Opistoneuvosto pitää opiskelijoiden puolta

Transkriptio

1 Viestejä Turun kristillisestä opistosta Marraskuu 2012 Opistoneuvosto pitää opiskelijoiden puolta Turun kristillisellä opistolla toimiva opistoneuvosto ylläpitää omalta osaltaan opiskelijoiden viihtyvyyttä opintojen aikana. Neuvosto tuo esiin opiskelijoiden näkökulmia, ja tänä vuonna 33 jäsentä on valittu edustamaan opiston satoja opiskelijoita. Haluaisin nostaa esille erään asian, josta olemme keskustelleet luokassa, aloittaa eräs opistoneuvoston jäsen keskiviikkona järjestetyssä kokouksessa. Sihteeri Saana Siljamäki naputtaa muistiin läpikäytäviä asioita, ja kaikki paikalla olevat jäsenet kuuntelevat puhujaa tarkkaavaisesti. Opistoneuvosto valvoo oppiskelijoiden etua Turun kristillisellä opistolla. Neuvosto kokoontuu säännöllisesti keskustelemaan muun muassa ajankohtaisista asioista ja epäkohdista, jotka oppilaat ovat tuoneet esiin. On tärkeää saada oppilaiden ääni kuuluville, sillä ilman oppilaita ei opistoa olisi, opistoneuvoston puheenjohtaja Joakim Turunen muistuttaa. Opistoneuvoston tehtäviin kuuluu lisäksi muun muassa opiston sisäisen yhteistyön kehittäminen, tiedotustoiminan edistäminen ja opiston yhteisten tilaisuuksien järjestäminen. Tällainen tilaisuus on esimerkiksi lokakuun lopulla järjestettävä kansainvälisyyspäivä, johon neuvoston jäsenet järjestävät toimintaa muille opiskelijoille. Päivän ohjelmassa on opiskelijoiden vetämät viittomakielinen paja, somalin ja italian kielen opetus sekä venäläinen laulupaja. Jäsenten valinta Opistoneuvostoon valitaan joka lukukausi yksi opettajakunnan, yksi henkilökunnan ja yksi opiskelijakunnan edustaja jokaisesta opetusryhmästä. Samalla heille valitaan varajäsenet. Opiskelijavalinnat tehdään linjavastaavan johdolla ryhmän keskuudessa. Vaikka opistoneuvoston jäsenet valitaan puolen vuoden välein, osa heistä jatkaa jäsenyyttään kokonaisen lukuvuoden verran. Neuvosto valitsee itse keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjan tarkastajat ja rahastonhoitajan. Opistoneuvosto kokoontuu joka keskiviikko ruokavälitunnilla kirjaston työskentelytilassa. Linkki johtoryhmään Opiskelijat voivat jättää opistoneuvoston jäsenille viestejä vastaanoton vieressä olevaan laatikkoon. Toisinaan opiskelijat kertovat opistoneuvoston jäsenille asioista, jotka häiritsevät tai huolestuttavat heitä opistolla. Itse olen tarttunut tupakointikysymykseen. Pyrkimyksemme on, että tupakoitaisiin ainoastaan opistoalueen ulkopuolisissa katoksissa, Joakim pohtii. Tätä onkin noudatettu ainakin kurssirakennuksen puolella mielestäni hyvin. Neuvostolla on myös oikeus viedä asioita tarvittaessa suoraan johtoryhmälle. Tällaisia asioita tulee kuitenkin esiin harvoin. Joskus saamme tietenkin viestejä, joihin emme suoraan voi vaikuttaa. Eräässä viestissä meille kerrottiin, että opiston tiloissa oli kylmä. Jokainen viesti otetaan toki huomioon, ja yritämme auttaa parhaamme mukaan. Tässäkin tapauksessa kävin juttelemassa huoltomiehen kanssa asiasta. Jos emme itse pysty tekemään asialle mitään, niin ainakin viemme tiedon eteenpäin, Joakim kertoo. Opistoneuvoston jäsenille voi kertoa ajatuksistaan myös kasvotusten. Joka luokalta on valittu yksi edustaja, joka vie tarvittaessa opiskelijoiden keskuudessa nousseet asiat neuvoston eteen. Jäsenet syksyllä 2012 Neuvoston jäseniä ja varajäseniä syksyllä 2012 ovat Noorullah Hosseini (PEVA2), Katja-Maria Vuori (LO12), Nino Kraemer (PE2), Tuula Haila (LO10), Anniina Nieminen (LO10), Jenni Rantomaa (VO10), Milla Virala (KIVET12), Natalie Helenius (VO10), Joakim Turunen (VO11), Somajeh Taheri (SUOKI2B), Julia Bouirmane (LÄÄKIS), Benjamin Roozbehan (PE3), Anna Kyrönlahti (PE3), Aila Aarnio (OIKIS), Zahra Shirdel (PE1), Azadeh Shirdel (PE1), Saana Siljamäki (VO12), Bonaventure Kouassi (PEVA2), Ekwa Traci Aratah (PEVA1), Ada Lindholm (VK), Eero Ruohola (PE2), Miikka Hietanen (LÄÄKIS), Mikaela Merilä (LO11), Mahdi Yusuf Ali (SUOKI2B), Taru Sandelin-Karisalmi (KAITO12), Noora Kurkilahti (KIVET12), Mohamed Sulih Sahrawi (PEVA1), Heidi Rindell (ALO12), Terhi Männikkö (VO12), Mevan Birifki (SUOKI1A), Urpu Söderholm (KAITO12), Hawnaz Abdullah (KIRJO12) ja Asho Muhidin Mahamed (KIRJO12).

