Valintaperusteet rakennerahasto-ohjelmissa. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö

Transkriptio

1 Valintaperusteet rakennerahasto-ohjelmissa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö

2 Valintaperusteet Varojen käytön ehdot ( ): Rahoitettavien toimien on oltava säädösten mukaisia mukaan lukien miesten ja naisten välistä tasa-arvoa, syrjimättömyyttä ja kestävää kehitystä koskevat säännökset; rahat on käytettävä toimenpideohjelmien seurantakomitean vahvistamien valintaperusteiden mukaisesti sekä tukikelpoisuussäännöksiä noudattaen Jos kyseessä on ylimaakunnallinen hanke tai sisällöltään sellainen hanke, jota voitaisiin rahoittaa useammasta kuin yhdestä toisilleen vaihtoehtoisesta tukijärjestelmästä tai rahoitusvälineestä, tulee viranomaisten ennen rahoituspäätöksen tekemistä varmistaa, käyttäen hyväksi rakennerahastolaissa säädettyjä koordinaatiomenetelmiä, ettei hankkeeseen myönnetä päällekkäistä rahoitusta

3 Valintaperusteet Toimenpideohjelmissa on yleisiä ja erityisiä valintakriteereitä Horisontaaliset teemat huomioitu eri tavalla eri ohjelmissa Seurantajärjestelmässä lisäksi luokittelukriteereitä, joihin viranomainen ottaa kantaa hankepäätöstä tehdessään HVO käyttää seurantajärjestelmästä saatavia luokittelutietoja mm. vuosikertomusten laadinnassa ja muissa raportoinneissa

4 HORISONTAALISET PAINOPISTEET Manner-Suomen ESR-ohjelmassa Valintaperusteet (Seurantakomitea vahvistanut ) I Välttämättömät ehdot valinnalle c) Projekti edistää vahvasti ainakin yhtä seuraavista ESR-ohjelman horisontaalisista painotuksista: sukupuolten välinen tasa-arvo sekä miesten ja naisten yhtäläiset mahdollisuudet työelämässä, kansainvälisen, kansallisen, alueellisen ja/tai paikallisen tason kumppanuus sekä työmarkkinaosapuolen ja kansalaisjärjestöjen osallistuminen eri tasoilla, teknologiset ja sosiaaliset innovaatiot (sosiaalisia innovaatiot voivat liittyä esim. teknologiaan, kaupallistamiseen, organisaatioiden toimintaan tai sosiaalisiin käytäntöihin, kestävä kehitys jonkin/joidenkin seuraavan ulottuvuuden osalta: sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävän kehityksen ulottuvuus.

5 HORISONTAALISET PAINOPISTEET EAKR-ohjelmissa Ohjelma-asiakirjojen mukaan kaikkien hankkeiden on oltava kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia, lisäksi tasa-arvo on yksi hankevalintaa tukevista kriteereistä EAKR-ohjelmissa lisäksi toimintalinjoittaiset valintakriteerit sekä seurantakomiteoiden myöhemmin mahdollisesti täsmentämät kriteerit

6 TASA-ARVO EURA-järjestelmän täyttöohje EAKR-hankkeille Tasa-arvoprojektiksi määritellään sellainen projekti, johon liittyy jokin selkeä sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva intressi, joka ilmenee projektin tavoitteesta joka edistää tasa-arvoisia mahdollisuuksia yhteiskunnan eri toiminnoissa sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään ja sukupuoliseen suuntautuneisuuteen katsomatta. Projekti voidaan merkitä sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäväksi, jos sen toteuttajana on nais- tai miesjärjestö tai muuten selkeä nais- tai miesenemmistö ja kohderyhmänä ovat erityisesti naiset tai miehet. Lisäksi projektin taustalla on tieto ao. kohderyhmän huonosta asemasta alueen työmarkkinoilla nimenomaisesti sukupuolesta johtuen.

