JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 1/2014

Transkriptio

1 Pöytäkirja VM006:00/2013 JulkICT-toiminto Luonnos Heikki Talkkari JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 1/2014 Aika: Keskiviikko klo Paikka: Kutsutut: nh. Jakovara, K1, Mariankatu 9, Helsinki (videomahdollisuus) Jäsenet: Timo Valli, valtiovarainministeriö (puheenjohtaja) Tuula Haatainen, Suomen Kuntaliitto (varapuheenjohtaja) Varajäsenet: Heikki Lunnas, Suomen Kuntaliitto Auni-Marja Vilavaara, valtioneuvoston kanslia Pentti Vesanen, valtioneuvoston kanslia Ari Uusikartano, ulkoasianministeriö Lauri Aaltonen, ulkoasiainministeriö Tapani Kilpelä, oikeusministeriö Riitta Marttila, oikeusministeriö Tiina Ferm, sisäasiainministeriö Teemu Anttila, puolustusministeriö Timo Nuutinen, puolustusministeriö Tomi Hytönen, valtiovarainministeriö (BO) Päivi Laajala, valtiovarainministeriö (KAO) Ville-Veikko Ahonen, valtiovarainministeriö (KAO) Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö Irma Nieminen, opetus- ja kulttuuriministeriö Risto Yrjönen, maa- ja metsätalousministeriö Pekka Sinkkilä, liikenne- ja viestintäministeriö Anne Niemi, liikenne- ja viestintäministeriö Sirpa Alitalo, työ- ja elinkeinoministeriö Tiina Pesonen, sosiaali- ja terveysministeriö Annakaisa Iivari, sosiaali- ja terveysministeriö Tarmo Maunu, ympäristöministeriö Riitta Autere, ympäristöministeriö Veikko Hytönen, Kansaneläkelaitos Ari Vähä-Erkkilä, Kansaneläkelaitos Maire Ahopelto, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Veijo Romppainen, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Arto Jalkanen, Jyväskylän kaupunki Timo Mäki-Kuutti, Keski-Suomen liitto Gun Kapténs, Luodon kunta Anita Ismark, Korsnäsin kunta Yrjö Koivusalo, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Leena Koponen, Jyväskylän koulutuskuntayhty- Irma Nieminen, Salon kaupunki Leena Ollonqvist, Satakunnan sairaanhoitopiiri id Valtiovarainministeriö Puh tai (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi PL 28, Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus

2 mä Sirpa Mäntynen, Kouvolan kaupunki Niina Kaukonen, Mikkelin kaupunki Päivi Sutinen, Espoon kaupunki Päivi Saloranta, Hämeenlinnan kaupunki Jyrki Myllyvirta, Lahden kaupunki Marko Monni, Lahden kaupunki Timo Nousiainen, Oulun kaupunki Pekka Kantola, Kuusamon kaupunki Markku Raitio, Helsingin kaupunki Asta Manninen, Helsingin kaupunki Jaakko Ståhlberg, Turun kaupunki Virpi Mäkinen, Vantaan kaupunki Sami Sulkko, Forssan kaupunki Saku Linnamurto, Savonlinnan kaupunki Tanja Rantanen, Suomen Kuntaliitto Simo Tanner, Suomen kuntaliitto Pysyvät asiantuntijat: Muut osallistujat: Reijo Aarnio, Tietosuojavaltuutetun toimisto Timo Ketola, JHS-jaoston pj Marko Heikkinen, Tekes Eero Mantere, PERTIVA-jaoston pj Antti Kivelä, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Mikael Kiviniemi, JHKA-jaoston pj Riku Jylhänkangas, valiovarainministeriö Pekka Niemi, VM, JHS-projektipäällikkö Anna-Maija Karjalainen, Valtiokonttori Aku Hilve, Valtiovarainministeriö Sami Kivivasara, VM Jari Kallela, VM Sihteeristö: Olli-Pekka Rissanen, VM Heikki Talkkari (pääsihteeri), VM Toni Äikäs, VM Heikki Lunnas, Suomen Kuntaliitto 2 (6) 1. Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen Esityslista ja edellisen kokouksen ( ) pöytäkirjan hyväksyminen (Liite 1). Päätös: Esityslista hyväksyttiin kohtien 6 ja 7 järjestyksen vaihtamisella, kohtaan 2 yksi jäsenmuutos lisää. Edellisen kokouksen ( ) pöytäkirja hyväksyttiin. 