VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara VALTIONEUVOSTON ASETUS JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEU- VOTTELUKUNNASTA 1 Taustaa Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnasta säädetään julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011, tietohallintolaki) 5 :ssä. Julkisen hallinnon tietoyhteiskuntakehityksen edistämiseksi on ministeriöiden ja kunnallishallinnon pysyvänä yhteistyö- ja neuvotteluelimenä valtiovarainministeriön yhteydessä julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA). Neuvottelukunta on valtion viranomaisten, Kansaneläkelaitoksen ja kunnallisten viranomaisten pysyvä yhteistyö- ja neuvotteluelin. Neuvottelukunnassa voi tarvittaessa olla myös muiden julkisen hallinnon tietohallinnon edistämiseen osallistuvien toimijoiden edustajia. Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnan tehtävänä on tietohallintolain 5 :n mukaan edistää julkisen hallinnon toimintatapojen ja palveluiden tuotantotapojen uudistamista ja käyttöönottoa tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä sekä antaa julkisen hallinnon tietohallintoa koskevia suosituksia. Säännökset neuvottelukunnan päätöksenteosta ja toiminnan järjestämisestä sekä tarkemmat säännökset neuvottelukunnan kokoonpanosta ja tehtävistä annetaan valtioneuvoston asetuksella. Ensimmäisen kerran julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnasta on säädetty valtioneuvoston asetuksella vuonna Asetus uudistettiin vuonna Uudistuksella neuvottelukunnan tehtävät ajantasaistettiin ja täsmennettiin vastaamaan tietoyhteiskuntaohjelman. Uudistuksen tavoitteena oli myös parantaa neuvottelukunnan toimintaedellytyksiä ja tehostaa sen toimintaa sekä uudistaa asetuksen sisältö rakenteellisesti ja säädösteknisesti selkeämmäksi. Myös neuvottelukunnan kokoonpanoa koskevaa sääntelyä täsmennettiin siten, että neuvottelukunnassa olisivat edustettuina nykyistä laajemmin eri ministeriöt. Voimassaolevaa vuonna 2006 annettua asetusta julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnasta on useaan otteeseen muutettu. Muutoksilla on muun muassa ajantasaistettu neuvottelukunnan tehtäviä. Neuvottelukunnan viimeisin kolmen vuoden toimikausi on ollut Toimintaympäristön muutokset Julkisen hallinnon tietohallinnon yleistä kehittämistä sekä ohjausta ja julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämistä ja varmistamista varten valtiovarainministeriöön perustettiin JulkICT-toiminto huhtikuussa Valtiovarainministeriön tukena julkisen hallinnon tietohallinnon ohjaamisessa ja julkisen hallinnon viranomaisten yhteistyöelimenä on toiminut julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA. Valtion IT-toiminnan yhteistyötä varten on lisäksi asetettu valtion IT-toiminnan koordinaatioryhmä (VITKo) ja Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä (VAHTI). Yhteistyöelimillä on ollut tärkeä rooli kehittämisen koordinoinnissa, tiedonvaihdossa sekä verkostomaisessa yhteistyössä.

2 2 Julkisen hallinnon ICT-strategiatyön valmistelutyön yhteydessä on tunnistettu, että olemassa olevista yhteistyö- ja ohjauselimistä huolimatta nykyinen tietohallinnon ohjausrakenne ei tue yhteistyötä siten, että julkisen hallinnon tietohallintoa kyettäisiin ohjaamaan riittävän yhtenäisesti ja vaikuttavasti. Samassa yhteydessä on tunnistettu, että ohjaussuhteissa on epäselvyyksiä etenkin kehitettäessä poikkihallinnollisia palveluprosesseja kuntien ja valtionhallinnon välillä. Kehitettävää on myös julkisen hallinnon yhteisten ratkaisujen ja palveluiden hallinnointi- ja rahoitusmalleissa. Tietohallintolain vaikutukset JUHTA:n toimintaan Syyskuussa 2011 voimaan tulleen lain julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011, tietohallintolaki) tarkoituksena on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa, parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta säätämällä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämisestä ja varmistamisesta. Laki antaa valtiovarainministeriölle ja muille ministeriöille toimivallan ohjata julkisen hallinnon tietohallintoa sekä sisältää säännökset ohjauksen tavoista. Valtiovarainministeriön tehtävänä on lain mukainen julkisen hallinnon viranomaisten tietohallinnon yleinen ohjaus ja muiden ministeriöiden tehtävänä on ohjata oman toimialansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden kehittämistä. Laki antaa mahdollisuuden ohjata toimintaa muun muassa suositusten, standardien ja asetusten avulla. Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan tehtävistä säädetään tietohallintolain 5 :ssä. Tietohallintolakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 246/2010) on todettu, että neuvottelukunnan asema julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksessa olisi merkittävä ja tämän vuoksi sitä koskevat perussäännökset on ehdotettu otettavaksi lakiin. Neuvottelukunnalle laissa säädetyt tehtävät vastaavat niitä keskeisiä tehtäviä, jotka voimassaolevassa asetuksessa on neuvottelukunnalle annettu. Tietohallintolain 5 :n mukaan säännökset neuvottelukunnan päätöksenteosta ja toiminnan järjestämisestä sekä tarkemmat säännökset neuvottelukunnan kokoonpanosta ja tehtävistä annetaan valtioneuvoston asetuksella. Tietohallintolain 6 :n mukaan valtiovarainministeriö voi päättää, että julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan antamaa julkisen hallinnon tietohallinnon yhteistä kokonaisarkkitehtuuria ja sen edellyttämiä yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä koskeva suositus on julkisen hallinnon tietohallinnon standardi. Pykälällä säädetään tietohallintolakia koskevan hallituksen esityksen (246/2010) perustelujen mukaan menettelystä, jolla JUHTA:n suosituksena antamat merkittävimmät JHSsuositukset koskien julkisen hallinnon tietohallinnon yhteistä kokonaisarkkitehtuuria ja sen edellyttämiä yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä voitaisiin vahvistaa julkisen hallinnon tietohallinnon standardiksi (JH-standardi). Säännöksellä on ollut hallituksen esityksen perustelujen mukaan tarkoitus varmistaa kuntien ja muiden julkisen hallinnon toimijoiden vaikutusmahdollisuuksien toteutuminen valmistelussa. Valmistelun alla oleva julkisen hallinnon ICT-strategia ja JUHTA:n rooli Ehdotus ensimmäiseksi valtionhallinnon ja kuntasektorin yhteiseksi tieto- ja viestintätekniikan (ICT) hyödyntämisen strategiaksi Suomessa on valmistumassa keväällä Julkisen hallinnon ICT-strategian (JulkICT-strategia) lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa ICT:n hyödyntämiselle asetetut tavoitteet sekä hallituksen rakennepo-

3 3 liittiset toimenpiteet, kuten Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma, kuntauudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennemuutokset, keskushallintouudistus, kuntatuottavuustoimenpiteet, Asiakaspalvelu hanke sekä asiakkuusstrategian valmistelu. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on todettu yhtyeentoimivien sähköisten palvelujen sekä tieto- ja viestintäteknologian suuri merkitys nykyaikaisessa julkisessa hallinnossa ja julkisissa palveluissa. Strategian visio on vuoteen 2020, linjausalueisiin liittyvät toimenpiteet asetetaan vuoden 2015 loppuun. Julkisen hallinnon tietohallinnon hyödyntämisen strategian toteuttamista voidaan tehdä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain tukemana. Julkisessa hallinnossa on myös meneillään valtionvarainministeriön ohjaamana laaja kokonaisarkkitehtuurityö. Strategia ja sen toimeenpano sekä arkkitehtuurityö tukevat toisiaan edistettäessä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä toiminnan kehittämisessä. Hallitusohjelma ohjaa asiakaslähtöiseen koko julkisen hallinnon tietohallinnon johtamisen kehittämiseen ja selkeiden tavoitteiden asettamiseen. Kyse on kokonaisvaltaisesta rakenteiden ja toimintamallien uudistamisesta. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä julkisen hallinnon järjestämisvastuulla olevat palvelut kyetään tuottamaan entistä enemmän organisaatiorajat ylittävinä prosesseina julkisen hallinnon sisällä ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. JulkICT-strategian visio on: palvelut ja tiedot käytössä. Tavoitetilassa vuonna 2020 käyttäjien tarpeista lähtevät palvelut ja tiedot ovat helposti ja turvallisesti saatavilla ja käytettävissä eri tavoilla ja välineillä. Vision ytimessä on lupaus siitä, että palvelut ja tieto vastaavat käyttäjien tarpeita. Palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto perustuvat käyttäjäkeskeiseen toimintamalliin, jossa palvelut ja niihin liittyvät tietojärjestelmät suunnitellaan käyttäjien tarpeista lähtien. Palvelujen kehittämisessä ennakoidaan käyttäjien tarpeita esimerkiksi seuraamalla kehitystä muilla aloilla ja muissa maissa. Visio perustuu kansalaisille ja kuntalaisille tarjottavaan mahdollisuuteen valita asiointikanava. Tavoitetilassa julkisen hallinnon palvelujen käyttäjä voi myös halutessaan olla palveluiden kehittäjä. Palveluiden nopeaan käyttöönottoon panostetaan ja kehitetyt palvelut pyritään saamaan nopeammin osaksi käyttäjien arkea ja rutiineja. Kiinteä vuorovaikutus ja yhteistyö käyttäjien, palveluiden tuottajien, järjestäjien ja kehittäjien kesken on tärkein askel kohti edullisempaa ja ripeämpää palveluiden kehitystä sekä erityisesti nopeampaa käyttöönottoa. Strategian visiosta ja tavoitetilasta on kehitetty seuraavat linjausalueet: 1. Palveluinnovaatioiden ekosysteemit 2. Avoin tieto ja tiedon yhteiskäyttö 3. Kyky hyödyntää ICT:tä 4. Selkeät tietohallinnon rakenteet 5. Toimintavarma ja kustannustehokas ICT-infrastruktuuri Strategian toimeenpanemiseksi ehdotetaan käynnistettävän kymmenen toimenpidettä, jotka tukevat linjausalueiden tavoitteita. Lisäksi strategian toimeenpanon käynnistämiseksi ja seurantaa varten ehdotetaan muun muassa seuraavia toimenpiteitä: - Laaditaan toimeenpanosuunnitelma strategian toimenpiteistä.