2 Pääkirjoitus Mahdollisuus ja osallisuus Kyselevä mieli Pieni lapsi voi olla väsymätön kyselijä. Mitä ja miksi kysymykset seuraavat toisiaan, vastaaminen puolestaan voi olla jopa hermoille käyvän vaikeaa. Joko kysymyksiä on niin paljon tai ne ovat oikeasti myös vaikeita. Usein sekä että. Kyselyikä on tärkeä vaihe. Lapsen oppimistavoissa ja -innossa voi olla vanhemmille paljon omaksuttavaa. Uteliaisuus ja kyselevä mieli ovat lyömättömän hyvä yhdistelmä uuden oppimisessa. Hyvä opettaja ohjaa opiskelijaa enemmän kysymyksillä kuin valmiilla vastauksilla. Opiskelu on tiedon hankintaa ja kokonaisuuksien hahmottamista, vaihtoehtojen ja ratkaisujen etsintää. Oikeat kysymykset vievät opiskelua eteenpäin. Kysymykset voivat ohjata myös dialogiseen ja yhteisölliseen oppimiseen. Yhdessä syntyy sekä enemmän kysymyksiä että vastausmahdollisuuksia. * * * Herännäisyydessä, opiston taustayhteisössä, on pidetty kyselyä valmiita vastauksia parempana vaihtoehtona myös uskoa koskevissa asioissa. Valmiit vastaukset tuntuvat helposti holhoavilta ja lamaannuttavilta. Kysymykset kutsuvat vuorovaikutukseen, niihin sisältyy luottamusta ja kannustusta pohdiskeluun ja etsintään. Hyvät kysymykset eivät lyö seinää vasten eivätkä vaadi yhtä oikeaa vastausta. Kyselevällä mielellä on herännäisyydessä voitu tarkoittaa itsetutkistelua ja oman elämän suunnan miettimistä. Kysely merkitsee myös Jumalan ja hänen tekojensa ihmettelyä ja niiden merkityksen pohdintaa. Ihminen voi tuntea olevansa ihan metsässä tai pimennossa, Jumalaa vailla, mutta silloinkin kysely ohjaa eteenpäin. Jumala on läsnä jo kysymyksissä eikä vasta niissä lauseissa tai kokemuksissa, jotka tuntuvat vastauksilta. * * * Herättäjä-Yhdistys täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Juhlavuoden merkeissä opistolla järjestetään 17. marraskuuta Sukupolvet lyövät kättä seminaari, johon kaikki ovat tervetulleita. Silloin kysellään yhdessä, mitä herännäisyys merkitsee tällä vuosisadalla. (Takasivulla seminaarista lisätietoa ja ilmoittautumisohje.) Tapani Rantala rehtori Pidän viittomasta mahdollisuus. Paitsi että se on suoritettuna vahvan ja voimakkaan oloinen viittoma, se on käsitteenä hyvin positiivinen. Se liittyy vahvasti myös tärkeinä pitämiini asioihin eli osallisuuteen, yhdenvertaisuuteen, voimaantumiseen ja valtaistumiseen. Ne ovat asioita, joihin tiivistyy kaikki opistolla tehty yli 40-vuotinen työ viittomakielen ja viittomakielisten ihmisten parissa. Se työ alkoi 1970-luvulla kuurojen jatko-opetuksena ja sen myötä kehitettiin alan ammatillista koulutusta ensin viittomakielen tulkkien ja sittemmin viittomakielen ohjaajien koulutusta, joka sekin on jo 10-vuotisjuhlaansa viettänyt. Yhdenvertaisuus ja osallisuus kaikilla elämän alueilla kuuluvat jokaisen ihmisen perusoikeuksiin. Mahdollisuus niihin voimaannuttaa ihmistä. Voimaantunut ihminen luottaa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa ja hänen itsemääräämisoikeutensa lisääntyy. Hän on yhteisönsä täysivaltainen jäsen, valtaistunut. Hänestä heijastuu myönteisyys, joka on yhteydessä hyväksyvään ja luottamukselliseen ilmapiiriin sekä arvostuksen kokemiseen. Voimaantuminen ei liity vain vammaisuuteen, vaan myös kieli- ja kulttuurivähemmistöryhmiin, syrjäytyneisiin tai vaikkapa eläkeikäisiin ja lapsiin. Esimerkiksi vammaisen ihmisen kohdalla päätäntävalta ja vastuu siirtyvät voimaantumisen myötä hänelle itselleen niin, ettei hän ole passiivinen toimenpiteiden kohde. Voimaantumisen tunne syntyy henkilössä itsessään ja sen syntymistä voi tukea antamalla sille mahdollisuus. Yksi osallisuutta, yhdenvertaisuutta, voimaantumista ja valtaistumista edistävä asia on mahdollisuus kommunikointiin ja vuorovaikutukseen. Tämä voi tapahtua kielen tai vaikkapa eleiden, koskettamisen, kuvien tai piirtämisen avulla. Viittomakielen ohjaajien koulutusta on kehitetty määrätietoisesti laajaalaisen kommunikoinnin ammattilaisuuden suuntaan. Suomalaisen viittomakielen taidon ohella he hallitsevat erilaisia puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja ja ohjaavat asiakkaitaan näiden taitojen oppimisessa. Viittomakielisessä yhteisössä on tehty pitkään määrätietoista työtä voimaantumisen ja valtaistumisen edistämiseksi. Viittomakielisten ihmisten tilanne ja mahdollisuudet ovat tämän päivän Suomessa hyvin erilaiset verrattuna 1970-luvun tilanteeseen. Suomalaisen viittomakielen käyttäjien oikeudet turvattiin perustuslaissa 1990-luvulla, viittomakielen tutkimusta tehdään yliopistotasolla