DLA PIPER. Porvoon kaupunki, SOTE yhtiöittämisselvitys Seminaari

Transkriptio

1 DLA PIPER Porvoon kaupunki, SOTE yhtiöittämisselvitys Seminaari

2 Tausta ja rakenne: Kumppanuus Porvoon sosiaali- ja terveydenhuollon ns. suoran valinnan palveluiden tuottamiseen siten, että Porvoo perustaa hankintamenettelyn kautta valittavan yksityisen yrityksen kanssa yhteisyrityksen, joka toimii hankinnan kohteena olevat palvelut tuottavana yhtiönä ( Yhteisyritys ). Porvoon omistusosuus Yhteisyrityksessä on ajateltu olevan 49 % ja valittavan palveluntuottajan 51 % Porvoon omistusosuus voi olla myös muu yksi määräenemmistö osakeyhtiölaissa on yli 2/3, jota palveluntarjoaja ei saavuttaisi, jos Porvoolla olisi yli 1/3 omistus omistusosuuksien määrä voidaan tarkentaa hankintamenettelyn aikana

3 Tausta ja rakenne: Porvoo ja valittu palveluntarjoaja solmivat Yhteisyritystä koskevan osakassopimuksen Yhteisyritys solmii palvelusopimuksen Porvoon kanssa Mikäli palveluntarjoajan on tarkoitus vastata Yhteisyrityksen toiminnan järjestämisestä ja johtamisesta, sopimusrakenteen osalta on hyvä miettiä myös sitä, miten palvelusopimuksessa mahdollisesti sovittavat laadun alittamissanktiot kohtaavat valittavaa yksityistä palveluntarjoajaa, eikä vain yhteisyritystä, josta Porvoo omistaa osuuden ja joka on Porvoon suora sopimuskumppani palvelusopimuksen perusteella. Em. syistä voi olla tarpeen tehdä Yhteisyrityksen toiminnan järjestämistä ja johtamista koskevista tehtävistä erillinen sopimus (hallinnointisopimus), jossa sovitaan palveluntarjoajaa kohtaavista sanktioista (palvelusopimusta peilaten), jos Yhteisyritys ei pysty palvelusopimuksen mukaisen tason saavuttamiseen ja tämä johtuu palveluntarjoajan vastuulla olevien tehtävien täyttymättömyydestä asianmukaisesti

4 Osakassopimus: Vähemmistöosakkaan osalta osakeyhtiölain tarjoamaa vähemmistöosakkeenomistajan suojaa on yleensä tarpeen lisätä osakassopimuksella Osakassopimuksessa voidaan kirjata osapuolten odotukset mm. seuraavista asioista: yhtiön liiketoiminta ja sen reunaehdot mitä yhtiön osakkaat tuovat yhtiölle mitä osakkaat odottavat saavansa yhtiöltä Voidaan kirjata mm. sopijapuolten yhteiset tavoitteet ja määrittää yhteinen omistajatahto (tavanomaisesti esim. arvon kasvattaminen ja exit tai pyrkimys (tietyn suuruiseen) osingonjakoon) ja keskeiset periaatteet liiketoiminnan harjoittamiselle ja sopijapuolten panostukset yhtiöön. Omistajilla voi olla erilaiset lähtökohdat esim. omistamisen tuotto-odotusten suhteen ja sen suhteen onko odotuksena palvelujen tuottaminen, ja lisäksi osakastaholla itsellään on vaikutusta (esim. kunta vs. yksityinen palveluntuottaja). Tässä tapauksessa olisi hyvä myös sopia mm. siitä onko yhtiön tarkoitus tarjota palveluita muille kuin kunnan asukkaille, jotka palvelut kunta maksaa. Tällä voi olla myös kilpailuoikeudellista merkitystä

5 Osakassopimus: Osakassopimuksessa voidaan kirjata osapuolten odotukset mm. seuraavista asioista: miten päätökset tehdään ja mikä yhtiön toimielin tai kumpi osakkaista päätökset tekee Ilman osakassopimuksen määräystä yhtiökokouksen päätökseksi tulee osakeyhtiölain mukaan pääsääntöisesti ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, jollei päätöstä ole lain mukaan tehtävä määräenemmistöpäätöksenä Tärkeisiin päätöksiin esim. yksimielisyys tai veto-oikeus osallistuminen yhtiön johtoon ja hallintoon, Ilman yhtiöjärjestyksen tai osakassopimuksen toisensisältöistä määräystä yhtiön osake-enemmistön omistava taho voi valita yhtiön koko hallituksen. tiedonsaanti yhtiön toiminnasta osingonjakopolitiikka, jos sille halutaan asettaa ehtoja, osingonjakoperiaatteet ja jaetaanko ylipäänsä osinkoa; rajataanko voitonjakoa (ajallisesti tai määrällisesti), esim. ns. yhteiskunnallisen yrityksen periaate (tietyn prosenttiosuuden ylittävä liikevoitto käytetään yhtiön toiminnan kehittämistarkoitukseen tai terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen alueella