4 4 3 Keskeiset ehdotukset - Strategian keskeinen sisältö vahvistetaan valtioneuvoston periaatepäätöksellä keväällä Strategian toimeenpanon etenemistä ja tarvittavia uusia linjauksia käsitellään vuosittain hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmässä (Halke). - Neuvoa-antavana elimenä ja strategian toimeenpanon ohjausryhmänä toimii julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta, JUHTA. - Ministeriöt raportoivat valtiovarainministeriölle vuoden 2013 aikana toimenpiteistä, joihin niiden toimialoilla on ryhdytty tämän strategian johdosta. Raportit käsitellään myös JUHTA:ssa. Valtioneuvoston asetus julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnasta (145/2006) ehdotetaan uusittavaksi kokonaisuudessaan. Asetus on annettu sisäasiainministeriön esittelystä ja sitä on muutettu useaan kertaan. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausvastuu on asetuksen antamisen jälkeen siirtynyt valtiovarainministeriöön. Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan asema on vahvistettu syyskuussa 2011 voimaan tulleessa laissa julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta. Lain 5 sisältää neuvottelukuntaa koskevan asetuksenantovaltuuden, jota ei ole aiemmin lainsäädännössä ollut. Asetuksen kokonaisuudistuksen yhteydessä säännöksiä ehdotetaan ajantasaistettavaksi ja täsmennettäväksi vastaamaan tietohallintolain tavoitteita ja säännöksiä sekä valmistumassa olevan julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekniikan (ICT) hyödyntämisen strategian tavoitteita. Sisällöllisten uudistusten tavoitteena on myös parantaa neuvottelukunnan toimintaedellytyksiä ja tehostaa sen toimintaa tekemällä täsmennyksiä neuvottelukunnan kokoonpanoon. Asetuksen 1 ehdotetaan uudistuksen yhteydessä muutettavaksi siten, että säännöksessä on kuvattu neuvottelukunnan toiminnan tavoitteet. JUHTA:n toiminnan tavoitteena ehdotetun 1 :n mukaan on tukea julkisen hallinnon tietohallinnon strategisesta ohjaamista ja koordinointia sekä edistää julkisten palvelujen saatavuutta, tehokkuutta ja laatua tasapuolisesti koko maassa. Asetuksen 2 ehdotetaan uudistuksen yhteydessä muutettavaksi siten, että kokoonpano muodostetaan pariteettiperiaatteella valtionhallinnon (ml. Kansaneläkelaitoksen) ja kunnallisten viranomaisten kesken. Kokoonpanoa ehdotetaan muutettavan niin, että neuvottelukunnassa on enintään 30 jäsentä. Tarkoitus on, että neuvottelukunta nimeää heille henkilökohtaiset pysyvät varajäsenet. Valtiovarainministeriö nimeää 15 jäsentä ja heille varajäsenet Suomen Kuntaliiton esittämistä ja 15 jäsentä ja heille varajäsenet valtionhallinnon edustajista. Asetuksen 3 :ssä säädettäisiin täsmentävästi niistä tehtävistä, joita JUHTA tekee tietohallintolain 5 :n 2 momentissa säädettyjen tehtävien lisäksi. Asetuksen 3 :ssä lueteltaisiin toimintatavat, joilla neuvottelukunta sille annettua tehtävää voi toteuttaa. Asetuksen 3 :n 1) kohtaan ehdotetaan lisättäväksi, että JUHTA toimii tarvittaessa myös julkisen hallinnon tietohallinnon strategisten suunnitelmien toimeenpanon oh-

5 5 jausryhmänä. Tällaisen rooli antaminen JUHTA:lle on todettu tarpeelliseksi julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekniikan (ICT) hyödyntämisen strategian valmistelun yhteydessä. Asetuksen 3 :ssä lueteltuihin JUHTA:n toimintatapoihin ehdotetaan lisättäväksi kohta 2, jonka mukaan JUHTA edistää ja seuraa julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011) nojalla tehtävää kokonaisarkkitehtuurityötä ja yhteentoimivuuden kehittämistä. Juhta voisi käytännössä edistää näiden asioiden kehittämistä muun muassa antamalla näitä koskevia JHS-suosituksia. Asetuksen 3 :n 3 kohtaa ehdotetaan täydennettäväksi siten, että JUHTA seuraa ja edistää julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain 10 :ssä