7 TASA-ARVO EURA-järjestelmän täyttöohje ESR-hankkeille Naisten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti, miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti tai sekä naisten että miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti: Tasa-arvolla tarkoitetaan tässä nimenomaan sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tasa-arvon edistäminen koskee molempia sukupuolia, sekä naisia että miehiä. Tasa-arvo tavoitteena tarkoitetaan yhtäläisten mahdollisuuksien turvaamista sekä naisille että miehille. Erilaisuus ei aina merkitse epätasa-arvoisuutta. Kun projektin tavoitteena on sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, se voidaan kohderyhmän mukaan merkitä tasa-arvoa edistäväksi. Projektin toteuttajana on nais-/miesjärjestö tai muuten selkeä nais/mies-enemmistö ja kohderyhmänä ovat erityisesti naiset/miehet. Lisäksi projektin taustalla on tieto ao. kohderyhmän huonosta asemasta alueen työmarkkinoilla nimenomaisesti sukupuolesta johtuen. Tasa-arvopainotteinen projekti: Projektin päätavoite ei ole nimenomaisesti sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta sen tulokset kuitenkin lisäävät selvästi tasa-arvoa. Projektin vaikutuksena on sukupuolten yhtäläisten mahdollisuuksien edistyminen, ja projektiin liittyy jokin tavoitteissa ilmenevä tasa-arvointressi. Toimenpiteitä on suunniteltu sukupuolisensitiivisesti. Sukupuolineutraali projekti: Projekti merkitään viimeiseen kategoriaan, jos se ei kuulu mihinkään yllä mainituista luokista. ESRohjelman ohjelma-asiakirjan mukaan sukupuolten tasa-arvonäkökulma tulee kuitenkin projekteissa aina ottaa huomioon. Toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analysointi sukupuolinäkökulmasta on kaiken lähtökohta. Siten sukupuolineutraaleja ESR-projekteja ei pitäisi olla lainkaan. Myöskään sukupuolten tasa-arvovaikutuksiltaan negatiivisia projekteja ei pitäisi rahoittaa. Edellä mainittu ei kuitenkaan estä kahden ensimmäisen luokittelun mukaisten projektien rahoittamista, sillä tasa-arvolaki (609/1986) sallii positiiviset erityistoimenpiteet epätasa-arvon poistamiseksi.

8 Tasa-arvo (ESR) N=1 477 Miesten tasaarvoa merkittävästi edistävä projekti Naisten tasaarvoa merkittävästi edistävä projekti 1 1 %2 % 82 % 14 % Sekä naisten että miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Sukupuolineut raali projekti Tasaarvopainottei 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % nen projekti Tasa-arvo (EAKR) N= Muun tyyppistä tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti 1 1 % 13 % 86 % Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti Sukupuolineutr aali projekti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

9 KESTÄVÄ KEHITYS EURAn täyttöohje ESR-hankkeille Kestävä kehitys sisältää neljä ulottuvuutta: sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen ja ekologinen. Kestävän kehityksen positiivisia sosiaalisia vaikutuksia voi esim. syntyä siitä, kun pitkäaikaistyötön pääsee palkkatyöhön ja taloudellisia vaikutuksia esim. tehokkaasta, kannattavasta ja kilpailukykyisestä liiketoiminnasta, joka antaa perustan sosiaalisten ja ekologisten vaikutusten toteutumiselle. Lisätietoja kestävästä kehityksestä saa mm. tai -sivuilta.

10 KESTÄVÄ KEHITYS/YMPÄRISTÖ EURAn täyttöohje EAKR-hankkeille Ympäristöpositiiviseksi määritellään projekti, joka parantaa ympäristön tilaa, ihmisten tietoisuutta ja innovatiivisuutta ympäristöasioista tai ohjaa ympäristöä kuormittavia toimintoja ympäristöystävällisempään suuntaan. Ympäristöpositiivisen hankkeen päätavoitteena voi olla ympäristö tai se voi olla yhtenä tavoitteena muiden joukossa. Ympäristöpositiiviseksi ei kuitenkaan voida katsoa hanketta, joka on vaikutuksiltaan neutraali tai sillä on kielteisiä ympäristövaikutuksia. Viranomainen arvioi projektin vaikutukset teollisuuden ja/tai energiatuotannon fossiilisiin hiilidioksidipäästöihin sekä kasvihuonepäästöihin tarvittaessa yhteistyössä maakunnan YVAasiantuntijoiden kanssa.