6 Osakassopimus: Osakassopimuksessa voidaan kirjata osapuolten odotukset mm. seuraavista asioista: miten osakkeita saa tai täytyy myydä, merkitä tai lunastaa. voi olla syytä sisällyttää yleinen luovutuskielto vai sallitaanko osakkeiden luovutus joissakin tilanteissa huomioitava sote-uudistus ja maakunnalle siirtyvä omaisuus metittävä olisiko tarkoituksenmukaista että kunnalla olisi jossain tilanteessa oikeus lunastaa palveluntarjoajan omistamat osakkeet osakassopimuksessa ennalta sovittavaan hintaan, esimerkiksi jos palveluntarjoaja olennaisesti rikkoo osakassopimusta, jos palvelusopimuksen tarjottu ja sovittu laatutaso on muutoin kuin tilapäisesti alle sovitun, tai jos palveluntarjoaja asetetaan yrityssaneeraukseeen tai konkurssiin Yhtiöjärjestykseen otetut määräykset ovat sitovia myös ulkopuolisiin nähden, joten on myös harkittava, mitä keskeisiä määräyksiä otetaan yhtiöjärjestykseen (tavanomaisesti esim. lunastus- ja suostumuslauseke)

7 Palvelusopimus: Palvelusopimuksessa tulisi sopia mm. seuraavista asioista: Selkeä ehto palveluntuottajan (=Yhteisyritys) vastuusta ulkoistetun palvelun tuottamisesta. Yhteisyritys vastaa siitä, että palvelua suoritetaan sopimusasiakirjojen mukaisesti koko sopimusajan, esimerkiksi: palvelutuottaja on velvollinen suorittamaan kaikki palvelun edellyttämät työt ja toimenpiteet; sekä tekemään hankinnat, jotka ovat välttämättömiä toimitettavan palvelun ja lopputuloksen aikaansaamiseksi; ja käyttäen sovittuun palvelutasoon nähden riittävää ja pätevää henkilöstöä, asianmukaisia toimitiloja sekä noudattaen palvelusopimuksessa ja sen liitteissä sovittuja tilaajan palveluille asettamia laatuvaatimuksia; sekä täyttämään lainsäädännössä, asetuksissa ja toimintaa valvovien viranomaisten ohjeissa ja suosituksissa asetetut toimintaa koskevat vaatimukset sopimuskauden aikana Voi olla hyvä sopia lisäksi yleisestä yhteistyövelvoitteesta sekä palveluiden tuottamisvastuusta poikkeusoloissa ja muissa erityistilanteissa

8 Palvelusopimus: Palvelusopimuksessa tulisi sopia mm. seuraavista asioista: missä palvelua tuotetaan ja asetetaanko vaatimus, että palvelut tuotetaan koko sopimuskauden ajan Porvoossa kuvaus siitä, miten palveluntuotanto konkreettisesti käynnistyy ja kummankin osapuolen velvollisuudet (korvataanko palveluntuottajalle haltuunottoprojektiin liittyviä kustannuksia erikseen) Sopimuskausi: voi olla määräaikainen sopimus, pitkähköllä sopimuskaudella mahdollista sopia myös tilaajan irtisanomisoikeus x vuoden kuluttua sopimuksen alkamisesta tai ehdollinen jatko esim vuotta tai vuotta (huomioiden mahdolliset hankintalaista tulevat rajoitukset) Varautuminen keskeneräiseen sote-uudistukseen, huomioiden ns. rajoituslaki (548/2016) jolla rajoitetaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen laajoja ja pitkäaikaisia sopimuksia yksityisen palvelujen tuottajan kanssa sekä pitkäaikaisia rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskevien sopimusten tekemistä sekä suuria rakennusinvestointeja

9 Palvelusopimus: Palvelusopimuksessa tulisi sopia mm. seuraavista asioista: Tilaajan maksuvelvoitteet: velvollisuus suorittaa sopimuksen mukaisista palveluista palveluntuottajalle sovittu korvaus, joka voi olla erillinen asiakirja (maksumekanismi) Mietittävä mikä on maksuperuste (sen ohjaavuus tavoitteiden mukaiseen toimintaan)? Onko tarpeen varautua hinnantarkistukseen esim. alueen väestömäärän (asiakasmäärä) muutoksen perusteella? Muita perusteita, esim. asiakkaiden ikärakenteen muutos? Entä halutaanko hintaa verrata sopimuskauden aikana muiden vastaavien terveydenhuollon palvelujen kustannuksiin (benchmarking) ja pyrkiä pitämään linjassa niiden kanssa? Saadaanko tällaisista luotettava tieto? On mahdollista harkita jotakin kannustinmallia, joka perustuu esim. asiakastyytyväisyyden paranemiseen tai kustannusten vähenemiseen suhteessa tilaajan aiempaan tilanteeseen tai suhteessa muihin vastaavankokoisiin kuntiin (palvelupoikkeamien sanktiomenettelyn vastapainoksi)

10 Palvelusopimus: Palvelusopimuksessa tulisi sopia mm. seuraavista asioista: Ehdot sen varalle, että palvelujen suoritus tai palvelut eivät vastaa sovittua Sovittava miten maksumekanismi rakennetaan ja millaiset poikkeamat johtavat vaikutukseen palvelumaksuun esim. useita, toistuvia tai vakavia viivästyksiä tai vakava tai toistuvat poikkeama sopimuksenmukaisesta palvelun laadusta, sopimusvelvoitteista tai palvelukokonaisuuskohtaiset keskeytykset palvelutuotannossa Hyvä sopia myös siitä miten ja milloin poikkeama päättyy (edellytetäänkö esim. tilaajan hyväksyntää/vahvistusta siitä että palvelutaso on palautunut normaaliksi) sekä siitä miten toimitaan jos osapuolten välillä vallitsee näkemysero palvelun sopimuksen mukaisuudesta (palvelutasosta) Tilaajan henkilöstön siirtyminen ja palveluntuotantoon käytettävää henkilöstöä koskevat vaatimukset, kielivaatimukset Sopimuksen päättämisen edellytykset ja irtisanomis- ja purkutilanteet

11