LEHTOSENJOEN YLÄOSAN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA
|
|
- Sari Niemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LEHTOSENJOEN YLÄOSAN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2014
2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISKUVAUS MENETELMÄT KUNNOSTUSTEN YLEISET PERIAATTEET KUTUSORAIKKO POIKASALUEIDEN EDELLYTYKSET KUNNOSTUSKOHTEET JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET YLEISKUVAUS KUNNOSTETTAVISTA KOHTEISTA LEHTOSENJOEN YLIN KOSKIALUE KONTTIKOSKEN ALUE JAKSON YLÄOSA ELI KONTTIKOSKEN SILLAN YLÄPUOLINEN ALUE JAKSON ALAOSA ELI KONTTIKOSKEN SILLAN ALAPUOLINEN ALUE KOHTEEN KUNNOSTAMISEN TOTEUTUS LIITTEET Liite 1. Puroinventoinneissa käytetty maastolomake Liite 2. Pohjan kiviaineksen raekoon määrittelyssä käytetty Wenworthin kokoluokitus.. 13
3 3 1. YLEISKUVAUS Lehtosenjoki saa alkunsa Lehtosenjärvestä läheltä Kymijoen ja Lestijoen vesistöalueiden välistä valuma-aluerajaa Lestijärven kunnassa (kuva 1). Joki laskee pääosin etelä-pohjoissuuntaisena Lestijärven Jokelanlahteen Yli-Lestin kyläkeskuksen kohdalla. Kalataloudellisesti se lienee Kannuksessa sijaitsevan Salinojan ja Toholammin Sarkojan ohella Lestijoen tärkein sivu-uoma. Lehtosenjoessa elää taimenta. Korpelan voimalaitospatoon keväällä 2014 valmistuneen kalaportaan ansiosta Lestijoen erittäin uhanalaisen meritaimenen on mahdollista hyödyntää koko Lestijokea lisääntymisalueenaan, niin myös Lehtosenjokea. Näin muodoin Lehtosenjoesta voi aikojen saatossa kunnostusten ja taimenen tuki-istutusten saattelemana muodostua merkittävä Lestijoen taimenen lisääntymis- ja pienpoikasten elinalue. Kuva 1. VYYHTI-hankkeen kunnostuskohteet Lehtosenjoella. Joki saa alkunsa Lehtosenjärven Similänlahdesta. Kunnostettavaksi valitut alueet on ympyröity. Kuten pääosaa Pohjanmaan puroista, myös Lehtosenjokea on aikoinaan perattu uiton ja maankuivatuksen tarpeisiin. Selvitystyön tarkoituksena on antaa lähtötiedot joen yläosan kalataloudelliselle kunnostamiselle ja ennen kaikkea sen kohdistamiselle. Lähtökohtaisesti Lehtosenjoen inventointi on yleisselvitys, jonka pohjalta voidaan tehdä talkoomuotoisia kohdekunnostuksia, mutta laaja-alaisempien kunnostusten tekoa varten tarvitaan tarkemmat työsuunnitelmat. Selvityksen perusteella on mahdollista tehdä myös kustannusarvio eri jaksojen kunnostamiselle. Työssä
4 4 on selostettu lyhyesti virtavesikunnostusten periaatteita, mutta siinä ei puututa mahdollisten kunnostusten yksityiskohtiin. Käytetyt kirjallisuusviitteet liittyvät lähinnä aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Tämän suunnitelman pohjatyö on tehty Lestijoen kalastusalueen ja Pohjanmaan ELY-keskuksen tilaamana ja rahoittamana marraskuussa 2012 ja selvitystä on täydennetty VYYHTI-hankkeeseen kuuluneen kansainvälisen työleirin tarpeisiin elokuussa MENETELMÄT Perusselvitystä tehtäessä koko Lehtosenjoki inventoitiin kävellen ja meloen neljän päivän aikana syystalvella VYYHTI-hankkeessa kunnostettavaksi suunnitellut alueet valittiin syksyn 2012 inventointien perustella. Kunnostettavaksi valitut alueet on merkitty kuvaan 1. Alueet kuljettiin läpi elokuussa Maastossa havainnot siirrettiin Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen ja Metsähallituksen Koillismaan puroinventoinneissa käyttämälle maastolomakkeelle (liite 1) ja jaksot merkittiin kartalle. Maastolomakkeelle merkittiin tietoja muun muassa pohjan laadusta, uoman monimuotoisuudesta, rantavyöhykkeen laadusta sekä mahdollisessa