11 Kestävä kehitys (ESR) N= Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta 1 66 % 34 % Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ympäristö (EAKR) N= Ympäristöneutraali projekti 1 67 % 33 % Ympäristöpositiivin en projekti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

12 KUMPPANUUS EURAn täyttöohje ESR-hankkeille Kumppanuutta voi esiintyä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Osapuolina voivat olla kansalaisjärjestöt, oppilaitokset, yritykset, viranomaiset, työmarkkinaosapuolet jne. Erityisesti pieniä toimijoita pyritään saamaan mukaan kumppanuusprojekteihin. Kumppanuutta selvästi edistävä projekti: Kumppanuutta edistävässä projektissa on mukana kaksi tai useampia osapuolia, jotka edistävät alueensa kehittymistä vuorovaikutuksen avulla. Lopputuloksena voi olla yritysten toimintaedellytysten parantumista, uusia työllisyysratkaisuja sekä erilaisia yhteistyömalleja ja toimintatapoja. Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti: Projektissa keskeisenä toimijana on vain yksi osapuoli tai eri osapuolet toimivat erillään siten, että tietämystä, ammattitaitoa tai muita voimavaroja ei yhdistetä päämäärään pääsemiseksi.

13 1 Kumppanuus (ESR) N= % 80 % Ei erityisesti kumppanuu teen vaikuttava projekti Kumppanu utta selvästi edistävä projekti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

14 INNOVATIIVISUUS EURAn täyttöohje ESR-hankkeille Innovaatio voidaan määritellä ideaksi, käytännöksi tai esineeksi, jota yksilöt pitävät uutena. Innovatiivisuus tarkoittaa uutuuden menestyksekästä tuotantoa, omaksumista ja hyödyntämistä taloudellisella ja sosiaalisella alalla. Perinteisesti innovaatiokäsitys on ollut teknis-taloudellinen, mutta on olemassa myös sosiaalisia, kulttuurisia ja taiteellisia (yleisemmin "yhteiskunnallisia") innovaatioita. Teknis-taloudelliset innovaatiot ja yhteiskunnalliset innovaatiot liittyvät läheisesti toisiinsa. Uuden ja vahvan yleiskäyttöisen teknologian käyttöönotto voi esimerkiksi muuttaa yhteiskuntaa. Innovaatio- ja innovointimuotoja on monia. Kyse voi olla tutkimuksesta ja kehityksestä saadusta keksinnöstä, tuotantomenetelmien mukauttamisesta, uusien markkinoiden hyödyntämisestä, uusien organisatoristen lähestymistapojen soveltamisesta tai markkinoille saattamista koskevien uusien käsitteiden luomisesta. Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti: Projektin tuloksena syntyy edellä määriteltyjä ideoita, käytäntöjä tai esineitä, joita voidaan pitää teknisinä, taloudellisina, sosiaalisina tms. innovaatioina. Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena: Projekti ei pyri tuottamaan innovatiivisia tuloksia.

15 Innovatiivisuus (ESR) N= Ei erityistä innovatiivisuutt a projektin tavoitteena 1 45 % 55 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

16 EAKR-ohjelmien valintakriteerikysely Toteutettiin komission (DG Regio) pyynnöstä - vastaajina kaikki EAKR-toimenpideohjelmien välittävät toimielimet (pl. ministeriöt) Komissiota kiinnostaa erityisesti: hankkeiden eurooppalainen lisäarvo, valintakriteeristön strateginen toimivuus, hankkeiden todellinen kilpailutilanne toisiaan vastaan, hakijoiden tasapuolinen kohtelu ja hallintoviranomaisen valvontavastuu 16