ja viittomakieliset pal- velut ovat kehittyneet. Syksyn 2012 kunnallisvaaleissa on ehdokkaana 11 viittomakielistä henkilöä eri puolilla Suomea. Monet viralliset tahot kuten eduskunta, Kela ja sisäasiainministeriön pelastustoimi ovat tuottaneet viittomakielistä materiaalia verkkosivuilleen tiedonsaannin tueksi. Viittomakielinen kirkkokäsikirjatyö etenee. Suomalainen viittomakielinen rap-artisti Signmark on saavuttanut kuuluisuutta muun muassa euroviisuehdokkaana. Myös opiston viittomakieliyksikössä on pyritty edistämään osallisuutta erilaisin toimin. Olemme muun muassa kehittäneet kursseja ja koulutuksia viittomakieleen ja muunlaiseen kommunikointiin liittyen, olemme mukana lukuisissa alan luottamustehtävissä vaikuttamassa ja pyrimme kouluttamaan laadukkaasti hyviä viittomakieli- ja kommunikaatioalan ammattilaisia. Meitä ohjaavat vahva tunne ja tieto siitä, että oikeus käyttää omaa kieltään ja yleensäkin oikeus kommunikointiin mahdollistavat osallisuuden. Tiina Haaksilahti viittomakieliyksikön koulutusvastaava Pikottaen Palstan nimi tulee Ukko-Paavon eli Paavo Ruotsalaisen käyttämästä ilmaisusta. Hänen mukaansa ihmistä ei pidä komentaa Jumalan puoleen. Häntä tulee lempeästi kutsua ja ojentaa kättä, pikottaa, kuten arkaa lammasta houkutellaan. Pieni kukka Katselen pöydälläni kukkivaa saintpauliaa. Se on päässyt elämän alkuun ja ilahduttaa minua kukillaan. Olen kasvattanut sen lehtipistokkaasta niin kuin monta muutakin aiemmin. Viime kevään pistokkaista kaikki muut lähtivät vauhdilla kasvuun, mutta tämä yksi tuntui pysähtyneen kasvussaan, vain pari kolme kynnen kokoista lehteä. Mullanvaihdon aikaan toisilla oli jo monta suurta lehteä, mutta tämä pieni alku oli entisellään. Se oli kuitenkin vihreä ja osoitti näin elämän merkkejä. Niinpä siirsin sen altakasteluruukkuun, kuten toisetkin taimet. Siinä se pysyi samanlaisena päivästä toiseen. Lehdet kasvoivat vähän, mutta uusia ei tullut. Ajattelin, että se kuolee ennen pitkää ja tökkäsin viereen kiinanruusun oksan. Ja kuinka ollakaan, molemmat alkoivat kasvaa. Monet meistä ovat kokeneet elämässään samanlaisen tilanteen: elämä ei oikein pääse alkuun. Ovi ei aukene siihen opiskelupaikkaan, josta on haaveillut. Työpaikka, johon haki, menee jollekin toiselle. Ongelmat tuntuvat kasautuvan. Jaksaako vielä venyä johonkin? Sitten jokin pieni asia, jonkun ihmisen kohtaaminen, jokin sana, tai vaikkapa vuosi kansanopistossa, alkaa avata solmuja. Hengellisessä elämässäkin voi meille tulla kasvuongelmia. Raamatun sana jää vain yhdeksi tekstiksi muiden tekstien joukossa eikä pääse antamaan meille elämää uudistavaa voimaansa. Meille on tarjolla erilaisia korvikkeita, joista luvataan monenlaista hyvää, mutta lopulta vievät vain epäjumalanpalvelukseen. Niin kuin lapsia kiinnostavat karkit enemmän kuin terveellinen ruoka, niin mekin usein etsimme vain sitä, mikä ei ravitse ja maksamme suuren hinnan siitä. Kasvukivuissamme saamme muistaa sanan Herran palvelijasta: Särjettyä ruokoa hän ei muserra ja heikosti palavaa liekkiä hän ei sammuta. Kuolleenmeren alueella oli muutama vuosi sitten pitkän tauon jälkeen runsaat vesisateet. Siellä nähtiin sellaisten kasvien siementen itäneen ja kasvien alkaneen kasvaa, joita ei ollut nähty sataan vuoteen. Niin kuin vesisade erämaassa vaikuttaa Jumalan Pyhä Henki sanansa kautta elämässämme. Pietari kehottaakin kirjeessään (1 Piet. 2) meitä tavoittelemaan puhdasta sanan maitoa, että sen ravitsemina kasvaisimme pelastukseen. Raili Kauhaniemi matemaattisten aineiden opettaja 2

3 Kiusaaminen kuriin mutta millä keinoin? Tiistaina opiston suuressa auditoriossa järjestettiin seminaari, jossa keskusteltiin kiusaamisesta ja sen vaikutuksesta opiskelun sekä elämään. Puhutaan kiusaamisesta -seminaarissa osallistujat pääsivät kuuntelemaan asiantuntijoita ja keskustelemaan muun muassa siitä, mitä kiusaaminen on ja miten sen voi tunnistaa. Seminaarin ensimmäisenä päivänä lavalle astuivat erikoistutkija Niina Junttila Turun yliopistolta ja KT Päivi Hamarus Keski-Suomen Elykeskukselta. Kuulijoina oli niin opiskelijoita, henkilökuntaa kuin ulkopuolisia ammattilaisia. Opistolla kiusaaminen otetaan vakavasti, ja siihen pyritään puuttumaan heti. Opiskelijoilla tulee olla turvallinen oppimisyhteisö. Meillä on kiusaamiseen nollatoleranssi, rehtori Tapani Rantala painottaa. Samoilla linjoilla on myös perusopetusvastaava Tiina Naski. Hän kertoo, että muun muassa toista kiusaaviin katseisiin, ilmeisiin ja eleisiin puututaan