Työhön osallistuneet henkilöt. Konsultin työryhmä: Ohjausryhmä / Espoon kaupunki:
|
|
- Heli Korhonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ESPOONKARTANON KAAVARUNGON TARKISTUS
2 Sisällysluettelo Esipuhe... 2 Työn tarkoitus ja suhde muihin maankäytön suunnitelmiin... 2 Suunnittelualue... 2 Suunnitelman kuvaus... 3 Liikenne ja maankäyttö... 3 Raideliikenteen ratkaisujen vaikutus maankäyttöön... 3 Uudet asuinrakentamisen alueet... 4 Työ... 4 Palvelut... 5 Luonnonarvot... 5 Kulttuuriympäristöt ja suojeltavat kohteet... 5 Virkistysalueet ja yhteydet... 5 Yhdyskuntatekniset verkostot... 5 Ympäristön häiriötekijät... 6 Vaiheittain toteutuminen... 6 Mitoitus... 6 Tarkistetun kaavarungon suhde valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin... 7 Tarkistetun kaavarungon suhde maakuntakaavaan... 8 Tarkistetun kaavarungon suhde Espoon kaupungin vahvistettuihin yleiskaavoihin... 9 Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I... 9 Espoon eteläosien yleiskaava... 9 Tarkistetun kaavarungon suhde Espoon kaupungin pohjois ja keskiosien yleiskaavatyöhön Tarkistetun kaavarungon suhde Espoonkartanon kaavarunkotyöhön Tarkistetun kaavarungon suhde Espoon väestötavoitteisiin Työhön osallistuneet henkilöt Ohjausryhmä / Espoon kaupunki: Matti Liukkonen, yleiskaavoitus Seija Lonka, yleiskaavoitus Pihla Sillanpää, yleiskaavoitus Liisa Ikonen, asemakaavoitus Mikko Kivinen, asemakaavoitus Saara Melama, asemakaavoitus Outi Ruski, asemakaavoitus Salla Karvinen, liikenne Aulis Palola, liikenne Konsultin työryhmä: Mikko Rusanen, AA&R Leena Holmila, AA&R Jouni Ikäheimo, Trafix Oy Markus Holm, Trafix Oy 1
3 Esipuhe Työn tarkoitus ja suhde muihin maankäytön suunnitelmiin Nykyinen kaavarunkosuunnitelma on laadittu vuonna Espoonkartanon ja Forsbackan alueen suunnittelutilanne on tällä välin muuttunut merkittävästi. Työn tarkoituksena on ollut päivittää Espoonkartanon alueen maankäytön kokonaisnäkemys vaiheittain etenevän asemakaavoituksen tueksi. Alueen asemakaavan valmisteluaineisto on ollut nähtävillä vuonna 2010 nimellä Mynttilä. Alue on jaettu ehdotusvaiheessa osiin, joista asemakaavaehdotuksien laadinta on käynnissä Finnsinmäen ja voimajohtolinjojen eteläpuolisella Mynttilän Holkenin alueella. Voimajohtolinjojen pohjoispuoliset alueet eivät sisälly asemakaavaehdotukseen ja niiden aluevarauksien rajauksia on kaavarunkotyössä osin tarkastettu. Forsbackan alueen osalta työ perustuu 2014 laadittuun maankäyttötarkasteluun. Finnsinmäen ja Mynttilä Holkenin osalta kaavarunko vastaa alueille laadittua asemakaavaehdotusta. Suunnitelmien suhdetta yleiskaavan sisältötavoitteisiin on arvioitu työn kuluessa. Kaavarunkosuunnitelmia on verrattu yleiskaavan maankäyttötavoitteisiin ja tarvittaessa perusteltu siitä poikkeavat ratkaisut. Suunnittelualue kuuluu pääosin käynnissä olevan Espoon pohjois ja keskiosien yleiskaavatyön aluerajaukseen. Espoon eteläosien yleiskaavan osalta alueeseen sisältyy Lapinkyläntien eteläpuoleisia alueita sekä Kehä III itäpuoleiset Mankin seisakkeen ympäristön alueet. Lisäksi on huomioitu suunnitelmien suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan. Suunnittelualue Vuoden 2008 kaavarunkoalueen lisäksi tarkastelualueeseen sisältyvät Mankin aseman ympäristö ja Espoonkartanon länsipuoleiset alueet Järvikyläntiehen saakka. Työssä on huomioitu Espoonkartanon liittyminen Forsbackan alueen tulevaan rakentamiseen sekä Kauklahden ja Espoonlahden suuntaan. Yhteensä tarkastelualueen laajuus on n. 700 ha. 2
4 Suunnitelman kuvaus Liikenne ja maankäyttö Tavoitetilanteessa maankäyttö tukeutuu lähijunaliikenteeseen. Ennen uusien raideliikenneyhteyksien toteutumista kaupunkirakenteen tulee toimia bussiliikenteen varassa. Maankäyttö painottuu niihin pääliikenneverkon suuntiin, joilla joukkoliikennepalvelujen varteen on rakennettavissa uusia tehokkaita asuinalueita tai nykyisiä voidaan merkittävästi tiivistää. Maankäyttöratkaisujen keskeinen perusta on nykyisten katu ja raideliikenneyhteyksien hyödyntäminen uuteen asuntorakentamiseen. Mankin seisakkeen ympäristöön osoitetaan huomattava määrä uutta asuntorakentamista ja Kehä III liittymäalueelle työpaikkarakentamista. Seisakkeen säilyminen toiminnassa ja sen ympärillä tiivistyvä maankäyttö tukevat yhdyskuntarakenteen kestävää kehitystä. Mankin seisakkeen ympäristön maankäytön kehittäminen on perusteltua, vaikka seisake päätettäisiin poistaa käytöstä, sillä alueen raideliikenteen saavutettavuus on joka tapauksessa hyvä (Kauklahteen alle 2 km etäisyys). Kauklahdenväylä Lapinkyläntie akselia kehitetään Kauklahden asemalle johtavana bussiliikenneyhteytenä, jonka varrella maankäyttö tiivistyy. Merkittävin alueen suunnitteluun vaikuttava uusi tekijä on varautuminen Länsiradan (Espoo Lohja Salo) liikenteeseen. Raideliikenteen toteutumisen edellytyksenä on tehokas rakentaminen tulevien asemien vaikutuspiirissä. Espoonkartanon osalta tämä koskee Mynttilä Forsbackaan suunnitellun aseman ympäristöä. Uusi yhdyskatu liittää Mynttilä Forsbackan uudet asuinalueet Espoon keskukseen ja Kauklahden asemaan. Uusien asuinalueiden rakentaminen voidaan käynnistää bussilinjaan tukeutuen ennen raideyhteyttä. Espoon liikenneverkkovisiossa vuoteen 2050 saakka Mynttilä Forsbackan alueen kautta kulkee