2. Jäsenmuutokset Alustaja: neuvotteleva virkamies Heikki Talkkari, VM Päätös: Tommi Karttaavin sijaisuusjärjestelyt merkitään tiedoksi. JHS-jaoston jäseniksi nimettiin sovellusasiantuntija Tarja Myllymäki Maanmittauslaitoksesta ja Elina Huttunen Suomen Sandardisoimisliitosta. JUHTA:n varajäseneksi Anu Hernesmaan tilalle nimettiin neuvotteleva virkamies Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä (KAO). 3. Valtioneuvoston asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Alustaja: lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara, VM (Liitteet 3A ja 3B) Sami Kivivasara esitteli ja totesi, että asia on esitelty JUHTA:ssa joulukuussa. Asetusluonnos oli lausuntokierroksella Lausunnot on käsitelty valmisteluryhmässä ja yhteenveto niistä on tehty. Yhteenveto julkaistaan lähiaikoina. Joulukuun käsittelyn jälkeen asetusluonnoksesta on poistettu kuntia koskettavat velvoittavat sääntelyt ja niiden suhteen työ etenee jatkovalmisteluna (asetusluonnoksen 13 ). Tarkoituksena on kuitenkin myös kuntien velvoittavuuden osalta lähitulevaisuudessa miettiä tukipalveluiden käyttöön velvoittamista. Tarkoituksena on, että asetus olisi valtioneuvoston käsittelyssä

3 3 (6) Keskusteltiin asiakasneuvottelukunnan roolista ja kuntien osallistumista yhteisten palveluiden ohjaukseen. Nostettiin esiin se, että miten on kuntien osalta ajateltu hoitaa se, että myös kunnat ovat tietyssä tapauksessa Valtorin ja muiden julkisen hallinnon yhteisten palveluiden käyttäjiä (esim. Asiointitili ja Suomi.fi jne.). Myös Kuntaliitto totesi, että olisi tärkeää, että ainakin suurimmat kunta-asiakkaat olisivat mukana. Keskustelussa nosti esiin myös vaatimus perustietoturvallisuustason täyttämisestä kuntien osalta. Esittelijä totesi, että asetusluonnokseen on lisätty sana ainakin, joka mahdollistaa myös kuntien ja muiden toimijoiden mukanaolon neuvottelukunnassa. Esittelijä totesi, että neuvottelukuntaa organisoitaessa tulisi ottaa huomioon se, että valtaosa Valtorin tehtävistä ei koske kuntia, vaan valtion perustietotekniikkaa. Puheenjohtaja esitti, että pöytäkirjaan merkitään se, että jo ensimmäiseen asiakasneuvottelukuntaan kutsutaan suurimpien kunta-asiakkaiden edustus. Puheenjohtajan esitys hyväksyttiin. Päätös: Merkitään tiedoksi, että valmistelua jatketaan ja kuntia koskevia lain velvoitteita täsmentäviä asetuksen säännöksiä (asetuksen 12 3 ja 4 momenttia) ei tässä vaiheessa anneta. Jatkovalmistelussa otetaan huomioon myös kansalliseen palveluarkkitehtuuriin sisältyvien palvelujen käyttöön ohjaaminen. Ensimmäiseen asiakasneuvottelukuntaan kutsutaan kunta-asiakkaiden edustus. 4. JHS-jaoston työsuunnitelma ja JHS-sihteerin raportti Alustaja: JHS-projektipäällikkö Pekka Niemi, VM JHS-projktipäällikkö esitteli työsuunnitelman luonnoksen, joka perustuu joulukuussa käsiteltyyn koko neuvottelukunnan kauden mittaiseen toimintasuunnitelmaan. Esittelijä totesi, että työsuunnitelma pitää sisällään paljon suositushankkeita, jotka on niin sanotusti välttämätöntä tehdä, koska suositukset ovat vanhentuneita. Esittelijä kävi läpi työsuunnitelmaan sisältyvät hankkeet lisäksi työsuunnitelmaan sisältyneiden hankkeiden ohella tulee tehtäväksi suosituksia, jotka liittyvät paikkatietoasioihin. Työsuunnitelmassa on myös varauduttu siihen, että mahdollisesti palveluväylän kehittäminen tuo myös vuoden aikana uusia suositustarpeita. Esittelijä totesi, että työsuunnitelmaan sisältyy myös työkokonaisuus siitä, että suositusten käyttöä ja hyödyllisyyttä arvioidaan