17 Yhteenvetoa EAKR-valintakriteerikyselystä 2 Maakunnan liitot: Kaikista maakunnan liitoista ollaan yhteydessä hakijoihin valintaprosessin alkuvaiheessa. Neuvonnan on todettu selvästi parantavan niin hakemusten kuin toteutettavaksi päätyvien hankkeidenkin laatua. Valtaosa perutuista hakemuksista on peruttu, koska hakija ei ole katsonut tarpeelliseksi odottaa hakemuksen etenemistä maakunnan liiton päätösprosessissa saatuaan alustavan tiedon hakemuksen hylkäämisestä. Muita yleisiä syitä hakemusten perumiselle ovat hakemuksen osoittaminen väärälle viranomaiselle sekä ongelmat rahoituksen järjestämisessä. Maakunnan liitoissa hakemuksista hylätään n. 11 %. Maakunnan liitot käyttävät seurantakomitean hyväksymien yleisten, ohjelmatason valintakriteerien lisäksi omia, tarkentavia kriteereitä. Ne pohjautuvat maakuntaohjelmassa ja maakunnan yhteistyöasiakirjassa määriteltyihin maakunnan omiin painopisteisiin. 17

18 Yhteenvetoa EAKR-valintakriteerikyselystä 3 Maakunnan liitot pitivät käytössään olevia valintakriteereitä pääosin toimivina ja hankevalintaa tukevina. Osa liitoista koki haasteelliseksi kriteerien työllisyyspainotteisuuden, joka ei välttämättä korosta riittävästi hankkeen innovatiivisia ominaisuuksia. TL3:n monipuolinen sisältö vaatisi tarkempia kriteerejä. 80 % maakunnan liitoista ilmoitti käyttävänsä EURAssa olevaa pisteytystä ilman erillisiä painokertoimia, kolme liittoa ilmoitti käyttävänsä myös painokertoimia. EURAn todettiin pääsääntöisesti tukevan riittävästi hankevalintaprosessia, mutta osa maakunnan liitoista piti ongelmana sitä, että EURAssa olevat yleiset kriteerit poikkeavat hieman seurantakomiteoissa myöhemmin hyväksytyistä tarkennetuista kriteereistä ja osa toivoisi EURAan myös TLtason kriteerit. Toisaalta valintaprosessin monimutkaisuus ei saisi olla itsetarkoitus, vaan voimavaroja olisi kohdistettava hankkeiden sisällölliseen kehittämiseen. 18

19 Yhteenvetoa EAKR-valintakriteerikyselystä 4 19 ELY-keskukset: Käytännössä kaikista ELY-keskuksista ollaan yhteydessä hakijoihin valintaprosessin alkuvaiheessa. Myös ELY-keskuksissa alkuvaiheessa annetun objektiivisen neuvonnan on todettu selvästi parantavan niin hakemusten kuin toteutettavaksi päätyvien hankkeidenkin laatua. Useimmissa ELY-keskuksissa alle puolet perutuista hakemuksista on peruttu odotettavissa olevan hylkäävän päätöksen välttämiseksi. Muita yleisiä syitä hakemusten perumiselle ovat hakemuksen osoittaminen väärälle viranomaiselle, muutokset hakijan toimintaympäristössä sekä ongelmat rahoituksen järjestämisessä. ELY-keskuksissa hakemuksista hylätään n. 16 %. Puolet ELY-keskusten niin E- kuin Y-vastuualueista käyttää ainoastaan seurantakomiteoiden hyväksymiä yleisiä valintakriteereitä. Puolet ELYkeskuksista käyttää lisäksi omia, maakuntaohjelmassa ja maakunnan yhteistyöasiakirjassa määriteltyihin maakunnan omiin painopisteisiin pohjautuvia täydentäviä kriteereitä.