jo alkumetreillä. Tieto tapahtumista voi tulla linjavastaavien tietoon opiskelijoiden, opettajien tai muun henkilökunnan kautta. Meillä on onneksi yhteisöllinen työ- ja opiskeluympäristö, joten kiusaamiseen on helppo puuttua, Tiina kiittelee. Kaikki eivät kuitenkaan halua kertoa kiusaamisesta suullisesti. Tästä syystä opistolla tehdään työrauhakyselyitä ja pyydetään kurssipalautetta, joissa tarjotaan keino kertoa mahdollisesta kiusaamisesta kirjallisesti. Täytyy kuitenkin muistaa, että aina kiusaaminen ei ole tahallista. Toisinaan se on ajattelemattomuutta. Silti kaikki kiusaamiseksi koettu on hyvä tuoda esiin linjavastaavalle tai muulle henkilökunnan jäsenelle. Jos opiskelija havaitsee ympärillään kiusaamista tai kokee itse tulevansa kiusatuksi, hänen tulisi puhua asiasta aikuiselle joko kotona tai koulussa. Tiina kehottaa opiskelijoita myös arvostamaan itseään. On tärkeää, ettei vain hiljaa hyväksy kiusaamista. Kenenkään ei tarvitse hyväksyä esimerkiksi epämieluisaa nimittelyä. Jos on tarpeeksi rohkea, voi toki itsekin puolustaa kiusattua. Kiusaajaa ei kuitenkaan tarvitse kohdata itse, vaan asia on hyvä aina käsitellä yhdessä Puhutaan kiusaamisesta -seminaarin toinen päivä järjestettiin tiistaina Mediataitoja ja digitaalisia tarinoita Turun kristillisen opiston perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmassa sanotaan: Mediakasvatusopintojen tavoitteena on opettaa maahanmuuttajille käytännönläheisesti tieto- ja viestintätekniikan taitoja ja mediataitoja. Opiskelijoille annetaan valmiuksia toimia verkossa sosiaalisesti, kriittisesti, luovasti ja eettisesti. Opiskelija oppii ymmärtämään sosiaalisen median roolin yhteiskunnassa. Samalla opintojakso tukee suomen kielen suullisen ja kirjallisen ilmaisun sekä tarinankerronnan taitojen kehittymistä. Oman elämänkerrallisen tarinan kertomisen kautta kurssi antaa välineitä oman kulttuurisen taustan ja identiteetin, suomalaisen kulttuurin sekä kulttuuristen erojen pohdintaan. Kurssilla käsitellään digitaalisen tarinankerronnan sovellusmahdollisuuksia, digitaalisen tarinan elementtejä, oman tarinan aiheen ja näkökulman ideointia, tarinan kirjoittamista, valokuvaamista ja tarinan kuvittamista, kertojan äänen tallentamista ja taustaäänien käyttöä sekä editointia videoeditointiohjelmalla. Syksyllä 2012 osalla perusopetukseen valmistavan opetuksen opiskelijoilla oli mediakasvatusta valinnaisaineena. Kurssin alussa käytiin läpi sääntöjä tekijänoikeuksista ja keskusteltiin nettietiketistä. Suurin osa kurssista kului kuitenkin oman digitaalisen tarinan tekemiseen. Digitarina on lyhyt tarina, jossa yhdistetään teksti, kuva ja ääni niin, että lopputuloksena on lyhyt video. Video kertoo opiskelijalle tärkeästä ihmisetä, paikasta tai tapahtumasta ja on pituudeltaan 2 4 minuuttia. Ensin kirjoitetaan teksti ja kun teksti on valmis, se nauhoitetaan. Seuraavaksi otetaan omia valokuvia tai kuvia internetistä ja valitaan sopivimmat kuvat tarinaan. Opiskelija tutustuu internetissä oleviin kuvasivustoihin ja löytää ne sivut, joista saa luvalla ladata kuvia omaan käyttöön. Elokuvaohjelman avulla kuvia muokataan ja järjestetään ja sovitetaan ääniraitaan sopivaksi. Kun kuvat ja ääni on yhdistetty, voi halutessaan vielä laittaa elokuvaan taustamusiikin. Opiskelija voi hakea musiikkia internetistä, luvallisilta sivuilta. Opiskelijoiden tekemiin digitaalisiin tarinoihin voi käydä tutustumassa sivulla Sivustolta voit myös lukea lisätietoa digitaalisesta tarinankerronnasta. Teksti: Eva Lönnback Kuva: Thy Le Phan Minh Opiskelijoiden ajatuksia kurssista Kurssi oli tosi mielenkiintoinen ja olen oppinut paljon asioita. Minä kirjoitin minun elämäntarinan ja siihen laitettiin ääni ja kuvia. Abdullahi Kurssi oli kiinnostava ja hyödyllinen. Minä tein lyhyen elokuvan lomastani Vietnamissa. Opin tekemään elokuvan valokuvista ja opin myös lisäämään musiikkia elokuvaan. Thy Mediakasvatus on erinomainen aine ja opin monia eri asioita. Opin esimerkiksi tekemään videon, etsin internetistä kuvia ja musiikkia ja harjoittelen kirjoittamista. Kurssilla harjoittelen myös puhumista ja käytän uusia atk-sanoja, mikä on minun mielestäni tosi hyvä. Liban Tällä kurssilla kirjoitin tarinan ja nauhoitin sen. Sen jälkeen teen kuvista tarinan ja laitan siihen musiikkia. Minä opin millaista musiikkia ja millaisia kuvia voin laittaa ja mistä löydän kuvia. Laylo Oli mielenkiintoinen kurssi, jossa opiskeltiin mm. kuvan käsittelyä ja äänen muokkaamista. Puhuin menneisyydestäni, kerroin elämästäni ja missä olen syntynyt. Sen jälkeen kerroin siitä, kun tulin tähän maahan ja kohtasin erilaisen elämäntavan, jota en ollut ennen kokenut. Warsame Mediakasvatus on kurssi, joka auttaa meitä, jos haluamme julkaista oman videon tai viestin median kautta. Ensin kirjoitin oman tarinan kokemuksistani Suomessa. Seuraavaksi valitsin valokuvia ja järjestin ne sen mukaan, kun olen äänittänyt oman ääneni tarinan kertojaksi. Lopuksi valitsin musiikin. Kurssilla tekemäni tarina auttaa minua ymmärtämään mistä tulen ja missä olen nyt. Julie 3