kunnostuksessa huomioitavista seikoista. Pohjan raekoon määrittelyssä hyödynnettiin koski-inventoinneissa yleisesti käytettyä Wenworthin kokojakaumaa (liite 2). Maastolomakkeen tietojen avulla voidaan laskea esimerkiksi kunnostettavien jaksojen suuntaa-antavat pinta-alat. Purojaksojen pituuksia ei mitattu maastossa, mutta se voidaan tehdä jälkikäteen kunnostettavien jaksojen karttamittauksina. Inventointityön jaksoaineisto koostui lukuisista erillisistä jokipätkistä, joiden perusteella kokonaiskuvan hahmottaminen voi olla hankalaa. Tämän vuoksi joenvarsi jaettiin harvempiin samantyyppisiin jaksokokonaisuuksiin. Nämä koostuivat esimerkiksi ranta-alueiltaan, pääasialliselta uomatyypiltään ja muilta ominaisuuksiltaan yhtenäisistä joenosista. Jaksokokonaisuudet erosivat toisistaan myös niiden (virtavesi)kaloille tarjoaman elinympäristön laadun suhteen. VYYHTI-hankkeessa kunnostettavaksi alueeksi valittiin ylin jokijakso, koska sen katsottiin sopivan parhaiten käsin tehtäviin kunnostuksiin ja jakson kohteet olivat helposti saavutettavissa, eli varsin lyhyen matkan päässä metsäteiltä. 3. KUNNOSTUSTEN YLEISET PERIAATTEET 3.1. Kutusoraikko Kutusoraikon sisällä on oltava virtausta riittävän happipitoisuuden ylläpitämiseksi (noin cm/h; 7 mg O 2 /l), minkä vuoksi kalojen suosimat kutusoraikot sijoittuvat yleensä paikoille, joissa veden paine tunkee vettä luonnostaan soran sisään. Näitä ovat muun muassa koskien nousevat ja virtausta ahtauttavat niskat, kynnykset ja suisteet sekä suurten kivien vierukset. Myös veden syvyys ja soran raekoko vaikuttavat kalojen kutusoraikon valintaan (kuva 2). Esimerkiksi taimenen kutupesän rakenne on sellainen, että se edesauttaa veden vaihtumista mätitaskussa (kuva 3).
5 5 Kuva 2. Taimenen kutupaikan soveltuvuuden yleiskäyrät virrannopeuden, veden syvyyden ja kutusoran raekoon suhteen. 1.00=soveltuvin, suosituin; 0.00 = soveltumaton. Yhtenäinen viiva Louhen ja Mäki-Petäyksen (2003) ja katkoviiva Tammelan (2009) mukaisesti. Raekokoluokitus on taulukon 1 mukainen. (Louhi ja Mäki-Petäys 2003). Mätimunat ovat soraikossa keskimäärin 8 27 cm:n syvyydellä, ja yleensä sitä syvemmällä mitä kookkaampi kutunaaras on kyseessä. Esimerkiksi noin 35 cm:n pituinen tammukka sijoittaa mädin noin 10 cm:n syvyyteen ja 80 cm pitkä meritaimen noin 25 cm:n syvyyteen. Siirtymiset ja kulumiset huomioiden soraikoita ei siis ole syytä rakentaa cm ohuemmiksi, mutta ei toisaalta merkittävästi vahvemmiksikaan. Kuva 3. Periaatteellinen rakennekuva taimenen kutupesästä (Louhi ja Mäki-Petäys 2003, mihin muokattu Crispin 2000 esittämistä tiedoista) Poikasalueiden edellytykset Kesällä taimenen koskipoikaset ovat valohakuisia ja pyrkivät maksimoimaan energiansaannin eli havaitsemaan ja hyödyntämään tehokkaasti asentopaikkansa ohi virrassa kulkeutuvan ravinnon. Yksilöiden reviirikäyttäytyminen on selvää ja puron poikasmäärää rajoittavat voimakkaimmin kelvollisen ympäristön pinta-ala (koski-nivavirtaaman alueet) ja tarjolla olevan ravinnon määrä. Kesäinen elinympäristövalinta on voimakkaasti koon ja iän mukaan ohjautuvaa. Suuremmat ja vanhemmat (yli 15 cm) poikaset asuttavat syvempiä (noin cm) ja virrannopeudeltaan halutuimpia suhteellisen vuolaita paikkoja (enemmän ohikulkevaa ravintoa), nuorempien poikasten joutuessa väistymään matalampiin (noin cm) ja usein hidasvirtaisempiin joen osiin, taval-
