja innovaatiorahaston alijäämä ,65 euroa.

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (187) Kj/6 ehdottaa lisäksi, että muun toiminnan tilikauden tulos käsitellään seuraavasti: Kamppi-Töölönlahti-alueen investointirahastosta tuloutetaan alueen investointeihin käytetty määrä ,23 euroa. Asuntotuotantorahastoon siirretään asuntotuotantotoimikunnan esityksen mukaisesti asuntotuotantotoimiston tilikauden tuloksesta, euroa. Lähiörahastosta tuloutetaan toteutunutta käyttöä vastaava määrä, ,35 euroa. Kallion virastotalon peruskorjausta varten tehdystä investointivarauksesta syntynyttä poistoeroa tuloutetaan ,63 euroa. Muun toiminnan tilikauden alijäämä varaus- ja rahastokirjausten jälkeen, ,28 euroa, ehdotetaan kirjattavaksi kaupungin taseen omaan pääomaan edellisten tilikausien yli- /alijäämiin. Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että Helsingin Energian taseen kertyneistä voittovaroista siirretään Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti 150 miljoonaa euroa kirjattavaksi kaupungin omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämiin. Edelleen kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että urheilu- ja ulkoilu-laitosrahastoon siirretään Helsingin kaupungin taseeseen kertyneistä voittovaroista 30 miljoonaa euroa kohdennettavaksi Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen kaupungin osuuden osarahoittamiseen kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti. Edelleen kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupungin taseeseen kertyneistä voittovaroista siirretään uusien innovaatiohankkeiden aloittamisen ja käynnissä olevien innovaatiohankkeiden jatkorahoittamisen turvaamiseksi innovaatiorahastoon 10 miljoonaa euroa. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Ari Hietamäki, johtava suunnittelija, puhelin: ari.hietamaki(a)hel.fi Liitteet

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (187) Kj/6 Otteet 1 HELSINGIN KAUPUNGIN_TILINPÄÄTÖS_ 2013 Ote Kaupunginkanslia Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. n perustelut ilmoittaa, että vuoden 2013 tilinpäätös on valmistunut. Tilinpäätös käsittää koko kaupungin tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen. Helsingin kaupungin vuoden 2013 tilinpäätös osoittaa 159,0 miljoonan euron ylijäämää. Liikelaitosten ylijäämät olivat yhteensä 187,9 miljoonaa euroa ja muun toiminnan alijäämä 28,9 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos muodostui seuraavasti: Tuloslaskelma, milj. euroa Toimintatuotot 1 772, ,2 Valmistus omaan käyttöön 129,2 138,7 Toimintakulut , ,0 Toimintakate , ,1 Verotulot 2 906, ,0 Valtionosuudet 275,7 297,3 Rahoitustuotot 78,8 93,4 Rahoituskulut -15,9-25,4 Vuosikate 472,7 439,1 Poistot ja arvonalentumiset -403,1-396,5 Satunnaiset erät 77,5 102,4 Tilikauden tulos 147,1 145,0 Tilinpäätössiirrot 12,0-6,1 Tilikauden ylijäämä 159,0 138,9