4 Kun sanat eivät riitä Viitottua viestintää meillä ja muualla Viittomakielellä on opistolla jo pitkät perinteet. Niiden noin neljänkymmenen vuoden aikana, kun viitomakieltä on opistolla opetettu, meiltä on valmistunut satoja viittomakielen taitajia. Nykyisin yleistyvistä sisäkorvaistutteista huolimatta viittomakieli on edelleen monen suomalaisen äidinkieli. Viittomakieltä opit olemalla kuuron kanssa, ja sen oppiminen on yhtä helppoa tai vaikeaa kuin minkä tahansa muun kielen oppiminen. Turussa on 126 vuotta vanha kuurojen yhdistys, jonka toimitila sijaitsee Läntisellä Pitkäkadulla. Yhdistys järjestää keskiviikkoisin mahdollisuuksia tutustua kuurojen maailmaan kaikille aiheesta kiinnostuneille. Suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä voi opiskella harrastuksena tai vaikka ammatiksi asti. Turun kristillisen opiston lisäksi viittomakielen kursseja järjestetään muun muassa Jyväskylän yliopistolla ja Kuurojen kansanopistolla Helsingissä. Viittomakielen ohjauksen perustutkinto ja viittomakielentulkin perustutkinto tarjoavat tutkintoon johtavaa opetusta, Jyväskylän yliopistossa voi suorittaa maisterin tutkinto tai tehdä väitöstutkimus suomalaisessa viittomakielessä. Viittomakielisistä ja viittomakielestä pähkinänkuoressa Kuurot määrittelevät itseään eri näkökulmista, mutta ensisijaisesti kieli- ja kulttuurivähemmistönä, viittomakielisinä. Viittomakielisillä on yhteiset kokemukset vähemmistökielisinä sekä yhteinen historia ja elämäntapa, jotka sitovat viittomakielisiä yhteen. Vuosittain Suomessa syntyy kuuroa, eli arviolta noin 0,8 promillea väestöstä syntyy kuurona. Kuurous voi johtua perinnöllisyydestä tai raskauden aikaisista komplikaatioista, mutta se voi olla myös seuraus sairaudesta tai onnettomuudesta. Vielä silloin tällöin törmää vanhaan kuuromykkä-termiin. Nykyajan kielenkäytöstä se on kuitenkin poistunut. Viittomakieli kristillisellä opistolla Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Viittomakielen ohjaajat työskentelevät päiväkodeissa, kouluissa ja asumispalveluyksiköissä tai laitoksissa. He osaavat ohjata henkilöitä, jotka käyttävät viittomakieltä tai joilla on erityisen tuen tarpeita erityisesti kommunikoinnissa. Heidän koulutukseensa kuuluu mm. suomalaisen viittomakielen opintoja, erilaisten puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen opintoja (esimerkiksi kuvakommunikaatio, piirtäminen, tukiviittomat, viitottu puhe) sekä ohjaamiseen, avustamiseen, kasvuun ja kehittymiseen liittyviä opintoja. Opittuja taitoja harjoitellaan käytännössä työssäoppimisjaksoilla toisena ja kolmantena opiskeluvuotena. Viittomakielen ohjaajien työllisyys ja sijoittuminen jatko-opintoihin ovat hyvät. Viittomakieli ja visuaalinen kommunikointi -linja Syyslukukauden kestävällä linjalla opiskellaan pääasiassa suomalaista viittomakieltä, joitakin puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja ja näiden käyttäjäryhmiin liittyviä asioita. Opiskelijoiden tähtäimessä ovat usein viittomakielen ohjaajan, viittomakielen tulkin, terapia-alan, kasvatusalan tai opetusalan opinnot. Mukana on myös työntekijöitä, jotka päivittävät ja täydentävät osaamistaan. Viittomakielen jatkolinja Linja on 10 opintoviikon laajuinen ja se järjestetään kevätlukukaudella. Pääosa opiskelijoista on suorittanut Viittomakieli- ja visuaalinen kommunikointi-linjan opinnot. Jatkolinjan opinnot keskittyvät viittomakieleen ja kuurojen kulttuuriin. Yhteä tähtäimenä on valtakunnallisen viittomakielen keskitason tentin suorittaminen. Teksti: Jaana Keski-Levijoki ja Tiina Haaksilahti Kuvat: Opiskelijat Helena Seeve (vas.) ja Elina Herttolin auttavat Usko Paavolaa oman heijastimen askartelussa opistolla järjestetyssä kuurojen eläkeläisten tapahtumassa. 4