Kivenlahti Kauklahti Espoon keskus pikaraitiotie. Raitiotielinja kytkisi tällöin Länsimetron Kauklahden asemaan ja Länsirataan. Lapinkyläntien ja Mynttiläntien välille ei osoiteta uutta joukkoliikenteen yhdyskatua. Peringin suunnan kyläasutuksen alue tiivistyy luontaisen kysynnän mukaan nykyiseen rakenteeseen tukeutuen. Kaavarungossa osoitetaan katuyhteysvaraus Mynttilä Perinki Lapinkyläntie, jonka toteutus tulee ajankohtaiseksi aikaisintaan Mynttilä Forsbackan aseman rakentamisen myötä. Liikenneväylien kaupunkirakenteeseen muodostamaa estevaikutusta pyritään vähentämään. Espoonkartanon uusilta asuinalueilta tulisi olla sujuvat ja suorat yhteydet Kauklahden palveluihin. Tehokkaimmin tämä tapahtuu toteuttamalla uusia katu ja ulkoiluyhteyksiä liikenneväylän poikki ja parantamalla nykyisiä. Kauklahdenväylän molemmin puolin tiivistyvä maankäyttö ja parantuvat jalankulkuja pyöräily yhteydet vähentävät Kauklahdenväylän muodostamaa estevaikutusta Mankin ja Kauklahden välillä. Asuinalueiden paikallisten liikenneyhteyksien osalta korostetaan turvallisia ja suoria jalankulun ja pyöräilyn reittejä joukkoliikenteeseen ja lähipalveluihin. Raideliikenteen ratkaisujen vaikutus maankäyttöön Tulevan Länsiradan asemien rakentamisen edellytyksenä on riittävän asukasmäärän sijoittuminen niiden vaikutusalueelle. Mynttilä Forsbcakan suunnan uusien asuinalueiden toteutuminen voi käynnistyä Kauklahti Espoon keskus bussiyhteyden varassa, mutta epävarmaa on, käynnistettäisiinkö alueen laajamittaisempaa rakentamista ilman päätöstä Länsiradasta. Mikäli Mankin seisake poistuu käytöstä, on kaupunkirakenteen tiivistäminen Kauklahdenväylän Lapinkyläntien akselin varrella toteutettavissa Kauklahden asemalle johtavan bussiliikenteen varassa. 3
5 Maankäytön tehostaminen Mankin ympäristössä on perusteltua, sillä alue on liitettävissä eheästi Kauklahden nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja Kauklahden asemaan. Espoon liikenneverkkovisiossa on esitetty myös raitiotielinja Kivenlahti Kauklahti Mynttilä Forsbacka Espoon keskus. Linja tulisi kulkemaan pitkin pääkatuverkkoa keskellä toteutunutta maankäyttöä korvaten bussilinjoja. Raitiotien rakentamisoptiolla ei siis olisi vaikutusta esitettyihin rakentamisen aluevarauksiin, mutta todennäköiset pysäkkien sijainnit tulisi huomioida rakentamalle niiden ympäristö tehokkaasti. Uudet asuinrakentamisen alueet Espoonkartanon Järvikyläntien alue Espoonkartanon alueella uudet asuinkorttelit ovat yksinomaan pientalorakentamista. Alueen maankäytön erityispiirteenä on, että uusi rakentaminen sovitetaan valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Rakentaminen sijoittuu pääosin avoimena säilytettävien maisematilojen ja selännealueiden reunavyöhykkeelle. Rakentamisen tehokkuus on maltillista myös haastavien maastonmuotojen vuoksi. Järvikyläntien bussiliikenneyhteyteen tukeutuvalle alueelle on osoitettu uusia rakentamisen alueita. Valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön rajauksen ulkopuolella asuinrakentamisen tehokkuutta voidaan kasvattaa. Mankin asemanseutu Nykyisen lähijunaliikenteen seisakkeen vaikutuspiirissä olevalle vyöhykkeelle radan molemmin puolin osoitetaan kerrostalovaltaista uutta asuntorakentamista. Kauklahdenväylää kehitetään asuinrakentamisen rajaamana kaupunkimaisena katuna. Seisakkeen vaikutuspiirin ja Kauklahdenväylä Lapinkyläntie akselin kehittäminen perustelee tehokkaamman asuntorakentamisen sijoittamista myös Kehä III pohjoispuolelle liikenteen aiheuttamat ympäristön häiriötekijät huomioiden. Kilometrin etäisyydelle seisakkeesta kaavarunko mahdollistaa hieman alle 4000 uutta asukasta ja tehokkaan saavutettavuuden n. 600 metriä etäisyydelle n asukasta. Mynttilä Forsbacka Mynttilä Forsbackaan osoitettu tehokas asuntorakentamisen alue kytkeytyy Länsiradan ja Mynttilä Forsbackan kohdalle sijoittuvan aseman toteutumiseen. Aseman toteutumisen edellytyksenä on pidetty n asukkaan sijoittumista sen vaikutusalueelle (n. 1 km). Merkittävä osa aseman ympäristössä olevista alueista jää rakentamisen ulkopuolelle luonnonympäristön ja kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi. Tämän vuoksi asuntorakentamiseen soveltuvien alueiden rakentamistehokkuuden tulee olla korkea. Kilometrin etäisyydelle asemasta voi sijoittua n uutta asukasta. Ennen raideliikenneyhteyttä Mynttilä Forsbackan alueen kaupunkirakennetta voidaan vaiheittain kehittää Kauklahti Espoon keskus joukkoliikennekadun varassa. Työ Kehä III liikennekäytävää ja liittymäalueita pyritään kehittämään työpaikkojen vyöhykkeenä. Kauklahden väylän liittymäalueelle osoitetaan uusia työpaikkarakentamisen alueita paikoille, jotka liikenteen ympäristöhäiriöiden vuoksi eivät sovellu asuntorakentamiseen. 4