6 6 lisesti rannan tuntumaan. Kesällä taimenen suosima virtausnopeus on cm/s, jolloin vaatimuksen täyttävä asentopaikka löytyy monimuotoisilla pohjilla kovemmankin pintavirtauksen paikoilla. Koskitaimenen paikanvalinta on talvella hieman epäselvää. Kaikki kokoluokat miehittävät jokseenkin samanlaisia olinpaikkoja, joissa veden virtausnopeus on pieni, eli alle 10 cm/s, ja pohjan rakenne on monimuotoinen painottuen karkeaan lohkarekokoon (taulukko 1). Syvyydellä ei näyttäisi olevan suurta merkitystä, kunhan vesi virtaa ja jäätymisestä ei ole haittaa. Monimuotoisilla ja riittävän karkeilla pohjilla (runsaasti läpimitaltaan vähintään 20 cm:n kerroksellista kivikkoa) tällaisia talvehtimispaikkoja löytyy pienpoikasille koskipaikoistakin. Jos pohjamateriaali on tarpeeksi kerroksellista, kivien väleihin mahtuvat poikaset näyttäisivät talvella selviävän myös pidempiaikaisen pohjajään alla. Yleensä kookkaat (yli cm) poikaset, tai aikuiset tammukat, joutuvat hakeutumaan talveksi syviin ja hidasvirtaisiin puron osiin, koska eivät yksinkertaisesti mahdu koskikivikoiden välitiloihin. Taulukko 1. Esimerkkejä havaintoja talviaikaisen suojakivikon karkeudesta erikokoisilla lohen ja taimenen poikasilla Huuskon ja Kreivin (2004) kokoamien kirjallisuustietojen pohjalta. Poikasen koko tai ikä Pohjamateriaalin halkaisija cm 5-15 cm kesän vanhat (keskiarvo) vanhemmat (keskiarvo) lohenpoikaset syksyllä 68-83% suojakivistä >20 cm; koko kasvaa kalan kasvaessa 4. KUNNOSTUSKOHTEET JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET 4.1. Yleiskuvaus kunnostettavista alueista Lehtosenjoen yläosan koski- ja niva-alue koostuu kahdesta koskijaksosta ja niiden välisestä hidasvirtaisesta alueesta. Kunnostukset katsottiin tarkoituksenmukaisimmaksi kohdistaa pääuomaksi muodostuneeseen kaivettuun ylimpään koskijaksoon ja Konttikosken seutuun. Joen alkuperäiseen uomaan ohjautuvaa vettä on aikanaan patoamalla vähennetty ja tämä uoma alkaa olla umpeenkasvanut eli siinä on sanottavasti vettä vain tulva-aikoina. Ylimmän koskijakson ja Konttikosken välissä on hidasvirtainen ja hiesuhiekkapohjainen sekä matalahko vesialue. Konttikosken yläpuolella parisataa metriä pitkä hidasvirtaisempi, paikoin syvä ja mutapohjainen jokiosuus, jossa esiintyy vesikasvillisuutta ja rannoilla pajupusikoita.
7 Lehtosenjoen ylin koskialue Vallansaaren kohdalla joki jakautuu kahteen haaraan, josta pohjoisempi on ilmeisesti uiton tarkoituksiin kaivettu joen nykyinen pääuoma ja lounaispuolella kulkeva haara on entinen, padottu ja lähes umpeenkasvanut päähaara (kuva 4). Kummankin haaran alimmat osat ovat koskimaiset. Pohjoisesta haarasta on muotoutunut suorahko, 1 1,5 metriä leveä, tasaisen syvä ja karkeasta kiviaineksesta (lohkarekoko cm) koostuva uoma. Lounaista uomaa, joka on vähän veden aikana lähes kuiva, ei tässä selvityksessä lähemmin tarkastella. Tarkastellun pohjoisen, suurikivisen pirunpellon poikki raivatun uoman rannat kasvavat noin 15 metriä korkeaa sekametsää. Kunnostettava osuus alkaa noin 50 metriä uoman yli rakennetun mökkitien sillan alapuolelta ja tämä koskimainen jokiosuus jatkuu noin 200 metrin matkan joenuomien yhtymäkohtaan. a. b. Kuva 4. Lehtosenjoen yläosa jakautuu kahteen haaraan, josta runsaampivetinen pohjoinen haara (a) on ilmeisesti purouittoa varten kaivettu ja lounainen (b) lienee alkuperäinen, mutta osittain padottu jokiuoma. Kummatkin uomat ovat hyvin karkeakivisiä, kapeita ja syviä sekä paikoin vankan pusikon reunustamia. Suurin osa Lehtosenjärvestä lähtevästä vedestä virtaa kaivettua pohjoista uomaa. Miltei umpeenkasvanut alkuperäinen jokiuoma on aika ajoin lähes kuiva.