31 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (187) Kj/6 Vuoden 2013 tuloslaskelma on vertailukelpoinen vuoden 2012 kanssa. Kaupungin toimintatuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,2 prosenttia ja toimintakulut 2,4 prosenttia. Ilman liikelaitoksia ja rahastoja sekä sisäisiä palveluntuottajia Staraa ja Tilakeskusta tarkasteltuna vertailukelpoiset toimintakulut kasvoivat 3,6 prosenttia, kun edellisenä vuonna kasvu oli 4,8 prosenttia. Helsinki on pyrkinyt viime vuosina parantamaan palveluntuotannon tuottavuutta hillitsemällä vuosittaisten toimintamenojen kasvuvauhtia. Vuonna 2013 menokasvua saatiin taitettua edellisvuoden korkealta tasolta, mutta edelleen Helsingin menokasvu oli selvästi koko maassa toteutunutta suurempi, sillä koko maassa kuntien ja kuntayhtymienmenokasvu jäi ennakkotietojen mukaan 2,6 prosenttiin Maksurahoituksen osuus toimintakuluista (Toimintatuotot / Toimintakulut) on pienentynyt vuosittain vuoden 2007 suhdeluvusta, 43,0 prosenttia, vuoden 2012 suhdelukuun 39,3 prosenttia. Vuonna 2013 toiminta-tuottojen osuus toimintakuluista pysyi lähes edellisen vuoden tasolla 39,0 prosentissa. Verotuloja kertyi 2906,4 miljoonaa euroa eli 5,3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Kunnallisveroa kertyi 5,9 prosenttia ja kiinteistöveroa 3,5 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Korkeaan kunnallisverotulojen kasvuun on suurelta osin (noin puolet) syynä tilitystekniset syyt, joilla ei ole suoraa yhteyttä kunnallisverokertymän pohjalla olevaan palkkasumman kehitykseen. Yhteisöveron tilitykset kasvoivat 2,0 %. Valtionosuustilitykset olivat 275,7 miljoonaa euroa ja laskua edelliseen vuoteen oli 21,7 milj. euroa. Vuosikate oli 472,7 miljoonaa euroa. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuoden 2013 vuosikate kattoi poistot ja nettoinvestoinneista vuosikate kattoi 74,5 prosenttia. Vuosikate ilman liikelaitoksia ja rahastoja oli 170,4 miljoonaa ja kattoi poistoista 59,8 prosenttia ja nettoinvestoinneista 42,4 prosenttia. Talousarvion mukainen alijäämä ilman liikelaitoksia ja itsenäisiä rahastoja oli 28,9 miljoonaa euroa, kun talousarviossa alijäämäksi arvioitiin -84,5 miljoonaa euroa. Alijäämä poikkesi budjetoidusta 55,6 miljoonaa euroa. Kunnallisverokertymä ylitti talousarvion ja korkomenot olivat ennakoitua pienemmät. Rahavarat vuoden lopussa olivat 253,9 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuoden alussa. Kassa-ylijäämä muodostui seuraavasti: Rahoituslaskelma, milj. euroa

32 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (187) Kj/6 Toiminnan rahavirta 452,0 422,2 Investointien rahavirta -527,1-519,1 Toiminnan ja investointien rahavirta yht. -75,1-96,9 Antolainojen muutokset 47,1 62,7 Ottolainojen muutokset 289,9-77,2 Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokset -7,9-31,5 Rahoituksen rahavirta yhteensä 329,0-46,0 Rahavarojen muutos 253,9-142,9 Vuoden 2013 rahoituslaskelma on vertailukelpoinen vuoteen Rahavarat kasvoivat vuoden alun tilanteesta 253,9 milj. euroa loppuvuoteen ajoittuneiden lainojen nostojen seurauksena. Toiminnan ja investointien rahavirta muodostui talousarviota paremmaksi. Kunnallisverokertymä oli ennakoitua suurempi ja korkomenot olivat arvioitua pienemmät. Helsingin Energia -liikelaitoksen tulos ylitti talousarvion. Lisäksi investoinnit toteutuivat hieman talousarviota pienempinä. Edellä mainituista syistä toiminnan ja investointien rahavirta oli yhteensä 222,7 milj. vähemmän alijäämäinen kuin talousarviossa ennakoitiin. Alijäämää jäi kuitenkin -75,1 milj. euroa. Investointitason ylittäessä tulorahoituksen lisättiin lainanottoa 289,9 milj. euroa. Ottolainoja lyhennettiin 113,1 miljoonaa euroa ja uutta lainaa nostettiin 403,0 miljoonaa euroa. Suhteellinen velkaantuneisuus, joka kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, oli 44,4 prosenttia. Lainakanta oli vuoden lopussa 1 514,6 miljoonaa euroa eli euroa/asukas liikelaitosten lainat huomioiden Kassan riittävyys oli vuoden lopussa poikkeuksellisen korkea 63 päivää, mikä johtui loppuvuoteen ajoittuneesta lainannostosta. Lainanhoitokate, joka ilmaisee tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun, oli 4,3. Lainanhoitokate parani edellisvuodesta. Taseen loppusumma oli ,6 miljoonaa euroa. Kasvua edellisestä vuodesta on 209,1 miljoonaa euroa. Suurimmat lisäykset omaisuudessa oli rahoissa ja pankkisaamisissa. Pääomissa suurimmat lisäykset olivat omassa pääomassa ja pitkäaikaisessa vieraassa pääomassa.