6 Palvelut Espoonkartanon ja Mankin asuinrakentaminen tukeutuu Kauklahden palveluihin. Mankin seisakkeen ympäristön tehokkaampi rakentaminen voi edistää pienten paikallisten palvelujen sijoittumista alueelle. Espoonkartanon historiallista ydinaluetta ympäristöineen pyritään kehittämään vapaa ajan ja matkailun palveluja sekä virkistystoimintaa tarjoavana alueena, jolla olisi laajempaa seudullista merkitystä. Toiminnallista monimuotoisuutta lisätään mahdollistamalla asuntorakentamista alueelle. Mynttilä Forsbackan asuinrakentamisen toteutuminen edellyttää lähipalvelujen rakentamista alueelle. Palvelut keskitetään aseman ympäristöön. Tehokas joukkoliikenneyhteys tulee kytkemäään alueen Espoon keskuksen palvelukeskittymään. Lähipalvelujen tarve ja mitoitus mm. koulujen rakentamisen osalta täsmentyy Espoon pohjois ja keskiosien yleiskaavatyön edetessä. Luonnonarvot Kaavarunkoalueen kautta kulkevat, merkittävimmät seudulliset ekologiset yhteydet on huomioitu ja täsmennetty kaavarungossa (liite 4). Ajantasainen luontotieto erityisesti liito oravien osalta tulee ottaa huomioon suunnitelmia tarkennettaessa. Virtavesien uomat säilytetään pääosin rakentamattomina. Mankin seisakkeen ympäristön tiivistyvän maankäytön kohdalla Mankinjoen jokilaakso muuttuu rakentamisen reunustamaksi puistoksi. Kulttuuriympäristöt ja suojeltavat kohteet Espoonkartanon alue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY aluerajaus). Espoonkartanon historialliset peltoviljelyalueet muodostavat laajan, avoimen maisemakokonaisuuden. Alue varataan maatalouskäyttöön myös tulevaisuudessa. Alueelle osoitettu uusi asuntorakentaminen sijoittuu avoimien maisema alueiden reunavyöhykkeelle. Tarkastelualueella on useita Muinaismuistolain nojalla suojeltavia kohteita, historiallisesti merkittäviä keskiaikaisia kylämäkiä ja historiallisia tielinjoja (liite 4). Kohteiden arvotus ja suojelun taso määritellään vaiheittain etenevän asemakaavaprosessin myötä. Myös Uudenmaanliiton 4. vaihemaakuntakaavassa on käynnissä historiallisten tieosuuksien arvottaminen. Virkistysalueet ja yhteydet Virkistysalueet ja reitit muodostavat Espoonkartano Kauklahti alueella jatkuvan viherverkoston, joka yhdistyy pohjoisessa Nupurin kautta Nuuksioon ja etelässä Mankin kautta Espoonlahteen. Keskeistä on myös virkistysreittien ulottaminen Kauklahden läpi Espoonjokilaaksoa pitkin Espoonkeskukseen ja Espoon keskuspuistoon. Uusilta asuinalueilta johdetaan sujuvat yhteydet laajemmmille luonto ja ulkoilualueille. Kaavarungossa osoitetusta virkistysreittiverkosta on pyritty muodostamaan eheä ja monipuolinen, lähiulkoilua palveleva kokonaisuus. Yhdyskuntatekniset verkostot Kaavarungossa on huomioitu alueella kulkevat energian huollon verkostot. Maankäyttöratkaisut perustuvat siihen, että merkittävät voimalinjat säilyvät ilmajohtoina ja niiden vaatimat suojaetäisyydet huomioidaan toimintojen sijoittelussa. Mankin asemanseudun tiivistyvän maankäytön mahdollistamiseksi ilmajohdon linjaa esitetään siirrettäväksi ensisijaisesti ratakäytävän suuntaiseksi. 5
7 Ympäristön häiriötekijät Kehä III:n ympärillä tiivistyvä maankäyttö edellyttää liikenteen ympäristöhaittojen (melu, ilmanlaatu) huomioimista. Ensisijainen ehkäisykeino on sijoittaa asuminen ja muut ympäristöhäiriöille herkät toiminnot riittävän etäälle liikenneväylistä. Kehä III:n melunsuojaus suunnitellaan asemakaavoituksen yhteydessä. Lähijunaseisakkeiden tehokkaampi maankäyttö edellyttää rakentamisen sijoittamista myös raideliikennekäytävän lähelle. Raideliikenteen melu ja tärinähaittojen ehkäisy täsmennetään asemakaavoitusvaiheessa. Mankin ympäristön maankäytössä huomioitava ympäristöhaitta on Lasilaakson vanha kaatopaikka, jonka uusi käyttö edellyttää maaperän puhdistamista. Vaiheittain toteutuminen Arvio maankäytön ja joukkoliikenneyhteyksien vaiheistuksesta on esitetty liitteissä 5 ja 6. Alkuvaiheissa toteutushankkeet voivat edetä nykyisiin liikenneyhteyksiin tukeutuen. Ajanjakson ulottuessa vuoden 2050 yli sisältyy toteutumiseen epävarmuuksia, joista merkittävimmät liittyvät Länsiradan rakentamiseen ja sitä kautta Mynttilän Forsbackan suunnan maankäyttöön. Mynttilän Forsbackan vaiheittain toteumisessa on huomioitavaa, että aseman lähiympäristön rakentamista on vaikea käynnistää ennen aseman ja ratalinjan rakentamista. Mitoitus Arvio rakentamisen ja asukkaiden määrästä osa alueittain on esitetty liitteessä 7. Yhteensä kaavarungon tarkastelualueelle sijoittuisi lopputilanteessa liki uutta asukasta (1 asukas/50 k m²). Mynttilä Forsbackan aseman vaikutuspiiriin (= n. 1 km etäiyydelle) sijoittuu asukkaita n eli 40 % kaavarunkoalueen asukasmäärästä. Mankin seisakkeen vaikutuspiiriin sijoittuu uusia asukkaita n
8 Tarkistetun kaavarungon suhde valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin Toimiva aluerakenne Kaavarunko tukee monikeskuksisen ja verkottuvan sekä hyviin liikenneyhteyksiin, erityisesti raideliikenteen yhteyksiin, perustuvan aluerakenteen kehittämistä. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kaavarunko hyödyntää olemassa olevia yhdyskuntarakenteita ja eheyttää kaupunkiseutua tukeutuen olemassa oleviin keskuksiin. Kaavarunko tukee joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn hyödyntämistä ja toimintaedellytyksien parantamista. Kulttuuri ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Espoonkartanon alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Kaavarunko huomioi kulttuuriympäristön ja luonnonperinnön kannalta merkittävien kokonaisuuksien ja kohteiden säilymisen. Hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen huomioidaan. Peltoalueiden reunavyöhykkeitä hyödynnetään taajamatoimintojen käyttöön niiltä osin, kuin siihen on erityisiä perusteita (=maankäytön osoittaminen tukee merkittävästi muita valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita). Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Kaavarunko tukee liikenneyhteyksien kehittämistä ensisijaisesti olemassa olevaa pääliikenneverkostoa hyödyntäen. Kaavarunko huomioi energiahuollon kannalta merkittävät linjaukset. Helsingin seudun erityiskysymykset Kaavarunko tukee Helsingin seudun kehittämistä joukkoliikenteeseen tukeutuvana yhdyskuntarakenteena. Kaavarunko tukee riittävän asuntotuotannon turvaamista. Merkittävä rakentaminen sijoittuu joukkoliikenteen palvelualueelle. Kaavarunko turvaa seudulliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset virkistysalueet sekä viheralueverkoston jatkuvuuden. Luonto ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Kaavarunko alue sijoittuu RKY alueelle. Ratkaisu säilyttää kulttuuriympäristön kannalta merkittävän aluekokonaisuuden ja sen keskeiset ominaispiirteet. 7
9 Tarkistetun kaavarungon suhde maakuntakaavaan Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava sekä Uudenmaan 1., 2. ja 3. vaihemaakuntakaavat. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laadinta on käynnistynyt 2013, kaava keskittyy määrittelemään kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne, kulttuuriympäristöt. Kaavatilanne Tarkistettu kaavarunko noudattaa Uudenmaan maakuntakaavoja ja vaihemaakuntakaavoja, joissa Espoonkartanon alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi sekä taajamatoimintojen reservialueeksi ja Forsbackan alue on osoitettu raideliikenteeseen tukeutuvaksi asemanseudun alueeksi. Liikenneverkko ja energiahuolto Kulttuuri ja luonnonympäristö, virkistysalueet ja maisema Kaavarunko huomioi maakuntakaavoissa esitetyt raideliikenteen yhteydet ja energiahuollon verkostot. Kaavarunko huomioi maakuntakaavassa osoitetut virkistysalueet, viher ja virkistysyhteystarpeet sekä kulttuuriympäristön, luonnon ja maiseman kannalta arvokkaat kohteet. Uudemaan liitto on arvottamassa säilyneet tielinjat 4. vaihemaakuntakaavassa. 8
10 Tarkistetun kaavarungon suhde Espoon kaupungin vahvistettuihin yleiskaavoihin Alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I (vahvistettu 1997) sekä Espoon eteläosien yleiskaava (vahvistettu 2010). Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I Kaavatilanne Pohjoisosien yleiskaava koskee kaavarunkoa Mynttilä Forsbackan itäpuolisen alueen osalta. Pohjoisosien yleiskaava kaavarunkorajauksen osalta ei vastaa maakuntakaavan tavoitteita. Yleiskaavassa ei ole varauduttu Länsirata yhteyteen eikä siihen tukeutuvaan maankäyttöön. Poikkeaminen yleiskaavasta Pohjoisosien yleiskaavassa ei ole osoitettu liikenneyhteyttä Forsbackasta Espoon keskukseen. Espoon eteläosien yleiskaava Kaavatilanne Koskee kaavarunkoa Espoonkartanon alueen ja Mankin seudun osalta. Kaavarunkosuunnitelma on pääosin eteläosien yleiskaavan mukainen. Asuminen Asumisen aluevaraukset on esitetty pääosin EEYK:n mukaisille alueille. Kaavarunko painottaa tehokkaamman asuntorakentamisen sijoittumista joukkoliikenteen järjestämisen kannalta edullisimmille alueille. Tavoitteena on luoda edellytyksiä uusien joukkoliikenneyhteyksien rakentamiseen. Ratkaisut tukevat nykyisen Mankin seisakkeen säilymistä liikennöitynä. Kauklahden ja Mankin välille pyritään muodostamaan eheä, yhtenäinen kaupunkirakenne. Peringin suunnan kyläasutus tiivistyy nykyiseen kunnallistekniseen verkkoon tukeutuen. Palvelut Espoonkartanon ydinaluetta kehitetään ensisijaisesti muiden kuin julkisten palvelujen alueena, kartanon ympäristöön sijoittuu vapaaajan ja matkailun palveluita. Finnsinmäen ja Mankin uudet asuinalueet tukeutuvat ensisijaisesti Kauklahden palveluihin, samoin Mynttilä Holkenin asuinalueet ensi vaiheessa ennen Mynttilä Forsbackan keskuksen rakentumista. Liikenneverkko ja energiahuolto Mynttilä Forsbackan suunnan uusien asuinalueiden ja lähipalvelujen toteutuminen edellyttää hyvien joukkoliikenneyhteyksien rakentamista (Kauklahti Forsbacka Espoonkeskus bussiyhteys / Länsiradan Mynttilä Forsbackan asema), joilloin myös Espoon keskuksen palvelujen saavutettavuus parantuisi huomattavasti. Yleiskaavaratkaisun liikenneverkkoyhteyksiä on täsmennetty joukkoliikenteen näkökulmasta. Kaavarungossa on esitetty kokoojakatuyhteys Kauklahti Mynttilä Forsbackan asema Espoon keskus. Mankin seudun ja Kehä III liittymäalueen välille esitetään uutta katuyhteyttä. 9
11 Kulttuuri ja luonnonympäristö, virkistysalueet ja maisema Kaavarunko huomioi yleiskaavassa esitetyt raideliikenteen yhteydet ja energiahuollon verkostot. Mankin asemaseudun tiivistämiseksi nykyisen voimajohdon linjaukselle esitetään vaihtoehtoja. Kaavarunko huomioi yleiskaavassa osoitetut virkistysalueet, viher ja virkistysyhteystarpeet sekä kulttuuriympäristön, luonnon ja maiseman kannalta arvokkaat kohteet. Uusi maankäyttö Mankin seisakkeen ja Kehä III risteysalueella sijoittuu osin tärkeälle tai vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle. Poikkeaminen yleiskaavasta Merkittävämpi poikkeaminen on Mankin seisakkeen ja Kehä III liittymäalueen maankäytön tiivistäminen. (EEYK:n M ja V aluevaraukset). Yleiskaavan Espoonkartanon Peringin alueelle osoitetut julkisten palvelujen ja hallinnon aluevaraukset (PY) on todettu tarpeettomiksi, sillä ne eivät sijoitu kaupunkirakenteen kehittämistavoitteiden kannalta edullisesti. Yleiskaavassa esitettyä joukkoliikenteen yhteystarvetta Lapinkyläntien ja Mynttiläntien välillä ei kaavarungossa esitetä, sillä Peringin suuntaan ei sijoitu merkittävää uutta maankäyttöä. 10