20 Yhteenvetoa EAKR-valintakriteerikyselystä 5 Valtaosa ELY-keskusten Y-vastuualueista piti käytössä olevia valintakriteereitä pääosin toimivina ja hankevalintaa tukevina. Eräissä vastauksissa ongelmana nähtiin kuitenkin ympäristönäkökohtien (esim. pitkäaikaisvaikutusten arviointi) jääminen taloudellisten kriteerien varjoon. Viisi ELY-keskusten Y-vastuualueista ilmoitti käyttävänsä EURAssa olevaa pisteytystä ilman erillisiä painokertoimia, neljä ilmoitti käyttävänsä myös painokertoimia. EURAn todettiin pääsääntöisesti tukevan riittävästi hankevalintaprosessia, mutta osa vastaajista piti ongelmana sitä, että EURAssa olevat yleiset kriteerit poikkeavat seurantakomiteoissa myöhemmin hyväksytyistä tarkennetuista kriteereistä. Toisaalta monet vastaajista pitivät nykyistäkin kriteerien määrää liiallisena. ELY-keskusten E-vastuualueista 11 piti käytössä olevia valintakriteereitä pääosin toimivina ja hankevalintaa tukevina. Tuki2000-järjestelmän koettiin pääosin tukevan valintaprosessia riittävästi. Ongelmana nähtiin kuitenkin kriteerien yleisyys ja se, että ne suosivat enemmän laaja-alaisia kuin fokusoituja hankkeita (vrt. asiantuntijayritys vs. konepaja). 20

21 HUOMIOITAVA hankevalinnassa: Hakijoiden objektiivinen neuvonta hankevalintakriteerit, teemat ym. oltava kaikkien käytettävissä tasapuolisesti Samojen kustannusten ja samantyyppisten hankkeiden rahoittamiseen eri viranomaisissa tulee kiinnittää erityistä huomiota ( tuplarahoitus ) Ensisijaisesti hankkeet valitaan ohjelmien tavoitteiden ja valitun strategian mukaisesti toissijaisesti huomioidaan maakuntien omat tavoitteet tai rahoituslinjaukset (eurooppalainen, kansallinen ja maakunnallinen lisäarvo) Suomi on sitoutunut tukemaan rr-toiminnassa Lissabonin strategiaa - seuranta on jokaisen viranomaisen velvollisuus valitaan pääasiassa hankkeita jotka tukevat strategiaa Ohjaavatko valintakriteerit strategisiin valintoihin valintakriteereiden jatkuva kehittäminen ja puutteista raportointi Hakijan esittämien tavoitteiden (myös horisontaalisten) ja raportoimien tulosten kriittinen arviointi Esim. ympäristöhankkeet eivät ole välttämättä ympäristöpositiivisia hankkeita.

22 Rakennerahastojen tukikelpoisuusasetuksen (1079/2007) 3 :n 4 momentin mukaan "Jos tuensaaja on saanut tai on oikeutettu saamaan hankkeesta aiheutuneeseen menoon korvausta muualta, meno ei ole tukikelpoinen". Esim. Sama kustannus on ohjelmakauden vaihtuessa (ohjelmien toteutus ajallisesti päällekkäin) haettu maksuun uudelleen toisessa hankkeessa. Pohdintaa: Onko muita havaintoja?

23 Keinot tuplarahoituksen estämiseksi: Toimenpideohjelmat kaudella ovat yksirahastoisia, 10 prosentin ristiinkäyttö ei ole käytössä Käsittely maakunnan yhteistyöryhmissä ja sihteeristöissä Viranomaiskohtaiset (hankevalinta)työryhmät Joillakin viranomaisilla (välittävillä toimielimillä) on säännönmukaiset manuaaliset kansallisten ja EU-osarahoitteisten rahoituspäätösten tietojenvaihtomenettelyt Hakija on velvollinen ilmoittamaan hakuvaiheessa jo saadusta tai hakemastaan muusta tuesta. EURAn internet-pohjainen palvelu, jonka välityksellä voi hakea tietoa Suomessa ohjelmakaudella toteutettavista EAKR- ja ESRprojekteista Pohdintaa: Onko muita keinoja?