kyselynä tai yhdistettynä muihin tietohallintokyselyihin. Puheenjohtaja totesi, että Kuntatieto-ohjelman kannalta on tärkeä saada aikaan suunnitelmaan sisältyvät hankkeet kuntien tehtävistä jne. Kuntaliiton edustaja (Tanja Rantanen) totesi, että kuntien tehtävien ja palveluiden luokitteluun liittyy myös monia muita rinnakkaisia sektorikohtaisia hankkeita, jotka pitää työhön yhteen sovittaa. Puheenjohtaja totesi, että JulkICT-strategian LinkedIn ryhmässä on käyty jonkin verran keskustelua JHS-suosituksista ja niiden päivittämisen tarpeista. Haaste JHSsuosituksissa onkin niiden ajantasaisuuden varmistaminen. Esittelijä totesi, että lakkauttamisprosessi onkin käynnistymässä monen suosituksen osalta. TEM:n edustaja totesi, että kuntien palvelu- ja tehtäväluokitteluissa pitää varmistaa myös tuotosten yhteensopivuus valtion vastaavien luokitusten kanssa. Päätös: JHS-työsuunnitelma vuodelle 2014 hyväksyttiin (Liite 4) JHS-sihteerin raportti merkitään tiedoksi (Liite 5) 5. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma Alustaja: JHKA-jaoston puheenjohtaja Mikael Kiviniemi (Liite 6) JHKA jaoston puheenjohtajana esitteli jaoston työsuunnitelman vuodelle Esittelijä nosti esiin työsuunnitelman keskeiset asiat. Tärkeitä tehtäviä ovat muun muassa KA-hallintamallin päivitys, arkkitehtuurityön tukeminen kohdealueilla, viitearkkitehtuurien päivittäminen sekä

4 muut laaditun vuosikellon mukaiset tehtävät. Jaostossa on pidetty työpajoja arkkitehtuurityön pohjalta laadittaviin normeihin. Tehtävälistan kohta 6 esitettiin huomio todettiin, että julkisen hallinnon asiakaspalveluun liittyen on paljon kehittämishankkeita. Esitettiin, että listalle otettaisiin myös julkisen hallinnon asiakaspalvelun viitearkkitehtuurin luominen. Esittelijä totesi, että esitys on hyvä ja otetaan huomioon resurssien puitteissa. TEM:n edustaja esitti, että kohdealueiden työn ohjaus ja linjaukset olisivat työsuunnitelmassa mahdollisimman nopeasti (nyt asian käsittely on merkitty toukokuun 2014 kokoukseen ja marraskuulle). Esittelijä totesi, että kohdealueiden kypsyys on ollut käsittelyssä jaostossa loppuvuonna Esittelijä totesi myös, että palaute on hyvä ja kohdealueiden tilannetta otetaan myös useammin kokouksissa esiin. Korostettiin yhteistoimintaa ja yhteistyötä jaostojen välillä. Tietoarkkitehtuuria pidetään hyvin tärkeänä, jaostossa ollaan muodostamassa tietoarkkitehtuurialaryhmää. Puheenjohtaja totesi, että kokonaisarkkitehtuurijaostossa olisi ajatusjohtajuus KAasioista. Ryhmä ottaisi kantaa myös julkisessa keskustelussa asiaan liittyviin vääriin käsityksiin. Päätös: JHKA-jaoston työsuunnitelma vuodelle 2014 hyväksyttiin edellä esitetyt kommentit huomioiden. 6. Kansallisen palveluarkkitehtuurin valmistelun tilanne Alustaja: erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen, VM (Liite 8) Esittelijä esitteli tilannekatsauksen palveluarkkitehtuurin kehittämisestä. Hän totesi, että asiasta on julkisuudessa annettu hieman väärää kuvaa, sillä paljon arkkitehtuuriin sisältyvistä asioista on jo olemassa eli kaikkea ei tarvitse lähteä rakentamaan tyhjästä. Esittelijä kävi lävitse Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen mitä kaikkea sisältyy palveluarkkitehtuuriin. Hankkeen asettamispäätös on tällä hetkellä valtiovarainministeriön sisäisessä käsittelyssä ja hanke tullaan asettamaan lähiaikoina. Organisoinnissa pyritään siihen, että organisointi olisi tehokas välttämättä kovin ohueen organisaatioon ei pystytä. Esittelijä kävi läpi hankkeen