tarkoitettuihin tietojärjestelmiin talletettujen tietojen käyttöä. Asetuksen 3 :n 7 kohtaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että JUHTA voisi jatkossa seurata kuntien tietohallintohankkeiden lisäksi myös muiden julkisen hallinnon tietohallintohankkeiden rahoitusta ja tehdä niiden rahoitusta koskevia ehdotuksia. Lisäksi kohtaan ehdotetaan lisättäväksi JUHTA:lle mahdollisuus seurata julkisen hallinnon tietohallintohankkeiden edistymistä ja tehdä hankkeiden tavoitteiden edistämistä koskevia ehdotuksia. JUHTA:n laajempi rooli tietohallintohankkeiden ohjaamisessa tukee tietohallintolain mukaista ministeriöiden tehtävää toimialansa tietohallintohankkeiden ohjaamisessa. Asetuksen 3 :ään ehdotetaan lisättäväksi kohta 8, jonka mukaan JUHTA antaa lausuntoja julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain 11 :n 1 momentissa tarkoitettujen valtioneuvoston asetusten valmistelusta sekä muista neuvottelukunnan toiminnan tavoitteiden kannalta merkittävistä asioista. Tietohallintolain 11 :n 1 momentin mukaan ennen lainkohdassa tarkoitetun sähköisen asioinnin toteuttamisen edellytyksenä olevista sekä asiointipalveluihin liittymistä tukevista yhteisistä tietoteknisistä ratkaisuista ja ratkaisujen käytön laajuudesta annettavan valtioneuvoston asetuksen antamista asiassa on kuultava julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukuntaa. Tämän tietohallintolaissa säädetyn kuulemisvelvollisuuden lisäksi JUH- TA voisi tarvittaessa antaa lausuntoja myös muista sen toiminnan tavoitteiden kannalta merkittävistä asioista. Neuvottelukunta voisi ehdotuksen 4 :n mukaan asettaa tehtäviensä toteuttamiseksi jaostoja. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi neuvottelukunnalle mahdollisuus teettää erillisiä tehtäviä. Selvitykset tukisivat neuvottelukunnan tavoitteiden toteuttamista ja ne voisivat kohdistua esimerkiksi JulkICT-strategian ja tietohallintolain toimeenpanoon sekä kokonaisarkkitehtuurityöhön. Asetuksen 4 :n 1 momentissa mainittuihin pysyviin JUHTA:n jaostoihin ehdotetaan lisättäväksi kokonaisarkkitehtuurijaosto. 4 Muutosehdotuksen valmistelu Ehdotettu asetus on valmisteltu valtiovarainministeriön julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisessä toiminnossa ( JulkICT -toiminnoissa). Asetusluonnosta on käsitelty JUHTA:n kokouksessa Valtiovarainministeriö on pyytänyt asetusluonnoksesta ja sen perustelumuistiosta lausunnon ministeriöiltä, Suomen kuntaliitto ry:ltä, tietosuojavaltuutetulta, Valtiokonttorilta, Suomen itsenäisyyden juhlarahastolta (Sitra) ja teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesiltä. Suomen kun-

6 6 5 Voimaantulo taliittoa pyydettiin tarvittaessa kuulemaan myös neuvottelukuntaan nimeämiään organisaatioita. Lausunnon antoivat kaikki tahot, joilta lausuntoa oli pyydetty. Lisäksi lausunnon antoi Väestörekisterikeskus. Lausuntojen johdosta ehdotettuun asetukseen tehtiin jotain täsmennyksiä ja asetus-muistiota täydennettiin joltain osin niillä asioilla, joihin lausunnon antajat olivat kiinnittäneet huomiota. Asetusluonnos on tarkastettu oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä. Neuvottelukunnan toimikausi on kolme vuotta. Nykyisen Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan toimikausi päättyi Uusi neuvottelukunta asetetaan ehdotetun valtioneuvoston asetuksen antamisen yhteydessä ajanjaksoksi Neuvottelukunnan toiminta rahoitetaan vuosina momentilta Valtiovarainministeriö tekee neuvottelutoimikunnan toimintaa koskevat rahoitukseen liittyvät päätökset. Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnasta annetun asetuksen muutokset esitetään tulemaan voimaan 28 päivänä helmikuuta Asetuksella kumottaisiin voimassa oleva julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnasta annettu valtioneuvoston asetus (145/2006).