8 8 Kunnostussuositus: Vallansaaren pohjoispuolen kaivetun uoman kunnostus aloitetaan uomassa olevan juurikuntan ja rantatörmissä olevien puiden ja pensaiden harkitulla poistolla (kuva 5a). Näin paljastunutta jokiuomaa monimuotoistetaan puron reunoille ja penkerille siirretyillä kivillä (kuva 5b). Kivistä rakennetaan sopiviin kohtiin virtaamaa monipuolistavia kynnyksiä, joiden yhteyteen tehdään 1 2 pienialaista soraikkoaluetta. Jokiosuus soveltuu erittäin hyvin esimerkiksi taimenen lisääntymis- ja pienpoikasalueeksi. Uomien partailla oleva metsä jätetään nykyiseen tilaansa eikä jokeen joutunutta puustoa poisteta tarpeettomasti. a. b. Kuva 5. Kunnostettavaksi suunnitellulla alueella pajukko ja sen juurimatot tukkivat jokiuomaa (a). Paikoin uoma on raivattu kiviä siirrellen hyvin tasaisesti virtaavaksi ja kaloille vähän suojapaikkoja tarjoavaksi ränniksi (b) Suunnitelmassa rännimäistä uomaa monimuotoistetaan uoman laidoilla olevia kiviä keskemmälle ja kynnyksiksi siirrellen. Kynnysten yhteyteen rakennetaan soraikkoalueita Konttikosken alue Konttikoskella jokiuomaa on voimakkaasti muutettu perkaamalla. Konttikosken alueen keskellä on läheiselle kesäasunnolle johtavan tien silta. Uoman luonne sillan ala- ja yläpuolella on erilainen, joten niitä on syytä käsitellä erillisinä kunnostuskohteina.
9 Jakson yläosa eli Konttikosken sillan yläpuolinen alue Konttikosken yläosalla jokea on perattu varsin maltillisesti ja uoman muokkaus on tapahtunut siirtelemällä uomassa olevaa kiviainesta keskiuomasta sen reunoille. Uoma on aikojen saatossa pahoin puskittunut (kuva 6). Uoman kiviaines on karkeaa lohkareikkoa (halkaisija cm) ja siellä täällä on suurempia lohkareita (> 1m). Kivien välit ovat täyttyneet hienolla hiekalla ja pajujen juurimatolla. Vesisyvyys vaihtelee 20 cm:stä yli puoleen metriin. Jakson pituus on noin 100 metriä ja uoman leveys 2 3 metriä. Jokivarsi on etelärannalta hakattua 2 5 metrin mittaista taimikkoa kasvavaa moreenimaata ja pohjoisrannalta soistunutta metriä korkeaa sekametsää. a. b. Kuva 6. Konttikosken yläosalla (sillan yläpuolinen osuus) joen rannat ja pohja ovat vankasti pusikoituneet (a). Pajukon juurimatto hidastaa virtaamia ja edistää umpeenkasvua (b). Umpeenkasvaneessa uomassa virtakalojen edellyttämiä syvyys- ja virtausvaihteluita on varsin vähän. Kunnostustyö aloitetaan puuston ja juurikuntan raivaamisella. Kunnostussuositus: Konttikosken sillan yläpuolisella alueella uomaa tulee kunnostaa kokonaisvaltaisesti. Se tarkoittaa sitä, että kunnostus aloitetaan pajukon ja niiden juurimattojen (kuva 6b) poistolla, eli avoimien pohjien paljastamisella. Puuston raivauksen jälkeen uomassa olevaa kiviainesta siirrellään uoman syvyys ja virtausolosuhteiden monimuotoistamiseksi sekä perustetaan koskijakson keski- ja yläosalle yhdestä kahteen 2 3 m 2 kutusroraikkoa Jakson alaosa eli Konttikosken sillan alapuolinen alue Konttikosken sillan alapuolella on yksittäisiä isompia (30 cm 1m) kiviä, joiden välit ovat täyttyneet hiesun ja mudan sekoituksella. Joki on paikoin tiheän vesikasviston ja pajukon kuristama ja avovettä on varsin vähän (kuva 7a). Tällä alueella vesisyvyys on cm. Rannat ovat lehto-
10 10 maiset ja joen etelärannalla on vankasti pensastunut niittyalue. Rantojen sekametsää kasvava puusto on metriä korkeaa. Joen pohja on avarrettuna myös lohensukuisille pienpoikasille soveltuvaa elinaluetta, mutta uoman yksitoikkoisuus karsii suojapaikkoja. Uomassa olevan pajukon juurimatto hidastaa virtausnopeutta mikä edistää uoman umpeenkasvua (kuva 7b). a. b. Kuva 7. Konttikosken alaosassa (heti sillasta alaspäin) joen rannat ja pohja ovat pusikoituneet (a). Pajukon juurimatto hidastaa virtaamia ja edistää umpeenkasvua (b). Tasasyvyisessä uomassa virtakalojen tarvitsemia suojapaikkoja on erittäin vähän. Lehtosenjoesta on kaivetulla sivuhaaralla johdettu vettä ilmeisesti kalankasvatuskäyttöä varten kaivettuun lammikkoon (kuva 8a). Lammikko on ollut ilmeisen käyttämättöminä pitkän