12 Tarkistetun kaavarungon suhde Espoon kaupungin pohjois ja keskiosien yleiskaavatyöhön Espoon pohjois ja keskiosien yleiskaavan laatiminen on käynnistynyt keväällä Yleiskaavatyön pohjaksi laaditaan maankäytön visio 2050, jonka keskeiset periaatteet ja tarkastelun teemat ovat: a. Keskeisiä suunnitteluhaasteita ovat kaupunkirakenteen eheyttäminen, joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen turvaaminen sekä nykyisten ja potentiaalisten uusien kyläalueiden tunnistaminen ja niiden elinkelpoisuuden vahvistaminen. Erityisesti korostetaan maisemallisesti ehjien kyläkokonaisuuksien ja maaseutumaisten kulttuurimiljöiden merkitystä. b. Kehä III alueen roolia vahvistetaan työpaikka alueena ja osana metropolialueen elinkeino ja logistiikkavyöhykettä. Tutkitaan mahdollisuuksia vahvistaa länsisuunnan merkitystä työpaikkaalueena: Turunväylän ja Nupurintien vaikutusalueet. Tästä hyvä esimerkki on Ämmässuon ekoteollisuuspuisto. c. Pohjois Espoon ja Vihdintien roolia vahvistetaan seuturakenteessa. Kalajärven alueen yhteyksiä muualle Espooseen parannetaan. Liikenneverkkoa kehitetään tasapuolisesti siten, että se tukee alueen elinvoimaisuutta sekä joukkoliikenteen järjestämistä ottaen huomioon työmatka ja asiointiliikenne kuntarajojen yli esimerkiksi Kivistön (Kehärata) suuntaan sekä luoteessa tulevaisuuden liikennekäytävä Forsbackan sekä Histan kautta Kirkkonummelle, Vihtiin ja Lohjalle (Länsirata). d. Espoon keskuksen roolia vahvistetaan läntisen seudun (Espoo, Kirkkonummi, Vihti) liikenteellisenä solmuna ja palvelurakenteen keskuksena. e. Alueen viherrakenne (sisältäen yleisten luontoarvojen lisäksi etenkin ekologiset yhteydet sekä järvet ja virtavedet) ja kulttuuriarvojen monimuotoisuus turvataan. Kaavarunkotyö on maankäyttövision tavoitteiden asettelun mukainen: Kaupunkirakenne, joukkoliikenteen yhteydet Uusi maankäyttö eheyttää ja tiivistää kaupunkirakennetta. Maankäyttö tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan liikenneverkkoon ja Kauklahden nykyisiin ja täydentyviin palveluihin. Kasvava asukasmäärä luo edellytyksiä kattavampia lähipalvelujen toteutumiselle. Suunnitelma luo edellytykset hyvien joukkoliikenneyhteyksien järjestämiseen, erityisesti nykyisen raideliikenneyhteyden parempaan hyödyntämiseen. Keskeisenä tavoitteena on luoda sujuvat pyöräilyn ja kävelyn yhteydet raideliikenteen asemille. Maankäytön ensisijainen painopiste on Kauklahti Espoonkartanon Kehä III:een rajautuvat alueet Mankki Lapinkyläntie akseli. Toinen, pitemmän aikavälin painopiste Mynttilä Forsbackan alue, jonka rakentaminen tukeutuu Länsiradan asemiin. Kehä III:n alueen rooli Kehä III:n ja Kauklahden väylän risteysalueelle osoitetaan aluevarauksia työpaikkarakentamiselle ja vapaa ajantoiminnoille, mikä tukee maankäyttövision tavoitetta Kehä III:n roolin vahvistumisesta. Espoon keskuksen rooli Espoon keskuksen rooli liikenteellisenä solmuna ja palveluita tarjoavana aluekeskuksena korostuu. Ensimmäisissä vaiheissa 11
13 Alueen viherrakenne, maisema ja kulttuuriarvot Kauklahti Mynttilä Forsbacka Espoon keskus välille esitetään runkobussilinjaa. Länsiradan toteutuessa Mynttilä Forsbackasta on paikallisjunayhteys Espoon keskukseen. Kaavarunkotyössä on huomioitu lisäksi vuonna 2014 laaditun Espoon liikenneverkkovision 2050 mukainen pikaraitiotie varaus (Kivenlahti Kauklahti Mynttilä Forsbacka Espoon keskus). Tärkeiden maisema ja luonnonarvojen ja ekologisten yhteyksien säilyminen turvataan. Espoonkartanon elinvoimaisuutta vahvistetaan mahdollistamalla sen kehittyminen palvelujen alueena kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja heikentämättä. Kartanon ydinalue säilyy alueen historiallisena ytimenä, jonne sijoittuu vapaaajan ja matkailun palveluja. 12
14 Tarkistetun kaavarungon suhde Espoonkartanon kaavarunkotyöhön 2008 Kaupunkirakenne Kaavarungossa 2008 maankäytön painopiste on Peringin suunnassa. Kylämäinen, viljelylaaksoa reunustava kaupunkirakenne tukeutuu Kehä III:lta Lapinkyläntielle kiertävään kokoojakatuyhteyteen. Länsiradan liikennevarauksen vaikutus Mynttilä Forsbackan maankäyttöön on rajattu tarkastelujen ulkopuolelle. Tarkistetussa kaavarungossa tarkastelualuetta on laajennettu ja maankäytön ensisijaisina kehittämisen painopisteinä ovat raideliikenteen kannalta parhaiten hyödynnettävät alueet: Rantaradan Mankin seisakkeen ympäristö (tukeutuu luontevasti myös Kauklahden asemaan) sekä Mynttilä Forsbacka alue. Peringin suunnan mittavasta rakentamisesta luovutaan, sillä joukkoliikenteen yhteyksien järjestäminen alueelle on vaikeaa ja maankäyttö hajauttaisi yhdyskuntarakennetta. Yhdyskuntarakenteen kehitys painottuu olemassa olevien verkostojen varaan. Asuinrakentaminen Kaavarunko 2008 perustuu pientalorakentamiseen. Tarkistetussa suunnitelmassa raideliikenteen asemien vaikutuspiirissä rakentaminen on mahdollista kerrostalovaltaisesti. Palvelut Kaavarunko 2008 varaa lähipalvelukortteleita Espoonkartanon ja Peringin alueelle. Mynttilä Forsbackan aseman vaikutuspiiriin ei ole sijoitettu