24 Menoluokitukset (Lissabonin strategia) Ohjelma-asiakirjojen menoluokkataulukot ovat indikatiivisia, ohjelmakauden alussa laadittuja oletuksia siitä, kuinka EU-rahoitus tulee kohdentumaan Toteumasta raportoidaan esim. vuosikertomuksissa Yhden momentin malli: Mistä lasketaan? ESR: Ei ongelmaa Lissabonin tavoitteiden saavuttamisessa EAKR: Pahoja ongelmia Lissabonin tavoitteiden saavuttamisessa: E-S L-S I-S P-S EAKR yht. Tavoite ,5 % 81,1 % 85,7 % 76,2 % 81,2 % (EAKR) 72,2 % 74,9 % 79,2 % 65,5 % 73,5 % (EAKR) 72,5 % 78,0 % 79,9 % 68,0 % 75,0 % (julkinen yht.) 71,7 % 76,4 % 77,5 % 63,4 % 71,9 % (EAKR+va l ti o) 75,4 % 81,0 % 81,3 % 70,0 % 76,9 % (jul ki nen yht.) 70,1 % 76,9 % 78,1 % 64,9 % 72,4 % (EAKR+va l ti o) 73,9 % 81,2 % 81,7 % 71,6 % 77,4 %

25 Infrastruktuuri-investoinnit Komissio (DG Regio) ehdottanut infrastruktuurikattoa EAKR-ohjelmille (2,5% EAKR-rahoituksesta pl. Itä-Suomi) Komission viesti: Suomi on taloudellisen taantuman seurauksena poikennut EAKR-ohjelma-asiakirjoissa määritellyistä strategioista ja perinteisten infrastruktuuri-investointien määrä on lisääntynyt => nyt on aika palata takaisin alkuperäiselle strategian mukaiselle toteutuslinjalle Ongelmia: Mitkä menoluokat määritellään infra-menoluokiksi? Suhtautuminen matkailuhankkeisiin Lasketaanko toteumat EAKR+valtio sidonnoista vai julkisesta kokonaisrahoituksesta? HVO:n ohje: jokaisen infrastruktuuri-investoinnin oltava hyvin perusteltu ohjelman strategian näkökulmasta perusinfraa voidaan rahoittaa vain poikkeustapauksissa, jos sillä on ilmeinen vipuvaikutus ja se on osa isompaa kokonaisuutta Erityishuomio menoluokkavalintaan: jos useampia hanketta kuvaavia vaihtoehtoja, harkittava tarkoin mikä valitaan

26 Itämeristrategia ( EUSBSR ) Ei ohjelmatason valintakriteeri Voidaan silti huomioida hankevalinnassa! Seurantatietona EURA 2007:ssä (EAKR ja ESR) ja Tuki2000:ssa Osana EAKR- (ja ESR-) ohjelmien vuosiraportointia (v poikkeuksellisesti mennessä) Tilanne (alustava): EAKR: 5 % hankkeista, 14 % julk. rah. - eniten E-S ohjelmassa (9%/22%) ESR: 5 % hankkeista, 7 % julk. rah.

27 Tavanomainen toiminta Hankkeen valinnassa otettava kantaa siihen, onko rahoitettava toiminta organisaation tavanomaista toimintaa vai toteutetaanko sitä projektimaisesti HVO-ohje: Pääsääntöisesti tukikelpoisia ovat menot, jotka ovat hanketyyppisestä toiminnasta, joka eroaa organisaation vakiintuneesta, juoksevasta toiminnasta, johtuvia tukikelpoisuusasetuksen 3 :n 2 momentissa on erikseen säädetty, että erillisenä hankkeena toteutettavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ei pidetä tavanomaisena toimintana Tukikelvottomuutta arvioitaessa on huomattava, että rakennerahastovaroista myönnettävä tuki on luonteeltaan valtionavustuslain 5 :n 3 momentin mukaista erityisavustusta hanketoimintaan eikä 2 momentin mukaista organisaation yleisavustusta. Tukikelvottomia ovat tuensaajan tavanomaisesta toiminnasta aiheutuvat menot. Sama organisaatio ei voi hankerahoituksella toteuttaa samaa (kehittämis)toimintaa toistuvasti tahi pidempiä aikoja. Tällöin toiminnan on katsottava muuttuneen organisaation tavanomaiseksi toiminnaksi. Rakennerahastovaroja ei ole tarkoitettu organisaatioiden ja niiden toiminnan ylläpitoon.