aikaa. Konttikosken alaosalla kalankasvatuslammikon kohdalla kiviaines on kauttaaltaan karkeaa (halkaisijaltaan cm) ja uoman vesisyvyys on hieman jakson ylempää osaa syvempi, eli noin 30 cm. Uoma on 2,5 4 metriä leveä ja sitä reunustaa kuusivaltainen järeähkö (20 30 metriä korkea) metsä. Kalankasvatuslammikon kohdalla suuri osa kosken kivistä on siirretty uoman sivustoille ja uoman yläpäässä kivillä on ohjattu vettä pääuomasta lampareeseen (kuva 8b). Kunnostussuositus: Konttikosken sillan alapuolella tullee kysymykseen uoman kokonaisvaltainen kunnostus. Kunnostuksessa poistetaan virtausta hidastavia pajukoita sekä palautetaan uoman laidoille siirrettyjä kiviä takaisin keskiuomaan. Koskesta kalankasvatuslammikkoon johtava ojanne kynnystetään tulvauomaksi esimerkiksi ojanteen yli kaatunutta kuvassa 8b näkyvää järeää kuusta hyödyntäen.
11 11 Samalla pääuomassa olevia kiviä siirrellään siten, että alivirtaamakausina lähes kaikki joen vesi ohjautuu lammikon sijasta pääuomaan. Alueen yläosalle tulee harkita kutusoraikon muodostamista. a. b. Kuva 8. Konttikosken sillan alapuolella on jokiuoman viereen kaivettu ja pitkään käyttämättä ollut kalankasvatusallas (a). Huomattava osa kosken vedestä on johdettu kivisuistein ja kaivettua uomaa pitkin lammikkoon (b). 5. KOHTEEN KUNNOSTAMISEN TOTEUTUS Kohde voidaan toteuttaa ihmisvoimin toteutettavana pienimuotoisena kunnostushankkeena ilman vesilain vaatimaa kunnostuslupaa sillä edellytyksellä, että hankkeella ei olennaisesti muuteta vesiympäristöä eikä aiheuteta haittaa muulle vedenkäytölle tai vesialueiden ja rantojen omistajille. Hankkeelle hankittiin VYYHTI-hankkeen suunnitteluvaiheessa vesialueen omistajan suostumus ja paikalliset toimijat hankkivat suunnitelman kohteiden rannanomistajien luvat rantojen käyttöön. ELY-keskus katsoi, ettei tälle hankkeelle edellytetä hankittavan kunnostuslupaa aluehallintovirastosta. Kunnostus toteutetaan kesän 2014 aikana VYYHTI-hankkeen järjestämissä talkoissa.
12 12 LIITTEET LIITE 1. Puroinventoinneissa käytetty maastolomake.
13 13 LIITE 2. Pohjan kiviaineksen raekoon määrittelyssä käytetty Wenworthin kokoluokitus. Luokkiin sisältyvän aineksen yleisnimitykset on esitetty hieman eri tavoin taulukoissa 1 ja 2. Taulukko 1. luokka läpimitta mm m nimike HIEKKA SORA KIVET LOHKAREET KALLIO Taulukko 2
PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA
PERHONJOEN FORSBACKANKOSKEN SIVU-UOMIEN ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISKUVAUS...
LisätiedotVÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA
VÄÄRÄJOEN VÄSTINKOSKEN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA ALUSTAVA KUNNOSTUSSUUNNITELMA VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotPESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET
PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...
LisätiedotVesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus
Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014 Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus 1 Sijaitsee Vetelissä, kuuluu Kruunupyynjoen vesistöön ja laskee n. 4,5 km
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2017 OSA 2/4/18 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 2/4/17 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotKOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä.
KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä. Kartta 5. Alakoski nykytilassa karttahahmotelmana. Kartta 6.Ilmakuva
LisätiedotHÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
HÄRÄNSILMÄNOJA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 15.11.010 Sisältö Johdanto... Häränsilmänojan kokonaisuus... 4 Kartta 1 Pääuoma... 5 Kartta Kulmalan eteläpuoli joen haarat... 14 Oikeanpuoleinen
LisätiedotKÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma
1 KÄRSÄMÄJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 VESISTÖALUEEN KUVAUS... 2 2.1 Maantieteellinen yleiskuvaus... 2.2 Alueen asutus ja omistussuhteet...
LisätiedotHanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon
LisätiedotHaritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma
Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen
LisätiedotJOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA
JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...
LisätiedotMAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA
MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...
LisätiedotMÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT
MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT Helsingin perhokalastajat ry on vuodesta 2009 alkaen kunnostanut Mätäjokea Pitäjänmäen Talissa. Tavoitteena on palauttaa äärimmäisen
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotKVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina
KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski
LisätiedotKOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä
LisätiedotPurokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut
Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Esityksen sisältö Purojen inventointi Kunnostukset menetelmineen Vaikutusten seuranta Mitä
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset
LisätiedotKymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009
Kymijoen Anjalankoski Pyhäjärvi välisen osuuden koski- ja virtapaikat, niiden pohjanlaadut sekä lohen ja meritaimenen lisääntymisalueet, 2009 Jukka Rinne, Markus Tapaninen 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...
LisätiedotALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011
ALA-KOITAJOEN KALATALOUDELLINEN TÄYDENNYSKUNNOSTUS- SUUNNITELMA Juha Rouvinen 2011 Etukannen kuva on otettu Ala-Koitajoelta Mäntykosken alaosasta. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 5 2. KUNNOSTUSSUUNNITELMA...
LisätiedotHarjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa
Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu
LisätiedotSuunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014
Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja
LisätiedotPanumaojan kunnostusraportti
Panumaojan kunnostusraportti 20-25.8.2018 12.10.2018 Toteuttajat: Kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola, ProAgria Oulu/, puh. 040 747 7652, heikki.tahkola@proagria.fi Projektisuunnittelija Jarmo Tuukkanen,
LisätiedotAsia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.
1/5 Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Sampo Vainio 10.8.2004
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliitto ja Pohjanmaan piiri yritysyhteistyössä pienvesikunnostuksissa
Suomen luonnonsuojeluliitto ja Pohjanmaan piiri yritysyhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2007-2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 12.6.2014 Kunnostettuja
LisätiedotSUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS
SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO
LisätiedotKopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä
LisätiedotPekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma
Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio
LisätiedotTAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI
Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön
LisätiedotLuojoen ja Vaunujoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma
Luojoen ja Vaunujoen virtapaikkojen jatkokunnostussuunnitelma Jukka Rinne 2010 Kalatieto J. Rinne Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1 Johdanto... 3 2 Vesistö olosuhteet ja kunnostuskohteet... 4 2.1
LisätiedotKunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset
Kunnostusten seuranta ja seurantatutkimukset (Seurantatutkimukset kunnostuskohteiden laadun ylläpitämiseksi) Ari Huusko Jokien perkaus ja kunnostus Suomessa Luonnontilainen joki --- Intensiivijakso 1930-1960
LisätiedotMYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014
MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 Marko Paloniemi 10/2014 1 Sisällys Johdanto... 2 Vesistö... 2 Yleistä... 2 Myllypuro... 3 Haapajoki... 4 Vähä Haapajärven ja Vähä-Peränteen välinen
LisätiedotGaula Flyfishing Lodge - Alueet
Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken
LisätiedotLEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki
LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...
LisätiedotPohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
LisätiedotKalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013
Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää
LisätiedotEURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009
EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009 Pyhäjärvi-instituutti Henri Vaarala Marraskuu 2009 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Eurakosken koeala...4
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotPienvesistä ja purokunnostuksista Isojoen ja Karvianjoen alueella. Taimenpäivä Isojoki
Pienvesistä ja purokunnostuksista Isojoen ja Karvianjoen alueella Taimenpäivä 12.12.2016 Isojoki Isojoki-Lapväärtinjoen ja Karvianjoen pohjoisosan alueet Satoja kilometrejä vedenjakaja-alueiden pienvesiä
LisätiedotLuonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.
Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset
LisätiedotPyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu
Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu Yleisötilaisuus 25.2.2016, Pyhäjoki 2016-02-26 Page 1 Lähtökohdat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on suunnitellut tulvasuojelutoimenpiteitä Pyhäjoen
LisätiedotPanumaojan kunnostussuunnitelma
Panumaojan kunnostussuunnitelma 15.11.2017 15.11.2017 Toteuttajat: Kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola, ProAgria Oulu/Oulun kalatalouskeskus, puh. 040 747 7652, heikki.tahkola@proagria.fi Projektisuunnittelija
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 78/09/1 Dnro PSY-2009-Y-62 Annettu julkipanon jälkeen
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 78/09/1 Dnro PSY-2009-Y-62 Annettu julkipanon jälkeen 22.12.2009 ASIA Vikajoen vesistön kalataloudellinen kunnostaminen, Rovaniemi ja Kemijärvi LUVAN HAKIJA Lapin työ- ja elinkeinokeskus
LisätiedotLIITE 5. Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli koordinaatit
LIITE 5 Äkäsjoki, Pulkkasaarten alapuoli koordinaatit 7498940 3371980 Sanallinen kuvaus (23.8.2007) Pinta-ala 308 m 2 Vesisyvyys 40 cm Pintavirrannopeus 100 cm/s Veden lämpötila 12,6 C Ilman lämpötila
LisätiedotKolmen helmen joet hanke
Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi
LisätiedotHANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 30.9.2016 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Päivämäärä 30.9.2016 Laatija Tarkastaja
LisätiedotHeikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina
LisätiedotVesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,
Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, 7.4.2017 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2 Vesistö Vesilain 1. luvun
LisätiedotTervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle
Tervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle Pirkko-Liisa Luhta p.+358400 293023 pirkko-liisa.luhta@metsa.fi Eero Moilanen p.+35840 5314969 eero.t.moilanen@metsa.fi
LisätiedotTIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!
TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.
LisätiedotVaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL
Jorma Piironen, RKTL Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi (alavetinen) ja taimen (ylävetinen) Järvilohen viljelykokeilut
LisätiedotPerämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke.
Perämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke. Lapin ELY-keskus, Marko Kangas, Ympäristövastuualue 9.11.2018
LisätiedotKainuun kalatalouskeskus
Kainuun kalatalouskeskus Toimialueena Kainuun maakunta Toimintatavoitteena kalatalouden yleisen kehityksen edistäminen Kainuussa Toiminta alkanut 1908, rekisteröity yhdistys vuodesta 1986 alkaen - Vallaton
LisätiedotSoraa vai sivu-uomia virtavesiin?
Soraa vai sivu-uomia virtavesiin? Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto ja Konneveden kalatutkimus ry Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mikkeli Suomessa sorastusbuumi 2010-luvulla Lukuisia
LisätiedotIsojoen Villamon padon alapuolisen koskijakson luonnonmukainen kunnostussuunnitelma HONKA MIIA
Isojoen Villamon padon alapuolisen koskijakson luonnonmukainen kunnostussuunnitelma HONKA MIIA Palo R., Honka M., Rautio L-M. & Raitalampi E. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 30.6.2017 Sisällys 1. Taustaa 2
LisätiedotMaastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa
Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja
LisätiedotPuroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian
LisätiedotJoutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014
Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset
LisätiedotHeikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14
MYLLYPURON (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2014 Heikki Holsti 2014 Kirjenumero 907/14 SISÄLTÖ
LisätiedotKvarnbyn puron alaosan kunnostussuunnitelma sekä Sågarsforsin täydennyskunnostussuunnitelma Juha-Pekka Vähä (LUVY ry.) ja Manu Vihtonen (WWF)
Kvarnbyn puron alaosan kunnostussuunnitelma sekä Sågarsforsin täydennyskunnostussuunnitelma Juha-Pekka Vähä (LUVY ry.) ja Manu Vihtonen (WWF) Hankkeen tarkoitus: Kunnostamisen ensisijaisena tavoitteena
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotJorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi
Jorma Piironen, RKTL Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/1 Dnro PSY-2005-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen 3.1.2006
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/1 Dnro PSY-2005-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen 3.1.2006 ASIA Simojoen pääuomaa sekä eräiden Simojärveen ja Simojokeen laskevien jokien suuosien kalataloudellista kunnostamista koskevan
LisätiedotKalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä
Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Sisällysluettelo Puron määritelmä Miksi purot ovat tärkeitä?
LisätiedotMeritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella
Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot
LisätiedotPaimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet
Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet vuonna 2005 Lounais-Suomen kalastusalue 2006 Jussi Aaltonen Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puh. 02-2623 444 2 Johdanto Vähäjoessa ja sen
LisätiedotVALTIMON VESISTÖN KALATALOUSSELVITYS
VALTIMON VESISTÖN KALATALOUSSELVITYS Juha Rouvinen 2018 Kannen kuva on otettu Saarijokeen virtaavasta purosta. Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 1 2. SAARIJOKI... 3 a) Saarikoski... 4 Nykytilanne... 5 Jatkotoimenpiteet...
LisätiedotBeat 1 Rostad ja Sanden
Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on
LisätiedotEspoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus
Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus Yleisötilaisuus 12.9.2016 Toimenpiteet, yleinen Ympäristösi parhaat tekijät 2 Toimenpide ehdotukset Toimenpiteiden päämäärät: Uoman vedenjohtokyvyn
LisätiedotNURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto
82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.
LisätiedotTOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet
TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Haukipuron valuma alueen metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta Kitkajärveen
LisätiedotKarjaanjoen vesistön ongelmia
Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotKunnostusten suunnittelu, lupatarve ja rahoitus
Kunnostusten suunnittelu, lupatarve ja rahoitus Virtavesien kunnostuskurssi Vantaa 8.8.2017 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Teemu Hentinen ELY-keskus Järvi-Suomen
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotTAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA TAMMERKOSKEN TAIMENENPOIKASSELVITYS VUONNA 2006 1. JOHDANTO Näsijärven
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke
Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:
LisätiedotKARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN SEURANTASUUNNITELMA 2016 FRESHABIT Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 1/4/17
1 KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN SEURANTASUUNNITELMA 2016 FRESHABIT 2016-2021 Tmi Terrapolar Kauhajoki 2016 OSA 1/4/17 2 SISÄLLYS 1. TAUSTAA... 3 2. SEURANTASUUNNITELMA... 4 2.1. SÄHKÖKOEKALASTUKSET...
LisätiedotTIIROSTA TERVOON, VAIHE II
TIIROSTA TERVOON, VAIHE II Pyhäjoen suiston tulvasuojelu ja virkistyskäytön rakenteet Tulvasuojelu Pyhäjoki 1.12.2011 Lähtökohdat Suunnitteluvaiheessa valittiin merkittävimmät ja vaikuttavimmat toimenpiteet
LisätiedotTaimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa
Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari 8.8.2017 Kuninkaan Kartano, Vantaa Vesi Veden riittävyys ja laatu Uoman rakenne Mikro- makromittakaava
LisätiedotSOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA
LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan
LisätiedotVirtaveden toiminta ja kunnostus
14.5.2016 Heikki Holsti Virtaveden toiminta ja kunnostus Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Virtavesien kunnostamisen vaiheet Tavoitteena vesistön ekologisentilan parantaminen = ihmistoiminnan
LisätiedotSELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?
SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN? HAASTEITA RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUKSELLE VAELLUSKALASEMINAARI 22.9.2011 Keminmaa Aki Mäki-Petäys RKTL RAKENNETTUJEN JOKIEN
LisätiedotKokemäenjoen siikatutkimukset
Kokemäenjoen siikatutkimukset Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus 12.4.2016 Kokemäenjoen siian historia Alkujaan merkittävä vaellussiikajoki, Harjavallan pato käyttöön 1939 Vaellussiikakanta taantui ja katosi
LisätiedotMetsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset
Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2016 Hannu Marttila Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Oulun yliopisto Latvavesiä on muokattu Suomessa
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotNokian Laajanojan kunnostussuunnitelma
Nokian Laajanojan kunnostussuunnitelma Suomen vesistöpalvelu osuuskunta Joonas Rajala ja Sami Vesala 2004 Johdanto... 3 Alueen kuvaus... 4 Alueen maanomistus... 4 Kunnostuksen ympäristövaikutukset... 4
LisätiedotOriniemenjoen maamiesseura ORINIEMENJOEN VESISTÖKUNNOS- TUSRAKENTEIDEN HOITO- JA KUN- NOSTUSSUUNNITELMA. Heikki Holsti. Kirjenumero 1009/17
Oriniemenjoen maamiesseura ORINIEMENJOEN VESISTÖKUNNOS- TUSRAKENTEIDEN HOITO- JA KUN- NOSTUSSUUNNITELMA Heikki Holsti Kirjenumero 1009/17 SISÄLTÖ 1. HOITO- JA KUNNOSTUSUUNNITELMAN TAUSTAT JA TAVOITTEET...
LisätiedotAjankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta!
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTIMENPITEET VUONNA 2016 TAUSTAA Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta!
LisätiedotRaumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
LisätiedotPäätös. Nro 165/2010/4 Dnro ESAVI/303/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen Imkosken kalataloudellinen kunnostus, Heinola
Päätös Etelä-Suomi Nro 165/2010/4 Dnro ESAVI/303/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.10.2010 ASIA HAKIJA HAKEMUS Imkosken kalataloudellinen kunnostus, Heinola Heinolan kalastusalue Heinolan kalastusalue
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 22/2013/2 Dnro PSAVI/89/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen
LUPAPÄÄTÖS Nro 22/2013/2 Dnro PSAVI/89/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 15.3.2013 1 ASIA HAKIJA Kitkajärveen laskevien Riisijoen, Tolvanjoen, Suonnanjoen ja Kirintöjoen kalataloudellinen kunnostaminen,
Lisätiedot