lähipalvelujen keskittymää. Tarkistetussa kaavarungossa Espoonkartanon alue tukeutuu pääosin Kauklahden keskustan palveluihin. Mynttilä Forsbackan aseman toteutuessa sen yhteyteen sijoittuu uusi lähipalvelukeskittymä. Joukkoliikenteen yhteydet Kaavarunko 2008 perustuu lähinnä laajaan bussiliikenteen verkkoon. Viherverkosto ja ekologiset yhteydet Tarkistettu kaavarunko. Maankäytön tiivistyminen perustuu raideliikenteen seisakkeiden varaan sekä niitä syöttäviin suoraviivaisiin bussiliikenteen yhteyksiin. Mankin ympäristö on liitettävissä eheästi Kauklahden nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja Kauklahden asemaan myös Mankin seisakkeen poistuessa käytöstä. Kaavarunko 2008 käsittää runsaasti paikallisia, kapeita viheryhteyksiä. Vesistöjen ekologiset arvot huomioidaan. Tarkistetussa kaavarungossa on keskitetymmät ja leveämmät viheryhteysvaraukset. Ekologisten yhteystarpeiden sijainteja, mm. liito oravien osalta on täsmennetty. Vesistöjen ekologiset arvot huomioidaan. 13
15 Tarkistetun kaavarungon suhde Espoon väestötavoitteisiin Espoon väkiluku kasvaa noin 1,5 % vuodessa. Tämä tarkoittaa noin 4000 uutta asukasta vuosittain. Vuonna 2050 Espoossa arvioidaan asukkaita olevan noin Kaavarunko mahdollistaa alueelle noin uutta asukasta (1 asukas/50 k m²) vuoteen 2050 mennessä, josta noin asukasta sijoittuu noin 1 km etäisyydelle asemista (Mankki noin 4700 as, Mynttilä Forsbacka noin as). 14
Espoon kaupunki Pöytäkirja 112. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.06.2015 Sivu 1 / 1 2646/10.00.00/2015 112 Espoonkartanon kaavarungon tarkistus Valmistelijat / lisätiedot: Matti Liukkonen, puh. 043 825 5229 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA
ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA Tapahtunut tähän mennessä 2013 lautakunta päätti käynnistää osayleiskaavatyön valmistelun 2014 Lautakunta päätti vision
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotVanhan-Espoon asukasfoorumi Liisa Ikonen p
Vanhan-Espoon asukasfoorumi 14.3.2017 Liisa Ikonen p. 043-8251183 liisa.ikonen@espoo.fi 14.3.2017 2 14.3.2017 3 Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava, POKE Asukastilaisuus tulossa 30.3.2017 Vanhan-Espoon
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotSuunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotEspoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyöhön liittyvä keskustelutilaisuus TILAISUUDEN YHTEENVETO/ Espoon yleiskaavayksikkö 2016
Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyöhön liittyvä keskustelutilaisuus 7.9.2016 TILAISUUDEN YHTEENVETO/ Espoon yleiskaavayksikkö 2016 Tilaisuuden ohjelma ja yhteenvedon rakenne 18:00 18:10 Tilaisuuden
LisätiedotKAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007
Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotMAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET
1 MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET K y m e n l a a k s o n j a E t e l ä - K a r j a l a n m a a k u n n a t Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka
15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä
LisätiedotSTANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto
STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto 18.5.2015 Stansvikinnummen alustavat suunnitteluperiaatteet Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto
LisätiedotTIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA
TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön
LisätiedotLIITE 1a. Suunnittelu
LIITE 1a. Suunnittelu ualueen sijainti kunnann opaskartalla. Kartassa on esitetty suunnittelualueen rajaus mustalla rajauksella. Kartassa yksi ruutu = 1 km. LIITE 1b. Suunnittelu ualueen alustava rajaus
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kaavatunnus 2-225 Asianro Nurmijärven kunta /Ympäristötoimialue/Asemakaavoitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.06.2012 Asemakaavan muutos, Kirkonkylä, Alhonniitty, kortteli 2604, tontti 2 1. Suunnittelualueen
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kaavatunnus 3-333 Asianro 951/10.02.03/2012 Asemakaavan muutos, Klaukkala, Klaukkalan ohikulkutie Kortteli 3184 sekä maatalous-, katu- ja liikennealue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.10.2012
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos
HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä
LisätiedotTäydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa
Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta
LisätiedotKESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE
Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-
LisätiedotEspoon keski- ja pohjoisosien yleiskaavan luontohaasteista sekä vähän muustakin Espoon kaavoitukseen liittyvästä
Espoon keski- ja pohjoisosien yleiskaavan luontohaasteista sekä vähän muustakin Espoon kaavoitukseen liittyvästä Keijo Savola 26.4.2016 suojeluasiantuntija SLL:n Uudenmaan piiri Espoon keski- ja pohjoisosan
LisätiedotJanakkalan kunta Tervakoski
Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän
LisätiedotAURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6 KAAVATILANNE KAAVATYÖTÄ OHJAAVAT ASIAKIRJAT Kaava-aluetta koskevat olemassa olevat kaavat, muut suunnitelmat ja selvitykset: 1. Valtakunnalliset