5 Viittomakielisen kohtaaminen Tule nähdyksi! Ota rennosti, kun tapaat viittomakielisen kuuron! Katso suoraan häntä kohti, sillä katsekontakti on kuurolle tärkeä. Huomion kiinnittämiseksi voit heilauttaa kättäsi tai taputtaa kevyesti olkapäälle. Huutaminen on turhaa. Jos et osaa viittoa, voit keskustella kuuron henkilön kanssa kirjoittamalla esimerkiksi kännykkään. Yhteydenpito viittomakielisen kanssa käy helpommin tekstiviesteillä tai sähköpostilla. Viittomakielisellä kuurolla on oikeus käyttää tulkkipalvelua. Viittomakielen tulkki on kielenkääntäjä, joka ei avusta eikä hoida asioita asiakkaansa puolesta. Jaana Keski-Levijoki Kuva: Tiesitkö, että... Viittomakieli on äidinkieli noin kuurolle Suomessa. Suomenruotsalaisia viittomakielisiä maassamme on noin 300. Noin kuulevaa suomalaista käyttää viittomakieltä äidinkielenään, toisena kielenään tai vieraana kielenä. Maailmassa on satoja eri viittomakieliä. Vastoin yleistä käsitystä viittomakieli ei ole kansainvälistä. Suomen ensimmäisessä Porvooseen vuonna 1846 perustetussa kuurojenkoulussa opetuskielenä oli aluksi ruotsalainen viittomakieli, josta pian eriytyi kaksi kieltä: suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Sormiaakkoset A B C D hyvää huomenta hyvää päivää E F G H I J K L M N hyvää iltaa kiitos O P Q R S hyvää yötä anteeksi T U V W X Y Z Å Ä Ö Kuurojen Liitto ry näkemiin viittoa Viittomakuvat: Elina Vanninen ja Kalevi Puistolinna, Papunet, 5

6 Musiikkiterapia opiskelijahuollon uutena työvälineenä Outi Lehtinen on toiminut Turun kristillisen opiston musiikinopettajana vuodesta 1997 ja musiikin lehtorina vuodesta Hän on koulutukseltaan musiikkipedagogi ja kirkkomuusikko. Hän aloitti musiikkiterapeutin opinnot vuonna 2009 ja on valmistumassa ensi keväänä musiikkiterapeutiksi Turun taideakatemiasta. Musiikkiterapeutin opinnot Outi aloitti alun perin sillä ajatuksella, että tietämys musiikkiterapiasta saattaisi tukea opetustyötä. Outi opettaa pääasiassa kasvatusalan opiskelijoita, joiden musiikkiopinnot liittyvät joko varhaiskasvatukseen tai erityistä tukea tarvitsevien ihmisten ohjaamiseen Anna-Maria Toivonen toimii opistolla kuraattorina ja opettajana. Sosiaalialalla työskentelyn ohella hän on opiskellut kansanmuusikoksi ja musiikkipedagogiksi, ja hänen tavoitteensa on valmistua musiikkiterapeutiksi Turun taideakatemiasta vielä tämän vuoden puolella. Ansku aloitti viime vuonna opistolla ensimmäisen musiikkiterapiaryhmän, joka koostui kolmesta turvapaikanhakijamiehestä. Terapian ja instrumenttien rahoitus saatiin hankkeesta, jota rahoitti Opetusministeriö. Terapian tavoitteita olivat muun muassa tunteiden ilmaiseminen, hyvänolontunteen kokeminen ja rentoutuminen. Terapiamenetelmiksi muodostuivat laulaminen, improvisointi, kuvan tekeminen sekä lepääminen ja tietysti keskustelu. Ansku on parhaillaan tekemässä opinnäytetyötään liittyen musiikkiterapiaan turvapaikanhakijoiden tukena, ja se löytynee opiston kirjastostakin viimeistään vuodenvaihteen jälkeen. Keväällä Ansku piti musiikkiterapiaa myös opiston ensimmäiselle Kirjo-ryhmälle. Ryhmän tavoitteita olivat itseilmaisun ja itsetunnon tukeminen, suomenkielen oppimisen tukeminen ja keskittymiskyvyn parantaminen. Tässäkin ryhmässä lepo oli tärkeää, joten kaikki sessiot päättyivät rentoutukseen. Tänä syksynä aloittaneen Kirjo-ryhmän kanssa musiik- kiterapia tuli mukaan tukemaan suomenkielen opiskelua heti opintojen aloittamisesta lähtien. Tavoitteita ovat olleet muun muassa ryhmäytymisen tukeminen, keskittymiskyvyn ja toisten kuuntelemisen harjoitteleminen, itseilmaisun ja itsetunnon tukeminen sekä suomenkielen oppimisen tukeminen. Menetelmiksi ovat nousseet laulaminen, kuvan tekeminen ja keskustelu, tärkeiden kappaleiden kuunteleminen ja niistä keskusteleminen, tanssiminen ja laulujen äänittäminen. Outi aloitti tänä syksynä VALMIS-hankkeen rahoittaman musiikkiterapiaryhmän, joka koostuu ammattiin tämän lukuvuoden aikana valmistuvista opiskelijoista. VALMIS-hankkeen toiminnot pyrkivät tukemaan opiskelijan valmistumista ja kehittämään malleja, joilla opiskelijaa voidaan yksilöllisesti tukea elämän ja opintojen eri vaiheissa. Musiikkiterapiaryhmän tavoitteina on muun muassa valmistumisen tukeminen ja oman itseilmaisun vahvistaminen musiikin avulla. Musiikkiterapiaa tarjotaan tänä vuonna myös kymppiluokkalaisille, joista osa kipuilee vaikeita elämäntilanteitaan tai haastavia teini-iän ongelmakohtiaan. Musiikkiterapiassa musiikkia käytetään hoidon välineenä siten, että tuetaan esimerkiksi asiakkaan elämänhallintaa, itsetuntoa tai itseilmaisua. Joskus voidaan kehittää asiakkaan fyysisiäkin kykyjä, esimerkiksi motoriikkaa musiikillisten