aikataulun ja vuosille 2014 ja 2015 asettuvat tärkeämmät tehtävät. Kuntaliitto on käynyt Virossa tutustumassa palveluun ja he totesivat, että tämän pitäisi olla pikemminkin tietoväylä kuin palveluväylä. Toivottiin, palveluiden nopeaa kehittämistä. Puheenjohtaja totesi, että palvelu on käytössä Espoossa mobiilissa kotihoidossa. Todettiin myös, että esitys oli hyvä ja se nosti hyvin esiin lainsäädäntönäkökulman Puheenjohtaja totesi, että toimittajien rajapintojen avaamiseen auttaa se, että kyse on nyt laajasta valtakunnallisesta ponnistuksesta. Todettiin, että on asioita, joissa tarvitaan julkisen hallinnon kokonaisuutta ja että kuntasektori käyttää paljon samoja palveluja kuin yksityinen sektori. Yritysten mukaan saaminen tähän työhön on erityisen tärkeätä. Tässä suhteessa pitää tehdä eri tavalla kuin Virossa, jossa yksityinen sektori on vain lisäpalvelujen tuottaja. Lahden kaupungin edustaja kertoi suunnitelmista sote-puolen palveluväylän hyödyttämisessä. Lahti testaa nyt vain teknologiaa eli ei pääse pilotoimaan tiedon siirtymistä järjestelmien välillä järjestelmätoimittajista johtuen. Esitettiin, että julkisen sektorin pitää tiivistää rivinsä, jotta saadaan parempi asetelma suhteessa ICT-toimittajiin. Todettiin, että esitetystä kuvasta puuttuu käsite My data ja siihen liittyvät palvelut, joissa voisi esimerkiksi tarkastella omia tietojaan ja kuka niitä on käsitellyt. Esittelijä vastasi, että käsite on jätetty tarkoituksella pois nykyisistä kuvauksista, koska se vaatii vielä lisäselvityksiä ja tarkempaa määrittelyä. Todettiin, että tämä on iso tehtävä tietojen yhteensopivuuden kannalta eikä pelkästään teknologian kannalta. Todettiin myös, että ensin tarvitaan palveluarkkitehtuuri kokonai- 4 (6)

5 5 (6) suudesta. Väylä on keino toteuttaa arkkitehtuuria. Tämän jälkeen tarvitaan vielä yhtenäinen sanastotyö ennen kuin tietoa voidaan siirtää. Puheenjohtaja totesi, että palveluväylä pitää Viron mallin mukaisesti tehdä hyvin vähän keskitetysti. Hanke lähtee nimeämisille lähiaikoina. Päätös: Merkitään tiedoksi Tauko klo Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Alustaja: neuvotteleva virkamies Jari Kallela (Liite 7) Esittelijä kävi läpi viitearkkitehtuurin tavoitteita, toteutusta, organisointia sekä sisältöä. Viitearkkitehtuurityö on laadittu käsikirjamuodossa eli se poikkeaa muiden arkkitehtuurien rakenteesta. Tästä huolimatta käsikirja noudattaa arkkitehtuuriperiaatteita lähtemällä liikkeelle toiminnasta eikä teknologioista käsin. VM asettaa helmikuussa JHKA-jaoston yhteyteen tietoarkkitehtuuriryhmän, jonka tehtävänä on varmistaa, että laadittua viitearkkitehtuuria hyödynnetään. Käytiin läpi lausuntokierroksen jälkeen materiaaliin tehdyt muutokset. Puheenjohtaja totesi, että pohdittava on, miten laadittu viitearkkitehtuuri suhteutuu jo laadittuihin arkkitehtuureihin. Esittelijä totesi, että arkkitehtuuritasoja mentäessä alaspäin asiat tarkentuvat JHKA-tasolla määritykset ovat hyvin abstrakteja. JHKA-tasolle luontevasti sopii tietoarkkitehtuuri, koska se ei liity suoranaisesti toimintaan ja voi olla yhteistä. Kallela totesi, että yhteiset palvelut on loistava tapa tehdä yhteistä arkkitehtuuria. Esitystä kiitettiin hyvästä rakenteesta ja käsikirjamaisuudesta, käsitteet, sidosryhmät ja käyttäjät on avattu erittäin hyvin, joka tekee työstä ymmärrettävän. Toivottiin, että samaa esitystapaa ja rakennetta hyödynnettäisiin myös muissa arkkitehtuuriesityksissä ja hankkeissa Päätös: Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri hyväksyttiin 8. Katsaus tieto- ja kyberturvallisuuden tilanteeseen Alustajat: tietoturvallisuusasiantuntija Aku Hilve, VM (Liite 9) Alustaja kävi läpi tieto- ja kyberturvallisuuden tilannetta. Hän totesi, että useat luvut ovat vielä vuoden 2012 lukuja, koska vuoden 2013 lukuja ei ole vielä saatu. Esittelijä toivoi erityisesti kuntaedustajilta palautetta siitä, miten valtiolla tehtyä työtä voitaisiin hyödyntää myös kuntasektorilla. Hän kävi esityksessään läpi valtion tietoturvallisuuden johtamisen vastuita, valtioneuvoston periaatepäätöksen 2009 linjauksia tietoturvallisuuden kehittämisestä sekä tietoturvallisuuden ja kyberturvallisuuden hankkeiden tilaa. VAHTI:n uusi toimikausi on alkanut vuoden alusta lähtien. Tavoitteena on, että kyberturvallisuusasiat olisi paremmin huomioitu johtoryhmän toiminnassa. Myös kuntatoimijoille on tarkoitus järjestää myös vuoden 2014 osalta koulutusta. Esittelijä kävi läpi valtion tietoturvallisuuteen liittyviä tilastoja. Tietoturva-asetuksen vaatimukset eivät kaikkien osalta vielä toteudu eli jatkotoimenpiteitä joudutaan miettimään kevään aikana. Puheenjohtaja totesi, että keskeistä olisi JUHTA:ssa ottaa kantaa kuntien osallistumisesta työhön ja miten kunnat voivat hyödyntää valtiolla tehtyä työtä. Todettiin, että VAHTI-ohjeita hyödynnetään jo kunnissa. Jyväskylä on valittu kyberturvallisuuden INKA-kaupungiksi. Kysyttiin, mikä on tämän kytkös valtion kyberturvallisuusasioihin? Esittelijä totesi, että asiaa on pyritty yhteen sovittumaan.

6 6 (6) Todettiin myös, että kuntasektorilla (erityisesti pienet kuntaorganisaatiot) ei ole resursseja tietoturvallisuuden kehittämiseen kirjavuuden vuoksi kaikki apu ja ohjeistus on tarpeen. Tekesin tavoite on, että INKA-keskukset verkottuvat hyvin valtakunnan toimijoiden kanssa. Tähän suuntaan ohjataan myös rahoitusta. Todettiin, että kuntapuolen yhteistyötä ja valtio-kunta-yhteistyötä pitäisi tiivistää. Perustietoturvatason ulottaminen kuntiin on periaatteessa hyvä, mutta toisaalta se ei ole yksiselitteinen, vaan voi johtaa siihen, että tietoturvaa ylikorostetaan silloin, kun sitä ei välttämättä tarvita. Kunnat ovat myös nykyään kuntakonserneja, joten kyse ei ole pelkästään peruskunnan tietoturvaan liittyvää asiaa (vesilaitokset, sähkölaitokset, satamat, lentokentät jne.). Moniin niihin kohdistuu myös EU-tasolta säätelyä. Puheenjohtaja totesi, että tällä pohjalla edetään ja kunnat voivat hyvin tulla laajemmin kehittämiseen mukaan. Tällä hetkellä VAHTI ryhmässä on mukana Suomen Kuntaliitto ja Tampereen kaupunki. 9. Muut asiat Päätösesitys: Merkitään tiedoksi - JUHTA:n maakuntamatka ja syysseminaarin valmistelu JUHTA:n maakuntamatka voisi suuntautua joko JUHTA:n kokoonpanolla tai laajemmalla jaostojen kokoonpanolla paikkakunnalle, jossa on JUHTA:ssa edustaja. Laivaseminaari on myös yksi vaihtoehto. Laivaseminaari suljettiin keskustelussa pois mahdollisuuksista. Esille nousseita paikkakuntia olivat; Kajaani, Oulu, Forssa, Lappeenranta ja Jyväskylä sekä Helsingin kaupungin tarjoamat tilat. Periaate olisi, että vuodessa olisi noin 1 2 kokousta pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Sihteeristö valmistelee matkaa ehdotusten pohjalta. - Seuraavat kokoukset: klo Valtiovarainministeriö, nh Paja klo Valtiovarainministeriö, nh Paja 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Jakelu: Liitteet: JUHTA:n jäsenet, varajäsenet, sihteerit, asiantuntijat ja muut osallistuja Liitteet ovat tallennettu verkko-osoitteeseen: kokousaineisto