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila
Kaavatunnus 1/6 1-153 Asianumero RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Asemakaavan muutos koskee tiloja 543-414-1-219 ja -220 Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 1130 tontit
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, kortteli 6 ja maatalousalue
Kaavatunnus 3-313 Asianumero ASRA.ltk: 20.1.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, kortteli 6 ja maatalousalue Asemakaavan muutos koskee korttelia 6 sekä maatalousaluetta Asemakaavan muutoksella
LisätiedotVantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto
Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja
Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista
LisätiedotHIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAMUUTOS. KAAVASELOSTUS luonnos. Muutos koskee tilaa Kouranta
HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAMUUTOS Muutos koskee tilaa 407-3-30 Kouranta 11.11.2016 luonnos Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaavan nimi... 1 1.2 Alueen sijainti... 1 2 KAAVA-ALUE,
LisätiedotYhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014
Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti
LisätiedotPännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402
Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotOsmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1
LisätiedotESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT
ESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT ESPOONVÄYLÄ KESKUSPUISTO TUTKITTUJA VAIHTOEHTOJA LÄNTINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (FCG 2013) ITÄINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (Sito 2016) VERTAILTAVAT VAIHTOEHDOT ITÄINEN VE LÄNTINEN
LisätiedotTeollisuusalueen asemakaavan muutos
TUUSNIEMEN KUNTA Teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 673-P35521 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS-
LisätiedotTarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:
LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä
LisätiedotHANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD
HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014
LisätiedotKaava N 175 Ridalinkallion asemakaava
Kaava N 175 Ridalinkallion asemakaava Tavoitteet (Ridalinmetsän kaavan, N 148, tavoitteiden tarkennus) Kate 8.6.2016 48 Kate om Kaava N 175 Asia 336/10.02.03/2015 (Kaava N 148: Asia 285/10.02.03/2013)
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
1 (6) 3.10.2018 Lempyyn osayleiskaavan OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Mikä on osallistumis- ja? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen
Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin
LisätiedotEdsevön asemakaavan muutos (Edsevön eritasoliittymä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:
Edsevön asemakaavan muutos (Edsevön eritasoliittymä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599402201608 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotMaanalainen yleiskaava
Maanalainen yleiskaava Maanalaisen yleiskaavan muutoksen suunnitteluperiaatteet www.hel.fi/ksv Sisällys 1. Johdanto 2. Yleiset suunnitteluperiaatteet 2.1 Edistetään monipuolista maanalaisten tilojen hyödyntämistä
Lisätiedot1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet
1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan
LisätiedotLausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö
Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen
LisätiedotVyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa
Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ
LisätiedotKannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma
LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet
LisätiedotAsemakaavan muutos, Klaukkalan Järvimaan alue
Asemakaavan muutos, Klaukkalan Järvimaan alue Aluerajauksen korjaus tehty teknisenä korjauksena saadun palautteen pohjalta 10.1.2013. SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA NYKYTILANNE Suunnittelualue sijaitsee
LisätiedotKolpin teollisuusalueen asemakaavan laajennus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:
Kolpin teollisuusalueen asemakaavan laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599599404201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015
Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne
LisätiedotTENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI
TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen
LisätiedotLIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotAsemanseudun osayleiskaava
INKOON KUNTA Asemanseudun osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.12.2014 P25714 Salomaa Kristina 3.12.2014 Sisällysluettelo 1 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET... 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA...
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Vanha Myllytie
Kaavatunnus 3-337 Asianumero ASRA.ltk: 19.4.2016 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Vanha Myllytie Asemakaavan muutos koskee korttelin 3772 tonttia 4 Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 3772
LisätiedotKESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...