harjoitteiden avulla. Musiikki on motivoiva väline, jota voidaan käyttää monella tavalla: kuunnellen, soittaen, laulaen, liikkuen, musiikista kuvaa tehden... Terapia voi olla tukea antavaa, aktivoivaa, analyyttistä tai toiminnallisia valmiuksia antavaa. Musiikki saattaa aktivoida alitajuntaa ja luoda mielenmaisemia, joiden avulla voi tarkastella elämäänsä symbolisen etäisyyden päästä turvallisesti. Outi ja Ansku ovat huomanneet opintojen edetessä, että musiikkiterapia sopii oikein hyvin kansanopiston opiskelijahuollon työvälineeksi. Molemmat ovat tehneet osan työharjoitteluistaan opistolla, ja todenneet musiikkiterapian olevan oppilaitoksen sisään sopiva hoitomuoto. Oppilaitoksissa ei usein ole omia terapeutteja tai psykologia, mutta tässä opistossa on haluttu satsata myös opiskelijoiden terveydenhoitoon. Outi ja Ansku ovat kehittelemässä opistolle opiskelijahuollon mallia, jossa pyritään löytämään musiikkiterapiasta hyötyvät opiskelijat ja ohjaamaan heidät kokeilemaan musiikkiterapiaa yhtenä mahdollisena hoitomuotona. Asiasta voi kysellä lisää kuraattorilta ja musiikinopettajalta.. Teksti: Outi Lehtinen ja Anna-Maria Toivonen Kuva: Silmät auki bongaa taidetta! Anu Matilainen: Äiti ja lapset Pronssi 1985 Turun kristillisen opiston säätiö Äidin istuu ja katsee hellästi sylissään uinuvaa vauvaa. Äidin jalkoja vasten nojailevat kaksi pientä poikaa. Äiti ja lapset muodostavat intensiivisen, levollisuutta ja ajattomuutta huokuvan ryhmän. Pronssisen teoksen lahjoitti opistolle entinen opiskelija, sittemmin opiston uskollinen ystävä ja hallituksen pitkäaikainen jäsen Pauli Lehti. Teokseen sisältyy omakohtainen, surullinen tarina. Turkuun saapunut opiskelijanuorukainen tutustui nuoreen naiseen, opiskelutoveriinsa. He rakastuivat ja menivät naimisiin. Aikanaan odotettiin suurta tapahtumaa, esikoisen syntymää. Mutta syntynyt poikalapsi menehtyi kahden kuukauden ikäisenä harvinaiseen lastensairauteen. Vanhemmat kamppailivat surussaan, mutta toivo terveestä lapsesta voitti vihdoin. Parin vuoden kuluttua he elivät onnellisen odotuksen aikaa.syntyi jälleen poika, jonka sanottiin olevan terve. Mutta pian heräsivät epäilyt. Kädet ja jalat eivät liikkuneet normaalisti. Sairaus ilmeni lihasten halvaantumisena. Isä ja äiti joutuivat saattelemaan alle vuoden ikäisen poikansa kirkkomaalle. Synkkänä marraskuun päivänä laskimme pienen arkun toisen viereen kirkkomaalla, kirjoitti Sinikka Lehti kirjassa Miten sen kestin. Yhtä pimeältä tuntui sydämessä, ainoa valonsäde oli tämä: Nyt tallella on lapsi luona Herran. Kului neljä vuotta. Pariskunta sai terveen tytön. Ilo täytti kodin. Sitten syntyi neljäs lapsi, tyttö. Mutta seitsemän kuukautta myöhemmin hänet laskettiin kirkkomaalle veljiensä viereen. Sama sairaus vei tämänkin pienen. Isä, äiti ja terve Riikka-tyttö elivät yhdessä kunnes äiti sairastui ja seurasi lapsiaan kirkkomaahan. Pauli Lehti teetti Äiti ja lapset -patsaan vaimonsa ja lastensa muistoksi. Turun kristillisen opiston sisäpihalla se muistuttaa siitä, mitä Sinikka Lehti kirjoitti: Kotimme juhlavirtenä on usein ollut niin ilo- kuin surujuhlassakin virsi 129, Oi Jeesus kiitos nimellesi Sun. Tämä virsi on täynnä ylösnousemususkoa. Sarjassa tutustutaan opiston tiloissa oleviin Turun kristillisen opiston säätiön sekä E.W. Ponkalan Säätiön taidekokoelmiin. Jutun teksti on cd-rom -levyltä Taiteen ystävän opisto taidetta Turun kristillisessä opistossa (Turku 2004). 6

7 Opistossa tapahtuu Kansanopistokokous keräsi suureen auditorioon ison joukon vieraita. Samalla opistolla järjestettiin myös Suomen Kansanopistoyhdistyksen vuosikokous. Sampo Salmio Turun kristillisellä opistolla vietettiin syysopistolaispäivää. Myös opiskelijat vuosikurssilta kokoontuivat muistelemaan 60 vuoden takaisia opiskeluaikojaan. Opiskelijat esittäytyivät toisilleen perinteisessä Linjatäräyksessä Suuressa auditoriossa ihasteltiin muun muassa laulua, tanssia ja kielitaitoa. Kuvissa esittäytyy (ylh.) oikiksen, lääkiksen, kaiton, (alh.) kasvit linjan, teus linjan ja alo linjan opiskelijoita. Kaikki eivät mahtuneet istumaan pienessä auditoriossa, kun opiskelijat ja henkilökunta pakkautuivat kuuntelemaan afrikkalaista gospelmessua ja osallistuivat ehtoolliseen Ensi kerralla tiedämme varata gospelmessulle ison auditorion, opistopappi Suvi Laaksonen ilmoitti iloisena. Emeritus arkkipiispat John Vikström ja Jukka Paarma sekä teologian tohtori Pirkko Lehtiö osallistuivat Ikkuna ekumeniaan -koulutuspäivään, jonka opisto järjesti yhdessä arkkihiippakunnan ja Kirkon ulkoasiain osaston kanssa He kannustivat rakentamaan rohkeasti yhteyttä. 7