LisätiedotKeran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015
Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä
LisätiedotEsikaupungit 20x0. Espoo ja täydennysrakentamisen näkökulma - mitä uutta, mitä vanhaa ja mitä kehitettävää?
Esikaupungit 20x0 Espoo ja täydennysrakentamisen näkökulma - mitä uutta, mitä vanhaa ja mitä kehitettävää? Maakuntakaava ja Maakuntasuunnitelma 2030 - Maakuntakaavan uudistaminen on käynnistynyt..rakennemallit
LisätiedotÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä
LisätiedotTOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö
TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-
LisätiedotSörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 6
Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 6 Johdanto Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan (Kalasataman) osayleiskaavasta on
LisätiedotJoukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall
Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa 25.1.2017 Maija Stenvall Palvelutasotavoitteet perustuvat joukkoliikennekysyntään Myös maankäytön kehittämisessä on tavoitteena
LisätiedotUUDENMAAN LIITTO ESITYSLISTA 3/ Maakuntahallitus Lausunto Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavasta 14/05.
UUDENMAAN LIITTO ESITYSLISTA 3/2016 1 Maakuntahallitus 14.03.2016 29 Lausunto Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavasta 14/05.01/2016 MHS Tiivistelmä Kirkkonummen kunta pyytää lausuntoa Kuntakeskus
LisätiedotUUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO
1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut MÄNNIKKÖ III ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(5) MÄNNIKKÖ III ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 251 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue
LisätiedotMiilukorpi II asemakaavaehdotus. Asukastilaisuus Valtuustotalon kahvio
Miilukorpi II asemakaavaehdotus Asukastilaisuus 22.8.2017 Valtuustotalon kahvio Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksesta paikalla Harald Arlander, arkkitehti, asemakaavayksikkö Katariina Peltola, maisema-arkkitehti,
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kaavatunnus 3-304 Asianro Nurmijärven kunta /Ympäristötoimialue/Asemakaavoitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.06.2012 Asemakaava, Klaukkala, Vanha-Klaukka 1. Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne
LisätiedotLiittyminen laajempaan kontekstiin
Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset
Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 47. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2017 Sivu 1 / 1 247/2017 10.02.05 47 Rakennuskieltojen jatkaminen Pohjois-Espoossa rakennuskieltokartan tunnuksilla 113, 114, 115 ja 116 Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 131. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1 4031/10.02.02/2014 131 Kivenlahden metrovyöhykkeen osayleiskaavan käynnistäminen, alue 840400 (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Anu Ylitalo, puh.
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,
LisätiedotSÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Alue ja suunnittelun kohde Asemakaavoitus koskee pääosin Säkylän kunnan Isosäkylän kylässä olevaa rantaaluetta
LisätiedotJanakkalan kunta Turenki 5.9.2013
1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.
LisätiedotMynttilä, Espoonkartanonmäki, Finnsinmäki Asemakaavat
1 (6) Mynttilä, Espoonkartanonmäki, Finnsinmäki Asemakaavat Asemakaavaselostuksen LIITE 2 Asianumero 4150/503/2009 Aluenumero 512400,512500,512600 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKOHDE
LisätiedotMuutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä Vartiosaaren osayleiskaava (273 )
HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA VALITTAJA Muutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä Vartiosaaren osayleiskaava 26.10.2016 (273 ) Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.,
LisätiedotTYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT
TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14
LisätiedotMansikkaniemen asemakaava
Mansikkaniemen asemakaava 26.6.2018 IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Hankkeen eteneminen Alueen kaavoitus on käynnistynyt seurakuntayhtymän aloitteesta 2017. KV päätös
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ
LisätiedotNAKKILAN KUNTA KESKUSTA-MYLLÄRIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
NAKKILAN KUNTA KESKUSTA-MYLLÄRIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.9.2008 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee asemakaavan muutosta Nakkilan kunnan Myllärintien lännenpuoleisella
LisätiedotKONTIOLAHDEN KUNTA. MARJALA-ONTTOLA-PILKKO-PUNTARIKOSKI OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS tilan 31:88 ja siitä lohkottujen tonttien osalta
KONTIOLAHDEN KUNTA MARJALA-ONTTOLA-PILKKO-PUNTARIKOSKI OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS tilan 31:88 ja siitä lohkottujen tonttien osalta 6.6.2016 Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaavan nimi ja tavoite...
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotUusimaa-kaava 2050 valmisteluaineisto: UUDENMAAN RAKENNEKAAVAN LUONNOS KAAVAKARTTA SEKÄ MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET. Nähtävillä
Uudellemaalle pitää olla myös helppo tulla jok Suomea - - ja maailmaltakin. Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineisto: UUDENMAAN RAKENNEKAAVAN LUONNOS KAAVAKARTTA SEKÄ MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Nähtävillä 27.2.
LisätiedotMaakuntahallitus Lausunto Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavasta 14/05.01/2016 MHS
Maakuntahallitus 29 14.03.2016 Lausunto Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavasta 14/05.01/2016 MHS 14.03.2016 29 Tiivistelmä Kirkkonummen kunta pyytää lausuntoa Kuntakeskus 2. vaiheen osayleiskaavan
LisätiedotPännäisten asemakaavan muutos korttelissa 13. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:
Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 13 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599401201609 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ehdotus
HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 20.2.2018 ehdotus Kaava tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : 24.8.2017-7.9.2017
LisätiedotKirkonkylän asemakaavan muutos, Sandåkers, kevyen liikenteen väylä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:
Kirkonkylän asemakaavan muutos, Sandåkers, kevyen liikenteen väylä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599406201611 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...
LisätiedotLausunto Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnoksesta 415/05.01/2015 MHS Tiivistelmä
Maakuntahallitus 83 21.05.2018 Maakuntahallitus 130 04.06.2018 Maakuntahallitus 136 18.06.2018 Lausunto Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnoksesta 415/05.01/2015 MHS 21.05.2018 83 Tiivistelmä
Lisätiedotviherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.
viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j
LisätiedotRANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015
Lisätiedot