8 Kursseja keväällä 2013 Pyhä tanssi Pyhä tanssi on liikettä mietiskelyssä, rukouksessa. Se ohjaa syvenevään itsetuntemukseen ja yhteyteen Jumalan ja toisten kanssa. Kouluttajana toimii pyhien tanssien ohjaaja Sanna Bäckvall (pappi, retriitinohjaaja sekä uskonnon- ja psykologian opettaja) Kurssin hinta 60 (sis.opetuksen ja ateriat kurssin aikana) Majoitus 28 /hlö/yö Ilmoittautuminen mennessä Viittomien jatkokurssi Kurssi niille, joilla on tukiviittomien perusteet hallinnassa / jotka ovat suorittaneet opistolla viittomien alkeiskurssin. Sisällöt liittyvät kasvatuksen ja seurakuntatyön alaan. Kurssin hinta 110 Ilmoittautuminen mennessä Sadutus ja tarinat, jatkokurssi Jatkokurssilla opitaan käyttämään satuja ja lastenkirjallisuutta entistä monipuolisemmin työvälineenä lasten parissa työskenneltäessä. Satuja ja kertomuksia syvennetään draamapedagogisen työskentelyn ja saduttamismetodin kautta. Yhdistämme myös musiikkia ja kuvataidetta satujen maailmaan. Kurssi edellyttää peruskurssin suorittamista. Kurssin hinta 80 Ilmoittautuminen mennessä Äänen syvä ymmärtäminen ja kokeminen Antiikin pyhä laulu Ranskalaisen professori Iegor Reznikoffin kurssi, jonka sisältönä ovat varhaiskristilliset laulut luvuilta. Yhden äänen harmoniaan johdattelevat yksinkertaiset vokaaliharjoitukset. Yksinkertaiset rukouslaulut sopivat kenelle vain. Päätöskonsertti Turun tuomiokirkossa sunnuntaina klo Kurssimaksu 250 sisältää täysihoidon ja opetuksen Ilmoittautuminen mennessä Arjen halleluja -konsertti lauantaina klo Maarian kirkossa Jaakko Löytty ja Mika Nuorva Tummistakin sävyistään tunnetut muusikot hakevat arkeen valoa hyvien asioiden kautta. He muistuttavat, kuinka paljon kiitoksen aiheita harmaa ihmisarki sisältääkään. Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan! ERROR 404 Ilmoitusta ladattaessa tapahtui virhe. Korjaamme virhettä paraikaa. Yritä myöhemmin uudelleen. Mikäli tämä ongelma ei katoa seuraavan Signaalin ilmestymiseen mennessä, ongelma ei ole korjattavissa. Herännäisseurat Tervetuloa hiljentymään, veisaamaan, virkistymään ja tapaamaan tuttuja! to klo 18 Opiston seurat ma klo 19 Siskonpäivän seurat Varsissuon kirkossa ke klo 18 Seurat Auran seurakuntatalolla su klo 16 Seurakuntien toimitalo, Eerikinkatu 3, kahvit klo to klo 18 Opiston jouluseurat Turun seudun seurakalenteri opiston kotisivuilla osoitteessa > Opisto > Seurat. Hyvä vanhan ajan joulunvietto Joulunviettoa parhain suomalaisin perintein! Suomen joulukaupunki Turku ja Turun kristillinen opisto tarjoavat sinulle unohtumattoman joulun levollisessa ja leppoisassa ilmapiirissä. Hinta 400, sisältää täysihoidon, ohjelmat ja kuljetukset. Ilmoittautumiset mennessä: Hilkka Ollikainen puh. (02) , hilkka.ollikainen@tk-opisto.fi Jaana Rantala puh. (02) , jaana.rantala@tk-opisto.fi Turun kristillinen opisto puh. (02) info.tko@tk-opisto.fi Viestejä Turun kristillisestä opistosta Marraskuu 2012 Päätoimittaja: Toimittaja: Toimituskunta: Ulkoasu ja taitto: Paino: Tapani Rantala em. lisäksi Hanna Nurmi Finepress Oy Lasten virret keskiviikkona Lasten virsi -kirja on uudistunut! Uudessa kirjassa on 170 uutta ja vanhaa lasten virttä. Tervetuloa laulamaan ja oppimaan Lasten virsi -kirjan uusia lauluja! Kaksi samansisältöistä ryhmää Ryhmä I: klo Ryhmä II: klo Kurssi on ilmainen, ateria omakustannehintaan 7,5. Tiedustelut: Hilkka Ollikainen, puh. (02) , hilkka.ollikainen@tk-opisto.fi Jaana Rantala, puh. (02) , jaana.rantala@tk-opisto.fi Lustokatu 7, TURKU Puh. (02) , fax (02) Sukupolvet lyövät kättä lauantaina klo Herättäjä-Yhdistyksen 100-vuotisjuhla-seminaari Turun kristillisellä opistolla kokoaa yhteen kaikkia herännäisyydestä kiinnostuneita! Seminaarin hinta: 25 (sis. ateriat ja osallistumisen) (majoitus 28 / hlö / yö, sis. aamiaisen) Ilmoittautumiset (miel mennessä): Hilkka Ollikainen, puh. (02) , hilkka.ollikainen@tk-opisto.fi Tiedustelut: Jaana Rantala, puh. (02) , jaana.rantala@tk-opisto.fi Koulutuskyselyn arvonta Koulutuskyselyyn vastasi verkkolomakkeen kautta yhteensä 142 opiskelijaa. Vastanneiden kesken arvottiin viisi elokuvalippua. Arvonnan suoritti rehtori Juha Kaivola. Elokuvalipun voittivat seuraavat kyselyyn vastanneet opiskelijat: Janita Paavola (Kaito12) Satu Ilano (ALO12) Carina Lindeman (Kasvit) Julia Elomaa (Pe2) Miikka Hietanen (Lääkis) Kiitos kaikille vastanneille ja onnea arvonnan voittajille!